ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/335/ /2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero Projektikoodi S10388 Tila Valmis 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Yhdessä oppien ja asuen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Korpisaaren säätiö, Etelä-Pohjanmaan Opisto Projektin vastuuhenkilön nimi Kyösti Nyyssölä Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Irene Turenius Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohta oli luoda oppilaitosympäristöön sopiva toiminnanohjauksen valmennusmalli (coaching), jonka avulla voidaan tukea toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten elämänhallintaa. Lähtökohtana oli opiskelijaelämään siirtyvien nuorten aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyvät haasteet ja niihin pureutuminen. Opiskelijaelämään siirtyvä nuori tarvitsee ohjausta monissa elämänhallintataidoissa. Ongelma on usein omantoiminnanohjauksen taidoissa, jotka kehittyvät nuorille viimeisinä. Omantoiminnanohjauksella tarkoitetaan kykyä säädellä ja suunnitella omaa toimintaa ja ajankäyttöä. Tuen ja toiminnanohjauksen tarve näkyy oppilaitoksissa seuraavilla elämänhallinnan osa-alueilla: opiskelu, itsenäinen asuminen ja vapaa-aika. Tavoitteena oli luoda edellä mainituille elämänhallinnan osa-alueille valmennusmalli ja ohjausmateriaalia, joka tehostaa nuorten omantoiminnanohjausta ja auttaa heitä onnistumaan uuden elämänvaiheen haasteissa. Projektin avulla pyritään vähentämään opiskelun keskeyttämistä. Tavoitteina oli luoda tukimateriaali nuorten kanssa työtä tekeville ryhmän ohjaukseen sekä opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen (ryhmätason malli ja yksilötason malli). Tavoitteena oli kerätä eteläpohjalaisissa oppilaitoksissa olemassa olevia hyviä käytänteitä ja koota ne materiaaliksi, jota voi levittää EURA JÄRJESTELMÄ 1/10

2 muidenkin kuin projektin kohderyhmän käyttöön. Projektin varsinainen kohderyhmä on opiskelija-asumisen tehtävissä toimivat henkilöt, jotka muodostavat kehittäjäverkoston. Maakunnallinen verkosto (Etelä-Pohjanmaa) toimii nuorten parissa työtä tekevien yhteisönä. Verkoston avulla ja tapaamisissa nuorten parissa työtä tekevät tapaavat samaa työtä tekeviä, voivat jakaa kokemuksiaan ja vaihtaa kuulumisia. Tavoitteena oli myös lisätä kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osaamista työssään nuorten parissa. Projektin kohderyhmänä olivat myös Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Sedu Ilmajoentien toimipisteen asuntoloissa asuvat opiskelijat. Tärkeä tavoite oli myös tehdä tunnetuksi opiskelija-asumisen teemaa. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektissa mukana olleet oppilaitokset ovat Koulutuskeskus Sedu (Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Ähtäri ja ent. Härmänmaan ammatti-instituutti), Suupohjan ammatti-instituutti, Lapuan kristillinen opisto ja Kauhajoen evankelinen opisto. Lisäksi verkostoyhteistyöhön, ohjausmallin ja -materiaalin kehittämiseen on osallistunut edustajat Järviseudun Ammatti-instituutista, Kuortaneen Urheiluopistosta ja Ala-Könni Opistosta. Jyväskyläläinen Niilo Mäki -instituutti on osallistunut projektiin konsultointipalvelujen kautta. Niilo mäki -instituutti on tuottanut projektiin teoreettista materiaalia. Osallistuvat organisaatiot tarjoavat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toisen asteen ammatillista sekä yleissivistävää koulutusta. Projektin opiskelijakohderyhmä, jolle toiminnanohjauksen ohausmalli on kehitetty on nimenomaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Projektiin osallistuvista organisaatioista 9:llä on oppilaitoksessaan opiskelija-asuntola. Osallistuvien organisaatioiden valinta on onnistunut hyvin. Se vastaa projektin kohderyhmän ja tavoitteiden viitekehystä: toisen asteen opiskelijat, asumisen ja vapaa-ajan toiminnanohjauksen ohjausmallin kehittäminen. Ja toiminta-alueena Etelä-Pohjanmaan maakunta. Projektin eri tahojen yhteistyö on toiminut hankkeen aikana hyvin. Eri tahojen kohtaamiset ovat olleet täynnä innostusta. Tarvetta näiden toimijoiden yhteistyölle on selkeästi ollut ja tämän hankkeen yhteistyössä on moneen kertaan tullut esille se, että yhteistyötä pitäisi olla enemmän. Yhteistyön toivotaan jatkuvan hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteistyötä on hankkeen viimeisen puolen vuoden aikana ollut myös Nuorten Akatemian kanssa. Olemme tuottaneet ja antaneet sisältöä Nuorten Akatemian asuntolaohjaajan työkirjaan. Asuntolaohjaajan työkirjassa käsitellään samoja asioita kuin hankkeessamme, mutta hieman eri näkökulmasta. Projektin toteutuksen keskeinen toimenpide oli luoda muiden projektiin kuuluvien oppilaitosten kanssa toimijaverkosto. Verkoston tavoitteena oli kehittää ja jakaa hyviä käytänteitä nuorten oman toiminna ohjauksen tukemisessa oppilaitos- ja opiskelija-asumisen ympäristöissä. Tässä toimenpiteessä on onnistuttu. Verkosto on luotu ja se on toiminut aktiivisesti projektin ajan. Haasteena on jatkossa se, että miten verkosto jatkaisi toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen. Hyvien käytänteiden kerääminen on onnistunut suunnitelman mukaan. Hyviä käytänteitä on kerätty keväällä 2009 oppilaitosvierailuilla ja toimijaverkoston tapaamisissa aina helmikuuhun 2010 saakka. Hyviä käytänteitä on kertynyt paljon ja niistä on saatu luotua materiaali nuorten kanssa oppilaitoksissa ja asuntoloissa työtä tekeville. Hyvät käytänteet on koottu mind mapiin ja ne on julkaistu projektin www-sivuilla Etelä-Pohjanmaan Opiston sivujen alta. Projektin toteuttamisessa keskeinen toimenpide oli luoda toimijaverkoston, projektiin osallistuvien tahojen ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/10

