Porin kaupungin valtuustoseminaari Valtuutetun rooli, valta ja vastuu muuttuvassa kuntakonsernissa

Transkriptio

1 Porin kaupungin valtuustoseminaari Valtuutetun rooli, valta ja vastuu muuttuvassa kuntakonsernissa FCG, Mikko Kenni Kuntaliitto,Markus Pauni

2 Seminaarin ohjelma Seminaarin avaus ja keskeiset tavoitteet, hallintopäällikkö Lauri Kilkku Luottamushenkilöiden asema ja tehtävät kuntakonsernissa, Mikko Kenni» huomiot päättyneestä valtuustokaudesta» strateginen valtuustotyö» Luottamushenkilöiden rooli konsernijohtamisessa» keskustelua Valtuusto monimutkaistuvan kuntakonsernin strategisena johtajana, Markus Pauni» Kuntakonserni, kuntastrategia ja strategian merkitys konsernijohtamisessa» Keskustelua Tauko Päätöksenteko ja kokousmenettely, hallintopäällikkö Lauri Kilkku Keskustelua päivän teemoista Yhteenveto keskusteluista ja päivän teemoista, Pauni & Kenni Seminaarin lopetus

3 YDINKYSYMYS: Miten johtaa entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Demografinen muutos Globaali/EU talous Palvelut Paikallistalous KUNTALAISET Demokratia EU/valtion säätely

4 Eräiden palvelumenojen prosentuaalinen kasvu Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannusten muutos käyvin hinnoin Vanhuspalvelut ym. 1) v. 2010: 4,1 mrd. 122 % Lastensuojelu ym. 2) Erikoissairaanhoito 1,0 mrd. 6,1 mrd. 90 % 86 % Perusterveydenhuolto Peruskoulu Liikunta ja ulkoilu Kirjasto Lasten päivähoito 3,8 mrd. 4,4 mrd. 0,6 mrd. 0,3 mrd. 2,6 mrd. 68 % 63 % 51 % 44 % 41 % % 1) Tehtäväluokat: Vanhusten laitospalvelut, kotipalvelut sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut. 2) Tehtäväluokat: Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palvelut /hp Lähde: Tilastokeskus

5 Kuntien ja kuntayhtymien talous Lakisääteisten tehtävien lisääntyminen on vähentänyt valtuuston valtaa rahoituksen kohdentamisessa.

6 Kuntauudistuksen aikataulut Kesäkuu kriteerit Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Metropoliselvitys Kuntarakennelaki voimaan kesällä 2013 / x.x.2013 Rakennelakityöryhmä Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Aluekierros ja kuntien kuuleminen Kuntien toinen kuulemiskierros Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset Kuntien esitykset uusista kunnista Tuki yhdistymiseen päättyy Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen HE + eduskuntakäsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote Selvityshenkilötyöryhmä

7 Valtuusto Toiminnan periaatteet Hallitus Jaosto(t) Valmisteluasiat hallitukselle Delegoitu päätösvalta Talouden periaatteet Hallinto ja kunnan edunvalvonta Talouden hoito Valtuuston päätösten valmistelu Lautakunta Lautakunta Lautakunta Palvelutuotanto

8 Poliittisen johtamisen ydinalueita 1. Kunnan strateginen johtaminen 2. Kuntakonsernin johtaminen 3. Verkostojen rakentaminen ja voimavarojen kokoaminen 4. Kuntayhteisön vahvistaminen ja suoran demokratian edistäminen 5. Kuntamaineen rakentaminen 6. Kunnan kehittämisen johtaminen 7. Päätöksenteko ja sen toimivuuden varmistaminen 8. Ammattijohdon ja esimiesten työn edellytysten luominen 9. Arviointi ja seurata Kysymys: Mikä on poliittisessa johtamisessa tärkeää juuri nyt, entä uuden valtuustokauden käynnistyessä? etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

