Kärkölä: Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Martti Aslamaa Kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Salomaa Vs. kunnanjohtaja Erja Viitala

Transkriptio

1 Muistio Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmän kokous Aika: Tiistai kello Paikka: Iitti, Kunnantalo, Rautatienkatu 20, Kausala Läsnä: Hollola: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Siirola, 1. varapuheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Virta Hämeenkoski: Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Lampola Iitti: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Lehtinen, 2. varapuheenjohtaja Kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Leif Drockila Kunnanjohtaja Pentti Toivanen Va. kehittämisjohtaja Riku Rönnholm Kärkölä: Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Martti Aslamaa Kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Salomaa Vs. kunnanjohtaja Erja Viitala Lahti: Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Juha Rostedt Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Nastola: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Oksanen, puheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinne Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén Työryhmien puheenjohtajat: Raila Lindholm, palveluverkkotyöryhmä Jari Salonen, talous- ja henkilöstötyöryhmä Minna Suominen, demokratiatyöryhmä Sihteeristö: Talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi Viestintäsuunnittelija Sini Saares Yhteyspäällikkö Jaana Simola Projektikoordinaattori Maija Väkeväinen Tutkimuspäällikkö Sari Alm, sihteeri Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh ,

2 Muistio 2. Kokouksen osallistujien toteaminen Ehdotus: Todetaan kokouksen osanottajat. Päätös: Todettiin kokouksen osanottajat. 3. Edellisen kokouksen muistion tarkastaminen Ehdotus: Hyväksytään pidetyn kokouksen muistio. Päätös: Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 4. Selvitystyön ajankohtaiskatsaus Selvittäjä Seppo Huldén kertoo selvityksen tilanteesta sekä kuntauudistuksen ajankohtaisista asioista. Ehdotus: Merkitään tiedoksi selvittäjän ajankohtaiskatsaus. Päätös: Merkittiin tiedoksi selvittäjän ajankohtaiskatsaus ja siitä käyty keskustelu. Valtionvarainministeriö nimeää Salpausselän kuntajakoselvitykselle lähiaikoina Seppo Huldénin rinnalle toisen selvittäjä. Hänen tehtäviinsä kuuluu tarkastella kunnanjohtajien asemaa uudessa kunnassa sekä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä Kärkölässä. Ennen nimeämistä kunnilta pyydetään lausuntoa selvittäjästä. 5. Toimintaorganisaatio uudessa kunnassa Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen esittelee toimintaorganisaatioiden kehityssuuntia kunnissa. Liitteenä 1 on kuntajakoselvitykseen osallistuvien kuntien luottamus- ja viranhaltijaorganisaatioiden kuvaukset. Ehdotus: Merkitään tiedoksi tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoisen esittely toimintaorganisaatioiden kehityssuunnista kunnissa ja käydään lähetekeskustelua uuden kunnan toimintaorganisaatiosta. Kuntajohtajat valmistelevat keskustelun pohjalta johtoryhmän kokoukseen esityksen päätöksentekojärjestelmästä ja toimintaorganisaatiosta. Päätös: Merkittiin tiedoksi esitys tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoisen esittely toimintaorganisaatioiden kehityssuunnista kunnissa (liite 2) ja käytiin keskustelua uuden kunnan toimintaorganisaatiosta. Todettiin, että keskustelua jatketaan Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh , seppo.hulden@vm.fi,

3 Muistio kunnissa ja johtoryhmässä. Kuntajohtajat valmistelevat kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta johtoryhmän kokoukseen esityksen päätöksentekojärjestelmästä ja toimintaorganisaatiosta. 6. Keskustelu kuntamuodosta ja nimestä Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmän kokouksessa aloitettiin keskustelu kuntamuodosta ja nimestä. Kokouksessa päätettiin, että keskustelua kuntamuodosta ja nimestä jatketaan kunnissa ja asia otetaan käsittelyyn myös hallitusten kokouksessa. Ehdotus: Merkitään tiedoksi keskustelu kuntamuodosta ja nimestä. Päätetään mahdollisista johtopäätöksistä. Päätös: Todettiin, että keskustelua kuntamuodosta ja nimestä on vielä tarpeen jatkaa kunnissa ja asiaan palataan seuraavissa kokouksissa. 7. Tiedoksi Merkittiin tiedoksi, että talous- ja henkilöstötyöryhmän kokouksessa on käyty työryhmien työnjakoa ja rooleja läpi ja todettu, että henkilöstötyöryhmä ei toimi valmistelu- tai selvitystyöryhmänä. Talous- ja henkilöstötyöryhmän tuloksista henkilöstön asemaan vaikuttavat asiat käsitellään henkilöstötyöryhmässä, jonka roolina on pääsääntöisesti toimia yhteistoimintalain mukaisena toimielimenä ja arvioida selvitystyön tuloksia ja niiden vaikutusta henkilöstön asemaan. Sen tulee näin ollen käsitellä myös muiden työryhmien tuottamien selvitysten osalta henkilöstön asemaan vaikuttavia ratkaisuja kokouksissaan. 8. Muut asiat Päätettiin, että kuntien hallitusten kokouksessa 16.4 käsitellään aiemmin päätetystä poiketen demokratiatyöryhmän linjauksia, päätöksentekojärjestelmää ja toimintaorganisaatiota. Näin ollen hallitusten kokouksessa 22.5 käsiteltäisiin taloustyöryhmän linjauksia. Merkittiin tiedoksi johtoryhmän palaute valtuustokokouksesta ja todettiin, että seuraavaan kokoukseen on tarvetta jättää aikaa myös keskustelulle. Lisäksi toivottiin, että kunnat aktivoivat valtuutettuja osallistumaan yhteiskokouksiin. Keskusteltiin työryhmien aikatauluista ja todettiin, että kuntajohtajien ja sihteeristön kokous käsittelee seuraavassa kokouksessa mahdollisia muutostarpeita työryhmien loppuraporttien valmistumisaikatauluihin. Salpauskunnan selvitysalueen nuorisovaltuustojen puheenjohtajat ovat kokouksessaan 4.3 valinneet seuraavat edustajat ja heidän varaedustajansa selvityksen työryhmiin: demokratiatyöryhmä, varsinainen: Petri Nieminen (Hollola), varaedustaja: Merike Mauring (Lahti) palveluverkkotyöryhmä, varsinainen: Kimi Uosukainen (Lahti), varaedustaja: Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh ,

4 Muistio valitaan seuraavassa kokouksessa tulevaisuustyöryhmä, varsinainen: Emmi Laine (Kärkölä), varaedustaja: Carola Kupsu (Iitti) Päätettiin valita nuorten työryhmäedustajat nuorisovaltuustojen puheenjohtajakokouksen esittämän mukaisesti ja lisäksi oikeutettiin nuorisovaltuustojen puheenjohtajat (Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti) osallistumaan valtuustojen yhteiskokouksiin. Hallitukset kokoontuvat Kärkölässä ja tällöin teemana on palveluverkkotyöryhmän teemat. Seuraava johtoryhmän kokous pidetään tiistaina klo Lahdessa. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen Muistion vakuudeksi Puheenjohtaja Reijo Oksanen Sihteeri Sari Alm Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh ,

5 Liite 1. Kuntajakoselvitykseen osallistuvien kuntien luottamus- ja viranhaltijaorganisaatiot

6

7 Talousjohtaja

8 Hämeenkoski

9 Hämeenkoski

10

11 Kärkölä

12 Kärkölä Kunnanjohtaja Keskustoimisto Tekninen toimisto Ympäristösihteeri Yleishallinto Maaseututoimi Vapaa-ajanpalvelut Siivous Ruokahuolto Kiinteistöpalvelut Tekninen suunnittelu Kärkölän Vesi

13

14

15

16 Toimintaorganisaatioiden kehityssuunnat kunnissa Salpausselän kuntajakoselvitys Iitti Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT LIITE 2.