3 Niilo Mäki -instituutin konsultaation pohjalta ohjausmenetelmä kolmelle elämänhallinnan alueelle. Ohjausmenetelmä on luotu. Sen avulla nuorten toiminnan ohjauksen tuen tarve havaitaan, nuorta voidaan tukea ja ohjata henkilökohtaisella ja ryhmätasolla. Lisäksi ohjausmenetelmän avulla ympäristön struktuuri selkeytyy eli nuoren opiskeluympäristöön vaikutetaan, että se olisi mahdollisimman selkeä ja konkreettinen, jotta opiskelu, asuminen ja vapaa-aika toimisivat mahdollisimman hyvin. Ohjausmenetelmän kehittyminen jatkuu käytännön työssä projektin jälkeen. Viimeisenä toteuttamistoimenpiteenä ja tavoitteena on hyvien käytänteiden levittäminen, joka on alkanut jo projektin aikana ja jatkuu projektin loputtua. Työn- ja vastuunjako oli tarkoituksenmukaista. Toteuttajaorganisaatio on vastannut projektin etenemisestä ja yhteistyötahot ovat osallistuneet projektiin aktiivisesti. Toteuttajaorganisaation eli Etelä-Pohjanmaan Opiston projektityöntekijä ja -päällikkö ovat keränneet hyvät käytänteet ja rakentaneet niiden pohjalta tukija ohjausmateriaalin projektin tavoitteiden ja suunnitelman mukaan. Tehtävien jaossa oli vuoden 2009 lopussa ja 2010 alussa hieman sekoittumista henkilövaihdosten takia. Uuden projektityöntekijän perehtyessä tehtäviinsä projektipäällikkö on osallistunut paljon myös sisällöntuotantoon. Yhteistyö on ollut hyvää ja osallistuvaa. Vastuunjako on ollut selkeä ja tarkoituksenmukainen. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin käynnistyttyä syksyllä 2008 siitä tiedotettiin projektiin kuuluvien oppilaitosten yhteyshenkilöille ja rehtoreille. Kehittäjäverkoston toimijat ovat tiedottaneet projektista omien organisaatioidensa henkilökunnille ja opiskelijoille projektin ensimmäisenä syksynä Median edustajille järjestettiin tiedotustilaisuus joulukuun alussa Paikallinen Ilmajoki-lehti ja maakuntalehti Ilkka julkaisivat jutut projektista. Helmikuussa 2009 on Ilkka-lehdessä julkaistu Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtorin kolumni opiskelijaasumisesta, joka oli otsikoitu Yhdessä oppien ja asuen. Kolumnissa käsiteltiin opiskelija-asumisen teemaa. Syyskuussa 2009 projektista on tiedotettu Kansanopistojen ajankohtaistiedotteessa. Syyskuussa 2009 pidetyn projektin seminaarista tiedotettiin Etelä-Pohjanmaan opiston nettisivuilla. Projektipäällikköä ja eräitä muita opiskelija-asumisen alalla ja oppilaitoksissa toimivia henkilöitä haastateltiin suorassa lähetyksessä Pohjanmaan Radiossa (Radio Suomi). Projekti sai julkisuutta Ähtärissä pidetyssä Joop-hankkeen koulutuspäivillä, kun projektillamme oli oma esitys ja 47 kuulijaa ympäri Suomea pidetyillä Valtakunnallisilla asuntolaohjaajapäivillä projektimme on ollut esillä vuoden 2011 asuntolaohjaajapäivien järjestäjän puheenvuorossa. Projektin lopputiedotus tehtiin tehokkaasti ja laajasti. Tiedotteita lähetettiin kahdeksaan sanomalehteen ja eri sähköisiin uutiskirjeisiin ja verkostouutisiin. Lisäksi Yhdessä oppien ja asuen -projekti on ollut esillä Saku ry:n hyvinvointiverkoston tiedotteissa sekä Kansanopistoyhdistyksen verkostouutisissa ja Kansanopistolehdessä oli projektista kuvallinen juttu syksyllä Projektin esitteitä on jaettu edellä mainituissa tapahtumissa. Projektilla on oma sivu/linkki Etelä-Pohjanmaan Opiston internet-sivuilla. EURA JÄRJESTELMÄ 3/10