9 Kuntalaki (365/95)korostaa valtuuston vahvaa roolia kunnan johtamisessa Kuntalaki korostaa valtuuston roolia kunnan toimintaa ohjaavana toimielimenä. Valtuusto on kunnan strateginen johtaja, jolla tulee olla vahva visio kunnan tulevaisuudesta. Valtuusto ohjaa kunnan toimintaa hyväksymällä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Valtuusto vastaa kunnan toiminnan ja talouden tasapainosta. Strategiseen muutosjohtamiseen liittyvä poliittinen ohjaus kuuluu valtuustolle: Rakenteisiin, palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat sekä vaihtoehtoisiin toimintatapoihin liittyvät ratkaisut kuuluvat valtuustolle. Se, miten valtuusto tehtävässään onnistuu riippuu mm. miten se kykenee vastaamaan: Kunnan toiminnan ohjaamisesta (=valtuusto kunnan johtajana), Pitämään huolta demokratiasta (=valtuusto kuntalaisten edustajana ja vaikuttamisen mahdollistajana) Toteuttamaan paikallista politiikkaa (=valtuusto paikallisten valintojen toteuttajana)

10 Poliittisen ja ammatillisen johtamisen roolit Hyvä hallinto- ja johtamistapa edellyttää organisaatiorakenteiden ja johdon eri tasojen roolien selkeyttä sekä roolien mukaista toimintaa. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä johtoryhmä voidaan nähdä muodostavan kunnan johtamisen kovan ytimen tai hermokeskuksen Hyvä hallinto- ja johtamistapa tarkoittaa myös hallinnollisen ohjauksen toteutuksen delegoimista, yhteistyötä ja malttia välttää sekaantumista delegoituun päätöksentekoon. Hyvässä hallinto- ja johtamistavassa korostuu hyvä kunnanhallitustyöskentely, joka luo myös edellytykset hyvälle kuntajohtamiselle Hyvän hallitustyöskentelyn voidaankin sanoa olevan keskeisenä edellytyksenä toimintaympäristön vaateiden tunnistamisessa, niihin reagoidessa ja muutosten johtamisessa muutosjohtaminen edellyttää vahvaa ja ennakoivaa johtamisotetta. Hyvä hallitustyöskentely tekee mahdolliseksi sen, että kunnan kokonaisuus toimii optimaalisella tavalla.

11 Hallituksen ja kunnanjohtajan sekä viranhaltijajohdon yhteistyö ja roolit Kunnanhallitus on kunnanjohtajan esimies ja keskeisin johtamiskumppani. Kunnan johtaminen on poliittisen ja ammatillisen johtamisen yhdistelmä -> vaatii yhteistyötä Kunnanjohtaja, apuna jory, ovat vastuussa ammattitaitoisesta valmistelusta ja kunnanjohtajan tulee luoda edellytyksiä hallituksen työskentelylle, olla strateginen ja kerätä muutossignaaleja päätöksenteon tueksi. Vastaavasti hallitus luo hyvällä työskentelyllään edellytykset kunnan johtamiselle. Tuen antaminen kunnanjohtajalle on osa hyvää hallitustyöskentelyä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan rooli ja merkitys yhteistyökumppanina kunnanjohtajan suuntaan on erityinen Käytännön työvälineet hallituksen ja kunnanjohtajan sekä joryn välisen toimivan suhteen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ovat johtajasopimus (Kuntaliiton päivitetty ohjeistus valmisteilla) sekä kehityskeskustelut (esim. myös tavoite-, tulos-, arviointi-, suunnittelu- tai esimies-alaiskeskustelut).

12 Hyvä hallitustyö Miksi se on niin tärkeää ja mitä se edellyttää? Hallituksella on laaja tehtäväkenttä kunnan johtamisen ytimessä. Hallitus on kunnan tärkein organisoija valmistellessaan valtuuston asiat ja huolehtiessaan näiden toimeenpanosta. Vaikka hallitus on valtuuston alainen ja sen nimittämä, se on käytännössä kunnan päätöksenteon ja poliittisen johtamisen hermokeskus. Hallitus koordinoi kaikkea merkittävää päätöksentekoa kunnassa.» Juridiset ja hallinnolliset tehtävät, velvollisuus valmistella valtuustoon menevät asiat, panna päätökset täytäntöön ja valvoa niiden lainmukaisuutta jne.

13 Hyvä hallitustyö Miksi se on niin tärkeää ja mitä se edellyttää? Kuntien toimintaympäristön lisääntyvä kompleksisuus on saanut aikaan sen, että hallinnollisista ja juridisista tehtävistä voimavaroja olisi kuitenkin suunnattava yhä enemmän strategiseen toimintaan.» Ajoissa tehtävä ennakointi, kaukonäköisyys, varautuminen ja suunnan ottaminen tulevaisuuteen» Vahva strateginen ote antaa edellytykset hyvälle kunnan viranhaltijajohtamiselle Ajankohtaiset vaalikauden näkymät edellyttävät muutosjohtajuutta ja kykyä suunnata toimintaa uusiin suuntiin sekä uudistumista.

14 Johtamisvastuu jakautuu strategiseen ja operationaaliseen Kunnan johtaminen on poliittisen ja ammatillisen johtamisen yhdistelmä, joka edellyttää hyvää yhteistyötä toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Luottamushenkilöt vastaavat strategisesta johtamisesta» Vision ja strategian muotoileminen» strategian konkretisoiminen talousarviossa vuositason tavoitteiksi» lautakunnan strategianohjelman työstäminen strategian pohjalta Viranhaltijat vastaavat operationaalisesta johtamisesta eli strategian muuttamisesta käytännön toimenpiteiksi ja niiden ohjauksesta Rajanveto strategisen ja operatiivisen johtamisen välillä ei ole aina yksinkertainen Delegoinnilla voidaan selkeyttää strategisen ja operatiivisen johdon työnjakoa ja poliittiset päättäjät voivat keskittyä ydintehtäviinsä Pormestarimalleissa korostuu luottamushenkilöiden valta

15 Valtuuston suhde kunnanhallitukseen Valtuuston ja hallituksen välistä työnjakoa sekä valtuutettujen osallistumista valmisteluprosessiin voidaan parantaa esim:» Valtuustosopimuksin, joihin on kirjattu valtuuston perustehtävät, tavoitteet, työmenetelmät sekä yhteistyötä koskevat pelisäännöt.» Valiokuntamallilla, jolloin valtuutetuista muodostetut valiokunnat korvaavat perinteiset lautakunnat. (esim. Kempele ja Sipoo)

16 Tarkastuslautakunta ja arviointikertomus Tarkastuslautakunnan tehtävänä arvioida valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista (KuntaL 71 ) Tarkastuslautakunta esittää vuosittain arviointinsa tulokset arviointikertomuksessa» Huomio toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen» Miten kunnanhallitus ja kunnan muut toimielimet ja henkilöstö ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa.» Arviointi kuntakonserniin kuuluvista yhteisöistä» henkilöstökertomus/-tilinpäätös sekä joissakin kunnissa ympäristötilinpäätös Arviointikertomuksen esittelyprosessi 1. Lautakunnan puheenjohtaja esittelee arviointikertomuksen valtuustolle 2. Usein valtuustoryhmät käyttävät omat arviointipuheenvuoronsa. 3. Käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen tarkastuskertomus käydään läpi kohta kohdalta.» Tilaisuus tarkastella strategioiden soveltuvuutta, onnistumisia ja kehittämishaasteita

17 Tarkastuslautakunnan työ kuntakonsernissa Tarkastuslautakunnan rooli ja tehtävät kuntakonsernissa perustuvat lainsäädäntöön sekä kunnan omiin omistajapoliittisiin linjauksiin (omistajaohjaus). Nämä linjaukset valtuusto on hyväksynyt kuntastrategiassa ja siitä johdetuissa sitovissa toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa, konserniohjeessa ja kunnan johtosäännössä. Tarkastuslautakunnan rooli kuntakonsernissa liittyy kiinteästi konsernivalvontaan, joka tarkoittaa konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tai kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia. Konserniyhtiöissä on erityisesti seurattava valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumista sekä konserniohjeen noudattamista keskitetysti hoidetuissa konsernitoiminnoissa ja konsernin sisäisten palvelujen käytössä. Tarkastuslautakunnan tehtäviin ei sen sijaan kuulu konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden tarkastus vaan se kuuluu tytäryhteisöön valitulle tilintarkastajalle. Luottamushenkilöllä ei ole kuntalakiin perustuvaa oikeutta saada tietoja kuntakonserniin kuuluvalta osakeyhtiöltä. Kunnan osakeyhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joiden hallussa olevien asiakirjojen julkisuus määräytyy osakeyhtiölain mukaisesti.» Rajoitettu tietojensaantioikeus tarkoittaa käytännössä sitä, ettei tarkastuslautakunnan yksittäisellä jäsenellä tai edes tarkastuslautakunnalla kollegiona ole oikeutta saada tietoja nähtäväkseen suoraan tytäryhteisöjen toimielimiltä tai sen vastuuhenkilöiltä.

18 Valtuusto monimutkaistuvan kuntakonsernin strategisena johtajana Kuntakonserni, kuntastrategia ja strategian merkitys konsernijohtamisessa Keskustelua Markus Pauni Kehityspäällikkö Suomen Kuntaliitto

19 Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen välineitä Kumppanuusohjelmat Sopimuksilla johtaminen Hallitusjäsenyydet, konserniohje, corporate governance, palkkaus ja palkitsemisjärjestelmät, tulostavoitteet, riskien hallinta KUNTA VERKOSTOISSA KUNTA KONSERNINA Strategia, strategiset ohjelmat, Valtuustosopimukset, Hyvä hallitustyö Johtajasopimus Johtoryhmätyö Mahdollistava esimiestyö Palkkaus ja palkitsemisjärjestelmät YDINKUNTA Markus Pauni

20 Kuntakonsernin juridinen määrittely Kuntakonsernin käsite ja määrittely on otettu kuntalakiin vuonna Kuntalain mukaan kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan tytäryhteisöksi määritellään sellainen yhteisö, jossa kunta käyttää kirjanpitolain mukaista määräysvaltaa. Konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

21 Kuntakonserni johtamisen näkökulmasta (konsernijohtamisen asiantuntijaryhmä) Kunnan oma organisaatio (konserniemo) Budjettirahoitteiset tehtävät Kohderahoitteiset tehtävät (liikelaitokset ja muut taseyksiköt) Toiminnallinen kuntakonserni Yksityisoikeudelliset yhteisöt Kuntien yhteistoimintayksiköt Tytäryhteisöt Osakkuusyhteisöt Kuntayhtymämallit Sopimuskuntamallit (vastuukunnan ja muun sopimuskun nan ytyksiköt) Markkinat ja kolmas sektori Yritykset / järjestöt Ei kunnan omistajuutta, kilpailuttaminen ja sopimukset ja sopimuksen aikainen yhteistyö ja kumppanuus ohjauskeinoina Juridinen kuntakonserni Ohjaus: Kuntastrategia Palvelujen järjestämisohjelma Omistajapoliittinen ohjelma, henkilöstöohjelma & muut strategian toteuttamisohjelmat Kunnan talousarvio ja -suunnitelma Hallinto- ja johtosäännöt Konserniohjeet Perus- ja yhteistoimintasopimukset Kilpailuttaminen ja konsernin sopimussalkku

22 Pari palautusta perusasioihin: Mikä on kuntastrategia? Päätöksiä ja toimintaa ohjaava johdonmukainen malli, suunnitelma ja tietoisesti päätetty toiminnan suunta, jonka avulla pyritään ennakoimaan tulevaisuutta ja lisäämään kunnan mahdollisuuksia selviytyä entistä enemmän epävarmuuksia sisältävässä toimintaympäristössä. Parhaimmillaan kuntastrategia on sisäistetty erityiseksi tavaksi ajatella, joka heijastuu kunnan päätöksentekotilanteisiin ja arkitoimintaan. 22 [pvm]

23 Keskeistä on, että kuntastrategia huomioisi kunnan A. Yhteisönä: kunnan rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä B. Elinympäristön kehittäjänä ja paikallisen elinvoiman vahvistajana: mm. yhdyskuntarakenteen ja elinkeinojen kehittäminen C. Toimijaverkoston osana: nykymaailmassa kunta voi toimia yhä harvemmassa asiassa omaehtoisesti ja vain omalla myötävaikutuksellaan D. Organisaationa ja monitoimialaisena konsernina: palvelujen järjestämistehtävien ja rajallisten resurssien kohdentaminen, organisointi ja johtaminen, organisaatiomuodot ja rakenteet sekä osaaminen, henkilöstö ja työyhteisöt. 23 [pvm]

24 Ajautujat, sopeutujat ja tulevaisuuden tekijät Aktiivinen Ennakoidaan tulevaa muutosta uudistamalla rakenteita ja toimintatapoja vastaamaan menestysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tulevaisuuden tekeminen Suuri Suhtautuminen tulevaisuuteen Tulevaisuuteen sopeutuminen Strateginen liikkumavara Passiivinen Tulevaisuuteen ajautuminen Hyödynnetään tapahtuvassa muutoksessa muutoksen mahdollisuuksia organisaation toiminnassa Tehdään jo toteutuneessa muutoksessa välttämättömät toimenpiteet organisaation säilymisen turvaamiseksi Vähäinen Reaktiivinen Aktiivinen Ennakoiva Toimintatapa Soveltaen: Määttä & Ojala [pvm]

25 Esimerkki kunnan strategisesta johtamisjärjestelmästä Globaalitalous Aluerakenne Toimintaympäristön muutosvoimien analyysi Ikärakenne Kuntalaisten palvelutarpeet Sidosryhmien odotukset EU:n ja valtion normitus Teknologia Kuntatalous Kuntastrategia visio strategiset päämäärät ja tavoitteet mittarit Strategian toteuttamisohjelmat poikkihallinnollisissa teemoissa, kuten: palvelujen järjestäminen, kuntalaisten hyvinvointi, omistajapolitiikka, talouden tasapainottaminen ja tuottavuus, henkilöstön kehittäminen, elinkeinojen kehittäminen, maapolitiikka ja elinympäristön kehittäminen Kuntakonserin talousarviotavoitteet Toimiala- ja yksikkökohtaiset kehitysohjelmat ja käyttösuunnitelmat Yhtiöiden, liikelaitosten ja kuntayhtymien kehitysohjelmat ja toimintasuunnitelmat

26 Joitakin yleisiä kuntastrategian haasteita Kuntien strategisen johtamisen kehittäminen on tärkeä kansallinen kysymys: Vahvaa strategista johtamista tarvitaan, jotta kunnat selviytyvät tulevaisuuden haasteistaan (Strategiabarometri 2011) Valintoja ja painotuksia vai toiveiden tynnyri, jolloin toteuttaminen rajallisten resurssien näkökulmasta mahdotonta? Tällöin ei myöskään ohjausvoimaa kunnan johtamisen kokonaisuudessa. Linjausten selkeys ja relevanssi koko kuntakonsernin kannalta Koetaanko kuntastrategia liiaksi vain konserniemon strategiaksi ja sen sisäistä toimintaa (toimialat, virastot) ohjaavaksi? Eri strategisten asiakirjojen ristiinveto ja osaoptimoinnin mahdollistavat sisällöt Yleinen sitoutumattomuus konsernin kokonaislinjausten (kuntastrategian) taakse, lääkkeitä strategiaprosessien vuorovaikutteisuuden kehittämisessä jne.? Markus Pauni

27 Valtuuston strateginen rooli ja hyvä valtuustotyöskentely

28 Miltä luottamushenkilöjärjestelmän tilanne näyttää tutkimusten valossa? Valtuusto: strateginen asema, toiminnallisilla ja taloudellisilla tavoitteilla ohjaus sekä valtuuston budjettivalta olivat usean väitöskirjatutkimuksen aiheena 2000-luvun alussa. Tavoitteilla ohjaukseen liittyy omat vaikeutensa, mutta siinä on menty eteenpäin. Arttu-tutkimusohjelman tulosten mukaan myös valtuutetut ovat kokeneet vaikutusmahdollisuuksiensa kasvaneen. Kuinka suureksi valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet kasvavat, riippuu mm. poliittisen vastuun kasvottamisesta, valtuustoryhmien toimivuudesta sekä minkälaisia työmenetelmiä valtuustotyössä käytetään. Kysymys seuraavaa valtuustokautta ajatellen: Miten vahvistaa vaikuttavaa valtuustotyötä? ( strategia ohjelmat selontekomenettely, valtuustoarviointi, strategia-arviointi jne.) sekä valtuustoryhmien toimintaedellytysten vahvistamista. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on esitetty myös toteutetun delegoinnin uudelleen tarkastelua ja mahdollista vähentämistä (Ryynänen)

29 Kuntajohtajakysely 2012 Valtuusto (vastausten %-jakaumat, N=129) Valtuustosopimukset on välttämätöntä ottaa käyttöön jo seuraavalla valtuustokaudella osana kunnan strategista ja poliittista johtamista Valtuustoryhmille tulee kanavoida nykyistä laajempia resursseja niiden sisäisen toiminnan tukemiseksi % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin tai osittain eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Täysin tai osittain samaa mieltä

30 Luottamushenkilöiden ajankäytön kehitys , tuntia per viikko (Lähde KuntaSuomen ja ARTUn luottamushenkilökyselyt 1999, 2003, 2010) 14 12, ,038,94 5,925,72 8,07 3,3 2,75 5, Hallitus Valtuusto Lautakunta Siv Sandberg 2011

31 Luottamushenkilöiden ajankäyttö 2010 kuntakoon mukaan, tuntia/viikko Luottamushenkilökysely ARTTU/VILU ,96 6,17 3, ,13 5,76 < ,31 6,59 3, ,67 7,84 5, ,45 9,63 5, < Hallitus Valtuusto Lautakunta Siv Sandberg 2011

32 Strateginen valtuusto On kiinnostunut toimintaympäristön muutoksista ja arvioi säännöllisesti, mitä muutokset merkitsevät oman kunnan kannalta sekä tekee sen pohjalta strategiset valinnat. Ohjaa kunnan toimintaa ja sen kehittämistä toiminnallisilla ja taloudellisilla tavoitteilla ( ja omalla esimerkillään). Huolehtii kunnan koko johtamisjärjestelmän ja yhteistyön toimivuudesta ml tarkastuslautakunta valtuuston apuelimenä. Varmistaa strategisen päätöksenteon toimivuuden Arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa ja ottaa kokemuksista oppia.

33 Strateginen ja vaikuttava valtuustyöskentely 9. Valtuustotyön arki, päätöksentekokyky ja työskentelymenetelmät 8. Valtuutetun taidot ja koulutus 10.Valtuustotyön arviointi 1. Valtuuston perustehtävä ja kunnan kokonaisetu Strateginen ja vaikuttava valtuustotyöskentely 2. Strategia, strategiset ohjelmat ja selontekomenettely 3. Tavoite- ja budjettiohjaus sekä poliittisten prosessien toimivuus 4. Hyvä yhteistyö muiden toimielinten ja ammattijohdon kanssa USO 7. Viestintä ja suhde julkisuuteen 6.Vuorovaikutus ja kuntalaisten vaikutusmahdol lisuudet 5. Valtuustoryhmien toiminta sekä niiden sisäinen ja välinen yhteistyö