ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/335/ /2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero Projektikoodi S10388 Tila Valmis 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Yhdessä oppien ja asuen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Korpisaaren säätiö, Etelä-Pohjanmaan Opisto Projektin vastuuhenkilön nimi Kyösti Nyyssölä Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Irene Turenius Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohta oli luoda oppilaitosympäristöön sopiva toiminnanohjauksen valmennusmalli (coaching), jonka avulla voidaan tukea toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten elämänhallintaa. Lähtökohtana oli opiskelijaelämään siirtyvien nuorten aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyvät haasteet ja niihin pureutuminen. Opiskelijaelämään siirtyvä nuori tarvitsee ohjausta monissa elämänhallintataidoissa. Ongelma on usein omantoiminnanohjauksen taidoissa, jotka kehittyvät nuorille viimeisinä. Omantoiminnanohjauksella tarkoitetaan kykyä säädellä ja suunnitella omaa toimintaa ja ajankäyttöä. Tuen ja toiminnanohjauksen tarve näkyy oppilaitoksissa seuraavilla elämänhallinnan osa-alueilla: opiskelu, itsenäinen asuminen ja vapaa-aika. Tavoitteena oli luoda edellä mainituille elämänhallinnan osa-alueille valmennusmalli ja ohjausmateriaalia, joka tehostaa nuorten omantoiminnanohjausta ja auttaa heitä onnistumaan uuden elämänvaiheen haasteissa. Projektin avulla pyritään vähentämään opiskelun keskeyttämistä. Tavoitteina oli luoda tukimateriaali nuorten kanssa työtä tekeville ryhmän ohjaukseen sekä opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen (ryhmätason malli ja yksilötason malli). Tavoitteena oli kerätä eteläpohjalaisissa oppilaitoksissa olemassa olevia hyviä käytänteitä ja koota ne materiaaliksi, jota voi levittää EURA JÄRJESTELMÄ 1/10

2 muidenkin kuin projektin kohderyhmän käyttöön. Projektin varsinainen kohderyhmä on opiskelija-asumisen tehtävissä toimivat henkilöt, jotka muodostavat kehittäjäverkoston. Maakunnallinen verkosto (Etelä-Pohjanmaa) toimii nuorten parissa työtä tekevien yhteisönä. Verkoston avulla ja tapaamisissa nuorten parissa työtä tekevät tapaavat samaa työtä tekeviä, voivat jakaa kokemuksiaan ja vaihtaa kuulumisia. Tavoitteena oli myös lisätä kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osaamista työssään nuorten parissa. Projektin kohderyhmänä olivat myös Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Sedu Ilmajoentien toimipisteen asuntoloissa asuvat opiskelijat. Tärkeä tavoite oli myös tehdä tunnetuksi opiskelija-asumisen teemaa. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektissa mukana olleet oppilaitokset ovat Koulutuskeskus Sedu (Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Ähtäri ja ent. Härmänmaan ammatti-instituutti), Suupohjan ammatti-instituutti, Lapuan kristillinen opisto ja Kauhajoen evankelinen opisto. Lisäksi verkostoyhteistyöhön, ohjausmallin ja -materiaalin kehittämiseen on osallistunut edustajat Järviseudun Ammatti-instituutista, Kuortaneen Urheiluopistosta ja Ala-Könni Opistosta. Jyväskyläläinen Niilo Mäki -instituutti on osallistunut projektiin konsultointipalvelujen kautta. Niilo mäki -instituutti on tuottanut projektiin teoreettista materiaalia. Osallistuvat organisaatiot tarjoavat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toisen asteen ammatillista sekä yleissivistävää koulutusta. Projektin opiskelijakohderyhmä, jolle toiminnanohjauksen ohausmalli on kehitetty on nimenomaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Projektiin osallistuvista organisaatioista 9:llä on oppilaitoksessaan opiskelija-asuntola. Osallistuvien organisaatioiden valinta on onnistunut hyvin. Se vastaa projektin kohderyhmän ja tavoitteiden viitekehystä: toisen asteen opiskelijat, asumisen ja vapaa-ajan toiminnanohjauksen ohjausmallin kehittäminen. Ja toiminta-alueena Etelä-Pohjanmaan maakunta. Projektin eri tahojen yhteistyö on toiminut hankkeen aikana hyvin. Eri tahojen kohtaamiset ovat olleet täynnä innostusta. Tarvetta näiden toimijoiden yhteistyölle on selkeästi ollut ja tämän hankkeen yhteistyössä on moneen kertaan tullut esille se, että yhteistyötä pitäisi olla enemmän. Yhteistyön toivotaan jatkuvan hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteistyötä on hankkeen viimeisen puolen vuoden aikana ollut myös Nuorten Akatemian kanssa. Olemme tuottaneet ja antaneet sisältöä Nuorten Akatemian asuntolaohjaajan työkirjaan. Asuntolaohjaajan työkirjassa käsitellään samoja asioita kuin hankkeessamme, mutta hieman eri näkökulmasta. Projektin toteutuksen keskeinen toimenpide oli luoda muiden projektiin kuuluvien oppilaitosten kanssa toimijaverkosto. Verkoston tavoitteena oli kehittää ja jakaa hyviä käytänteitä nuorten oman toiminna ohjauksen tukemisessa oppilaitos- ja opiskelija-asumisen ympäristöissä. Tässä toimenpiteessä on onnistuttu. Verkosto on luotu ja se on toiminut aktiivisesti projektin ajan. Haasteena on jatkossa se, että miten verkosto jatkaisi toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen. Hyvien käytänteiden kerääminen on onnistunut suunnitelman mukaan. Hyviä käytänteitä on kerätty keväällä 2009 oppilaitosvierailuilla ja toimijaverkoston tapaamisissa aina helmikuuhun 2010 saakka. Hyviä käytänteitä on kertynyt paljon ja niistä on saatu luotua materiaali nuorten kanssa oppilaitoksissa ja asuntoloissa työtä tekeville. Hyvät käytänteet on koottu mind mapiin ja ne on julkaistu projektin www-sivuilla Etelä-Pohjanmaan Opiston sivujen alta. Projektin toteuttamisessa keskeinen toimenpide oli luoda toimijaverkoston, projektiin osallistuvien tahojen ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/10