4 Yhdessä oppien ja asuen -projekti, ESR-logot, ELY:n ja Etelä-Pohjanmaan Opiston logot näkyvät Nuorten Akatemian työstämässä Asuntolaohjaajan työkirjassa. Projektilla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana yhteistyötä Asuntolakirja-hankkeen kanssa. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin toteutuksen kannalta mitään suuria ongelmia ei ole ollut. Lääninhallituksesta ja myöhemmin E-P:n ELY-keskuksesta on saanut hyvin vastauksia kysymyksiin ja epäselviin kohtiin. Lokakuussa 2009 projektin projektipäällikkö vaihtui ensimmäisen lähtiessä toisen työnantajan palvelukseen. Uuden projektipäällikön perehdyttäminen onnistui hyvin, vaikka kaikkea tietoa ja varsinkaan toisen ihmisen ajatuksia ei voi sellaisinaan siirtää toiselle työntekijälle. Joitain asioita jäi uuden projektipäällikön tulkittaviksi, kun niitä ei voinut enää tarkistaa työn aloittaneelta projektipäälliköltä. Ei varsinaisesti ongelmallista, mutta haasteellista on ollut, kun joulukuun alussa 2009 vaihtuivat myös projektityöntekijä ja tammikuun alussa 2010 talouspäällikkö. Näiden kolmen henkilövaihdoksen jälkeen projektissa on vaihtunut kaikki henkilöt. Henkilövaihdokset hidastivat vuoden vaihteessa projektin toimintaa. Uuden projektityöntekijän perehtyminen ja omien tehtäviensä sisäistäminen vei projektista arviolta noin parisen kuukautta. Tuona aikana projektipäällikkö on tehnyt paljon myös hallinnollisten tehtävien lisäksi sisällöllista työtä sekä jotain projektityöntekijän tehtäviin kuuluvaa työtä. On haasteellista jatkaa toisen aloittamaa työtä. Vaikka projekti on edennyt suunnitelman mukaan, niin silti toisen ajatus asioiden toteuttamisesta on saattanut olla eri kuin seuraajan. Henkilövaihdokset eivät ole olennaisesti vaikeuttaneet projektin toteuttamista, keskeisiä toimenpiteitä ja toimintaa, vain hidastaneet jonkin verran. Olisi ollut hyvä, jos projektin uusille henkilöille olisi voitu pitää aloituspalaveri. Se olisi varmasti nopeuttanut tehtävien sisäistämistä ja vähentänyt epävarmuutta. Projektissa on luotu keskustelufoorumi ja oppimisalusta Moodleen, mutta Moodlen käyttö on ollut alusta asti vaisua eikä saavuttanut sellaisenaan sitä aktiivisuutta, jota projektin alussa tavoiteltiin. Sähköpostiyhteydenpito ja verkoston tapaamiset (työkokoukset) ovat korvanneet Moodle-yhteydenpitoa. Moodle-yhteydenpidon vähäisyys ei ole vaikeuttanut tai häirinnyt projektin keskeisiä toimenpiteitä eikä toimintaa. Yhteydenpito-ongelmaa on ollut myös kevään 2010 aikana. Helmikuun neljännen verkostotapaamisen osanottajamäärä oli vähäinen. Selityksenä voi olla se, että verkoston rooli korostui ja oli voimakkaimmillaan projektin alkuvaiheessa ja erityisesti keväällä 2009, kun projektipäällikkö ja -työntekijä oppilaitoskierroksilla haastattelivat verkostoon kuuluvia työntekijöitä ja keräsivät hyviä käytänteitä. Projektin viimeisen puolen vuoden aikana oli erittäin haasteellista saada verkoston jäsenet aktivoitumaan projektia kohtaan. Suorat sähköposti- ja puhelinkontaktit ovat olleet parhaita yhteydenpitotapoja. Projektisuunnitelmassa on kirjattu tavoitteeksi, että koulutus- ja henkilötyöpäiviä (seurantalomake kohta 5.10) kertyisi projektin aikana yhteensä 169. Ohjaus- ja konsultointipäiviä on suunnitelman mukaan tavoite toteutua 33. Ohjaus- ja konsultointipäivät ovat toteutuneet yli kaksinkertaisesti. Muita henkilötyöpäiviä on EURA JÄRJESTELMÄ 4/10

