Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=419. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,62. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Transkriptio

1 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2015 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä Kyselyyn vastasi 419 vanhempaa, mikä on sata vastausta enemmän kuin viime vuonna. Vastausprosentiksi muodostui 27,73% (vuonna 2014, 23,83%). Asiakaskyselyn kysymyksistä suurin osa on monivalintakysymyksiä asteikolla 1-5. Lisäksi vastaajat ovat voineet kirjoittaa avoimesti kommentteja ja kehittämistoiveita. Laadun arvioinnin keskiarvon, vuoden 2015 sitovan tavoitteen mukaan, tulee olla vähintään 4,3. Koko kyselyn tulosten KA=4,28. Vastausten nostamat vahvuus- ja kehittämiskohteet on koottu keskiarvotaulukoiksi päivähoidon laatuluokituksen mukaisesti. Kehittämiskohteiksi on nostettu väittämät, joiden kohdalla eri mieltä on yli 10% vastaajista sekä väittämät, joiden kohdalla yli 15% vanhemmista on vastannut ei eri eikä samaa mieltä. Vahvuuksia muodostavat väittämät, joiden kohdalla yli 90% vastaajista on täysin ja melko samaa mieltä. 1. Yleisarvosana päivähoitopaikan laadusta Kyselyn mukaan yleisvaikutelma päivähoidosta on positiivinen. Tämä perheiden positiivinen näkemys välittyy asiakaskyselyn vastauksissa kautta linjan. Asiakaskyselyssä useampi kysymys selvittää yleisvaikutelmaa perheiden käyttämästä päivähoitoyksiköstä. Ka= 4,53 on hieman noussut vuoden takaisesta (2014 Ka=4,48). Perhepäivähoidossa Ka= 4,9 (2014 Ka=4,49). Yleisvaikutelma (Taulukko 1) Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,62 Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 4,59 Päivähoidon toiminta vastaa lapsemme ja perheemme toiveita ja tarpeita. 4,48 Yleisarvosana päivähoitopaikan laadusta. 4,42 Yhteenveto 4,53 2. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vahvuudet Vahvuuksiksi nousseet väittämät kootaan keskiarvotaulukkoon, jossa KA > 4,3. Keskiarvotaulukoihin on noussut joitakin uusia vahvuustekijöitä vuoden 2014 kyselyyn verrattuna. Päivähoidon järjestämisen (puitetekijät) vahvuudeksi on edelleen noussut vanhempien tyytyväisyys päivähoitopaikan aukioloaikoihin. Vanhemmista 97,13 % on sitä mieltä,

2 2 että päivähoitopaikan aukioloajat vastaavat perheen tarpeita. Toinen puitetekijöiden vahvuus on turvallisuus ja siisteys. (Taulukko 2 alla). Päivähoidon järjestäminen/ puitetekijät: Turvallisuus ja siisteys (Taulukko 2) N = 419 Päivähoitopaikan ulkoilualueet ovat turvalliset. 4,48 Päivähoitopaikan sisätilat ovat turvalliset. 4,62 Päivähoitopaikka on yleisilmeeltään siisti ja puhdas. 4,55 Yhteenveto 4,51 Uusien varhaiskasvatusyksiköiden valmistumisen myötä Kotkan päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa toimitaan enää yhdessä yksikössä ns. väistötiloissa. Vallitseva tilanne näkyy mahdollisesti asiakkaiden tyytyväisyytenä. Päivähoidon ja vanhempien yhteistyössä (välilliset tekijät) vahvuus on lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen (91,33% taulukko alla). Päivähoidon henkilökunta keskustelee ja sopii vanhempien kanssa lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. (Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma) (Taulukko 3) Vastaus Prosentti 1. Täysin samaa mieltä 59,04% 2. Melko samaa mieltä 32,29% 3. Ei samaa eikä eri mieltä 5,30% 4. Melko eri mieltä 3,13% 5. Eri mieltä 0,24% Yhteensä 100% Yhteistyön kohdalla ei, kriteerien perusteella, noussut muita vahvuuksia. Vastausprosenttien perusteella voidaan todeta, että vanhempien tyytyväisyys yhteistyöhön on hieman lisääntynyt. Avoimissa vastauksissa on kiitelty sähköisten viestintäkanavien hyödyntämistä. Muutama yksittäinen päiväkoti ja koko Kotkan varhaiskasvatus on perustanut facebook-sivut. Lisäksi esiopetuksessa käynnistetään Peda.Net alustan käyttöönottoa. Peda.Netissä voi esim. koota esiopetusyksikön tapahtumakalenterin tai pitää blogia. Perheiden ja lasten yhä tiiviimpi osallistaminen on valtakunnan tasolla ohjeistettu ja tullaan ohjeistamaan opetus- ja kasvatussuunnitelmien perusteissa. Kymenlaakson ammattikorkean opiskelijoiden opinnäytetyö vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä perhepäivähoidossa on hyödynnettävissä koskemaan myös koko päivähoitoa ja varhaiskasvatusta vuoden kyselyssä on yhteistyöhön lisätty seuraava väittämä Pidämme tärkeänä, että päivähoitopaikan henkilökunta keskustelee vanhempien luvalla 4-vuotiaan lapsen kehityksestä neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Vastaajista 86,93% on täysin tai melko

