Perhe- ja jäämistöoikeuden oikeustapauskurssi 2012

Transkriptio

1 Perhe- ja jäämistöoikeuden oikeustapauskurssi 2012 Vanhojen tenttivastausten arviointi (kotiläksy perjantaiksi 21.9) OHJEET: Ohessa kaksi vanhaa tenttitapausta ja niihin annettuja tenttivastauksia (joita on vain vähäisessä määrin toimitettu). Lue vastaukset ja arvioi niitä sekä sisällön että vastaustekniikan puolesta. Mitä asiavirheitä ja muita ongelmallisia piirteitä vastauksiin mielestäsi liittyy? Tehtävä 1 ( ) Aviopuolisot A ja B kyllästyivät kaupunkilaiselämään ja muuttivat asumaan B:n yksin omistamaan vanhaan kesämökkiin. Viime vuoden lopulla A kuoli. B tunsi olonsa turvattomaksi syrjässä sijaitsevassa mökissä ja alkoi suunnitella kaupunkiin palaamista. Helmikuussa 2012 B sitten myi kesämökkikiinteistönsä X:lle ja osti Turusta itselleen yksiön. A:n ja B:n yhteiset lapset C ja D ovat saaneet kuulla tapahtuneesta ja ovat harmissaan sen johdosta. B:n olisi ennen kaupan tekemistä pitänyt neuvotella heidän kanssaan. Kauppahintakin on ollut aivan liian alhainen: B sai ostajalta vain euroa, vaikka käypä hinta olisi ollut euroa (mökki oli vanha ja vaatimaton, mutta se sijaitsi hienolla merenrantatontilla). Lapset pelkäävät, että B:n menetettyä näin omaisuuttaan he joutuvat antamaan tälle osituksessa enemmän tasinkoa. Ositus on tarkoitus toimittaa ensi keväänä, ja jo etukäteen on selvää, että A on puolisoista varakkaampi. C ja D pyytävät sinulta oikeudellista arviota tilanteesta. Jos he nostavat kanteen ostaja X:ää kohtaan ja vaativat kaupan julistamista pätemättömäksi, menestyykö kanne? Lisäksi he haluavat tietää, voivatko he turvata asemansa tulevaa ositusta ajatellen jollakin muulla tavalla kuin pätemättömyyskannetta ajamalla, ja jos voivat, millä tavoin? Anna C:lle ja D:lle perusteltu vastauksesi. Vastaus 1.1 Tapauksessa A:lla ja B:llä näyttäisi olevan avio-oikeus toisen omaisuuteen, koska heidän välillään toimitetaan omaisuuden ositus. Avioehtosopimuksesta ei ole mainintaa. Avioliittolain 94 :n mukaan kuolleen puolison perilliset (rintaperilliset C ja D) voivat saada vastiketta, joka vastaa omaisuuden säästön vähentymistä. Oikeus vastikkeeseen on, jos B on käyttänyt väärin vallita omaisuuttaan ja aiheuttanut omaisuuden oleellista vähentymistä. Vähentymisen täytyy olla oleellista ja euroa käypää arvoa alempaa kauppahintaa voidaan kokonaisuutena pitää oleellisena. Näin C:n ja D:n asemaa turvaa myös oikeus vastikkeeseen. C:n ja D:n on mahdollista nostaa palautuskanne X:ää kohtaan ja vaatia kiinteistön tai sen arvon palauttamista kuolinpesään. Perintökaaren 3:3 :n mukaan lahja tai sen arvo on palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Pätemättömyyskanne ei välttämättä menesty jos saannolle on myönnetty lainhuuto eikä X saannon tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttajalla ollut oikeutta luovuttaa kyseistä omaisuutta. Ilman toisen puolison suostumusta tehty kiinteistön kauppa voidaan julistaa pätemättömäksi (AL 38 ). Ositusta voidaan myös sovitella A:n perillisten vaatimuksesta, jos B saisi muutoin perusteetonta taloudellista etua. Vähäinen etu ei oikeuta sovitteluun. AL 86 :n mukaan B:n olisi tullut hankkia joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen suostumus. B on velvollinen tekemään tilin omaisuuden

2 vallinnasta osituksessa kuoleman jälkeiseltä ajalta. Pätemättömyyskanne tulee nostaa kolmen kuukauden kuluessa saatuaan tietää oikeustoimesta. Vastaus 1.2 Avioliittolain (AL) 86.1 :n nojalla kuolinpesän hallinto on ositukseen asti yhteishallintoa, johon osallistuu osakkaiden lisäksi leski. Hallinto on tällöin konsensushallintoa, eli oikeustoimiin tarvitaan kaikkien osakkaiden ja lesken suostumus. AL 86.2 :n mukaan kuitenkin leskellä on oikeus vallita omaisuutta yksin, mikä tarkoittaa, että hän voi myydä sitä ilman muiden suostumusta. Perillisten kirjallisen suostumuksen tai vaihtoehtoisesti oikeuden luvan leski tarvitsee kuitenkin sellaisen omaisuuden luovutukseen, joka on AL :n vallinnanrajoitusten alaista. 38 :n mukaan kiinteä omaisuus, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina, on vallinnanrajoitusten alaista, joten B olisi tarvinnut yhteisenä kotina käytetyn kesämökkikiinteistön myyntiin C:n ja D:n kirjallisen suostumuksen tai oikeuden luvan Koska suostumusta kesämökkikiinteistön myyntiin ei ole, kauppa on pätemätön ja C tai D voi nostaa pätemättömyyskanteen tuomioistuimessa. AL 38 :n nojalla kanne tulee nostaa 3 kuukauden kuluessa siitä, kun kanteen nostaja sai tiedon kaupasta. Koska kaupan kohteena on kiinteä omaisuus, pätemättömyyskanne ei kuitenkaan menesty, jos luovutuksensaaja on ollut vilpittömässä mielessä saannon tapahtuessa. Jos kauppa jää pysyväksi, sen vaikutus A:n ja B:n omaisuuden vähenemiseen voidaan ottaa huomioon osituksessa. B:n tekemä alihintainen oikeustoimi voidaan ennallistamis- eli restituutiosäännön perusteella laskennallisesti palauttaa pesään sillä tavalla, että laskennallisesti lopputulos on sama kuin silloin, jos kauppaa ei olisi ollenkaan tehty. Palauttaminen koskee ennen muuta käyvän hinnan ja todellisen hinnan välistä erotusta, jota arvioidaan B:n antamana lahjana. Saatu kauppahinta otetaan huomioon kesämökin surrogaattina. Palauttamisen seurauksena tasingonsuoritusvelvollisuus määräytyy sillä tavoin, kuin se määräytyisi ilman alihintaista kauppaa. Alihintaisen kaupan takia C ja D eivät siis joudu antamaan B:lle enempää tasinkoa. 2 Vastaus 1.3 Avioliittolain mukaan se omaisuus, mikä puolisoilla on avioliittoon mennessään, kuuluu hänelle edelleen. Niinikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa. Kumpaisellakin puolisolla on kuitenkin avio-oikeus toistensa omaisuuteen, jollei muusta ole määrätty esim. avioehtosopimuksessa, lahjakirjassa tai testamentissa. Tapauksessa puolisoiden A:n ja B:n kotinaan käyttämä mökki on B:n omistama. A:lla lienee kuitenkin avio-oikeus mökkiin, sillä tapauksessa ei muuta ilmene. Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Kun puoliso kuolee, eloonjäänyt puoliso on ennen ositusta oikeutettu yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso halua tehdä luovutustoimenpiteen, johon olisi tarvittu puolison kirjallinen suostumus, siihen on hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen suostumus. Tapauksessa puolisoiden yhteisenä kotina käytetty mökki on tällaista kiinteää omaisuutta, jonka luovutukseen olisi tarvittu A:n perillisten, tässä tapauksessa rintaperillisten C:n ja D:n kirjallinen suostumus tai oikeuden lupa. Tällaista suostumusta tai lupaa ei B ole kuitenkaan hankkinut. Oikeustoimi, jonka B on tehnyt ilman C:n ja D:n suostumusta, on julistettava pätemättömäksi, jos C ja D nostavat kanteen tästä 3 kk kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta. C:n

3 ja D:n X:ää kohtaan nostama kanne menestynee, ellei X:n saannolle ole jo myönnettu lainhuutoa ja X saa vilpittömän mielen suojaa. C:llä ja D:llä on toisaalta osituksessa oikeus vastikkeeseen B:ltä. Jos puoliso on esimerkiksi käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuuttaan, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, aiheuttanut omaisuuden olennaisen vähentymisen. puolison perilliset saavat vastiketta, joka vastaa siihen johtanutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä. Tapauksessa C ja D voisivat siis myös saada vastiketta siltä osin, kun omaisuus on vähentynyt. Tällaiseksi vähentymiseksi voitaisiin katsoa käyvän hinnan ja liian alhaisen hinnan erotus ( = ). Tällainen vastike vähentäisi osituksessa sitä tasinkoa, jonka C ja D joutuvat B:lle maksamaan. Vastaus 1.4 A:n ja B:n avioliitto katsotaan purkaantuneeksi A:n kuoleman johdosta. PK 3:1a :n mukaan B:llä on oikeus pitää A:n jäämistö jakamattomana hallinnassaan. C ja D voivat kuitenkin vaatia osituksen tekemistä. B:llä on vaatimuksesta huolimatta oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto hallinnassaan. B kuitenkin myi yhteisen kodin alihintaan X:lle ja tämän kaupan voidaan katsoa täyttäneen AL 94 :n mukaisen omaisuuden vähentymisen perillisten kustannuksella. C ja D voivat tästä syystä vaatia osituksessa vastiketta, joka vastaa omaisuuden säästön vähentymistä. Vastikkeen saaminen edellyttää, että B:n katsotaan huolimattomasti omaisuuttaan (vallintaoikeuden väärinkäyttö). A:n kuolinpesän osakkaita ovat B, C ja D. Avioliittolain 86 :n mukaan B:n olisi tullut pyytää kotikiinteistön luovutukseen perillisten kirjallinen suostumus. AL 38 :n mukaan C:llä ja D:llä on oikeus nostaa TI:ssä kanne kaupan julistamisesta pätemättömäksi. Kanne on nostettava 3 kk kuluessa sitä, kun he saivat tiedon kaupasta. Kanteen menestyminen riippuu siitä, onko kiinteistölle myönnetty lainhuuto ja tiesikö X myyjä B:n luovutuskompetenssin puuttumisesta. X voi siis saada vilpittömän mielen suojaa, jolloin C:n ja D:n on vaadittava vastiketta B:ltä osituksessa. Mikäli taas X tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei B:llä ollut oikeutta luovuttaa kiinteistöä, voidaan kauppa julistaa pätemättömäksi ja kiinteistö siirtää takaisin kuolinpesään. AL 94 :n mukaan vastiketta voidaan antaa vain puolet siitä, mitä muuten ei voitaisi suorittaa. Jos B määrätään osituksessa maksamaan vastiketta C:lle ja D:lle, on vastikkeen suuruutta arvioitaessa otettava huomioon kiinteistön todellinen arvo ositushetkellä. 3 Tehtävä 2 ( ) Vuonna 1996 avioliiton solmineet A ja B hakivat yhdessä avioeroa ja käräjäoikeus tuomitsi heidät avioeroon Puolisoiden välillä on tarkoitus toimittaa omaisuuden ositus, ja A on tullut siihen liittyen luoksesi pyytämään neuvoja. Koska osituksesta saattaa tulla riitainen, hän haluaa tietää, miten seuraavat seikat lain mukaan vaikuttavat osituksen lopputulokseen. a) B:n varoihin kuuluu asunto-osake, jonka hän sai tädiltään testamentilla Perintökaaren säännösten edellyttämällä tavalla tehdyssä testamentissa oli määräys, jonka mukaan saajan puolisolla ei olisi osakkeeseen avio-oikeutta, mikäli avioliitto purkaantuisi avioeron johdosta. Koska asuntoa oli sittemmin käytetty puolisoiden yhteisenä kotina, A ja B sopivat avioerohakemuksen jättämisen yhteydessä kirjallisesti, että kyseinen asunto-osake otetaan lahjakirjamääräyksestä huolimatta osituksessa huomioon normaaliin tapaan siis niin kuin se olisi avio-oikeuden alaista omaisuutta. B on kuitenkin viime viikolla kertonut kuullensa asianajajaltaan, että täl-

4 lainen sopimus ei voi olla pätevä. Siten hän tulee osituksessa vaatimaan, että asunto-osake jätetään puolittamisen ulkopuolelle. b) A omistaa puolestaan asunto-osakkeen, jonka hän sai lahjaksi vanhemmiltaan Lahjakirjassa, jonka todisti oikeaksi kaksi esteetöntä todistajaa, oli määräys siitä, että A:n puolisolla ei olisi osakkeeseen avio-oikeutta. Osakkeen arvo oli lahjoitushetkellä noin euroa ja nyt se on euroa. Lahjoituksen yhteydessä A sitoutui ottamaan vastatakseen vanhemmilla asunnosta tuolloin vielä olleesta euron velasta. Kyseisen velan on A maksanut loppuun vuonna c) A omistaa lisäksi euron arvoisen kesämökkikiinteistön, jonka hän sai lahjaksi enoltaan joulukuussa Myös tässä lahjakirjassa oli määräys siitä, että A:n puolisolla ei ollut omaisuuteen avio-oikeutta. Lahjakirja tehtiin maakaaren muotosäännöksiä tarkoin noudattaen. Anna A:lle asiantuntevat neuvosi. Vastaus 2.1 a) Testamenttiin voidaan pätevällä tavalla liittää saajan puolison poissulkeva ehto. AL 41 :ssä säädetään avioehtosopimuksesta :n mukaan Muita kuin tässä sanottuja poikkeuksia älköön puolisoiden välisiin sopimuksiin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omistussuhteista on säädetty. AL 35.2 :n mukaan avio-oikeutta ei ole omaisuuteen, josta testamentissa on niin määrätty. Näin ollen A:n ja B:n välinen sopimus ei ole pätevä, kun se ei ole AL 35.2 :n tarkoittama avioehtosopimus. B:n asunto-osake ei täten tule osaksi B:n aviooikeudenalaista, ositettavaa omaisuutta. b) AL 35.2 :n mukaan avio-oikeuden poissulkeva määräys voidaan ottaa pätevästi myös lahjakirjaan. Tapauksessa A on saanut lahja asunto-osakkeen, ja lahjakirjassa on pätevä aviooikeuden poissulkeva määräys. AL 52.1 :n mukaan kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, jonka hän on tehnyt avioliiton aikana. A on sitoutunut vastaamaan vanhempiensa velasta ja maksanut sen loppuun v Näin ollen A:lla on täysi omistusoikeus asuntoosakkeeseen eikä B:llä ole siihen avio-oikeutta. c) Lahjakirjaan voidaan pätevällä tavalla liittää avio-oikeuden poissulkeva määräys ja kun lahjakirja itsessään on pätevyyden edellyttämällä tavalla laadittu, on ehto pätevä. Kesämökkikiinteistö ei kuulu A:n ositettavaan omaisuuteen. 4 Vastaus 2.2 Suomen aviovarallisuusjärjestelmä rakentuu ns. erillisyysperiaatteen mukaisesti. Avioliittolain 2:34 mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessä tai mitä hän saa avioliiton aikana kuuluu hänelle. AL 2:35:n mukaan puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole, jos lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty. Avio-oikeutta tällaisen omaisuuden tuottoon ei myöskään ole, jos näin on määrätty. Tapauksessa B on saanut sittemmin puolisoiden yhteiseksi kodiksi muodostuneen asunnon osakkeet testamentilla, jossa on avio-oikeuden poissulkeva ehto. A ja B olivat kuitenkin kirjallisesti sopineet sen olevan avio-oikeuden alaista. Koska asunto on muodostunut myös A:n kodiksi, voidaan pohtia, onko tämän perusteella ja esim. asunnon laittamisen vuoksi myös hänestä tullut asunnon omistaja. Toisaalta B oli saanut asunnon jo ennen avioliittoa, mikä puoltaa sen olevan vapaata omaisuutta. Lisäksi myös A on saanut asunto-osakkeen lahjaksi avio-

5 oikeuden poissulkevalla ehdolla. Voisi muodostua kohtuuttomaksi B:tä kohtaan, jos hänen asuntonsa katsottaisiin avio-oikeuden alaiseksi mutta A:n omistama ei. Jos siis A:n ja B:n sopimus siitä, että yhteinen asunto katsotaan AO-omaisuudeksi, olisi pätevä, sitä voitaisiin kenties sovitella AL 103b :n mukaan. A:n saaman osakkeen arvo on noussut euroa, mikä lienee katsottava sen tuotoksi. Koska lahjakirjassa ei ole erikseen rajattu tuottoa pois aviooikeuden alaisuudesta, se lienee kuuluvan AO-omaisuuteen. A:n maksama euron velka on kuitenkin vähennettävä osakkeen arvosta, jolloin tuotoksi jää A on lisäksi saanut lahjaksi kiinteistön niin ikään määräyksin, ettei puolisolla ole siihen avioi-oikeutta. Lisäksi hän on saanut tämän juuri ennen avioeroa, joten sitä ei pidä katsoa AO-omaisuudeksi. 5 Vastaus 2.3 a) AL:n mukaan se omaisuus, mikä puolisoilla on avioliittoon mennessä, kuuluu edelleen heille. Avioerossa, jos avioehtoa ei ole, puolisot saavat puolet omaisuutensa yhteenlasketusta säästöstä. Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole AL 35.2 :n mukaan sellaiseen omaisuuteen, josta testamentissa on näin määrätty. Tällaista omaisuutta kutsutaan vapaaomaisuudeksi (VO). VO jätetään osituksen ulkopuolelle. Siitä huolimatta, mitä testamentissa on määrätty, voivat puolisot sopia siitä, että saatu omaisuus on avio-oikeuden alaista. Puolisot voivat tulevan osituksen varalle tehdä osituksen esisopimuksen, mutta sopimus ei sido varsinaisen osituksen tullessa ajankohtaseksi. Osituksen esisopimus voidaan tehdä missä vaiheessa tahansa, kunhan avio-oikeusyhteys on voimassa. Esisopimuksessa voidaan sopia juuri esimerkiksi VO-omaisuuden suhteesta avioosaan. Tapauksessa B on saanut osakkeen VO-määräyksin ennen avioliiton solmimista. Puolisoiden sopimus siitä, että kyseinen VO-omaisuus onkin avio-oikeuden alaista, ei sido varsinaisessa osituksessa, jos B ei näin halua ja tällöin asunto jää B:lle. Toisaalta ositusta voidaan sovitella, jos se muuten johtaisin kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällöin voidaan määrätä esim., että tietty VO onkin avio-oikeuden alaista. Sovittelua on vaadittava. b) A sai 1998 vanhemmiltaan asunto-osakkeen, jonka lahjakirjassa myös määräys, että osake on VO-omaisuutta. Samalla sitoutui ottamaan vastattavakseen asunnosta olleesta euron velasta. AL 92 :n mukaan jos puoliso on käyttänyt muuta omaisuuttaan sellaisen omaisuuden parantamiseen, johon toisella on avio-oikeus, on hänellä oikeus saada siitä vastiketta. Analogisesti voitaisiin olettaa, että velkaa on maksettu avio-oikeuden alaisella varallisuudella ja näin B voisi olla oikeutettu vastikkeeseen siltä osin, kuin A on parantanut vapaaomaisuuttaan tavallaan yhteiseen omaisuuden kustannuksella. Asunto-osakkeen arvo on noussut A:n omistuksen aikana eurosta euroon. c) A on saanut lisää omaisuutta avioliiton aikana, jonka arvo on noussut. Omaisuus jää pääsääntöisesti osituksen ulkopuolelle. kuitenkin vastikesäännöstöllä voi olla vaikutuksensa VOomaisuuteen, jos vastiketta ei voida saada avio-oikeuden alaisesta varallisuudesta. Koska A:n tulee suorittaa vastikkeena euroa B:lle, on olettamus ensin B:n muiden rahavarojen käyttö vastikkeen maksuun. Jos hän ei siihen pysty, voi kiinteistö joutua realisaation kohteeksi. Huomattava on MK 4:2.2, jonka mukaan lahjanantajalla on oikeus purkaa lahjoitus, jos lahjansaaja rikkoo lahjaan liittyvän tarkoitemääräyksen tai muun olennaisen ehdon. Näin A:n ei kannata missään tapauksessa sopia siitä, että kiinteistö olisi avio-oikeuden alaista omaisuutta.