5 kirjattu suunnitelmaan tavoitteeksi 136. Toteutuma jäi merkittävästi alle tavoitteen. Ohjaus- ja konsultointipäiviin on kirjattu verkoston työkokoukset, jotka ovat toteutuneet suunnitellusti. Muihin henkilötyöpäiviin on ajateltu kirjattavan mm. sitä työtä, jota verkoston jäsenet tekevät projektin hyväksi, esim. yhteydenpito, Moodle. Muuta työtä ei ole kertynyt niin paljon kuin suunnitteluvaiheessa on arvioitu. Arvioitu 136 henkilötyöpäivää on paljon ja arvio on ollut yläkanttiarvio. Muun työn toteutumattomuus saattaa liittyä edellä mainittuun verkoston aktiivisuuden hiipumiseen. Syynä voi myös olla se, että verkoston jäsenet eivät ole merkinneet ja raportoineet projektipäällikölle tekemäänsä työtä pyynnöistä huolimatta. Se, että koulutus- ja henkilötyöpäivät eivät toteudu suunnitelman mukaan, ei ole haitannut projektin keskeisiä toimenpiteitä tai etenemistä. 8. PROJEKTIN TULOKSET Nuorten itsenäinen asuminen on projektin kuluessa onnistunut hyvin. Ongelmiin on puututtu varhaisessa vaiheessa ja järjestelmällisesti. Opiskelijat ovat hakeutuneet aktiivisesti vapaa-ajantoimintaan ja he ovat olleet tyytyväisiä tarjottuun vapaaajantoimintaan. Vapaa-ajantoimintaa on kehitetty opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Opinnot ovat edenneet hyvin ja roikkuviin tapauksiin on pystytty puuttumaan ja ohjaamaan rästipajaan hyvissä ajoin. Oppilaitosympäristössä olevat nuoret hyötyvät toiminnanohjauksen merkityksellisyyden korostamisesta ja läpinäkyväksi tekemisestä sekä strukturoidummasta ympäristöstä. Jo se, että opiskelija-asumisen ja opiskelun teemaa tehdään tietoiseksi, hyödyttää toisen asteen opiskelijoita. Projektin tärkeimpiä tuloksia nuoren kannalta on se, että opiskeluympäristö on järjestetty siten, että opiskelijan toiminnanohjauksen vaikeudet voidaan ennaltaehkäistä tai havaita ja niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Projektin toimijaverkostolta kerätyistä hyvistä käytänteistä on luotu oppilaitosympäristöön sopiva vuosikello-kalenteri (vuosisuunnitelma). Vuosikello-kalenterin avulla opiskelu- ja vapaa-ajan ympäristö selkiytyvät ja jäsentyvät, mikä auttaa nuorta suunnittelemaan ja ohjaamaan omaa toimintaansa. Ohjaajalle vuosisuunnitelma on hyvä työkalu, joka selkeyttää ja jaksottaa lukuvuotta. Nuoren kannalta on tärkeää, että hän saavuttaa tavoitteensa, suorittaa opintosa loppuun, pystyy suunnittelemaan toimintaansa sekä voimavarojaan. Edellä lueteltuihin tavoitteisiin on helpompi päästä, kun projektissa on koottu oppilaitoksissa jo käytössä olevia hyviä toimintamalleja. Vuosikello-kalenteriin on koottu parhaiksi koetut toiminnat ja tavat. Nuorten kanssa työskenteleville tärkeimpiä tuloksia projektissa on samaa työtä tekevien toimijaverkosto. Se toimii voimavarana, jonka kanssa voi jakaa työn iloja, suruja ja haasteita sekä kehittää omaa työtään. Lisäksi nuorten kanssa työtä tekevät hyötyvät materiaalista, jonka avulla opiskelijoita voidaan auttaa joko ryhmätasolla tai tarpeen mukan myös yksilötasolla elämänhallinnassa (opiskelun, asumisen ja vapaa-ajan osa-alueilla). Nuorten kanssa työtä tekeville on koottu materiaalia opiskelijan erityisen tuen tarpeen havainnointiin ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Projektityöntekijä eli vapaa-ajanohjaaja on kehittänyt lukuvuoden aikana vapaa-ajan toimintaa Etelä- Pohjanmaan Opiston internaatissa ja Sedu Ilmajoentien toimipisteen asuntolassa asuville opiskelijoille. Vapaa-ajanohjauksessa ja toiminnassa on vielä paljon kehitettävää, mutta vapaa-ajanohjaajalla on into jatkaa projektin aikaisten kokemusten perusteella työtään. Tässä vaiheessa on tärkeää, että on saatu kokemusta ja EURA JÄRJESTELMÄ 5/10