3 3 samaa mieltä väittämän kanssa. Vanhempien näkökulman pohjalta on hyvä jatkaa neuvolan kanssa tehtävää lakien ja suunnitelmien velvoittamaa yhteistyötä. Yhteistyön kehittämisen tavoitteena on peruspalveluiden yhdessä toteuttama ennaltaehkäisevä työ, jossa tarkastellaan palveluiden rajapintoja ja päällekkäisiä työtehtäviä. Varhaiskasvatuksen toteuttamisen (prosessitekijät) laatuluokan vahvuus on, aikaisempien vuosien mukaisesti, päivähoidon henkilökunnan taito tukea yhteisöllisyyteen kasvamista. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen: Tuki yhteisöllisyyteen kasvamisessa (prosessitekijät), (Taulukko 4) Lapsia ohjataan toimimaan ryhmän jäseninä, noudattamaan hyviä käytöstapoja ja ottamaan toiset huomioon. 4,63 Lapsia ohjataan huolehtimaan omista ja yhteisistä tavaroista sekä ympäristöstä. 4,56 Henkilökunta rohkaisee lapsia omatoimisuuteen. 4,60 Yhteenveto 4,60 Tukemalla yhteisöllisyyteen kasvamista tuetaan samalla myös yksittäisen lapsen kasvua ja kehitystä. Tänä vuonna vuorovaikutuksen alueeseen (vaikuttavuustekijät) on noussut uusi vahvuus Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa on avointa ja luottamuksellista. Vastaajista 90,34% on täysin tai melko samaa mieltä asiasta. Lapsen kokemuksia varhaiskasvatuksesta sekä vuorovaikutuksesta (vaikuttavuustekijät) taulukkoon on noussut uusia väittämiä vuoden 2014 raporttiin verrattuna. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vahvuudeksi nousevat turvallisuudentunne, muiden ihmisten suhtautuminen, päivittäisen toiminnan mielekkyys ja leikkimahdollisuus (taulukko 5). Varhaiskasvatus lapsen kokemana päivähoito- ja esiopetusyksikössä (vaikuttavuustekijä): Viihtyminen ja toiminta lapsiryhmässä (Taulukko 5) Lapsemme tuntee, että kaverit ja kasvattajat pitävät hänestä 4,40 Lapsemme mielestä hänellä on turvallinen olo päivähoitopaikassa. 4,51 Lapsemme kokee toiminnan kiinnostavaksi ja riittävän haasteelliseksi 4,43 Päivähoito tukee lapsemme myönteistä kuvaa itsestään 4,43 Päivähoidossa lapsellamme on päivittäin mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin. 4,59 Yhteenveto 4,47

4 4 Viime vuoden tuloksia mukaillen vanhempien avoimissa vastauksissa nousee esiin se, että lasten kokemuksia on vaikea tietää, kun ei ole näkemässä toimintaa. Edelleen yhteistyötä, etenkin tiedottamista, tulee kehittää ja ajanmukaistaa. Raportissa aiemmin kuvaillut sähköiset menetelmät tulee ottaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa käyttöön. 3. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiskohteet Päivähoidon järjestäminen (puitetekijät) laatuluokassa ei nouse varsinaisia kehittämiskohteita. Avoimissa vastauksissa vanhemmat jonkin verran ottavat kantaa siihen, ovatko saaneet tiedon varahoitopaikasta riittävän ajoissa. Kuitenkin 87% vastaajista kokee saaneensa riittävän tiedon varahoitojärjestelyistä, kun lapsen päivä- tai perhepäivähoitokoti on suljettu. Vanhemmat pohtivat myös henkilökunnan koulutus- ja työhyvinvoitipäivien vaikutusta päivähoitopalveluun. Vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä (välilliset tekijät) koskevien väittämien kohdalla yli 10 % melko eri mieltä -vastauksia tuli vain väittämään Tunnemme muutakin hoitopaikan henkilökuntaa kuin vain lapsemme oman ryhmän kasvattajia (13,01%). Väittämän nostamaan tavoitteeseen on vastattu mm. vakiintuneella nimineulojen käytöllä, yhdenvertaisella vanhempien kohtaamisella ns. ryhmärajoista riippumatta ja yksittäisen työntekijän koko työyksikköön suuntaamalla työpanoksella. Kehittämiskohteena yhteistyössä on yllä olevan kohteen lisäksi, aiempia vuosia noudattaen, tiedottaminen vanhemmille ja toiminnan läpinäkyvyys. Vanhemmista yli 15% vastasi ei samaa eikä eri mieltä taulukon 6 väittämiin. Tiedonkulu ja nimenomaan päivittäisten kuulumisten tärkeys on avoimissa vastauksissa usein nostettu esiin. Varhaiskasvatuksen ja vanhempien yhteistyö (välilliset tekijät) (Taulukko 6) Lapsen kasvun kansio on vanhempien nähtävissä ja käytettävissä. 4,04 Lapsemme kasvattaja on perehtynyt lapsen koti- ja kulttuuritaustaan. 3,99 Lapsen siirtyessä toiseen ryhmään, päivähoitopaikkaan tai kouluun keskustelevat molempien tahojen edustajat vanhempien luvalla lapsesta. 3,54 Yhteenveto 3,86 Kotkan varhaiskasvatuksen Kasvun kansioihin perustuvan opinnäytetyön pohjalta on varhaiskasvatuksen kehittämisryhmä (päiväkotien avustuksella) kirjannut yleisen ohjeen kansion sisällöstä. Se selventää myös Kasvun kansion roolia osana lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä kasvatuskumppanuutta. Tulevana toimintakautena pilotoidaan kahden päiväkoti- ja esiopetusyksikön avustuksella kasvun kansion hyödyntämistä lapsen siirtyessä esiopetukseen. Varhaiskasvatuksen tulee edelleen panostaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogian läpinäkyväksi tekemiseen.

5 5 Yhteistyön osalta kehittämiskohteeksi nousee myös varhaiskasvatuksen antama tuki kodin kasvatustehtävälle. Väittämän todentumisesta on 19,51 % vanhemmista ollut epätietoisia (vuonna ,31%, taulukko 7). Saamme päivähoidon henkilökunnalta tukea kasvatustehtäväämme (taulukko 7, N=317). Vastaus Lukumäärä Prosentti 1. Täysin samaa mieltä ,61% 2. Melko samaa mieltä ,76% 3. Ei samaa eikä eri mieltä 54 19,51% 4. Melko eri mieltä 16 4,39% 5. Eri mieltä 6 0,73% Yhteensä % Varhaiskasvatuksen toteuttamisessa (prosessitekijät) kehittämiskohteena vuonna 2014 oli hoitotilanteiden tunnelmaan panostaminen. Siinä päivähoito ja varhaiskasvatus on lähestynyt tavoitetta, koska Hoitotilanteiden tunnelma on kiireetön ja rauhallinen väittämään on tullut alle 10% melko eri mieltä vastauksia. Kuitenkin avoimissa vastauksissa vanhemmat ovat viime vuoden kaltaisesti esittäneet huolen lapsiryhmien koosta ja henkilökunnan riittävyydestä. Kotkan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen päivittäisiä vuorovaikutustilanteita avaava Varhaiskasvatuksen käsikirja on otettu talokohtaisten suunnittelupäivien kautta osaksi toimintaa. Lisäksi päiväkodit ja esiopetusryhmät toteuttavat yhä enemmän toimintaa pienemmissä ryhmissä. Pienryhmätoiminnalla mahdollistetaan rauhallista ja kiireetöntä rytmiä lapsen päivään. Aiheeseen on saatu arjen konsultaatiota Kouvolan päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta. Toteuttamisen (prosessitekijät) kehittämiskohteena ovat lasten osallisuus ja lapsiryhmän ristiriitatilanteiden selvittäminen. Näitä koskeviin väittämiin yli 15% vanhemmista on vastannut ei samaa eikä eri mieltä. Kehittämiskohde on sama kuin vuonna 2014 (Ka= 3,85). Varhaiskasvatuksen toteuttaminen (prosessitekijät): Lasten osallisuus ja lapsiryhmän ristiriitatilanteet (Taulukko 9) Lasten keskinäisistä ristiriitatilanteista sekä niiden ratkaisemisesta keskustellaan vanhempien kanssa silloin, kun asiat ovat ajankohtaisia. 3,99 Vanhempien ja lasten tuomat ajankohtaiset kysymykset käsitellään lasten kanssa. 3,99 Lapsilla on mahdollisuus esittää toiveita hoitopaikan toimintaan liittyen. 3,79 Yhteenveto 3,92 Lasten keskinäisten ristiriitatilanteiden sovittelumenetelmän käyttöön on keväällä 2015 koulutettu noin 90 varhaiskasvatuksen ammattilaista (Miniverso). Samalla noin 400 lasta (viisivuotiaita) on osallistunut sovittelua kertovaan teatteriesitykseen. Syksyllä 2014 voimaan astunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa esiopetusta laatimaan suunnitelman koskien kiusaamisen ehkäisemistä ja siihen puuttumista. Tätä yleistä suunnitelmaa on tarkennettu yksiköittäin.

6 Aikaisempien asiakaskyselyjen mukaisesti vanhemmat ovat tänäkin vuonna tuoneet esiin sen, ettei päivähoito mahdollista tutustumista ja yhteistyötä muiden vanhempien kanssa (18,25 eri meiltä ja melko erimieltä). Päivähoidon tarjoamat yhteistyönpaikat ovat vanhempainillat, päiväkodin tapahtumat ja vanhempainyhdistysmahdollisuus. 6