17 Puheenvuoroni sisältö 1. Monimutkaistuva toimintaympäristö ja sen vaikutukset kuntien johtamisjärjestelmiin 2. Miltä kuntien toimintamallien kehitys näyttää tutkimusten valossa? 3. Kuntaesimerkkejä 4. Yhteenveto etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

18 YDINKYSYMYS Millä toimintamalleilla ja minkälaisella johtamisjärjestelmällä pärjätään monimutkaistuvassa toimintaympäristössä? Talouden tasapainotus Kuntalaisten ja sidosryhmien odotukset Ilkeät ongelmat EU:n ja valtion normitus Suuret siirtymät esimerkiksi sukupolven muutokset Kuntalaisten palvelutarpeet Rakennelaki/ sote rakenteet, valtionosuusuudistus, kuntalaki Teknologia Väestön muuttoliike Lisääntyvä julkisuus Ikärakenne 3 [pvm]

19 Kuntien toimintamallit ja niiden polkuriippuvuus Kuntien toimintamallit ovat sidoksissa toimintaympäristön muutoksiin Mistä tulemme? Missä olemme nyt? Mitä vaihtoehtoisia toimintamalleja voi olla tulevaisuudessa? Kontekstisidonnaisuus Kuntien rooli ja tehtävät kasvavat Menneisyys Tehtävien ylikuorma Kinkkiset ongelmat lisääntyvät Aika-akseli Nykyisyys Valinnanvapaus Käyttäjälähtöisyys Rakennemuutokset ja talouden hallinta Tulevaisuus

20 Mitkä tekijät vaikuttavat kuntien organisaatioratkaisuihin? 1. Lainsäädännön antamat mahdollisuudet ja reunaehdot 2. Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset Kuntien toimintamallit 4. Avainhenkilöiden vaihdokset 3. Kunnan strategia ja muutoskyvykkyyden varmistaminen

21 Euroopan unioni ja globaali hallinta Valtio ja muut kansalliset toimijat Kunta Poliittiset toimielimet Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat Hallinto- ja palveluorganisaatio Kunnanjohtaja Kunnan hallinto Yrityselämä Muut paikallis- ja aluetason julkisyhteisöt Kuntalaiset ja järjestöt Lähde: Haveri&Anttiroiko 2013) 6 [pvm] Kaija Majoinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja

22 Uuden kuntalain tavoitteet kuntien johtamiselle Poliittisen johtamisen vahvistaminen Koko- ja osa-aikaiset puheenjohtajat Huomio luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiin Eri mallit mahdollisia (esim. tiltu, puheenjohtajamalli, valiokuntamalli) Poliittisen ja ammatillisen johdon työnjaon selkeyttäminen Strategia toiminnan ohjaajana Johtajasopimus pakolliseksi Kunnan päätöksentekokyvyn vahvistaminen Kuntakonsernin johtaminen ja ohjaus demokraattisen legitimiteetin säilyttävällä ja taloudellista tehokkuutta tukevalla tavalla

23 Miltä kuntien toimintaorganisaatioiden kehittyminen näyttää tutkimusten valossa?

24 Aiheeseen liittyvää aineistoa Sandberg Siv (toim): Kasvavat kuntakonsernit ja supistuvat hallinnot. Acta nro 251. Arttu-tutkimusraportti. Suomen Kuntaliitto (2013) Möttönen Sakari: Kunnan poliittisen johtamisen uudistaminen kokemuksia, näkemyksiä ja ehdotuksia. Suomen Kuntaliitto (2012). Pauni Markus (toim) Kuntakonsernin strateginen ja poliittinen johtaminen. Suomen Kuntaliitto Hietaharju Anssi, Kenni Mikko ja Salenius Maria: Uusi sukupolvi päättäjänä, johtajana ja asiantuntijana. Suomen Kuntaliitto (2013) Markkola Antti- Airaksinen Jenni: Asiakkaan asialla. Järvenpään kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisen arvioinnin loppuraportti. Tampereen yliopisto Uuden kuntalain valmisteluaineisto (johtamis- ja demokratiajaostot) etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

25 Pasi-Heikki Rannisto 2005

26 Kuntien organisaatiot ja johtamisjärjestelmät ovat eriytymässä (Arttu-tutkimusohjelma) Riisuttu peruskunta (esimerkiksi Halsua, Vimpeli) Kasvava kuntakonserni (esimerkiksi Seinäjoki, Hämeenlinna, Oulu) Kunnan omana toimintana hoidetut tehtävät vähenevät Henkilökunta vähenee Poliittinen organisaatio supistuu Keskushallinto supistuu Kunnan rooli: tilaaja, edunvalvoja Luottamushenkilöiden vaikutuspiiri supistuu Kunnan vastuu kasvaa (alueelliset tehtävät) Henkilökunta kasvaa Kuntakonserni laajenee Kunnan sisällä monta eri järjestämisperiaatetta (liikelaitos, Oy) Poliittisen johtamisen resurssoinnin tarve kasvaa Åbo Akademi Domkyrkotorget Åbo

27 Kuntakonserni uudistuu Useita samanaikaisia muutosvoimia (omat valinnat/ulkopuolelta tulevat vaatimukset) Kunnat korostavat toiminnallista konsernia Hierarkioista hajautettuihin ja keskitettyihin malleihin Sopimuksellisuuden lisääntyminen ja toiminnan aikaperspektiivin muuttuminen Kuntien muuttuvat roolit ja kuntayhteistyön lisääntyminen Johtamiskäytäntöjen muuttuminen Markkinasuuntautuneet toimintatavat ovat vakiintuneet viime vuosien aikana Åbo Akademi Domkyrkotorget Åbo

28 Kunnan oma organisaatio (konserniemo) Toiminnallinen kuntakonserni Yksityisoikeudelliset yhteisöt Kuntien yhteistoimintayksiköt Markkinat ja kolmas sektori Yritykset / järjestöt Budjettirahoitteiset tehtävät Kohderahoitteiset tehtävät (liikelaitokset ja muut taseyksiköt) Juridinen kuntakonserni Ohjaus: Tytäryhteisöt Osakkuusyhteisöt Kuntayhtymämallit Sopimuskuntamallit (vastuukunnan ja muun sopimuskun nan ytyksiköt) Ei kunnan omistajuutta, kilpailuttaminen ja sopimukset ja sopimuksen aikainen yhteistyö ja kumppanuus ohjauskeinoina Kuntastrategia Palvelujen järjestämisohjelma Omistajapoliittinen ohjelma, henkilöstöohjelma & muut strategian toteuttamisohjelmat Kunnan talousarvio ja -suunnitelma Hallinto- ja johtosäännöt Konserniohjeet Perus- ja yhteistoimintasopimukset Kilpailuttaminen ja konsernin sopimussalkku

29 Pyrkiminen pois vanhasta johtaa sekä keskitettyihin että hajautettuihin toimintatapoihin KESKITETTY MALLI HAJAUTETTU MALLI Palveluyksikköjen yhdistäminen kunnan sisällä (esimerkiksi prosessiorganisaation tai elämänkaariajattelun osana) Hallinnon tukipalvelujen keskittäminen Liikelaitokset Yhtiöt Tilaaja-tuottajamallit Åbo Akademi Domkyrkotorget Åbo

30 Kuntaesimerkkejä

31 Jyväskylän kaupungin organisaatio Kansliapäällikkö Heli Leinonkoski Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinto Kilpailukyky ja kaupunkikehitys Viestintä, markkinointi ja kansainväliset yhteydet Talouden ohjaus Henkilöstövoimavarojen ohjaus ja henkilöstötyö Sisäinen tarkastus Tietohallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Markku Andersson Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Liikelaitokset Talouskeskus Tilapalvelu Työterveys Aalto Keski-Suomen pelastuslaitos Apulaiskj Timo Koivisto Apulaiskj Pekka Utriainen Kaupunkirakenneltk Rakennus- ja ympäristöltk Kaupunkirakennepalv. Sivistysltk Kasvun ja oppimisen palv. Kulttuuri- ja liikuntaltk Kulttuuri- ja liikuntapalv. Vanhus- ja vammaispalv. Perusturvaltk Sosiaali- ja terveyspalv. Sosiaalipalvelut Maankäyttö Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Liikelaitokset Altek Aluetekniikka Kylän Kattaus Perusopetuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut - Nuorisopalvelut - Kirjastopalvelut - Liikuntapalvelut - Museopalvelut - Kansalaisopisto - Kaupunginteatteri - Jyväskylä Sinfonia - Kulttuuripalvelut - Kansalaistoiminnanedistäminen - Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen(oiva -keskus) - Kotona asumisen tukeminen - Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito - Psykososiaaliset palvelut - Lastensuojelun palvelut - Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut - Maahanmuuttajapalvelut Terveyspalvelut - Terveyskeskussairaala - Avosairaanhoito - Keskitetyt palvelut - Suun terveydenhuolto - Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Työllisyyspalvelut

32 Rahoitusvastuu Strategia Omistajapolitiikka Vaikuttavuus Hämeenlinnan kaupunki Järjestämisvastuu Hankinnat Tilaukset Tuottamisvastuu Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Lasten ja nuorten lautakunta Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Elämänlaatulautakunta Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Asiakas Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohto Konsernipalvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Ikäihmisten lautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Maakunnallinen pelastuslautakunta Sopimusohjaus Toimintakykyä edistävät palvelut Koti- ja asumispalvelut Vanhusten hoivapalvelut Maankäyttö ja ympäristöi Yhdyskuntarakenne Palo- ja pelastustoimi Asukkaat ja palvelujen käyttäjät Asukas raadit ja palautejärjestelmä Keskusvaalilautak. Tarkastuslautak. Johtokunnat Terveyspalvelut - liikelatios Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Linnan Ateria-liikelaitos Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Aluetoimikunnat. Ulkoinen palvelutuotanto

33 ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset, opiskelijat, työntekijät jne) Nykyiset asiakkaat (yritykset ja kuntalaiset) Vetovoimaisuuden ja elinkeinoelämän vahvistaminen Tavoitteena uusien asiakkuuksien syntyminen ja nykyisten asiakkuuksien vaaliminen Palvelualueiden välinen palvelustrategia Lapset, nuoret, lapsiperheet, (opiskelevat) Työikäiset Ikäihmiset Yritykset, yhteisöt, järjestöt Asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpitäminen Hyvinvoinnin edistäminen Kasvun ja oppimisen tukeminen Tavoitteena ennakoiva, ennaltaehkäisevä, varhain tunnistava, hyvinvointia ja terveyttä edistävä palveluvalikoima ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET TOIMEENPANTAVAKSI Tukea tarvitsevat perheet Taloudellista tukea tarvitsevat Erityisryhmät Riskiryhmät, sairastuneet, asiantuntijaarviota tarvitsevat Arjessa selviytymisen tukeminen Terveyden huoltaminen Tavoitteena hyvinvointi terveyttä edistävällä työotteella, ohjaten kuntalaiset ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin

34 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Sisäinen tarkastus Kaupunginjohtaja Kehitysjohtaja Elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistaminen 5 avainprosessia Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen 4 avainprosessia, Palvelualuejohtaja Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin edistäminen 3 avainprosessia Terveyden ja elämänhallinnan edistäminen 5 avainprosessia Palvelualuejohtaja Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukeminen 2 avainprosessia Aktiivinen ja ennakoiva elinkeinotoiminnan edistäminen Laadukkaan asumisen ohjaaminen Maankäytön ja toimivan liikenteen varmistaminen Sujuva ja asiantunteva rakennusvalvonta Vastuullinen ympäristöstä huolehtiminen Varhaisen iän hoidon, kasvun ja oppimisen edistäminen Oppivelvollisuusikäisten kasvun ja oppimisen edistäminen Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen Lapsiperheiden toimintakyvyn vahvistaminen ja korjaaminen Opintoihin ja työelämään valmentautumisen mahdollistaminen Elinvoimaisuuden lisääminen osaamista ja harrastamista tukien Tapahtumien ja elämysten mahdollistaminen Terveyden ylläpitäminen ja sairauden hoito Ennaltaehkäisyyn painottuva suun terveyden huolto Elämänhallintaa edistävä sosiaalihuolto Kuntouttavan sairaalahoidon järjestäminen Joustavan erikoissairaanhoidon järjestäminen Kotona asumisen ja toimintakyvyn tukeminen Tarpeenmukaisen erityisasumisen järjestäminen Johdon asiantuntijapalvelut Talous Henkilöstö Hallinto Tukipalvelukeskus Toimintaympäristöpalvelut Tekninen johtaja

35

36 Tampereen kaupunkikonsernin organisaatio

37 Tampere: konsernihallinnon johtoryhmä Konsernijohdon eli kaupunginhallituksen, pormestarin ja konsernijohtajien tehtävänä on vastata konserniyhteisöjen ohjauksesta ja valvonnasta. Kokoonpano: Pormestari, apulaispormestarit (4), konsernijohtajat (3), tilaajajohtaja, viestintäjohtaja, yhteysjohtaja, johtoryhmän sihteeri Johtoryhmätyötä täydentää operatiivisen johtamisen osalta konsernijohtajien kokous. Pormestarin työtä tukee esikunta, jota vetää yhteysjohtaja. Johtoryhmän tehtävät: Merkittävimmät kaupungin strategiseen johtamiseen liittyvät asiat valmistellaan poliittiseen päätöksentekoon konsernin johtoryhmässä

38 Tekeminen määritetty ydinprosesseissa (Case Järvenpää) Prosessit vuodenvaihteessa

39 Tukiprosessit palvelutuotannon mahdollistajana Prosessit vuodenvaihteessa

40 Tekijätahot määritetty organisaatiossa Organisaatio tammikuussa 2014

41 Organisaatio ja ohjaus kytkeytyvät toisiinsa Organisaatio tammikuussa

42 Kohti uutta toimintatapaa askel askeleelta -Järvenpään toimintamallin uudistaminen

43 Yhteenveto: Polkuriippuvuus organisaatioiden uudistamisessa Olemassa oleva organisaatio määrää, miten kuntaorganisaatiota uudistetaan. Harvoin radikaaleja muutoksia mallista toiseen. Ulkoisissa hallintasuhteissa tapahtuvat muutokset sekä valtarakenne ja kunnan johtamis- ja toimintakulttuuri ohjaavat valintoja. Toiminta- ja johtamismallien elinikä on lyhentynyt, vaikka toimintamallien muutos onnistuessaan on myös kulttuurinen muutos. Organisaatiot avautuvat entistä enemmän sisältä ulos kohti käyttäjälähtöisyyttä ja kumppanuuksia

44 Lopuksi: EI OLE OLEMASSA YHTÄ OIKEAA ORGANISOINTITAPAA. KUNKIN KUNNAN ON LÖYDETTÄVÄ OMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖNSÄ JA -KULTTUURIINSA PARHAITEN SOPIVA ORGANISAATIOMALLI.

45 Kiitos mielenkiinnosta!