6 tietoa opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnasta ja kehittämistarpeista. Lisäksi on tärkeää hahmottaa tarkemmin vapaa-ajanohjaajan (tai asuntolaohjaajien) roolia oppilaitoksen kasvattajakentässä. Tärkeää on myös se, että projektissa on saatu ja levitetty tutkittua teoriatietoa (Niilo Mäki -instituutti) siitä minkälainen ympäristö tukee parhaiten tavallista opiskelijaa tai toiminnanohjauksen taitojen puutteesta kärsivää opiskelijaa saavuttamaan tavoitteensa. Keskeistä ovat vaikutukset nuorten toiminnanohjauksen taitoihin. Nuoren itsenäinen asuminen onnistuu, nuori hakeutuu harrastuksiin ja huolehtii omasta hyvinvoinnista. Opinnot etenevät ja nuori valmistuu ajallaan opinnoistaan. Projektin tärkein tulos on se, että olemme tehneet näkyväksi sitä minkälaisessa ympäristössä ja minkälaisin tukitoimenpitein opiskelija voi parhaiten onnistua uuden elämänvaiheensa haasteissa. Olemme projektin avulla tehneet näkyväksi sellaista työtä ja toimintaa, joka on tähän asti ollut "näkymätöntä". Opiskelijaasumisen ja opiskelijoiden vapaa-ajan nostaminen esille, käsittelyyn ja puheenaiheeksi opiskelun lisäksi on tärkeä askel opiskelija-asumisen kehittämisessä ja uudenlaisen yhteisöllisyyden luomisessa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektissa tehtiin näkyväksi oppilaitoksissa käytettäviä menetelmiä, toimintatapoja ja hyviä käytänteitä. Nuorten opiskelijoiden parissa työskentelevien henkilöiden yhteistyön tärkeys korostui ja verkoston luomisesta projektin eri vaiheissa saatiin kiitosta. Yhteistyön toimivuus oppilaitoksessa eri ammattilaisten välillä edistää varhaista puuttumista opiskelijan vaikeuksiin ja madaltaa tuen tarpeen havaitsemisen kynnystä. Projektissa luotu opiskelija-asumisen tehtävissä toimivien ammattilaisten verkostoyhteistyö on Etelä- Pohjanmaalla uusi toimintamuoto. Verkostoyhteistyö on koettu tarpeelliseksi sen takia, että esimerkiksi asuntoloissa työtään tekevät ja vapaa-ajanohjaajat ovat työssään yleensä yksin. Tarvetta kokemusten vaihtoon ja yhteistyöhön voi joskus olla päivittäin, mutta yksinäistä ja usein myös iltatyötä tekevillä ei ole ketään kenen kanssa jakaa akuutteja ongelmia tai kysymyksiä. Verkostoyhteistyön avulla voidaan tulevaisuudessa luoda eri oppialaitosten välillä yhteisiä sääntöjä esimerkiksi asuntolaan tai vapaa-aikaan. Selkeät ja osin yhteiset säännöt ja toimintatavat maakunnallisella toiminta-alueella luovat hyvät edellytykset ja pohjan asuntolatyön kehittämiselle. Oppilaitos- ja opiskelija-asumisen tehtävissä toimivien henkilöiden verkostoyhteistyö on kiinnostanut myös maakunnan ulkopuolella. Esimerkiksi Saku ry on kehittänyt ammatillisten oppilaitosten hyvinvointiverkostoa ja sitä kautta ollut projektimme verkostoyhteistyöstä kiinnostunut. Yksittäisten nuorten elämänhallintavalmennuksesta on Suomessa positiivisia kokemuksia, mutta oppilaitos-, internaatti- tai asuntolaympäristössä sitä ei ole kokeiltu. Erityisesti yksilötason ohjauksessa projektissa saimme hyviä kokemuksia. Aikuisen ja opiskelijan henkilökohtainen "valmennus-" tai ohjaussuhde (coaching) on vielä uutta, mutta kehittämisen ja tutkimisen arvoinen asia. Projektin avulla on tehty näkyviksi niitä hyviä ja olemassa olevia käytäntöjä nuorten tukemisessa, joita ei ole tähän mennessä dokumentoitu tai prosessoitu. Opiskelija-asumisen teemaa on tehty tunnetuksi. Opiskelija-asumisen kehittäminen on innovatiivista nyt, kun taas esimerkiksi soluasuminen on uudessa nousussa. Etelä-pohjanmaan Opiston internaatti on syksyllä 2010 tupaten täynnä opistossa opiskelevista opiskelijoista. EURA JÄRJESTELMÄ 6/10