3 Niilo Mäki -instituutin konsultaation pohjalta ohjausmenetelmä kolmelle elämänhallinnan alueelle. Ohjausmenetelmä on luotu. Sen avulla nuorten toiminnan ohjauksen tuen tarve havaitaan, nuorta voidaan tukea ja ohjata henkilökohtaisella ja ryhmätasolla. Lisäksi ohjausmenetelmän avulla ympäristön struktuuri selkeytyy eli nuoren opiskeluympäristöön vaikutetaan, että se olisi mahdollisimman selkeä ja konkreettinen, jotta opiskelu, asuminen ja vapaa-aika toimisivat mahdollisimman hyvin. Ohjausmenetelmän kehittyminen jatkuu käytännön työssä projektin jälkeen. Viimeisenä toteuttamistoimenpiteenä ja tavoitteena on hyvien käytänteiden levittäminen, joka on alkanut jo projektin aikana ja jatkuu projektin loputtua. Työn- ja vastuunjako oli tarkoituksenmukaista. Toteuttajaorganisaatio on vastannut projektin etenemisestä ja yhteistyötahot ovat osallistuneet projektiin aktiivisesti. Toteuttajaorganisaation eli Etelä-Pohjanmaan Opiston projektityöntekijä ja -päällikkö ovat keränneet hyvät käytänteet ja rakentaneet niiden pohjalta tukija ohjausmateriaalin projektin tavoitteiden ja suunnitelman mukaan. Tehtävien jaossa oli vuoden 2009 lopussa ja 2010 alussa hieman sekoittumista henkilövaihdosten takia. Uuden projektityöntekijän perehtyessä tehtäviinsä projektipäällikkö on osallistunut paljon myös sisällöntuotantoon. Yhteistyö on ollut hyvää ja osallistuvaa. Vastuunjako on ollut selkeä ja tarkoituksenmukainen. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin käynnistyttyä syksyllä 2008 siitä tiedotettiin projektiin kuuluvien oppilaitosten yhteyshenkilöille ja rehtoreille. Kehittäjäverkoston toimijat ovat tiedottaneet projektista omien organisaatioidensa henkilökunnille ja opiskelijoille projektin ensimmäisenä syksynä Median edustajille järjestettiin tiedotustilaisuus joulukuun alussa Paikallinen Ilmajoki-lehti ja maakuntalehti Ilkka julkaisivat jutut projektista. Helmikuussa 2009 on Ilkka-lehdessä julkaistu Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtorin kolumni opiskelijaasumisesta, joka oli otsikoitu Yhdessä oppien ja asuen. Kolumnissa käsiteltiin opiskelija-asumisen teemaa. Syyskuussa 2009 projektista on tiedotettu Kansanopistojen ajankohtaistiedotteessa. Syyskuussa 2009 pidetyn projektin seminaarista tiedotettiin Etelä-Pohjanmaan opiston nettisivuilla. Projektipäällikköä ja eräitä muita opiskelija-asumisen alalla ja oppilaitoksissa toimivia henkilöitä haastateltiin suorassa lähetyksessä Pohjanmaan Radiossa (Radio Suomi). Projekti sai julkisuutta Ähtärissä pidetyssä Joop-hankkeen koulutuspäivillä, kun projektillamme oli oma esitys ja 47 kuulijaa ympäri Suomea pidetyillä Valtakunnallisilla asuntolaohjaajapäivillä projektimme on ollut esillä vuoden 2011 asuntolaohjaajapäivien järjestäjän puheenvuorossa. Projektin lopputiedotus tehtiin tehokkaasti ja laajasti. Tiedotteita lähetettiin kahdeksaan sanomalehteen ja eri sähköisiin uutiskirjeisiin ja verkostouutisiin. Lisäksi Yhdessä oppien ja asuen -projekti on ollut esillä Saku ry:n hyvinvointiverkoston tiedotteissa sekä Kansanopistoyhdistyksen verkostouutisissa ja Kansanopistolehdessä oli projektista kuvallinen juttu syksyllä Projektin esitteitä on jaettu edellä mainituissa tapahtumissa. Projektilla on oma sivu/linkki Etelä-Pohjanmaan Opiston internet-sivuilla. EURA JÄRJESTELMÄ 3/10

4 Yhdessä oppien ja asuen -projekti, ESR-logot, ELY:n ja Etelä-Pohjanmaan Opiston logot näkyvät Nuorten Akatemian työstämässä Asuntolaohjaajan työkirjassa. Projektilla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana yhteistyötä Asuntolakirja-hankkeen kanssa. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin toteutuksen kannalta mitään suuria ongelmia ei ole ollut. Lääninhallituksesta ja myöhemmin E-P:n ELY-keskuksesta on saanut hyvin vastauksia kysymyksiin ja epäselviin kohtiin. Lokakuussa 2009 projektin projektipäällikkö vaihtui ensimmäisen lähtiessä toisen työnantajan palvelukseen. Uuden projektipäällikön perehdyttäminen onnistui hyvin, vaikka kaikkea tietoa ja varsinkaan toisen ihmisen ajatuksia ei voi sellaisinaan siirtää toiselle työntekijälle. Joitain asioita jäi uuden projektipäällikön tulkittaviksi, kun niitä ei voinut enää tarkistaa työn aloittaneelta projektipäälliköltä. Ei varsinaisesti ongelmallista, mutta haasteellista on ollut, kun joulukuun alussa 2009 vaihtuivat myös projektityöntekijä ja tammikuun alussa 2010 talouspäällikkö. Näiden kolmen henkilövaihdoksen jälkeen projektissa on vaihtunut kaikki henkilöt. Henkilövaihdokset hidastivat vuoden vaihteessa projektin toimintaa. Uuden projektityöntekijän perehtyminen ja omien tehtäviensä sisäistäminen vei projektista arviolta noin parisen kuukautta. Tuona aikana projektipäällikkö on tehnyt paljon myös hallinnollisten tehtävien lisäksi sisällöllista työtä sekä jotain projektityöntekijän tehtäviin kuuluvaa työtä. On haasteellista jatkaa toisen aloittamaa työtä. Vaikka projekti on edennyt suunnitelman mukaan, niin silti toisen ajatus asioiden toteuttamisesta on saattanut olla eri kuin seuraajan. Henkilövaihdokset eivät ole olennaisesti vaikeuttaneet projektin toteuttamista, keskeisiä toimenpiteitä ja toimintaa, vain hidastaneet jonkin verran. Olisi ollut hyvä, jos projektin uusille henkilöille olisi voitu pitää aloituspalaveri. Se olisi varmasti nopeuttanut tehtävien sisäistämistä ja vähentänyt epävarmuutta. Projektissa on luotu keskustelufoorumi ja oppimisalusta Moodleen, mutta Moodlen käyttö on ollut alusta asti vaisua eikä saavuttanut sellaisenaan sitä aktiivisuutta, jota projektin alussa tavoiteltiin. Sähköpostiyhteydenpito ja verkoston tapaamiset (työkokoukset) ovat korvanneet Moodle-yhteydenpitoa. Moodle-yhteydenpidon vähäisyys ei ole vaikeuttanut tai häirinnyt projektin keskeisiä toimenpiteitä eikä toimintaa. Yhteydenpito-ongelmaa on ollut myös kevään 2010 aikana. Helmikuun neljännen verkostotapaamisen osanottajamäärä oli vähäinen. Selityksenä voi olla se, että verkoston rooli korostui ja oli voimakkaimmillaan projektin alkuvaiheessa ja erityisesti keväällä 2009, kun projektipäällikkö ja -työntekijä oppilaitoskierroksilla haastattelivat verkostoon kuuluvia työntekijöitä ja keräsivät hyviä käytänteitä. Projektin viimeisen puolen vuoden aikana oli erittäin haasteellista saada verkoston jäsenet aktivoitumaan projektia kohtaan. Suorat sähköposti- ja puhelinkontaktit ovat olleet parhaita yhteydenpitotapoja. Projektisuunnitelmassa on kirjattu tavoitteeksi, että koulutus- ja henkilötyöpäiviä (seurantalomake kohta 5.10) kertyisi projektin aikana yhteensä 169. Ohjaus- ja konsultointipäiviä on suunnitelman mukaan tavoite toteutua 33. Ohjaus- ja konsultointipäivät ovat toteutuneet yli kaksinkertaisesti. Muita henkilötyöpäiviä on EURA JÄRJESTELMÄ 4/10

5 kirjattu suunnitelmaan tavoitteeksi 136. Toteutuma jäi merkittävästi alle tavoitteen. Ohjaus- ja konsultointipäiviin on kirjattu verkoston työkokoukset, jotka ovat toteutuneet suunnitellusti. Muihin henkilötyöpäiviin on ajateltu kirjattavan mm. sitä työtä, jota verkoston jäsenet tekevät projektin hyväksi, esim. yhteydenpito, Moodle. Muuta työtä ei ole kertynyt niin paljon kuin suunnitteluvaiheessa on arvioitu. Arvioitu 136 henkilötyöpäivää on paljon ja arvio on ollut yläkanttiarvio. Muun työn toteutumattomuus saattaa liittyä edellä mainittuun verkoston aktiivisuuden hiipumiseen. Syynä voi myös olla se, että verkoston jäsenet eivät ole merkinneet ja raportoineet projektipäällikölle tekemäänsä työtä pyynnöistä huolimatta. Se, että koulutus- ja henkilötyöpäivät eivät toteudu suunnitelman mukaan, ei ole haitannut projektin keskeisiä toimenpiteitä tai etenemistä. 8. PROJEKTIN TULOKSET Nuorten itsenäinen asuminen on projektin kuluessa onnistunut hyvin. Ongelmiin on puututtu varhaisessa vaiheessa ja järjestelmällisesti. Opiskelijat ovat hakeutuneet aktiivisesti vapaa-ajantoimintaan ja he ovat olleet tyytyväisiä tarjottuun vapaaajantoimintaan. Vapaa-ajantoimintaa on kehitetty opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Opinnot ovat edenneet hyvin ja roikkuviin tapauksiin on pystytty puuttumaan ja ohjaamaan rästipajaan hyvissä ajoin. Oppilaitosympäristössä olevat nuoret hyötyvät toiminnanohjauksen merkityksellisyyden korostamisesta ja läpinäkyväksi tekemisestä sekä strukturoidummasta ympäristöstä. Jo se, että opiskelija-asumisen ja opiskelun teemaa tehdään tietoiseksi, hyödyttää toisen asteen opiskelijoita. Projektin tärkeimpiä tuloksia nuoren kannalta on se, että opiskeluympäristö on järjestetty siten, että opiskelijan toiminnanohjauksen vaikeudet voidaan ennaltaehkäistä tai havaita ja niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Projektin toimijaverkostolta kerätyistä hyvistä käytänteistä on luotu oppilaitosympäristöön sopiva vuosikello-kalenteri (vuosisuunnitelma). Vuosikello-kalenterin avulla opiskelu- ja vapaa-ajan ympäristö selkiytyvät ja jäsentyvät, mikä auttaa nuorta suunnittelemaan ja ohjaamaan omaa toimintaansa. Ohjaajalle vuosisuunnitelma on hyvä työkalu, joka selkeyttää ja jaksottaa lukuvuotta. Nuoren kannalta on tärkeää, että hän saavuttaa tavoitteensa, suorittaa opintosa loppuun, pystyy suunnittelemaan toimintaansa sekä voimavarojaan. Edellä lueteltuihin tavoitteisiin on helpompi päästä, kun projektissa on koottu oppilaitoksissa jo käytössä olevia hyviä toimintamalleja. Vuosikello-kalenteriin on koottu parhaiksi koetut toiminnat ja tavat. Nuorten kanssa työskenteleville tärkeimpiä tuloksia projektissa on samaa työtä tekevien toimijaverkosto. Se toimii voimavarana, jonka kanssa voi jakaa työn iloja, suruja ja haasteita sekä kehittää omaa työtään. Lisäksi nuorten kanssa työtä tekevät hyötyvät materiaalista, jonka avulla opiskelijoita voidaan auttaa joko ryhmätasolla tai tarpeen mukan myös yksilötasolla elämänhallinnassa (opiskelun, asumisen ja vapaa-ajan osa-alueilla). Nuorten kanssa työtä tekeville on koottu materiaalia opiskelijan erityisen tuen tarpeen havainnointiin ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Projektityöntekijä eli vapaa-ajanohjaaja on kehittänyt lukuvuoden aikana vapaa-ajan toimintaa Etelä- Pohjanmaan Opiston internaatissa ja Sedu Ilmajoentien toimipisteen asuntolassa asuville opiskelijoille. Vapaa-ajanohjauksessa ja toiminnassa on vielä paljon kehitettävää, mutta vapaa-ajanohjaajalla on into jatkaa projektin aikaisten kokemusten perusteella työtään. Tässä vaiheessa on tärkeää, että on saatu kokemusta ja EURA JÄRJESTELMÄ 5/10

6 tietoa opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnasta ja kehittämistarpeista. Lisäksi on tärkeää hahmottaa tarkemmin vapaa-ajanohjaajan (tai asuntolaohjaajien) roolia oppilaitoksen kasvattajakentässä. Tärkeää on myös se, että projektissa on saatu ja levitetty tutkittua teoriatietoa (Niilo Mäki -instituutti) siitä minkälainen ympäristö tukee parhaiten tavallista opiskelijaa tai toiminnanohjauksen taitojen puutteesta kärsivää opiskelijaa saavuttamaan tavoitteensa. Keskeistä ovat vaikutukset nuorten toiminnanohjauksen taitoihin. Nuoren itsenäinen asuminen onnistuu, nuori hakeutuu harrastuksiin ja huolehtii omasta hyvinvoinnista. Opinnot etenevät ja nuori valmistuu ajallaan opinnoistaan. Projektin tärkein tulos on se, että olemme tehneet näkyväksi sitä minkälaisessa ympäristössä ja minkälaisin tukitoimenpitein opiskelija voi parhaiten onnistua uuden elämänvaiheensa haasteissa. Olemme projektin avulla tehneet näkyväksi sellaista työtä ja toimintaa, joka on tähän asti ollut "näkymätöntä". Opiskelijaasumisen ja opiskelijoiden vapaa-ajan nostaminen esille, käsittelyyn ja puheenaiheeksi opiskelun lisäksi on tärkeä askel opiskelija-asumisen kehittämisessä ja uudenlaisen yhteisöllisyyden luomisessa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektissa tehtiin näkyväksi oppilaitoksissa käytettäviä menetelmiä, toimintatapoja ja hyviä käytänteitä. Nuorten opiskelijoiden parissa työskentelevien henkilöiden yhteistyön tärkeys korostui ja verkoston luomisesta projektin eri vaiheissa saatiin kiitosta. Yhteistyön toimivuus oppilaitoksessa eri ammattilaisten välillä edistää varhaista puuttumista opiskelijan vaikeuksiin ja madaltaa tuen tarpeen havaitsemisen kynnystä. Projektissa luotu opiskelija-asumisen tehtävissä toimivien ammattilaisten verkostoyhteistyö on Etelä- Pohjanmaalla uusi toimintamuoto. Verkostoyhteistyö on koettu tarpeelliseksi sen takia, että esimerkiksi asuntoloissa työtään tekevät ja vapaa-ajanohjaajat ovat työssään yleensä yksin. Tarvetta kokemusten vaihtoon ja yhteistyöhön voi joskus olla päivittäin, mutta yksinäistä ja usein myös iltatyötä tekevillä ei ole ketään kenen kanssa jakaa akuutteja ongelmia tai kysymyksiä. Verkostoyhteistyön avulla voidaan tulevaisuudessa luoda eri oppialaitosten välillä yhteisiä sääntöjä esimerkiksi asuntolaan tai vapaa-aikaan. Selkeät ja osin yhteiset säännöt ja toimintatavat maakunnallisella toiminta-alueella luovat hyvät edellytykset ja pohjan asuntolatyön kehittämiselle. Oppilaitos- ja opiskelija-asumisen tehtävissä toimivien henkilöiden verkostoyhteistyö on kiinnostanut myös maakunnan ulkopuolella. Esimerkiksi Saku ry on kehittänyt ammatillisten oppilaitosten hyvinvointiverkostoa ja sitä kautta ollut projektimme verkostoyhteistyöstä kiinnostunut. Yksittäisten nuorten elämänhallintavalmennuksesta on Suomessa positiivisia kokemuksia, mutta oppilaitos-, internaatti- tai asuntolaympäristössä sitä ei ole kokeiltu. Erityisesti yksilötason ohjauksessa projektissa saimme hyviä kokemuksia. Aikuisen ja opiskelijan henkilökohtainen "valmennus-" tai ohjaussuhde (coaching) on vielä uutta, mutta kehittämisen ja tutkimisen arvoinen asia. Projektin avulla on tehty näkyviksi niitä hyviä ja olemassa olevia käytäntöjä nuorten tukemisessa, joita ei ole tähän mennessä dokumentoitu tai prosessoitu. Opiskelija-asumisen teemaa on tehty tunnetuksi. Opiskelija-asumisen kehittäminen on innovatiivista nyt, kun taas esimerkiksi soluasuminen on uudessa nousussa. Etelä-pohjanmaan Opiston internaatti on syksyllä 2010 tupaten täynnä opistossa opiskelevista opiskelijoista. EURA JÄRJESTELMÄ 6/10

7 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Opiskeluaikana hankitut elämänhallintataidot auttavat opiskelijoita valmistumaan ajallaan ja siirtymään työelämään joustavasti ja nopeasti. Elämänhallintataidot auttavat myöhemminkin sopeutumaan erilaisiin elämän tuomiin haasteisiin. Elämänhallintataidot auttavat myöhemminkin etsimään itse ratkaisuja ongelmiin. Sukupuolinen tasa-arvo on huomioitu projektissa siten, että on tarjottu monipuolista ja molemmat sukupuolet huomioivaa toimintaa ja ohjausta. Projektin aikana huomioitu miten ohjauksessa ja toiminnan suunnittelussa voisi ottaa sukupuolten erilaiset tarpeet paremmin huomioon. Projektissa laadittu opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen materiaali sisältää myös kehittäjäverkostolta hyvistä käytännöistä kootun ohjeen erityisnuorten ryhmäyttämisestä tavallisten nuorten ryhmään. Lähtökohtana on, että kaikki ovat oppilaitokseen tai asuntolaan tullessaan tasa-arvoisia ja niin sanotusti samalla viivalla. Samaa ohjetta sovelletaan myös maahanmuuttajiin, joitan Etelä-Pohjanmaan Opiston internaatissa on asunut 11. Heidät on sekoitettu suomalaisten opiskelijoiden joukkoon asuntolassa. Maahanmuuttajilla on ollut oma opiskeluryhmä, koska he ovat ensisijaisesti olleet kieli- ja kotoutumiskoulutuksessa eikä kielitaito olisi riittänyt suomenkieliseen opetukseen. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektissa on suunnitelman mukaisesti luotu muiden projektiin kuluvien tahojen kanssa toimijaverkosto. Verkostolta kerättiin kevätlukukaudella 2009 oppilaitosympäristöön ja opiskelija-asumiseen sopivia hyviä käytänteitä. Hyvät käytännöt kerättiin oppilaitosvierailuilla haastattelemalla verkoston jäseniä ja oppilaitosten muuta henkilökuntaa. Hyviä käytänteitä on kerätty koko projektin ajan Moodle-ympäristössä sekä verkoston työkokouksissa. Hyvistä käytänteistä koottiin opiskelun, asumisen ja vapaa-ajan kalenteri-vuosikello. Vuosikelloon on kerätty kaikki hyviksi havaitut ja koetut toiminnot em. osa-alueilta. Ja niisä on pyritty tekemään oppilaitoksen vuosirytmiin sopiva suunnitelma. Vuosikello-kalenteri auttaa nuorten kanssa työtä tekeviä ohjaamaan toimintaa ja aktivoimaan nuoria vapaa-ajantoiminnassa. Opiskelijan henkilökohtaisen ohjaamisen materiaali, joka on kehitetty verkoston hyvistä käytänteistä ja Niilo Mäki -instituutin konsultaation perusteella on sellainen hyvä käytäntö ja toimintatapa (coaching), jonka yleistyminen oppilaitoksissa ehkäisee opintojen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä sekä parantaa nuoren oman toiminnan ohjausta. Oppilaitosten välinen toimijaverkosto on jo itsessään hyvä käytäntö. Verkostoyhteistyö on uusi toimintapa Etelä-Pohjanmaalla ja kokemus on ollut positiivinen. Verkostoyhteistyö on korostunut projektissa. Varhaisesta puuttumisesta ja ongelmien mahdollisimman aikaisesta havainnoinnista on jo puhuttu ja kirjoitettu paljon ennen tätä projektia. Aikainen havaitseminen ei ole varmastikaan uusi asia projektin toimijoille, mutta projektin havainnoinnin ohjeistus ja huolen vyöhykkeistöstä ja aiheen nostaminen esille lisää ja helpottaa varhaista puuttumista. Hyviä käytänteitä levitetään tiedottamalla projektin tuloksista projektissa mukana oleville oppilaitoksille. Hyvistä käytännöistä tiedotetaan kansanopistojen G-Laatuopistot-verkoston kautta, Etelä-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosten kautta. Lisäksi Yhdessä oppien ja asuen -projekti ja sen tulokset ovat pääosassa syyskuussa 2010 järjestettävillä alueellisilla asuntolaohjaajien päivillä Ilmajoella. Nuorten Akatemian asuntolaohjaajan työkirjan kautta hyvät käytäntömme leviävät. Kirjassa on projektimme tuottama sisältö EURA JÄRJESTELMÄ 7/10

8 nuoren henkilökohtaiseen ohjaamiseen, eritysnuoren ryhmäyttämiseen tavallisten nuorten joukkoon oppilaitoksen asuntolassa ja kalenteri-vuosikellomme. Hyvät käytänteet julkaistaan ja kootaan kaikkien saataville ja nähtäville Etelä-Pohjanmaan Opiston wwwsivuille. Linkkiä on helppo levittää sähköisesti. Laaditaan ja lähetetään lehdistötiedotteita alueen lehtien lisäksi ammattilehtiin, esimerkiksi Opettaja-lehti, Nuorisotyö. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektissa saatiin aikaan pysyviä verkostoja eteläpohjalaisten toisen asteen oppilaitosten välillä. Etukäteen on aikaista arvioida verkoston pysyvyyttä ja pitkäikäisyyttä, mutta kuten jo edeltävissä kohdissa on raportoitu, niin verkostoyhteistyölle on koettu olevan tarvetta ja verkoston tapaamiset ja yhteydenpito on koettu hyödylliseksi. Se on haaste, että minkälaiseksi verkoston toiminta muotoutuu tulevaisuudessa projektin päättymisen jälkeen ja, että se jatkuisi. Projektin aikana on koettu hyväksi, että oppilaitoksessa, jossa on asuntola, toimii joku aikuinen, joka ohjaa nuorten vapaa-ajantoimintaa ja on iltaisin nuorten tavoitettavissa. Etelä-Pohjanmaan Opistossa jatkaa projektin jälkeenkin vapaa-ajanohjaajana sama henkilö, joka on toiminut projektissa työntekijänä. Hänen avullaan projektissa kehitettyjä toimintamalleja voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittää edelleen, vaikka projekti on jo loppunut. Samoin verkostoyhteistyön jatkaminen voisi olla vapaaajanohjaajan tehtäviä, koska verkoston jäsenet ovat tulleet hänelle projektin aikana tutuiksi. Projektin yhtenä tavoitteena oli aktivoida nuoria vapaa-ajan toimintaan ja ottamaan vastuuta omasta elämästä sekä parantaa heidän elämänhallintaansa. Projektissa kerätyt hyvät käytänteet em. asioiden edistämiseksi jäävät oppilaitoksissa ja niiden asuntoloissa pysyviksi toimintatavoiksi. Toisten oppilaitosten ja asuntoloiden toimintatavat leviävät vielä projektin hyvin käytänteiden levittämisen jälkeen laajemmallekin. Asuntolatoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Oppilaitoksen yhteydessä toimiva asuntola voi olla läpileikkaus ympäröivästä yhteiskunnasta. Asuntolan kehittämisessä ja toiminnassa pitäisikin ottaa huomioon ympäröivä yhteiskunta ja sen muutokset. Asuntolaa ei enää oppilaitosympäristössä koeta irralliseksi osaksi. Asuntola on paikka, joka voi tukea opiskelua ja vapaa-aikaa. Asuntolaohjaajat ja vapaaajanohjaajat ovat tärkeitä kasvattajia varsinaisen opiskelun ja kouluajan ulkopuolella. Tätä aletaan tiedostaa jo melko hyvin ainakin sellaisissa oppilaitoksissa, joissa on asuntola. Opiskelija-asumisen ja -elämän teeman käsittelyn jatkaminen huomioidaan Etelä-Pohjanmaan Opiston Studia-luentosarjassa, jossa projektin jälkeisenä vuotena yksi luentoiltapäivä tulee olemaan Yhdessä oppien ja asuen -teemasta. Nyt kun teema on tehty tutummaksi, sen käsittelyä pitää jatkaa kaikilla foorumeilla ja kaikissa verkostoissa, joihin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Opisto kuuluu. EURA JÄRJESTELMÄ 8/10

9 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 67 % ,00 77 % Kuntien rahoitus ,00 25 % ,30 21 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 8 % 1 683,33 2 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projekti pureutui nuorten itsenäisen elämän ensiaskeliin liittyviin haasteisiin. Opiskelijaelämään siirtyvä nuori tarvitsee ohjausta monissa eri elämänhallintataidoissa. Tuen ja ohjauksen tarvetta on muun muassa opiskelussa, asumisessa ja vapaa-ajan käytössä. Ongelma on usein nuoren oman toiminnan ohjauksen taidoissa eli kyvyssä säädellä ja suunnitella omaa toimintaa ja ajankäyttöä. Nämä taidot kehittyvät nuorelle yleensä viimeisenä. Projektissa luotiin toiminnan ohjauksen tukemisen malli nuorten kanssa työskenteleville. Projektin varsinainen kohderyhmä oli opiskelija-asumisen tehtävissä toimivat henkilöt, jotka muodostivat maakunnallisen verkoston. Verkosto on nuorten parissa yksinäistä työtä tekevien tuki- ja kehittäjäverkosto, joka jää pysyväksi toimintamuodoksi projektin päättymisen jälkeen. Projektin kohderyhmää olivat myös Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Sedu Ilmajoentien toimipisteen asuntoloissa asuvat opiskelijat. Opiskelijat hyötyvät projektin tuloksista, koska heidän elämänhallintaansa parannetaan ja ympäristöä selkeytetään. Projektin toteutukseen on osallistunut kymmenen toisen asteen oppilaitosta ja konsultointipalvelujen tuottajana projektiin on osallistunut jyväskyläläinen Niilo Mäki -instituutti. Projekti aktivoi nuoria osallistumaan aktiivisesti oppilaitoksissa vapaa-ajan toimintaan. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä projektin myötä lisääntyneeseen ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. Projektin aikana opiskelijoiden roikkuviin opintoihin on voitu puuttua ja ohjata opiskelijoita rästipajaan. Oppilaitosympäristössä olevat nuoret hyötyvät toiminnanohjauksen merkityksellisyyden korostamisesta ja läpinäkyväksi tekemisesä sekä strukturoidummasta ympäristöstä. Opiskelijan näkökulmasta projektin tärkeimpiä tuloksia on se, että opiskeluympäristö on järjestetty siten, että opiskelijan toiminnanohjauksen vaikeudet voidaan havaita ja niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Projektin tärkeimpiä tuloksia on se, että projektissa on hahmotettu näkyväksi sitä minkälaisessa ympäristössä ja minkälaisin tukitoimenpitein opiskelija voi parhaiten onnistua uuden elämänvaiheensa haasteisa. Projektissa on tehty näkyväksi ja dokumentoitu sellaista toimintaa, joka on tähän asti ollut "näkymätöntä". Opiskelija-asumisen ja opiskelijoiden vapaa-ajan ohjaamisen nostaminen puheenaiheeksi ja käsittelyyn on tärkeä askel opiskelija-asumisen kehittämisessä ja uudenlaisen yhteisöllisyyden luomisessa. EURA JÄRJESTELMÄ 9/10

10 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Etelä-Pohjanmaan Opiston arkisto/toimisto Opistontie Ilmajoki Päiväys ja allekirjoitus Kyösti Nyyssölä Rehtori EURA JÄRJESTELMÄ 10/10

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Liite 7: Yh 17.6.2015 Liite Jr 16.6.2015 Asuntolatoiminta

Liite 7: Yh 17.6.2015 Liite Jr 16.6.2015 Asuntolatoiminta Asuntolatoiminta SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtökohdat... 3 2. Asuntolatoiminnan toimintasuunnitelma / vuosikello... 3 3. Asukasvalinnat... 3 4. Asuntolatoiminnan kehittäminen... 4 5. PKKY:n asuntoloiden toimintaohjeet...

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI YHDESSÄ OPPIEN JA ASUEN OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI OPISKELU SOVELTUVUUSKOKEET SOVELTUVUUSKOE KUTSU RYHMÄ JA HENKILÖKOHTAISET HAASTATTELUT PSYKOLOGISET SOVELTUVUUSTESTIT KIRJALLINEN JA KÄYTÄNNÖLLINEN

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Tuki Muuttuneet tarpeet Tarkkaavaisuusongelmat muuttuvat iän myötä Motorinen levottomuus, impulsiivisuus vähenee tarkkaamattomuus ja vaikeudet jäsentää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajapäivä Ilmajoella 24.10.2010 27.9.2010 2

Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajapäivä Ilmajoella 24.10.2010 27.9.2010 2 Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajapäivä Ilmajoella 24.10.2010 27.9.2010 2 Ketun häntä kainalossa? Nuori tekee, ohjaaja tukee. Asuntolaohjaajan opas. Mikä? Mitä hyötyä? Hetki ideoiden ja kokemusten

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10813 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.01.2012 Diaarinumero POHELY/2199/05.02.07/2010 Käsittelijä Jouni Kytösaari Puhelinnumero 050 3128 589 Projektikoodi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.9. 31.12.2008 (kohteena ei henkilöitä) RAKENNERAHASTOKAUSI 2007-2013

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.9. 31.12.2008 (kohteena ei henkilöitä) RAKENNERAHASTOKAUSI 2007-2013 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.9. 31.12.2008 (kohteena ei henkilöitä) RAKENNERAHASTOKAUSI 2007-2013 1. Taustatiedot 1.1 Projektin nimi Samapalkkaisuus, tasa-arvo

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010. Kolme kuntaa, 17 pilottilukiota, yhteensä noin 9 000 opiskelijaa

Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010. Kolme kuntaa, 17 pilottilukiota, yhteensä noin 9 000 opiskelijaa Mitä tuli tehtyä? Yoyo-hankeen toiminta ja saavutukset Laura Savolainen Projektipäällikkö Yoyo-hanke 27.4.2012 Kuinka kaikki alkoi Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010 Kolme kuntaa, 17 pilottita,

Lisätiedot

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 23.10.2012 Diaarinumero 21/2010 Käsittelijä Sirpa Törhönen Puhelinnumero 08-61554203 Projektikoodi A31183 Tila Valmis

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta

Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta Mikko Hytönen ESR-hankkeiden käynnistysseminaari 15.3.2012 Helsinki Seuranta- ja raportointiaikataulut vuosittain Maksatushakemus 31.10. (ajalta 1.5.-31.8.)

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot