Matkahallintajärjestelmä tulee

Transkriptio

1 Matkahallintajärjestelmä tulee Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus TALOUSHALLINTOPALVELUN SÄHKÖINEN TIEDOTE Päivi Turpeinen: Matkahallintajärjestelmä tulee... 1 Elina Tirkkonen: Verkkolaskuja myös kuluttajille... 2 Web-lomaketta odotellaan edelleen... 2 Tuula Jäppinen: Talpa ylläpitää johdon raportointijärjestelmää... 2 Päivi Turpeinen: Sepa Euroopan yhtenäinen maksualue... 2 Kassat siruaikaan... 2 Pirkko Pakarinen, Marketta Suomi ja Leena Tyysjärvi: AdeEko näyttää, miten raha liikkuu... 3 Asiakkaan näkökulma: Henkinen paine helpottaa, vaikka hiottavaa työnjaossa riittää... 4 Pirjo Norppa-Röpelinen: Ensimmäiset verkkopalkkalaskelmat käyttöön... 4 Kristiina Lindqvist, Linnea Nokelainen ja Hannele Piiroinen: Lähes neljännes henkilöstöstä käyttää työmatkaseteleitä... 5 Meritalossa tapahtuu... 5 Kokoustiloja vuokrataan... 6 Henkilöuutisia... 6 Kaupunki siirtyy M2-matkahallintajärjestelmän käyttäjäksi taloushallintopalvelun asiakasvirastoissa. Järjestelmä on hyvin helppokäyttöinen ja helposti omaksuttavissa. Koko prosessi sähköistyy: matkaesityksestä matkalaskuun. PIRKKO TIAINEN, Matkanhallintajärjestelmän pilotointi alkaa kesäkuun alusta, kuvassa vasemmalta Marja Saarinen, Päivi Turpeinen, Irma Mannila, Ritva Joensuu ja Heidi Kortelainen. Matkalle aikova tekee matkasuunnitelman ja -esityksen sähköisesti järjestelmällä. Esitys lähtee esimiehelle, puoltajalle tai suoraan hyväksyjälle. Hyväksyjä saa sähköpostiinsa viestin siitä, että matkaesitys odottaa käsittelyä M2-järjestelmässä. Hyväksytystä matkasuunnitelmasta menee myös tieto sähköpostitse matkalle lähtijälle. Hyväksytyn virkamatkasuunnitelman tietojen pohjalta järjestelmä muodostaa automaattisesti matkalaskupohjan, jonka matkustaja täyttää matkalta tultuaan. Järjestelmään tallennetaan matkan perustiedot, kuten päivämäärät lähtö- ja paluuaikoineen, syötyjen aterioiden lukumäärät sekä mahdolliset virkamatkalla aiheutuneet kulut. Järjestelmä laskee automaattisesti päivärahat sekä kulujen korvaukset ko. maan valuutan mukaisina. Virkamatkalla aiheutuneet kulukuitit skannataan järjestelmään taloushallintopalvelussa ja liitetään näin sähköisinä matkalaskujen liitteiksi. Kerralla maksuun periaatteen mukaisesti lasku ohjataan maksuun taloushallintopalvelun tarkistuksen jälkeen. Pilotointi alkaa kesäkuussa hallintokeskuksen, kulttuuriasiankeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Järjestelmä otetaan käyttöön kaikissa taloushallintopalvelun asiakasvirastoissa vuoden 2007 loppuun mennessä. Taloushallintopalvelun maksuliikenne hallinnoi M2-järjestelmää. Järjestelmän pääkäyttäjinä sekä matkalaskuyhteyshenkilöinä tulevat toimimaan Heidi Kortelainen ja Irma Mannila sekä heidän sijaisinaan Ritva Joensuu ja Marja Saarinen. Järjestelmän ylläpitoa varten koulutetaan virastokohtaiset matkahallintajärjestelmän yhteyshenkilöt varahenkilöineen. Päivi Turpeinen palvelupäällikkö, maksuliikenne Taloushallintopalvelu on luotettava ja kilpailukykyinen kumppani. Taloushallintopalvelu mahdollistaa asiakkailleen keskittymisen ydintoimintoihinsa tuottamalla tehokkaita ja laadukkaita talous- ja palkkahallinnon palveluja yhtenäisin toimintatavoin ja järjestelmin osaavalla henkilöstöllä.

2 Talpa ylläpitää johdon raportointijärjestelmää Kassat siruaikaan Verkkolaskuja myös kuluttajille Johdon raportointijärjestelmä on etenemässä käyttöönottovaiheeseen. Raportoinnin tuki ja koordinointi organisoidaan kehittämisryhmän työn valmistuttua taloushallintopalveluun. Raportoinnin tuki ja koordinointi sisältää johdon tietojärjestelmän hallinnoinnin, ohjauksen, koulutuksen, teknisen tuen sekä yhteisten raporttien tekemisen ja järjestelmän jatkokehittämisen. Toi- Sepa Euroopan yhtenäinen maksualue SEPA-palvelut otetaan käyttöön eurooppalaisissa yrityksissä vaiheittain vuodesta 2008 alkaen. SEPA-lyhenne tarkoittaa yhtenäistä Eurooppalaista maksualuetta ja tulee sanoista Single Europe Payments Area. Ensimmäisessä vaiheessa SEPA vaikuttaa siten, että suomalaisten pankkikorttien myöntäminen päättyy vuonna 2008 ja nykyiset pankkikortit jäävät kokonaan pois käytöstä vuoden 2010 loppupuolella. Muutoksilla päästään yhdenmukaisiin järjestelmiin ja korttien yhteensopivuuteen kansainvälisesti sekä myös parantamaan turvallisuutta. Pankit siirtyvät yhteen eurooppalaiseen maksualueeseen ja SEPA-standardiin perus- minnan on tarkoitus käynnistyä syksyllä. Järjestelmällä on tarkoitus hakea ja muokata alkuvaiheessa talous- ja henkilöstöhallinnon tietoja ja myöhemmin laajempia tietokantoja. Raportointityökaluna on BusinessObjects (BO). Tuula Jäppinen taloushallintopäällikkö tuviin kortteihin. SEPA-kortit tulevat käyttöön alkaen ja ne ovat EMV-sirullisia (= yhteissopimus v.1999 Europay, Mastercard ja Visa). Tämä johtaa siihen, että nykyisin käytössä olevat maksukorttipäätteet joudutaan joka tapauksessa uusimaan. Kaikki korttimaksujärjestelmät tulee saattaa EMV-sertifioiduiksi jo vuosien aikana ja siksi myös taloushallintopalvelun asiakasvirastojen pitää huolehtia siitä, että omat kortinlukijat vastaavat uutta vaatimusta. Päivi Turpeinen palvelupäällikkö, maksuliikenne Sirukorttiaikaan siirtyminen lähenee. Maksupäätteet siirtyvät pois ja tilalle on hankittava uutta. Taloushallintopalvelun ylläpitämä Palvelukassa päivitetään EMVversioksi kevään aikana. Kassatoimintojen kehittämisprojekti on jatkunut vuoden. On siis syytä vetää asioita yhteen, mitä on saavutettu ja mitä meillä on edessä, palvelupäällikkö Päivi Turpeinen sanoo. Taloushallintopalvelun ylläpitämä Basware Palvelukassa on kevään 2006 jälkeen otettu käyttöön liikuntavirastossa, kaupunkisuunnitteluvirastossa, Arbiksessa, nuorisoasiainkeskuksessa, ja opetusvirastossa. Lisäksi sovelluksen käyttöönotto on suunnitteilla mm. kaupunginmuseossa ja sosiaalivirastossa. Sovellus on myös käytössä talous- ja suunnittelukeskuksen yleisökassoissa (Pohjoisesplanadi A ja Kallion virastotalo / Toinen linja 4 A) sekä kaupunginkirjastossa. Taloushallintopalvelun (Talpa) laskutuksessa tarjotaan verkkolaskutusmahdollisuutta myös yksityishenkilöille. Ensimmäisenä verkkolaskua tarjotaan lasten päivähoidon ja koululaisten iltapäivähoidon laskutukseen kesäkuusta Kuluttajan verkkolaskutus tarkoittaa sitä, että paperilaskun sijasta laskun saajalle lähetetään sähköinen lasku suoraan hänen antamaansa verkkopankkiosoitteeseen. Tällöin laskun maksaminen on erityisen helppoa: pelkkä tietojen hyväksyminen riittää. Laskut voi myös arkistoida verkkopankkiohjelmaan. Syksyn aikana kuluttajien verkkolaskutus otetaan vähitellen käyttöön myös muissa laskulajeissa. Kaupungin sisäisissä laskuissa ja yrityksille lähetettävissä laskuissa verkkolaskutus on ollut mahdollista jo vuoden 2007 alusta. Web-lomaketta odotellaan edelleen Laskutuspyyntölomakkeen korvaaminen sähköisellä Web-lomakkeella kangertelee edelleen. Uutta järjestelmää ei vielä ole saatu edes testattavaksi laskutukseen. Manuaalisia laskuja siis tehdään edelleen, vaikka palvelusopimusta laatiessamme kuvittelimme toisin. Elina Tirkkonen palvelupäällikkö, laskutus 2

3 AdeEko näyttää miten raha liikkuu Kaupungin yksiköiden kirjanpidon tekemiseen tarvitaan osaavia henkilöitä ja järeitä ohjelmia. Kirjanpidossa käsitellään, kirjataan, tiliöidään ja taltioidaan suuria tietomääriä. Taloushallinnon keskeisin järjestelmä on AdeEko. Se on taloushallintopalvelun sekä virastojen että laitosten kirjanpito-ohjelma. AdeEkon tietosisältö koostuu sekä esijärjestelmien kautta tuotetuista tiedoista ja suoraan syötetystä tiedosta. Esijärjestelmätietoja ovat esimerkiksi palkkojen kirjanpitotiedot (Hijat), ostolaskut (BIP), asiakkaiden pankkiin maksamat suoritukset (Baswaren maksuliikenne). Suoraan AdeEkoon syötetään esimerkiksi oikaisutositteet. Varma työväline AdeEkolla hoidetaan kirjanpito, reskontrat, käyttöomaisuus sekä koko kaupungin keskuskirjanpito. Keskuskirjanpitoon kuuluu myös liikelaitosten kirjanpitotiedot, jotka yhdistetään koko kaupungin tietoihin. Ade- Ekoon viedään vain euromääriä, esimerkiksi suoritetietoja ei AdeEkoon tallenneta. AdeEko on varma ja käyttökelpoinen, järjestelmävastaava Pirkko Pakarinen ja järjestelmäasiantuntija Leena Tyystjärvi taloushallintopalvelun kirjanpitoyksiköstä sanovat. AdeEkoa kehitetään jatkuvasti. Työryhmässä pohditaan, miten uudet sovellusliittymät istutetaan AdeEkoon. Nyt ajankohtaista on matkanhallintajärjestelmä. AdeEko otettiin käyttöön 1997 ja nyt varovaisesti pohdiskellaan, että mitä tulee AdeEkon jälkeen. Nykyinen AdeEko ei enää aina taivu nykypäivän tarpeisiin. Joitain asioita kuten pitkät tiliöinnit eivät enää onnistu AdeEkolla, sanoo Pirkko Pakarinen. Nykyinen ohjelma toimii ainakin vuoteen 2010 kaupungin käytössä. Taloushallintopalvelun kirjanpitoyksikkö vastaa järjestelmästä. Uusia kirjaustunnisteita avataan päivittäin, esimerkiksi uusille projekteille avataan hankenumero, jonka avulla varojen käyttöä seurataan. AdeEkon käyttäjiä on yli tuhat AdeEkoa käyttää aktiivisesti päivittäin yli 400 henkilöä. Kaikkiaan käyttäjiä on Osa ottaa AdeEkosta raportteja enemmän tai vähemmän säännöllisesti. AdeEkon tiliöintirakenteessa on 10 kirjaustunnistetta: tili, vastuualue, ta-kohta, kumppani, toiminto, hanke, kohde, kustannustuottolaji, tilitys ja erittely. Tase- ja tulostilejä on Vastuualueita on virastosta riippuen. Toimintoja on 800 ja hankkeita Kaikkiaan kirjaustunnisteita on tällä hetkellä Tiedostoliittymiä AdeEkoon tai AdeEkosta muihin sovelluksiin on vähän yli 100. Lukumäärät kasvavat koko ajan, Leena Tyystjärvi kertoo. AdeEkossa on 400 erilaista raporttipohjaa Virastot käyttävät ulottuvuuksia omien tarpeidensa mukaan. Pakollisia tietoja on neljä ensimmäistä kirjaustunnistetta, Pirkko Pakarinen selvittää. Kirjanpidon henkilökunta joutuu kertomaan käyttäjille unohtuneita salasanoja tai tutkimaan järjestelmien sisäänluku -ongelmia. Vaikka järjestelmä on toimintavarma, ajoittain joudutaan tutkimaan miksi ja mihin se on kaatunut. Raportteihin tehdään tarvittavia muutoksia. Välillä järjestelmä antaa outoja herjoja. AdeEko on kuin muutkin ohjelmat, ne tarvitsevat ylläpitoa ja huoltoa, Pirkko Pakarinen ja Leena Tyystjärvi toteavat. Lisätietoja AdeEkosta antavat järjestelmävastaava Pirkko Pakarinen, puh , järjestelmäasiantuntija Tuula Peltola, puh , järjestelmäasiantuntija Merike Vähäkuopus, puh ja järjestelmäasiantuntija Leena Tyystjärvi, puh PIRKKO TIAINEN, AdeEko tarvitsee huoltoa ja ylläpitoa, kuvassa vasemmalta Leena Tyystjärvi, Pirkko Pakarinen ja Marketta Suomi. Yksi keskitetty myyntireskontra AdeEkon myyntireskontra on laskutuksen päivittäinen työväline. Myyntireskontra kertoo asiakkaittain, onko lähetetty lasku maksettu, avoin tai peritty. Jo 26 asiakasvirastoa on keskittänyt laskut taloushallintopalveluun. Myyntireskontraamme laskuja kertyy vuosittain yli miljoona, järjestelmäasiantuntija Marketta Suomi kertoo. Myyntireskontraan tallentuvat kaikki taloushallintopalvelun lähettämät laskut. Samoin reskontraan tallentuvat asiakkaiden maksusuoritukset pankeista, palvelukassoista, perintätoimistosta ja ulosotosta. Kun laskuja joudutaan myös perimään, näkyy järjestelmästä missä vaiheessa perintää lasku on. Myyntireskontran avulla lähtevät asiakkaille myös maksumuistutukset viivästyskorkoineen. Tavoitteemme laskutuksessa on ylläpitää myyntireskontran laskuja, maksusuorituksia ja perintätoimenpiteitä ajan tasalla sovittujen aikataulujen mukaisesti. Kaikki pitää tehdä tietysti myös luotettavasti, Marketta Suomi sanoo. Laskutus antaa rajattuja katseluoikeuksia myyntireskontraan niille, jotka niitä työtehtävissään tarvitsevat. Katseluoikeuspyynnöt tehdään AdeEkon käyttöoikeuspyyntölomakkeella. Lomake löytyy Heli-intra/ Palvelukeskukset/Talpa-Taloushallintopalvelu/ Taloushallinnon ohjeet/kirjanpidon ohjeet/kirjanpidon lomakkeet. Lisätietoja AdeEkon myyntireskontrasta antaa Marketta Suomi, puh Sirpa Jyrkänne, Pirkko Tiainen 3

4 Asiakkaan näkökulma: Henkinen paine helpottaa, vaikka hiottavaa työnjaossa riittää Kokonaisvaltaisesti katsottuna taloushallinto- ja palkanlaskenta-asioiden keskittäminen on ollut helpotus hallinnoltaan pienelle virastolle kuten kulttuuriasiainkeskukselle, sanoo hallintopäällikkö Outi Kontiokorpi. Ei tarvitse miettiä miten arkipäivän rutiinit sujuvat, kun taloushallintopalvelu hoitaa laskujen käsittelyn ja maksatuksen sekä palkanlaskennan rutiinitehtävät. Sen sijaan alku oli vaikea sekä kulttuuriasiainkeskukselle että taloushallintopalvelulle. Ensimmäisenä vuonna tuntui, että asiat eivät sujuneet sopimusten mukaan. Loppuvuonna laskujen maksatus kesti kuukausia ja kirjanpitoa ei pystynyt tarkastamaan ja talouden seuranta oli vaikeaa, Outi Kontiokorpi muistelee. Viimeiset vuodet ovat sujuneet hyvin, vaikka työnjaossa riittää vielä täsmentämistä. Kulttuuriasiainkeskus on hallinnoltaan pieni virasto, mutta toiminnaltaan hyvin monipuolinen ja kansainvälinen. Laskuja ja palkkioita on paljon ja niitä maksetaan usein maan rajojen ulkopuolelle. Matkalaskujakin kertyy paljon, joten otamme mielihyvin käyttöön talooushallintopalvelun uuden matkahallintajärjestelmän. Tulolaskut hoidetaan toistaiseksi vielä virastossa, niidenkin keskittäminen taloushallintopalveluun tulee ajankohtaiseksi seuraavien vuosien aikana. Outi Kontiokorpi sanoo, että vielä on paljon tehtäviä, jotka ovat jääneet viraston hoidettavaksi tai palautuneet taloushallintopalvelusta takaisin virastoon. Olemme joudumme miettimään, miten selviämme esivalmistelutöistä, kun näitä asioita hoitaneet henkilöt siirtyivät taloushallintopalveluun. Talousseurannassa ollaan päästy oikeille uomille. On selvää, että viraston pitää vastata kirjanpidon oikeellisuudesta vaikka taloushallintopalvelu tekeekin työn teknisesti. Kirjanpidon kirjausten tarkastukset pitää tehdä virastossa kuukausittain, jotta kirjanpito pysyy ajan tasalla ja mahdolliset virheet saadaan oikaistua kirjanpitoon nopeasti, Outi Kontiokorpi sanoo. Sirpa Jyrkänne Ensimmäiset verkkopalkkalaskelmat käyttöön syksyllä Verkkopalkkalaskelma-kokeilu on käynnistynyt. Se tarkoittaa, että palkansaaja saa halutessaan sähköisen palkkalaskelman paperisen sijaan. Päätöksen verkkopalkkapalvelun aloittamisesta tekee aina palkansaaja. Palvelu on mahdollista Nordean, OP-ryhmän ja Sampo Pankin asiakkaille. Palvelun käyttö edellyttää henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia. Verkkopalkkalaskelmassa palkkatiedot on nähtävissä verkkopankissa jo hyvissä ajoin ennen palkkapäivää. Verkkopalkkalaskelmia voi myös arkistoida ja samalla palvelulla hoitaa yhteydenotot palkanlaskijaan. Palvelua tarjotaan syksystä lähtien. Pirjo Norppa-Röpelinen erityissuunnittelija, palkanlaskenta, Vuosi täyteen Meritalossa, vasemmalta Tuula Jäppinen, Tapio Korhonen ja Maija Voutilainen. Vuosi täyteen Meritalossa Taloushallintopalvelun henkilökunta vietti ansaitsemansa yhteisen juhlahetken onnistuneen tilinpäätöksen valmistumisen ja Meritaloon muuton yksivuotispäivän kunniaksi henkilöstöravintola Torniturvassa. Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen toi tilaisuuteen viraston terveiset. Taloushallintopäällikkö Tuula Jäppinen kiitti talpalaisia kuluneesta vuodesta ja totesi, että paljon on saatu aikaiseksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. PIRKKO TIAINEN 4

5 Lähes neljännes henkilöstöstä käyttää työmatkaseteleitä Talpalaiset hoitavat kuntoaan Meritalossa Meritalossa on päivittäin taukoliikuntahetki, jota aktiiviset taloushallintopalvelun liikuttajat vetävät. Lisäksi talpalaisilla on mahdollisuus omalla ajallaan käydä jumpassa, kuntosalilla, hieronnassa ja osallistua Pilates- ja painonhallintaryhmiin. Toiminnan jatkuvuudesta vastaa Meritalon henkilöstöstä koottu Jä-Sä eli Järjestys ja Säännöt -ryhmä. Ryhmä miettii myös Meritalon viihtyvyyttä ylipäätään ja tekee ehdotuksia johdolle. KUVAT: MARI HOHTARI Helsingin kaupunki on tarjonnut henkilöstölleen työsuhdematkalippua huhtikuun alusta. Lähes neljännes eli yli kaupungin työntekijää on jo käyttänyt etua. Taloushallintopalvelusta on postitettu huhtikuusta alkaen yli kappaletta 10 euron arvoisia työmatkaseteleitä. Työmatkaseteleitä voi käyttää maksuvälineinä kodin ja työpaikan välisiin matkoihin ostettaessa aikaa matkakortille YTV:n, Matkahuollon ja VR:n toimipisteissä., Linnea Nokelainen, Kristiina Lindqvist ja Hannele Piiroinen saavat tarvittaessa talkooapua muilta Meritalon työntekijöiltä työmatkaseteleiden postitukseen. Työmatkaseteleitä haetaan vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden alkamista ja etuuden hakemisessa on suositeltavaa käyttää Heli-Intrassa olevaa sähköistä ilmoituslomaketta. Suurin osa jo käsitellyistä ilmoituksista on tullut sähköisellä lomakkeella, vaikka virastokohtaisia eroja on. Hakuprosessia voidaan tältä osin vielä parantaa, toteavat Kristiina Lindqvist, Linnea Nokelainen ja Hannele Piiroinen taloushallintopalvelun palkanlaskennan työmatkasetelit-tiimistä. Lisätietoja työsuhdematkalippuetuudesta löytyy Heli-Intrasta (Henkilöstö> Henkilöstöhallinnon käsikirja> Henkilöstöetuudet ja huomionosoitukset henkilökunnalle >Työsuhdematkalippuetu). Pirjo Norppa-Röpelinen, Kuntosali Meritalossa, kuvassa henkilöstöliikuntakonsultti Eeva-Liisa Rautiainen ohjaamassa Seija Kärkkäistä. HELENA TUNTTUNEN 5

6 Kokous- ja neuvottelutiloja Merihaassa Henkilöuutisia Taloushallintopalvelun Meritalon kokoustilat (Haapaniemenkatu 7 9 A, Hki 53) ovat vuokrattavissa neuvotteluihin, kokouksiin Talpa verkossa Kaupungin intranetissa Heli-intra > Palvelukeskukset > Talpa Heli-intra > Talous Talous- ja suunnittelukeskuksen www-sivuilla / Talous- ja suunnittelukeskus / Viraston esittely / Taloushallintopalvelu ja koulutustilaisuuksiin, ensisijaisesti Helsingin kaupungin omaan käyttöön. Meritalo sijaitsee keskeisellä paikalla Merihaassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Hakaniemen torilta (metro, bussi tai ratikka) on noin 600 metrin kävelymatka Meritaloon Sörnäisten rantatien yli johtavaa kävelysiltaa pitkin. Bussit 16, ja 503 pysähtyvät Merihaan kansitason alla Haapaniemenkadulla. Liukuportaat johtavat kävelykannelle ja edelleen Meritalon pääsisäänkäyntiin. Vierailijoille on varattu muutama autopaikka. Portista pääsee sisälle ilmoittautumalla porttipuhelimella Meritalon valvomoon (p ). Kokous- ja neuvottelutilat ovat käytettävissä arkisin virastoaikana klo 8 16, puoli- OLLI TURUNEN päivä on enintään 4 tuntia ja kokopäivä enintään 8 tuntia. Tilavuokrahinnat ovat arvonlisäverottomia. Auditoriossa on 82 paikkaa ja siihen on yhdistetty kokoustila Jahti. Jahdissa on suuri kokouspöytä, jonka ympärille mahtuu 22 henkilöä. Molemmat tilat sisältyvät tilavuokraan. Varusteina auditoriossa on kiinteä datatykki ja av-laitteet sekä molemmissa piirtoheitin ja fläppitaulu. Tilavuokra: puolipäivä 175, kokopäivä 300 (alv 0 %). Yksi 24 paikan kokoushuone Kuunari, jossa varusteina piirtoheitin, fläppitaulu ja tarvittaessa on lainattavissa datatykki. Tilavuokra: puolipäivä 50, kokopäivä 100 (alv 0 %). Ryhmätilat Jolla (16 paikkaa) ja Paatti (8 paikkaa) ovat veloituksetta käytössä kokoustilavuokrauksien yhteydessä. Atk-luokassa on paikkaa. Varusteina on piirtoheitin ja datatykki sekä ohjelmistona: Windows XP, Word XP, Excel XP, Access XP, Powerpoint XP, Internet Explorer, tarvittaessa voidaan asentaa muitakin ohjelmia. Luokassa on laserkirjoitin. Omien ohjelmien asentaminen luokkaan ei ole mahdollista, kuten ei myöskään omien levykkeiden käyttö ilman erillistä sopimusta. Tilavuokra: puolipäivä 100, kokopäivä 200 (alv 0 %). Lisätietoja ja tilavaraukset: Puh , tai Faksi sähköposti: talpa.hallinto@hel.fi Pirkko Tiainen Kirjanpidosta siirtyi maksuliikenteeseen Marja Saarinen 1.3. alkaen. Vuokko Hottinen on siirtynyt 1.5. lukien maksuliikenteeseen. Vuokon töistä osa menee edelleenkin ostolaskuihin Basware IP(Bip)-järjestelmän pääkäyttökuvioihin. Tuula Holopainen siirtyy kirjanpidosta 1.9. maksuliikenteeseen. Sähköinen julkaisu, ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Julkaisija Taloushallintopalvelu Toimituskunta Julkaisun vastaava Tuula Jäppinen Toimitus Sirpa Jyrkänne, Pirkko Tiainen Ulkoasu Tovia Design Oy, Olli Turunen Toimituksen osoite pirkko.tiainen@hel.fi Jakelu Talpan yhteistyökumppanit ja asiakkaat Palaute talpa.asiakastiedote@hel.fi 6