7 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Opiskeluaikana hankitut elämänhallintataidot auttavat opiskelijoita valmistumaan ajallaan ja siirtymään työelämään joustavasti ja nopeasti. Elämänhallintataidot auttavat myöhemminkin sopeutumaan erilaisiin elämän tuomiin haasteisiin. Elämänhallintataidot auttavat myöhemminkin etsimään itse ratkaisuja ongelmiin. Sukupuolinen tasa-arvo on huomioitu projektissa siten, että on tarjottu monipuolista ja molemmat sukupuolet huomioivaa toimintaa ja ohjausta. Projektin aikana huomioitu miten ohjauksessa ja toiminnan suunnittelussa voisi ottaa sukupuolten erilaiset tarpeet paremmin huomioon. Projektissa laadittu opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen materiaali sisältää myös kehittäjäverkostolta hyvistä käytännöistä kootun ohjeen erityisnuorten ryhmäyttämisestä tavallisten nuorten ryhmään. Lähtökohtana on, että kaikki ovat oppilaitokseen tai asuntolaan tullessaan tasa-arvoisia ja niin sanotusti samalla viivalla. Samaa ohjetta sovelletaan myös maahanmuuttajiin, joitan Etelä-Pohjanmaan Opiston internaatissa on asunut 11. Heidät on sekoitettu suomalaisten opiskelijoiden joukkoon asuntolassa. Maahanmuuttajilla on ollut oma opiskeluryhmä, koska he ovat ensisijaisesti olleet kieli- ja kotoutumiskoulutuksessa eikä kielitaito olisi riittänyt suomenkieliseen opetukseen. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektissa on suunnitelman mukaisesti luotu muiden projektiin kuluvien tahojen kanssa toimijaverkosto. Verkostolta kerättiin kevätlukukaudella 2009 oppilaitosympäristöön ja opiskelija-asumiseen sopivia hyviä käytänteitä. Hyvät käytännöt kerättiin oppilaitosvierailuilla haastattelemalla verkoston jäseniä ja oppilaitosten muuta henkilökuntaa. Hyviä käytänteitä on kerätty koko projektin ajan Moodle-ympäristössä sekä verkoston työkokouksissa. Hyvistä käytänteistä koottiin opiskelun, asumisen ja vapaa-ajan kalenteri-vuosikello. Vuosikelloon on kerätty kaikki hyviksi havaitut ja koetut toiminnot em. osa-alueilta. Ja niisä on pyritty tekemään oppilaitoksen vuosirytmiin sopiva suunnitelma. Vuosikello-kalenteri auttaa nuorten kanssa työtä tekeviä ohjaamaan toimintaa ja aktivoimaan nuoria vapaa-ajantoiminnassa. Opiskelijan henkilökohtaisen ohjaamisen materiaali, joka on kehitetty verkoston hyvistä käytänteistä ja Niilo Mäki -instituutin konsultaation perusteella on sellainen hyvä käytäntö ja toimintatapa (coaching), jonka yleistyminen oppilaitoksissa ehkäisee opintojen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä sekä parantaa nuoren oman toiminnan ohjausta. Oppilaitosten välinen toimijaverkosto on jo itsessään hyvä käytäntö. Verkostoyhteistyö on uusi toimintapa Etelä-Pohjanmaalla ja kokemus on ollut positiivinen. Verkostoyhteistyö on korostunut projektissa. Varhaisesta puuttumisesta ja ongelmien mahdollisimman aikaisesta havainnoinnista on jo puhuttu ja kirjoitettu paljon ennen tätä projektia. Aikainen havaitseminen ei ole varmastikaan uusi asia projektin toimijoille, mutta projektin havainnoinnin ohjeistus ja huolen vyöhykkeistöstä ja aiheen nostaminen esille lisää ja helpottaa varhaista puuttumista. Hyviä käytänteitä levitetään tiedottamalla projektin tuloksista projektissa mukana oleville oppilaitoksille. Hyvistä käytännöistä tiedotetaan kansanopistojen G-Laatuopistot-verkoston kautta, Etelä-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosten kautta. Lisäksi Yhdessä oppien ja asuen -projekti ja sen tulokset ovat pääosassa syyskuussa 2010 järjestettävillä alueellisilla asuntolaohjaajien päivillä Ilmajoella. Nuorten Akatemian asuntolaohjaajan työkirjan kautta hyvät käytäntömme leviävät. Kirjassa on projektimme tuottama sisältö EURA JÄRJESTELMÄ 7/10

