ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/335/ /2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero Projektikoodi S10388 Tila Valmis 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Yhdessä oppien ja asuen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Korpisaaren säätiö, Etelä-Pohjanmaan Opisto Projektin vastuuhenkilön nimi Kyösti Nyyssölä Sähköpostiosoite kyosti.nyyssola@epopisto.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Irene Turenius Sähköpostiosoite irene.turenius@epopisto.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohta oli luoda oppilaitosympäristöön sopiva toiminnanohjauksen valmennusmalli (coaching), jonka avulla voidaan tukea toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten elämänhallintaa. Lähtökohtana oli opiskelijaelämään siirtyvien nuorten aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyvät haasteet ja niihin pureutuminen. Opiskelijaelämään siirtyvä nuori tarvitsee ohjausta monissa elämänhallintataidoissa. Ongelma on usein omantoiminnanohjauksen taidoissa, jotka kehittyvät nuorille viimeisinä. Omantoiminnanohjauksella tarkoitetaan kykyä säädellä ja suunnitella omaa toimintaa ja ajankäyttöä. Tuen ja toiminnanohjauksen tarve näkyy oppilaitoksissa seuraavilla elämänhallinnan osa-alueilla: opiskelu, itsenäinen asuminen ja vapaa-aika. Tavoitteena oli luoda edellä mainituille elämänhallinnan osa-alueille valmennusmalli ja ohjausmateriaalia, joka tehostaa nuorten omantoiminnanohjausta ja auttaa heitä onnistumaan uuden elämänvaiheen haasteissa. Projektin avulla pyritään vähentämään opiskelun keskeyttämistä. Tavoitteina oli luoda tukimateriaali nuorten kanssa työtä tekeville ryhmän ohjaukseen sekä opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen (ryhmätason malli ja yksilötason malli). Tavoitteena oli kerätä eteläpohjalaisissa oppilaitoksissa olemassa olevia hyviä käytänteitä ja koota ne materiaaliksi, jota voi levittää EURA JÄRJESTELMÄ 1/10

2 muidenkin kuin projektin kohderyhmän käyttöön. Projektin varsinainen kohderyhmä on opiskelija-asumisen tehtävissä toimivat henkilöt, jotka muodostavat kehittäjäverkoston. Maakunnallinen verkosto (Etelä-Pohjanmaa) toimii nuorten parissa työtä tekevien yhteisönä. Verkoston avulla ja tapaamisissa nuorten parissa työtä tekevät tapaavat samaa työtä tekeviä, voivat jakaa kokemuksiaan ja vaihtaa kuulumisia. Tavoitteena oli myös lisätä kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osaamista työssään nuorten parissa. Projektin kohderyhmänä olivat myös Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Sedu Ilmajoentien toimipisteen asuntoloissa asuvat opiskelijat. Tärkeä tavoite oli myös tehdä tunnetuksi opiskelija-asumisen teemaa. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektissa mukana olleet oppilaitokset ovat Koulutuskeskus Sedu (Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Ähtäri ja ent. Härmänmaan ammatti-instituutti), Suupohjan ammatti-instituutti, Lapuan kristillinen opisto ja Kauhajoen evankelinen opisto. Lisäksi verkostoyhteistyöhön, ohjausmallin ja -materiaalin kehittämiseen on osallistunut edustajat Järviseudun Ammatti-instituutista, Kuortaneen Urheiluopistosta ja Ala-Könni Opistosta. Jyväskyläläinen Niilo Mäki -instituutti on osallistunut projektiin konsultointipalvelujen kautta. Niilo mäki -instituutti on tuottanut projektiin teoreettista materiaalia. Osallistuvat organisaatiot tarjoavat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toisen asteen ammatillista sekä yleissivistävää koulutusta. Projektin opiskelijakohderyhmä, jolle toiminnanohjauksen ohausmalli on kehitetty on nimenomaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Projektiin osallistuvista organisaatioista 9:llä on oppilaitoksessaan opiskelija-asuntola. Osallistuvien organisaatioiden valinta on onnistunut hyvin. Se vastaa projektin kohderyhmän ja tavoitteiden viitekehystä: toisen asteen opiskelijat, asumisen ja vapaa-ajan toiminnanohjauksen ohjausmallin kehittäminen. Ja toiminta-alueena Etelä-Pohjanmaan maakunta. Projektin eri tahojen yhteistyö on toiminut hankkeen aikana hyvin. Eri tahojen kohtaamiset ovat olleet täynnä innostusta. Tarvetta näiden toimijoiden yhteistyölle on selkeästi ollut ja tämän hankkeen yhteistyössä on moneen kertaan tullut esille se, että yhteistyötä pitäisi olla enemmän. Yhteistyön toivotaan jatkuvan hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteistyötä on hankkeen viimeisen puolen vuoden aikana ollut myös Nuorten Akatemian kanssa. Olemme tuottaneet ja antaneet sisältöä Nuorten Akatemian asuntolaohjaajan työkirjaan. Asuntolaohjaajan työkirjassa käsitellään samoja asioita kuin hankkeessamme, mutta hieman eri näkökulmasta. Projektin toteutuksen keskeinen toimenpide oli luoda muiden projektiin kuuluvien oppilaitosten kanssa toimijaverkosto. Verkoston tavoitteena oli kehittää ja jakaa hyviä käytänteitä nuorten oman toiminna ohjauksen tukemisessa oppilaitos- ja opiskelija-asumisen ympäristöissä. Tässä toimenpiteessä on onnistuttu. Verkosto on luotu ja se on toiminut aktiivisesti projektin ajan. Haasteena on jatkossa se, että miten verkosto jatkaisi toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen. Hyvien käytänteiden kerääminen on onnistunut suunnitelman mukaan. Hyviä käytänteitä on kerätty keväällä 2009 oppilaitosvierailuilla ja toimijaverkoston tapaamisissa aina helmikuuhun 2010 saakka. Hyviä käytänteitä on kertynyt paljon ja niistä on saatu luotua materiaali nuorten kanssa oppilaitoksissa ja asuntoloissa työtä tekeville. Hyvät käytänteet on koottu mind mapiin ja ne on julkaistu projektin www-sivuilla Etelä-Pohjanmaan Opiston sivujen alta. Projektin toteuttamisessa keskeinen toimenpide oli luoda toimijaverkoston, projektiin osallistuvien tahojen ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/10

3 Niilo Mäki -instituutin konsultaation pohjalta ohjausmenetelmä kolmelle elämänhallinnan alueelle. Ohjausmenetelmä on luotu. Sen avulla nuorten toiminnan ohjauksen tuen tarve havaitaan, nuorta voidaan tukea ja ohjata henkilökohtaisella ja ryhmätasolla. Lisäksi ohjausmenetelmän avulla ympäristön struktuuri selkeytyy eli nuoren opiskeluympäristöön vaikutetaan, että se olisi mahdollisimman selkeä ja konkreettinen, jotta opiskelu, asuminen ja vapaa-aika toimisivat mahdollisimman hyvin. Ohjausmenetelmän kehittyminen jatkuu käytännön työssä projektin jälkeen. Viimeisenä toteuttamistoimenpiteenä ja tavoitteena on hyvien käytänteiden levittäminen, joka on alkanut jo projektin aikana ja jatkuu projektin loputtua. Työn- ja vastuunjako oli tarkoituksenmukaista. Toteuttajaorganisaatio on vastannut projektin etenemisestä ja yhteistyötahot ovat osallistuneet projektiin aktiivisesti. Toteuttajaorganisaation eli Etelä-Pohjanmaan Opiston projektityöntekijä ja -päällikkö ovat keränneet hyvät käytänteet ja rakentaneet niiden pohjalta tukija ohjausmateriaalin projektin tavoitteiden ja suunnitelman mukaan. Tehtävien jaossa oli vuoden 2009 lopussa ja 2010 alussa hieman sekoittumista henkilövaihdosten takia. Uuden projektityöntekijän perehtyessä tehtäviinsä projektipäällikkö on osallistunut paljon myös sisällöntuotantoon. Yhteistyö on ollut hyvää ja osallistuvaa. Vastuunjako on ollut selkeä ja tarkoituksenmukainen. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin käynnistyttyä syksyllä 2008 siitä tiedotettiin projektiin kuuluvien oppilaitosten yhteyshenkilöille ja rehtoreille. Kehittäjäverkoston toimijat ovat tiedottaneet projektista omien organisaatioidensa henkilökunnille ja opiskelijoille projektin ensimmäisenä syksynä Median edustajille järjestettiin tiedotustilaisuus joulukuun alussa Paikallinen Ilmajoki-lehti ja maakuntalehti Ilkka julkaisivat jutut projektista. Helmikuussa 2009 on Ilkka-lehdessä julkaistu Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtorin kolumni opiskelijaasumisesta, joka oli otsikoitu Yhdessä oppien ja asuen. Kolumnissa käsiteltiin opiskelija-asumisen teemaa. Syyskuussa 2009 projektista on tiedotettu Kansanopistojen ajankohtaistiedotteessa. Syyskuussa 2009 pidetyn projektin seminaarista tiedotettiin Etelä-Pohjanmaan opiston nettisivuilla. Projektipäällikköä ja eräitä muita opiskelija-asumisen alalla ja oppilaitoksissa toimivia henkilöitä haastateltiin suorassa lähetyksessä Pohjanmaan Radiossa (Radio Suomi). Projekti sai julkisuutta Ähtärissä pidetyssä Joop-hankkeen koulutuspäivillä, kun projektillamme oli oma esitys ja 47 kuulijaa ympäri Suomea pidetyillä Valtakunnallisilla asuntolaohjaajapäivillä projektimme on ollut esillä vuoden 2011 asuntolaohjaajapäivien järjestäjän puheenvuorossa. Projektin lopputiedotus tehtiin tehokkaasti ja laajasti. Tiedotteita lähetettiin kahdeksaan sanomalehteen ja eri sähköisiin uutiskirjeisiin ja verkostouutisiin. Lisäksi Yhdessä oppien ja asuen -projekti on ollut esillä Saku ry:n hyvinvointiverkoston tiedotteissa sekä Kansanopistoyhdistyksen verkostouutisissa ja Kansanopistolehdessä oli projektista kuvallinen juttu syksyllä Projektin esitteitä on jaettu edellä mainituissa tapahtumissa. Projektilla on oma sivu/linkki Etelä-Pohjanmaan Opiston internet-sivuilla. EURA JÄRJESTELMÄ 3/10

4 Yhdessä oppien ja asuen -projekti, ESR-logot, ELY:n ja Etelä-Pohjanmaan Opiston logot näkyvät Nuorten Akatemian työstämässä Asuntolaohjaajan työkirjassa. Projektilla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana yhteistyötä Asuntolakirja-hankkeen kanssa. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin toteutuksen kannalta mitään suuria ongelmia ei ole ollut. Lääninhallituksesta ja myöhemmin E-P:n ELY-keskuksesta on saanut hyvin vastauksia kysymyksiin ja epäselviin kohtiin. Lokakuussa 2009 projektin projektipäällikkö vaihtui ensimmäisen lähtiessä toisen työnantajan palvelukseen. Uuden projektipäällikön perehdyttäminen onnistui hyvin, vaikka kaikkea tietoa ja varsinkaan toisen ihmisen ajatuksia ei voi sellaisinaan siirtää toiselle työntekijälle. Joitain asioita jäi uuden projektipäällikön tulkittaviksi, kun niitä ei voinut enää tarkistaa työn aloittaneelta projektipäälliköltä. Ei varsinaisesti ongelmallista, mutta haasteellista on ollut, kun joulukuun alussa 2009 vaihtuivat myös projektityöntekijä ja tammikuun alussa 2010 talouspäällikkö. Näiden kolmen henkilövaihdoksen jälkeen projektissa on vaihtunut kaikki henkilöt. Henkilövaihdokset hidastivat vuoden vaihteessa projektin toimintaa. Uuden projektityöntekijän perehtyminen ja omien tehtäviensä sisäistäminen vei projektista arviolta noin parisen kuukautta. Tuona aikana projektipäällikkö on tehnyt paljon myös hallinnollisten tehtävien lisäksi sisällöllista työtä sekä jotain projektityöntekijän tehtäviin kuuluvaa työtä. On haasteellista jatkaa toisen aloittamaa työtä. Vaikka projekti on edennyt suunnitelman mukaan, niin silti toisen ajatus asioiden toteuttamisesta on saattanut olla eri kuin seuraajan. Henkilövaihdokset eivät ole olennaisesti vaikeuttaneet projektin toteuttamista, keskeisiä toimenpiteitä ja toimintaa, vain hidastaneet jonkin verran. Olisi ollut hyvä, jos projektin uusille henkilöille olisi voitu pitää aloituspalaveri. Se olisi varmasti nopeuttanut tehtävien sisäistämistä ja vähentänyt epävarmuutta. Projektissa on luotu keskustelufoorumi ja oppimisalusta Moodleen, mutta Moodlen käyttö on ollut alusta asti vaisua eikä saavuttanut sellaisenaan sitä aktiivisuutta, jota projektin alussa tavoiteltiin. Sähköpostiyhteydenpito ja verkoston tapaamiset (työkokoukset) ovat korvanneet Moodle-yhteydenpitoa. Moodle-yhteydenpidon vähäisyys ei ole vaikeuttanut tai häirinnyt projektin keskeisiä toimenpiteitä eikä toimintaa. Yhteydenpito-ongelmaa on ollut myös kevään 2010 aikana. Helmikuun neljännen verkostotapaamisen osanottajamäärä oli vähäinen. Selityksenä voi olla se, että verkoston rooli korostui ja oli voimakkaimmillaan projektin alkuvaiheessa ja erityisesti keväällä 2009, kun projektipäällikkö ja -työntekijä oppilaitoskierroksilla haastattelivat verkostoon kuuluvia työntekijöitä ja keräsivät hyviä käytänteitä. Projektin viimeisen puolen vuoden aikana oli erittäin haasteellista saada verkoston jäsenet aktivoitumaan projektia kohtaan. Suorat sähköposti- ja puhelinkontaktit ovat olleet parhaita yhteydenpitotapoja. Projektisuunnitelmassa on kirjattu tavoitteeksi, että koulutus- ja henkilötyöpäiviä (seurantalomake kohta 5.10) kertyisi projektin aikana yhteensä 169. Ohjaus- ja konsultointipäiviä on suunnitelman mukaan tavoite toteutua 33. Ohjaus- ja konsultointipäivät ovat toteutuneet yli kaksinkertaisesti. Muita henkilötyöpäiviä on EURA JÄRJESTELMÄ 4/10

5 kirjattu suunnitelmaan tavoitteeksi 136. Toteutuma jäi merkittävästi alle tavoitteen. Ohjaus- ja konsultointipäiviin on kirjattu verkoston työkokoukset, jotka ovat toteutuneet suunnitellusti. Muihin henkilötyöpäiviin on ajateltu kirjattavan mm. sitä työtä, jota verkoston jäsenet tekevät projektin hyväksi, esim. yhteydenpito, Moodle. Muuta työtä ei ole kertynyt niin paljon kuin suunnitteluvaiheessa on arvioitu. Arvioitu 136 henkilötyöpäivää on paljon ja arvio on ollut yläkanttiarvio. Muun työn toteutumattomuus saattaa liittyä edellä mainittuun verkoston aktiivisuuden hiipumiseen. Syynä voi myös olla se, että verkoston jäsenet eivät ole merkinneet ja raportoineet projektipäällikölle tekemäänsä työtä pyynnöistä huolimatta. Se, että koulutus- ja henkilötyöpäivät eivät toteudu suunnitelman mukaan, ei ole haitannut projektin keskeisiä toimenpiteitä tai etenemistä. 8. PROJEKTIN TULOKSET Nuorten itsenäinen asuminen on projektin kuluessa onnistunut hyvin. Ongelmiin on puututtu varhaisessa vaiheessa ja järjestelmällisesti. Opiskelijat ovat hakeutuneet aktiivisesti vapaa-ajantoimintaan ja he ovat olleet tyytyväisiä tarjottuun vapaaajantoimintaan. Vapaa-ajantoimintaa on kehitetty opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Opinnot ovat edenneet hyvin ja roikkuviin tapauksiin on pystytty puuttumaan ja ohjaamaan rästipajaan hyvissä ajoin. Oppilaitosympäristössä olevat nuoret hyötyvät toiminnanohjauksen merkityksellisyyden korostamisesta ja läpinäkyväksi tekemisestä sekä strukturoidummasta ympäristöstä. Jo se, että opiskelija-asumisen ja opiskelun teemaa tehdään tietoiseksi, hyödyttää toisen asteen opiskelijoita. Projektin tärkeimpiä tuloksia nuoren kannalta on se, että opiskeluympäristö on järjestetty siten, että opiskelijan toiminnanohjauksen vaikeudet voidaan ennaltaehkäistä tai havaita ja niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Projektin toimijaverkostolta kerätyistä hyvistä käytänteistä on luotu oppilaitosympäristöön sopiva vuosikello-kalenteri (vuosisuunnitelma). Vuosikello-kalenterin avulla opiskelu- ja vapaa-ajan ympäristö selkiytyvät ja jäsentyvät, mikä auttaa nuorta suunnittelemaan ja ohjaamaan omaa toimintaansa. Ohjaajalle vuosisuunnitelma on hyvä työkalu, joka selkeyttää ja jaksottaa lukuvuotta. Nuoren kannalta on tärkeää, että hän saavuttaa tavoitteensa, suorittaa opintosa loppuun, pystyy suunnittelemaan toimintaansa sekä voimavarojaan. Edellä lueteltuihin tavoitteisiin on helpompi päästä, kun projektissa on koottu oppilaitoksissa jo käytössä olevia hyviä toimintamalleja. Vuosikello-kalenteriin on koottu parhaiksi koetut toiminnat ja tavat. Nuorten kanssa työskenteleville tärkeimpiä tuloksia projektissa on samaa työtä tekevien toimijaverkosto. Se toimii voimavarana, jonka kanssa voi jakaa työn iloja, suruja ja haasteita sekä kehittää omaa työtään. Lisäksi nuorten kanssa työtä tekevät hyötyvät materiaalista, jonka avulla opiskelijoita voidaan auttaa joko ryhmätasolla tai tarpeen mukan myös yksilötasolla elämänhallinnassa (opiskelun, asumisen ja vapaa-ajan osa-alueilla). Nuorten kanssa työtä tekeville on koottu materiaalia opiskelijan erityisen tuen tarpeen havainnointiin ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Projektityöntekijä eli vapaa-ajanohjaaja on kehittänyt lukuvuoden aikana vapaa-ajan toimintaa Etelä- Pohjanmaan Opiston internaatissa ja Sedu Ilmajoentien toimipisteen asuntolassa asuville opiskelijoille. Vapaa-ajanohjauksessa ja toiminnassa on vielä paljon kehitettävää, mutta vapaa-ajanohjaajalla on into jatkaa projektin aikaisten kokemusten perusteella työtään. Tässä vaiheessa on tärkeää, että on saatu kokemusta ja EURA JÄRJESTELMÄ 5/10

6 tietoa opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnasta ja kehittämistarpeista. Lisäksi on tärkeää hahmottaa tarkemmin vapaa-ajanohjaajan (tai asuntolaohjaajien) roolia oppilaitoksen kasvattajakentässä. Tärkeää on myös se, että projektissa on saatu ja levitetty tutkittua teoriatietoa (Niilo Mäki -instituutti) siitä minkälainen ympäristö tukee parhaiten tavallista opiskelijaa tai toiminnanohjauksen taitojen puutteesta kärsivää opiskelijaa saavuttamaan tavoitteensa. Keskeistä ovat vaikutukset nuorten toiminnanohjauksen taitoihin. Nuoren itsenäinen asuminen onnistuu, nuori hakeutuu harrastuksiin ja huolehtii omasta hyvinvoinnista. Opinnot etenevät ja nuori valmistuu ajallaan opinnoistaan. Projektin tärkein tulos on se, että olemme tehneet näkyväksi sitä minkälaisessa ympäristössä ja minkälaisin tukitoimenpitein opiskelija voi parhaiten onnistua uuden elämänvaiheensa haasteissa. Olemme projektin avulla tehneet näkyväksi sellaista työtä ja toimintaa, joka on tähän asti ollut "näkymätöntä". Opiskelijaasumisen ja opiskelijoiden vapaa-ajan nostaminen esille, käsittelyyn ja puheenaiheeksi opiskelun lisäksi on tärkeä askel opiskelija-asumisen kehittämisessä ja uudenlaisen yhteisöllisyyden luomisessa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektissa tehtiin näkyväksi oppilaitoksissa käytettäviä menetelmiä, toimintatapoja ja hyviä käytänteitä. Nuorten opiskelijoiden parissa työskentelevien henkilöiden yhteistyön tärkeys korostui ja verkoston luomisesta projektin eri vaiheissa saatiin kiitosta. Yhteistyön toimivuus oppilaitoksessa eri ammattilaisten välillä edistää varhaista puuttumista opiskelijan vaikeuksiin ja madaltaa tuen tarpeen havaitsemisen kynnystä. Projektissa luotu opiskelija-asumisen tehtävissä toimivien ammattilaisten verkostoyhteistyö on Etelä- Pohjanmaalla uusi toimintamuoto. Verkostoyhteistyö on koettu tarpeelliseksi sen takia, että esimerkiksi asuntoloissa työtään tekevät ja vapaa-ajanohjaajat ovat työssään yleensä yksin. Tarvetta kokemusten vaihtoon ja yhteistyöhön voi joskus olla päivittäin, mutta yksinäistä ja usein myös iltatyötä tekevillä ei ole ketään kenen kanssa jakaa akuutteja ongelmia tai kysymyksiä. Verkostoyhteistyön avulla voidaan tulevaisuudessa luoda eri oppialaitosten välillä yhteisiä sääntöjä esimerkiksi asuntolaan tai vapaa-aikaan. Selkeät ja osin yhteiset säännöt ja toimintatavat maakunnallisella toiminta-alueella luovat hyvät edellytykset ja pohjan asuntolatyön kehittämiselle. Oppilaitos- ja opiskelija-asumisen tehtävissä toimivien henkilöiden verkostoyhteistyö on kiinnostanut myös maakunnan ulkopuolella. Esimerkiksi Saku ry on kehittänyt ammatillisten oppilaitosten hyvinvointiverkostoa ja sitä kautta ollut projektimme verkostoyhteistyöstä kiinnostunut. Yksittäisten nuorten elämänhallintavalmennuksesta on Suomessa positiivisia kokemuksia, mutta oppilaitos-, internaatti- tai asuntolaympäristössä sitä ei ole kokeiltu. Erityisesti yksilötason ohjauksessa projektissa saimme hyviä kokemuksia. Aikuisen ja opiskelijan henkilökohtainen "valmennus-" tai ohjaussuhde (coaching) on vielä uutta, mutta kehittämisen ja tutkimisen arvoinen asia. Projektin avulla on tehty näkyviksi niitä hyviä ja olemassa olevia käytäntöjä nuorten tukemisessa, joita ei ole tähän mennessä dokumentoitu tai prosessoitu. Opiskelija-asumisen teemaa on tehty tunnetuksi. Opiskelija-asumisen kehittäminen on innovatiivista nyt, kun taas esimerkiksi soluasuminen on uudessa nousussa. Etelä-pohjanmaan Opiston internaatti on syksyllä 2010 tupaten täynnä opistossa opiskelevista opiskelijoista. EURA JÄRJESTELMÄ 6/10

7 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Opiskeluaikana hankitut elämänhallintataidot auttavat opiskelijoita valmistumaan ajallaan ja siirtymään työelämään joustavasti ja nopeasti. Elämänhallintataidot auttavat myöhemminkin sopeutumaan erilaisiin elämän tuomiin haasteisiin. Elämänhallintataidot auttavat myöhemminkin etsimään itse ratkaisuja ongelmiin. Sukupuolinen tasa-arvo on huomioitu projektissa siten, että on tarjottu monipuolista ja molemmat sukupuolet huomioivaa toimintaa ja ohjausta. Projektin aikana huomioitu miten ohjauksessa ja toiminnan suunnittelussa voisi ottaa sukupuolten erilaiset tarpeet paremmin huomioon. Projektissa laadittu opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen materiaali sisältää myös kehittäjäverkostolta hyvistä käytännöistä kootun ohjeen erityisnuorten ryhmäyttämisestä tavallisten nuorten ryhmään. Lähtökohtana on, että kaikki ovat oppilaitokseen tai asuntolaan tullessaan tasa-arvoisia ja niin sanotusti samalla viivalla. Samaa ohjetta sovelletaan myös maahanmuuttajiin, joitan Etelä-Pohjanmaan Opiston internaatissa on asunut 11. Heidät on sekoitettu suomalaisten opiskelijoiden joukkoon asuntolassa. Maahanmuuttajilla on ollut oma opiskeluryhmä, koska he ovat ensisijaisesti olleet kieli- ja kotoutumiskoulutuksessa eikä kielitaito olisi riittänyt suomenkieliseen opetukseen. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektissa on suunnitelman mukaisesti luotu muiden projektiin kuluvien tahojen kanssa toimijaverkosto. Verkostolta kerättiin kevätlukukaudella 2009 oppilaitosympäristöön ja opiskelija-asumiseen sopivia hyviä käytänteitä. Hyvät käytännöt kerättiin oppilaitosvierailuilla haastattelemalla verkoston jäseniä ja oppilaitosten muuta henkilökuntaa. Hyviä käytänteitä on kerätty koko projektin ajan Moodle-ympäristössä sekä verkoston työkokouksissa. Hyvistä käytänteistä koottiin opiskelun, asumisen ja vapaa-ajan kalenteri-vuosikello. Vuosikelloon on kerätty kaikki hyviksi havaitut ja koetut toiminnot em. osa-alueilta. Ja niisä on pyritty tekemään oppilaitoksen vuosirytmiin sopiva suunnitelma. Vuosikello-kalenteri auttaa nuorten kanssa työtä tekeviä ohjaamaan toimintaa ja aktivoimaan nuoria vapaa-ajantoiminnassa. Opiskelijan henkilökohtaisen ohjaamisen materiaali, joka on kehitetty verkoston hyvistä käytänteistä ja Niilo Mäki -instituutin konsultaation perusteella on sellainen hyvä käytäntö ja toimintatapa (coaching), jonka yleistyminen oppilaitoksissa ehkäisee opintojen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä sekä parantaa nuoren oman toiminnan ohjausta. Oppilaitosten välinen toimijaverkosto on jo itsessään hyvä käytäntö. Verkostoyhteistyö on uusi toimintapa Etelä-Pohjanmaalla ja kokemus on ollut positiivinen. Verkostoyhteistyö on korostunut projektissa. Varhaisesta puuttumisesta ja ongelmien mahdollisimman aikaisesta havainnoinnista on jo puhuttu ja kirjoitettu paljon ennen tätä projektia. Aikainen havaitseminen ei ole varmastikaan uusi asia projektin toimijoille, mutta projektin havainnoinnin ohjeistus ja huolen vyöhykkeistöstä ja aiheen nostaminen esille lisää ja helpottaa varhaista puuttumista. Hyviä käytänteitä levitetään tiedottamalla projektin tuloksista projektissa mukana oleville oppilaitoksille. Hyvistä käytännöistä tiedotetaan kansanopistojen G-Laatuopistot-verkoston kautta, Etelä-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosten kautta. Lisäksi Yhdessä oppien ja asuen -projekti ja sen tulokset ovat pääosassa syyskuussa 2010 järjestettävillä alueellisilla asuntolaohjaajien päivillä Ilmajoella. Nuorten Akatemian asuntolaohjaajan työkirjan kautta hyvät käytäntömme leviävät. Kirjassa on projektimme tuottama sisältö EURA JÄRJESTELMÄ 7/10

8 nuoren henkilökohtaiseen ohjaamiseen, eritysnuoren ryhmäyttämiseen tavallisten nuorten joukkoon oppilaitoksen asuntolassa ja kalenteri-vuosikellomme. Hyvät käytänteet julkaistaan ja kootaan kaikkien saataville ja nähtäville Etelä-Pohjanmaan Opiston wwwsivuille. Linkkiä on helppo levittää sähköisesti. Laaditaan ja lähetetään lehdistötiedotteita alueen lehtien lisäksi ammattilehtiin, esimerkiksi Opettaja-lehti, Nuorisotyö. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektissa saatiin aikaan pysyviä verkostoja eteläpohjalaisten toisen asteen oppilaitosten välillä. Etukäteen on aikaista arvioida verkoston pysyvyyttä ja pitkäikäisyyttä, mutta kuten jo edeltävissä kohdissa on raportoitu, niin verkostoyhteistyölle on koettu olevan tarvetta ja verkoston tapaamiset ja yhteydenpito on koettu hyödylliseksi. Se on haaste, että minkälaiseksi verkoston toiminta muotoutuu tulevaisuudessa projektin päättymisen jälkeen ja, että se jatkuisi. Projektin aikana on koettu hyväksi, että oppilaitoksessa, jossa on asuntola, toimii joku aikuinen, joka ohjaa nuorten vapaa-ajantoimintaa ja on iltaisin nuorten tavoitettavissa. Etelä-Pohjanmaan Opistossa jatkaa projektin jälkeenkin vapaa-ajanohjaajana sama henkilö, joka on toiminut projektissa työntekijänä. Hänen avullaan projektissa kehitettyjä toimintamalleja voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittää edelleen, vaikka projekti on jo loppunut. Samoin verkostoyhteistyön jatkaminen voisi olla vapaaajanohjaajan tehtäviä, koska verkoston jäsenet ovat tulleet hänelle projektin aikana tutuiksi. Projektin yhtenä tavoitteena oli aktivoida nuoria vapaa-ajan toimintaan ja ottamaan vastuuta omasta elämästä sekä parantaa heidän elämänhallintaansa. Projektissa kerätyt hyvät käytänteet em. asioiden edistämiseksi jäävät oppilaitoksissa ja niiden asuntoloissa pysyviksi toimintatavoiksi. Toisten oppilaitosten ja asuntoloiden toimintatavat leviävät vielä projektin hyvin käytänteiden levittämisen jälkeen laajemmallekin. Asuntolatoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Oppilaitoksen yhteydessä toimiva asuntola voi olla läpileikkaus ympäröivästä yhteiskunnasta. Asuntolan kehittämisessä ja toiminnassa pitäisikin ottaa huomioon ympäröivä yhteiskunta ja sen muutokset. Asuntolaa ei enää oppilaitosympäristössä koeta irralliseksi osaksi. Asuntola on paikka, joka voi tukea opiskelua ja vapaa-aikaa. Asuntolaohjaajat ja vapaaajanohjaajat ovat tärkeitä kasvattajia varsinaisen opiskelun ja kouluajan ulkopuolella. Tätä aletaan tiedostaa jo melko hyvin ainakin sellaisissa oppilaitoksissa, joissa on asuntola. Opiskelija-asumisen ja -elämän teeman käsittelyn jatkaminen huomioidaan Etelä-Pohjanmaan Opiston Studia-luentosarjassa, jossa projektin jälkeisenä vuotena yksi luentoiltapäivä tulee olemaan Yhdessä oppien ja asuen -teemasta. Nyt kun teema on tehty tutummaksi, sen käsittelyä pitää jatkaa kaikilla foorumeilla ja kaikissa verkostoissa, joihin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Opisto kuuluu. EURA JÄRJESTELMÄ 8/10

9 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 67 % ,00 77 % Kuntien rahoitus ,00 25 % ,30 21 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 8 % 1 683,33 2 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projekti pureutui nuorten itsenäisen elämän ensiaskeliin liittyviin haasteisiin. Opiskelijaelämään siirtyvä nuori tarvitsee ohjausta monissa eri elämänhallintataidoissa. Tuen ja ohjauksen tarvetta on muun muassa opiskelussa, asumisessa ja vapaa-ajan käytössä. Ongelma on usein nuoren oman toiminnan ohjauksen taidoissa eli kyvyssä säädellä ja suunnitella omaa toimintaa ja ajankäyttöä. Nämä taidot kehittyvät nuorelle yleensä viimeisenä. Projektissa luotiin toiminnan ohjauksen tukemisen malli nuorten kanssa työskenteleville. Projektin varsinainen kohderyhmä oli opiskelija-asumisen tehtävissä toimivat henkilöt, jotka muodostivat maakunnallisen verkoston. Verkosto on nuorten parissa yksinäistä työtä tekevien tuki- ja kehittäjäverkosto, joka jää pysyväksi toimintamuodoksi projektin päättymisen jälkeen. Projektin kohderyhmää olivat myös Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Sedu Ilmajoentien toimipisteen asuntoloissa asuvat opiskelijat. Opiskelijat hyötyvät projektin tuloksista, koska heidän elämänhallintaansa parannetaan ja ympäristöä selkeytetään. Projektin toteutukseen on osallistunut kymmenen toisen asteen oppilaitosta ja konsultointipalvelujen tuottajana projektiin on osallistunut jyväskyläläinen Niilo Mäki -instituutti. Projekti aktivoi nuoria osallistumaan aktiivisesti oppilaitoksissa vapaa-ajan toimintaan. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä projektin myötä lisääntyneeseen ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. Projektin aikana opiskelijoiden roikkuviin opintoihin on voitu puuttua ja ohjata opiskelijoita rästipajaan. Oppilaitosympäristössä olevat nuoret hyötyvät toiminnanohjauksen merkityksellisyyden korostamisesta ja läpinäkyväksi tekemisesä sekä strukturoidummasta ympäristöstä. Opiskelijan näkökulmasta projektin tärkeimpiä tuloksia on se, että opiskeluympäristö on järjestetty siten, että opiskelijan toiminnanohjauksen vaikeudet voidaan havaita ja niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Projektin tärkeimpiä tuloksia on se, että projektissa on hahmotettu näkyväksi sitä minkälaisessa ympäristössä ja minkälaisin tukitoimenpitein opiskelija voi parhaiten onnistua uuden elämänvaiheensa haasteisa. Projektissa on tehty näkyväksi ja dokumentoitu sellaista toimintaa, joka on tähän asti ollut "näkymätöntä". Opiskelija-asumisen ja opiskelijoiden vapaa-ajan ohjaamisen nostaminen puheenaiheeksi ja käsittelyyn on tärkeä askel opiskelija-asumisen kehittämisessä ja uudenlaisen yhteisöllisyyden luomisessa. EURA JÄRJESTELMÄ 9/10

10 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Etelä-Pohjanmaan Opiston arkisto/toimisto Opistontie Ilmajoki Päiväys ja allekirjoitus Kyösti Nyyssölä Rehtori EURA JÄRJESTELMÄ 10/10