Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan

Transkriptio

1 Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan Ison Omenan kirjastossa : OTM, Herkko Havumäki

2 Tarkasteltavana mm. seuraavia aiheita: - perheellisten on sovittava: - lapsen elatuksesta, - tapaamisoikeuden toteuttamista, - lapsen asumisesta ja - lapsen huoltajuudesta - erityisiä riidan ratkaisun mekanismeja - luonnollisesti avio- ja avoliiton osapuolten on sovittava myös omista keskinäisistä varallisuussuhteistaan - juridiikan keskiön ulkopuolella sovittavaan ei puututa - kursorinen; ei tartuta mm. asioihin, joilla kansainvälisiä liittymiä eikä kuolemantapauksen johdosta päättyneeseen yhdessäoloon

3 *Lapsiin liittyvistä seikoista*

4 Lapsen elatus I - laki lapsen elatuksesta (704/1975) - lapsella oikeus riittävään elatukseen, vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan - elatusapua voidaan vahvistaa suoritettavaksi, mikäli vanhempi ei muutoin huolehdi elatuksesta tai lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona - pääsääntönä kuukausittain etukäteen maksettava elatusapu

5 Lapsen elatus II - kunnan sosiaalilautakunta vahvistaa sopimuksen, kun täyttää lain 7 :n muotovaatimukset (täytäntöönpanokelpoinen) - vrt. koulutusavustus jo 18v täyttäneelle ja elatustuki (KELA) - elatusavun määrä kytketty elinkustannusindeksiin - lain yleisten määritelmien sisältöä ohjaavat oikeuskäytäntö, oikeusministeriön ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi - elatusapulaskuri

6 Lapsen elatus III: elatusapukanne - lapsen elatusta koskeva asia tuomioistuimessa (elatusapukanne) - lasta edustavalla (huoltaja, edunvalvoja, sosiaalilautakunta..) oikeus laittaa vireille; lapsi asianosaisena - ei taannehtivaa vaatimusta ilman erityisen painavia syitä - olosuhdemuutokset ( heikko lainvoima)

7 Tapaamisoikeus I - laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) koskee lapsen asumista, huoltoa ja tapaamisoikeutta - tapaamisoikeuden tarkoituksena turvata lapsen mahdollisuus tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu - vanhemmat voivat sopia tapaamisesta keskenään - on vahvistettava kunnan sosiaalilautakunnassa

8 Tapaamisoikeus II - jotta vahvistettavissa, oltava varsin yksityiskohtainen - voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille - on ennen kaikkea lapsen oikeus: lapsen tahto pyritään selvittämään mahdollisessa täyntäntöönpanovaiheessa - ei ole toisaalta sidottu huoltajuuteen

9 Lapsen asuminen - vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsi asuu toisen vanhemman luona - sopimus vahvistettava kunnan sosiaalilautakunnassa - vuoroasuminen mahdollista, mutta lapsella aina kuitenkin virallinen kotipaikka lapsilisät etc.

10 Lapsen huolto - pääsäntöisesti lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huollosta - vanhemmat voivat kuitenkin sopia mm., että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmista - sopimus vahvistettava kunnan sosiaalilautakunnassa - huoltajuudellla merkitystä etenkin laajakantoisissa ja merkittävissä asioissa

11 Huolto ja tapaamisoikeutta koskevan asian käsittely tuomioistuimessa I - tuomioistuimen voi päättää lapsen asumisesta, huollosta ja tapaamisoikeudesta seuraavasti: 1) että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti; 2) että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä; 3) että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle; 4) että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa; 5) että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

12 Huolto ja tapaamisoikeutta koskevan asian käsittely tuomioistuimessa II - painoarvoa tulee antaa koko lapsioikeudessa etenkin lapsen edulle - lapsen omat näkemykset otetaan huomioon lapsen ikä ja kehitysaste huomioiden - huoltoa, tapaamisoikeutta ja asumista koskeva asia tulee vireille hakemuksella -keskeisessä roolissa erilaisten selvitysten (kuten olosuhdeselvitys) hankkiminen mm. sosiaalilautakunnalta

13 *Puolisoiden keskinäiset riitaisuudet*

14 Puolisoiden keskinäiset varallisuussuhteet I - mikäli aviopari ajautuu avioeroon, heidän välillään voidaan toimittaa (vrt. ositusperusteena avioeroasian vireilletulo) ositus tai omaisuuden erottelu ( esim. avioehto) - puolisoiden avio-oikeudesta johtuen, omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan ja enemmän omistava joutuu suorittamaan ns. tasinkoa - laaditaan erillinen osituskirja, mikä sisältää varallisuusluettelon sekä laskelmat

15 Puolisoiden keskinäiset varallisuussuhteet II - avoparin välillä ei toimiteta ositusta - laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) - omaisuuden erottelu - hyvityksen saaminen - tahdonvaltaisuus - kihlauksen oikeusvaikutukset avustusta jäämistöstä etc.

16 Avioero menettelynä - hakemus (yhdessä tai yksin) puolison kotipaikan käräjäoikeudelle - hakemuksesta/tiedoksisaannista 6kk harkinta-aika, josta 6kk aikaa uudistaa hakemus (asia siis vireillä 6kk 12kk) - mm. kun asuttu 2v erillään, voidaan tuomita ilman harkintaaikaa - tuomioistuin ei tutki avioeroasian syitä ja asia ratkaistaan useimmiten kirjallisessa menettelyssä - vrt. hakemus yhteiselämän lopettamiseksi eniten asuntoa tarvitseva jää asumaan ja irtaimiston käytöstä päätetään

17 Avioeroasian liitännäisistä - avioeroasian yhteydessä voidaan esittää vaatimus: - yhteiselämän lopettamisesta, - lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatusasioista, - mahdollisen pesänjakan määräämisestä ositukseen

18 *Sovinnon työkaluista*

19 Osapuolten keskinäinen sopu - vanhemmat voivat luonnollisesti sopia keskinäisessä suhteessaan keskinäisen luottamuksensa pohjalta lähes kaikesta - rasitteena täytäntöönpanokelpoisuuden mahdollinen puuttuminen, mitättömyys ja/tai oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisuus - esim. vahingonkorvausoikeudellisia heijastumia - myös aviovarallisuussuhteissa on paljon sovittavissa olevia seikkoja, mutta kolmannen (usein velkoja) intressi voi estää

20 Perheasiain sovittelu - vaihtoehtona erolle perheasioiden sovittelu, josta säännökset avioliittolaissa (myös avopareille) - toteuttajana kunnan viranomaiset sekä kolmas sektori - usein sovittelussa saadaan ratkaistua esim. edes osa liitännäisistä ja vältetään kallis oikeudenkäynti/-käynnit - perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen - keskeisessä asemassa kuten koko perheoikeudessa lapsen etu

21 Tuomioistuin sovittelu - laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011) - erityisenä vaihtoehtona huolta ja tapaamisoikeusasioissa ns. Follo-sovittelu (2014) - pääsäntöisesti kuten tavanomainenkin riita-asiain sovittelu, mutta mukana perheasioiden ammattilaisia - hyvin vapaamuotoinen, kuten sovittelu yleensäkin - asiamiesten rooli sovittelussa vähäisempi

22 Suomen Asianajajaliiton sovittelu - liike- ja työelämän riitaisuuksiin - voi olla tehokas esim. riitaisuuksissa, joissa toinen puolisoista on ollut työntekijä ja toinen omistaja yhtiössä - erityisiä sovittelukoulutuksen saaneita asianajajia, ei sitovia määräyksiä

23 ***Kiitos!***