8 nuoren henkilökohtaiseen ohjaamiseen, eritysnuoren ryhmäyttämiseen tavallisten nuorten joukkoon oppilaitoksen asuntolassa ja kalenteri-vuosikellomme. Hyvät käytänteet julkaistaan ja kootaan kaikkien saataville ja nähtäville Etelä-Pohjanmaan Opiston wwwsivuille. Linkkiä on helppo levittää sähköisesti. Laaditaan ja lähetetään lehdistötiedotteita alueen lehtien lisäksi ammattilehtiin, esimerkiksi Opettaja-lehti, Nuorisotyö. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektissa saatiin aikaan pysyviä verkostoja eteläpohjalaisten toisen asteen oppilaitosten välillä. Etukäteen on aikaista arvioida verkoston pysyvyyttä ja pitkäikäisyyttä, mutta kuten jo edeltävissä kohdissa on raportoitu, niin verkostoyhteistyölle on koettu olevan tarvetta ja verkoston tapaamiset ja yhteydenpito on koettu hyödylliseksi. Se on haaste, että minkälaiseksi verkoston toiminta muotoutuu tulevaisuudessa projektin päättymisen jälkeen ja, että se jatkuisi. Projektin aikana on koettu hyväksi, että oppilaitoksessa, jossa on asuntola, toimii joku aikuinen, joka ohjaa nuorten vapaa-ajantoimintaa ja on iltaisin nuorten tavoitettavissa. Etelä-Pohjanmaan Opistossa jatkaa projektin jälkeenkin vapaa-ajanohjaajana sama henkilö, joka on toiminut projektissa työntekijänä. Hänen avullaan projektissa kehitettyjä toimintamalleja voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittää edelleen, vaikka projekti on jo loppunut. Samoin verkostoyhteistyön jatkaminen voisi olla vapaaajanohjaajan tehtäviä, koska verkoston jäsenet ovat tulleet hänelle projektin aikana tutuiksi. Projektin yhtenä tavoitteena oli aktivoida nuoria vapaa-ajan toimintaan ja ottamaan vastuuta omasta elämästä sekä parantaa heidän elämänhallintaansa. Projektissa kerätyt hyvät käytänteet em. asioiden edistämiseksi jäävät oppilaitoksissa ja niiden asuntoloissa pysyviksi toimintatavoiksi. Toisten oppilaitosten ja asuntoloiden toimintatavat leviävät vielä projektin hyvin käytänteiden levittämisen jälkeen laajemmallekin. Asuntolatoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Oppilaitoksen yhteydessä toimiva asuntola voi olla läpileikkaus ympäröivästä yhteiskunnasta. Asuntolan kehittämisessä ja toiminnassa pitäisikin ottaa huomioon ympäröivä yhteiskunta ja sen muutokset. Asuntolaa ei enää oppilaitosympäristössä koeta irralliseksi osaksi. Asuntola on paikka, joka voi tukea opiskelua ja vapaa-aikaa. Asuntolaohjaajat ja vapaaajanohjaajat ovat tärkeitä kasvattajia varsinaisen opiskelun ja kouluajan ulkopuolella. Tätä aletaan tiedostaa jo melko hyvin ainakin sellaisissa oppilaitoksissa, joissa on asuntola. Opiskelija-asumisen ja -elämän teeman käsittelyn jatkaminen huomioidaan Etelä-Pohjanmaan Opiston Studia-luentosarjassa, jossa projektin jälkeisenä vuotena yksi luentoiltapäivä tulee olemaan Yhdessä oppien ja asuen -teemasta. Nyt kun teema on tehty tutummaksi, sen käsittelyä pitää jatkaa kaikilla foorumeilla ja kaikissa verkostoissa, joihin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Opisto kuuluu. EURA JÄRJESTELMÄ 8/10

9 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 67 % ,00 77 % Kuntien rahoitus ,00 25 % ,30 21 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 8 % 1 683,33 2 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projekti pureutui nuorten itsenäisen elämän ensiaskeliin liittyviin haasteisiin. Opiskelijaelämään siirtyvä nuori tarvitsee ohjausta monissa eri elämänhallintataidoissa. Tuen ja ohjauksen tarvetta on muun muassa opiskelussa, asumisessa ja vapaa-ajan käytössä. Ongelma on usein nuoren oman toiminnan ohjauksen taidoissa eli kyvyssä säädellä ja suunnitella omaa toimintaa ja ajankäyttöä. Nämä taidot kehittyvät nuorelle yleensä viimeisenä. Projektissa luotiin toiminnan ohjauksen tukemisen malli nuorten kanssa työskenteleville. Projektin varsinainen kohderyhmä oli opiskelija-asumisen tehtävissä toimivat henkilöt, jotka muodostivat maakunnallisen verkoston. Verkosto on nuorten parissa yksinäistä työtä tekevien tuki- ja kehittäjäverkosto, joka jää pysyväksi toimintamuodoksi projektin päättymisen jälkeen. Projektin kohderyhmää olivat myös Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Sedu Ilmajoentien toimipisteen asuntoloissa asuvat opiskelijat. Opiskelijat hyötyvät projektin tuloksista, koska heidän elämänhallintaansa parannetaan ja ympäristöä selkeytetään. Projektin toteutukseen on osallistunut kymmenen toisen asteen oppilaitosta ja konsultointipalvelujen tuottajana projektiin on osallistunut jyväskyläläinen Niilo Mäki -instituutti. Projekti aktivoi nuoria osallistumaan aktiivisesti oppilaitoksissa vapaa-ajan toimintaan. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä projektin myötä lisääntyneeseen ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. Projektin aikana opiskelijoiden roikkuviin opintoihin on voitu puuttua ja ohjata opiskelijoita rästipajaan. Oppilaitosympäristössä olevat nuoret hyötyvät toiminnanohjauksen merkityksellisyyden korostamisesta ja läpinäkyväksi tekemisesä sekä strukturoidummasta ympäristöstä. Opiskelijan näkökulmasta projektin tärkeimpiä tuloksia on se, että opiskeluympäristö on järjestetty siten, että opiskelijan toiminnanohjauksen vaikeudet voidaan havaita ja niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Projektin tärkeimpiä tuloksia on se, että projektissa on hahmotettu näkyväksi sitä minkälaisessa ympäristössä ja minkälaisin tukitoimenpitein opiskelija voi parhaiten onnistua uuden elämänvaiheensa haasteisa. Projektissa on tehty näkyväksi ja dokumentoitu sellaista toimintaa, joka on tähän asti ollut "näkymätöntä". Opiskelija-asumisen ja opiskelijoiden vapaa-ajan ohjaamisen nostaminen puheenaiheeksi ja käsittelyyn on tärkeä askel opiskelija-asumisen kehittämisessä ja uudenlaisen yhteisöllisyyden luomisessa. EURA JÄRJESTELMÄ 9/10

10 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Etelä-Pohjanmaan Opiston arkisto/toimisto Opistontie Ilmajoki Päiväys ja allekirjoitus Kyösti Nyyssölä Rehtori EURA JÄRJESTELMÄ 10/10

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

Liite 7: Yh 17.6.2015 Liite Jr 16.6.2015 Asuntolatoiminta

Liite 7: Yh 17.6.2015 Liite Jr 16.6.2015 Asuntolatoiminta Asuntolatoiminta SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtökohdat... 3 2. Asuntolatoiminnan toimintasuunnitelma / vuosikello... 3 3. Asukasvalinnat... 3 4. Asuntolatoiminnan kehittäminen... 4 5. PKKY:n asuntoloiden toimintaohjeet...

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI YHDESSÄ OPPIEN JA ASUEN OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI OPISKELU SOVELTUVUUSKOKEET SOVELTUVUUSKOE KUTSU RYHMÄ JA HENKILÖKOHTAISET HAASTATTELUT PSYKOLOGISET SOVELTUVUUSTESTIT KIRJALLINEN JA KÄYTÄNNÖLLINEN

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen 8.11.2013 Päivi Puutio Hankkeen taustaa Selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhdessä työelämän kanssa

Yhdessä työelämän kanssa Yhdessä työelämän kanssa Erasmus+ tavoitteita Parantaa osallistujien avaintaitoja ja osaamista jota tarvitaan erityisesti työelämässä Vahvistaa koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä Toimintaympäristön

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot