Toimintaorganisaatioiden kehityssuunnat kunnissa. Salpausselän kuntajakoselvitys Iitti Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Transkriptio

1 Toimintaorganisaatioiden kehityssuunnat kunnissa Salpausselän kuntajakoselvitys Iitti Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

2 Puheenvuoroni sisältö 1. Monimutkaistuva toimintaympäristö ja sen vaikutukset kuntien johtamisjärjestelmiin 2. Miltä kuntien toimintamallien kehitys näyttää tutkimusten valossa? 3. Kuntaesimerkkejä 4. Yhteenveto etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

3 YDINKYSYMYS Millä toimintamalleilla ja minkälaisella johtamisjärjestelmällä pärjätään monimutkaistuvassa toimintaympäristössä? Talouden tasapainotus Kuntalaisten ja sidosryhmien odotukset Väestön muuttoliike Ilkeät ongelmat EU:n ja valtion normitus Suuret siirtymät esimerkiksi sukupolven muutokset Kuntalaisten palvelutarpeet Rakennelaki/ sote rakenteet, valtionosuusuudistus, kuntalaki Lisääntyvä julkisuus Teknologia Ikärakenne 3 [pvm]

4 Kuntien toimintamallit ja niiden polkuriippuvuus Kuntien toimintamallit ovat sidoksissa toimintaympäristön muutoksiin Mistä tulemme? Missä olemme nyt? Mitä vaihtoehtoisia toimintamalleja voi olla tulevaisuudessa? Kontekstisidonnaisuus Kuntien rooli ja tehtävät kasvavat Menneisyys Tehtävien ylikuorma Kinkkiset ongelmat lisääntyvät Aika-akseli Nykyisyys Valinnanvapaus Käyttäjälähtöisyys Rakennemuutokset ja talouden hallinta Tulevaisuus

5 Mitkä tekijät vaikuttavat kuntien organisaatioratkaisuihin? 1. Lainsäädännön antamat mahdollisuudet ja reunaehdot 2. Kunta- ja palvelu- rakenteiden muutokset Kuntien toimintamallit 4. Avainhenkilöiden vaihdokset 3. Kunnan strategia ja muutoskyvykkyyden varmistaminen

6 Euroopan unioni ja globaali hallinta Valtio ja muut kansalliset toimijat Kunta Poliittiset toimielimet Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat Hallinto- ja palveluorganisaatio Kunnanjohtaja Kunnan hallinto Yrityselämä Muut paikallis- ja aluetason julkisyhteisöt Kuntalaiset ja järjestöt Lähde: Haveri&Anttiroiko 2013) 6 [pvm] Kaija Majoinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja

7 Uuden kuntalain tavoitteet kuntien johtamiselle Poliittisen johtamisen vahvistaminen Koko- ja osa-aikaiset puheenjohtajat Huomio luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiin Eri mallit mahdollisia (esim. tiltu, puheenjohtajamalli, valiokuntamalli) Poliittisen ja ammatillisen johdon työnjaon selkeyttäminen Strategia toiminnan ohjaajana Johtajasopimus pakolliseksi Kunnan päätöksentekokyvyn vahvistaminen Kuntakonsernin johtaminen ja ohjaus demokraattisen legitimiteetin säilyttävällä ja taloudellista tehokkuutta tukevalla tavalla

8 Miltä kuntien toimintaorganisaatioiden kehittyminen näyttää tutkimusten valossa?

9 Aiheeseen liittyvää aineistoa Sandberg Siv (toim): Kasvavat kuntakonsernit ja supistuvat hallinnot. Acta nro 251. Arttu-tutkimusraportti. Suomen Kuntaliitto (2013) Möttönen Sakari: Kunnan poliittisen johtamisen uudistaminen kokemuksia, näkemyksiä ja ehdotuksia. Suomen Kuntaliitto (2012). Pauni Markus (toim) Kuntakonsernin strateginen ja poliittinen johtaminen. Suomen Kuntaliitto Hietaharju Anssi, Kenni Mikko ja Salenius Maria: Uusi sukupolvi päättäjänä, johtajana ja asiantuntijana. Suomen Kuntaliitto (2013) Markkola Antti- Airaksinen Jenni: Asiakkaan asialla. Järvenpään kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisen arvioinnin loppuraportti. Tampereen yliopisto Uuden kuntalain valmisteluaineisto (johtamis- ja demokratiajaostot) etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

10 Pasi-Heikki Rannisto 2005

11 Kuntien organisaatiot ja johtamisjärjestelmät ovat eriytymässä (Arttu-tutkimusohjelma) Riisuttu peruskunta (esimerkiksi Halsua, Vimpeli) Kasvava kuntakonserni (esimerkiksi Seinäjoki, Hämeenlinna, Oulu) Kunnan omana toimintana hoidetut tehtävät vähenevät Henkilökunta vähenee Poliittinen organisaatio supistuu Keskushallinto supistuu Kunnan rooli: tilaaja, edunvalvoja Luottamushenkilöiden vaikutuspiiri supistuu Kunnan vastuu kasvaa (alueelliset tehtävät) Henkilökunta kasvaa Kuntakonserni laajenee Kunnan sisällä monta eri järjestämisperiaatetta (liikelaitos, Oy) Poliittisen johtamisen resurssoinnin tarve kasvaa Åbo Akademi Domkyrkotorget Åbo

12 Kuntakonserni uudistuu Useita samanaikaisia muutosvoimia (omat valinnat/ulkopuolelta tulevat vaatimukset) Kunnat korostavat toiminnallista konsernia Hierarkioista hajautettuihin ja keskitettyihin malleihin Sopimuksellisuuden lisääntyminen ja toiminnan aikaperspektiivin muuttuminen Kuntien muuttuvat roolit ja kuntayhteistyön lisääntyminen Johtamiskäytäntöjen muuttuminen Markkinasuuntautuneet toimintatavat ovat vakiintuneet viime vuosien aikana Åbo Akademi Domkyrkotorget Åbo

13 Kunnan oma organisaatio (konserniemo) Toiminnallinen kuntakonserni Yksityisoikeudelliset yhteisöt Kuntien yhteistoimintayksiköt Markkinat ja kolmas sektori Yritykset / järjestöt Budjettirahoitteiset tehtävät Kohderahoitteiset tehtävät (liikelaitokset ja muut taseyksiköt) Juridinen kuntakonserni Ohjaus: Tytäryhteisöt Osakkuusyhteisöt Kuntayhtymämallit Sopimuskuntamallit (vastuukunnan ja muun sopimuskun nan ytyksiköt) Ei kunnan omistajuutta, kilpailuttaminen ja sopimukset ja sopimuksen aikainen yhteistyö ja kumppanuus ohjauskeinoina Kuntastrategia Palvelujen järjestämisohjelma Omistajapoliittinen ohjelma, henkilöstöohjelma & muut strategian toteuttamisohjelmat Kunnan talousarvio ja -suunnitelma Hallinto- ja johtosäännöt Konserniohjeet Perus- ja yhteistoimintasopimukset Kilpailuttaminen ja konsernin sopimussalkku

14 Pyrkiminen pois vanhasta johtaa sekä keskitettyihin että hajautettuihin toimintatapoihin KESKITETTY MALLI HAJAUTETTU MALLI Palveluyksikköjen yhdistäminen kunnan sisällä (esimerkiksi prosessiorganisaation tai elämänkaariajattelun osana) Hallinnon tukipalvelujen keskittäminen Liikelaitokset Yhtiöt Tilaaja-tuottajamallit Åbo Akademi Domkyrkotorget Åbo

15 Kuntaesimerkkejä

16 Jyväskylän kaupungin organisaatio Kansliapäällikkö Heli Leinonkoski Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinto Kilpailukyky ja kaupunkikehitys Viestintä, markkinointi ja kansainväliset yhteydet Talouden ohjaus Henkilöstövoimavarojen ohjaus ja henkilöstötyö Sisäinen tarkastus Tietohallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Markku Andersson Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Liikelaitokset Talouskeskus Tilapalvelu Työterveys Aalto Keski-Suomen pelastuslaitos Apulaiskj Timo Koivisto Apulaiskj Pekka Utriainen Kaupunkirakenneltk Rakennus- ja ympäristöltk Kaupunkirakennepalv. Sivistysltk Kasvun ja oppimisen palv. Kulttuuri- ja liikuntaltk Kulttuuri- ja liikuntapalv. Vanhus- ja vammaispalv. Perusturvaltk Sosiaali- ja terveyspalv. Sosiaalipalvelut Maankäyttö Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Liikelaitokset Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetuspalvelut - Nuorisopalvelut - Kirjastopalvelut - Liikuntapalvelut - Museopalvelut - Kansalaisopisto - Kaupunginteatteri - Jyväskylä Sinfonia - Kulttuuripalvelut - Kansalaistoiminnanedistäminen - Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen(oiva -keskus) - Kotona asumisen tukeminen - Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito - Psykososiaaliset palvelut - Lastensuojelun palvelut - Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut - Maahanmuuttajapalvelut Terveyspalvelut - Terveyskeskussairaala - Avosairaanhoito - Keskitetyt palvelut - Suun terveydenhuolto - Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Työllisyyspalvelut

17 Rahoitusvastuu Strategia Omistajapolitiikka Vaikuttavuus Hämeenlinnan kaupunki Järjestämisvastuu Hankinnat Tilaukset Lasten ja nuorten lautakunta Tuottamisvastuu Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Elämänlaatulautakunta Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Asiakas Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohto Konsernipalvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Ikäihmisten lautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Maakunnallinen pelastuslautakunta Sopimusohjaus Toimintakykyä edistävät palvelut Koti- ja asumispalvelut Vanhusten hoivapalvelut Maankäyttö ja ympäristöi Yhdyskuntarakenne Palo- ja pelastustoimi Asukkaat ja palvelujen käyttäjät Asukas raadit ja palautejärjestelmä Keskusvaalilautak. Tarkastuslautak. Johtokunnat Terveyspalvelut - liikelatios Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Linnan Ateria-liikelaitos Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Aluetoimikunnat. Ulkoinen palvelutuotanto

18 ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset, opiskelijat, työntekijät jne) Nykyiset asiakkaat (yritykset ja kuntalaiset) Vetovoimaisuuden ja elinkeinoelämän vahvistaminen Tavoitteena uusien asiakkuuksien syntyminen ja nykyisten asiakkuuksien vaaliminen Palvelualueiden välinen palvelustrategia Lapset, nuoret, lapsiperheet, (opiskelevat) Työikäiset Ikäihmiset Yritykset, yhteisöt, järjestöt Asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpitäminen Hyvinvoinnin edistäminen Kasvun ja oppimisen tukeminen Tavoitteena ennakoiva, ennaltaehkäisevä, varhain tunnistava, hyvinvointia ja terveyttä edistävä palveluvalikoima ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET TOIMEENPANTAVAKSI Tukea tarvitsevat perheet Taloudellista tukea tarvitsevat Erityisryhmät Riskiryhmät, sairastuneet, asiantuntijaarviota tarvitsevat Arjessa selviytymisen tukeminen Terveyden huoltaminen Tavoitteena hyvinvointi terveyttä edistävällä työotteella, ohjaten kuntalaiset ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin

19 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Sisäinen tarkastus Kaupunginjohtaja Kehitysjohtaja Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen 5 avainprosessia Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen 4 avainprosessia, Palvelualuejohtaja Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen 3 avainprosessia Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen 5 avainprosessia Palvelualuejohtaja Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen 2 avainprosessia Aktiivinen ja ennakoiva elinkeinotoiminnan edistäminen Laadukkaan asumisen ohjaaminen Maankäytön ja toimivan liikenteen varmistaminen Sujuva ja asiantunteva rakennusvalvonta Vastuullinen ympäristöstä huolehtiminen Varhaisen iän hoidon, kasvun ja oppimisen edistäminen Oppivelvollisuusikäisten kasvun ja oppimisen edistäminen Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistaminen ja korjaaminen Opintoihin ja työelämään valmentautumisen mahdollistaminen Elinvoimaisuuden lisääminen osaamista ja harrastamista tukien Tapahtumien ja elämysten mahdollistaminen Terveyden ylläpitäminen ja sairauden hoito Ennaltaehkäisyyn painottuva suun terveyden huolto Elämänhallintaa edistävä sosiaalihuolto Kuntouttavan sairaalahoidon järjestäminen Joustavan erikoissairaanhoidon järjestäminen Kotona asumisen ja toimintakyvyn tukeminen Tarpeenmukaisen erityisasumisen järjestäminen Johdon asiantuntijapalvelut Talous Henkilöstö Hallinto Tukipalvelukeskus Toimintaympäristöpalvelut Tekninen johtaja

20

21 Tampereen kaupunkikonsernin organisaatio

22 Tampere: konsernihallinnon johtoryhmä Konsernijohdon eli kaupunginhallituksen, pormestarin ja konsernijohtajien tehtävänä on vastata konserniyhteisöjen ohjauksesta ja valvonnasta. Kokoonpano: Pormestari, apulaispormestarit (4), konsernijohtajat (3), tilaajajohtaja, viestintäjohtaja, yhteysjohtaja, johtoryhmän sihteeri Johtoryhmätyötä täydentää operatiivisen johtamisen osalta konsernijohtajien kokous. Pormestarin työtä tukee esikunta, jota vetää yhteysjohtaja. Johtoryhmän tehtävät: Merkittävimmät kaupungin strategiseen johtamiseen liittyvät asiat valmistellaan poliittiseen päätöksentekoon konsernin johtoryhmässä

23 Tekeminen määritetty ydinprosesseissa (Case Järvenpää) Prosessit vuodenvaihteessa

24 Tukiprosessit palvelutuotannon mahdollistajana Prosessit vuodenvaihteessa

25 Tekijätahot määritetty organisaatiossa Organisaatio tammikuussa 2014

26 Organisaatio ja ohjaus kytkeytyvät toisiinsa Organisaatio tammikuussa

27 Kohti uutta toimintatapaa askel askeleelta -Järvenpään toimintamallin uudistaminen

28 Yhteenveto: Polkuriippuvuus organisaatioiden uudistamisessa Olemassa oleva organisaatio määrää, miten kuntaorganisaatiota uudistetaan. Harvoin radikaaleja muutoksia mallista toiseen. Ulkoisissa hallintasuhteissa tapahtuvat muutokset sekä valtarakenne ja kunnan johtamis- ja toimintakulttuuri ohjaavat valintoja. Toiminta- ja johtamismallien elinikä on lyhentynyt, vaikka toimintamallien muutos onnistuessaan on myös kulttuurinen muutos. Organisaatiot avautuvat entistä enemmän sisältä ulos kohti käyttäjälähtöisyyttä ja kumppanuuksia

29 Lopuksi: EI OLE OLEMASSA YHTÄ OIKEAA ORGANISOINTITAPAA. KUNKIN KUNNAN ON LÖYDETTÄVÄ OMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖNSÄ JA -KULTTUURIINSA PARHAITEN SOPIVA ORGANISAATIOMALLI.

30 Kiitos mielenkiinnosta!