Varhainen tuki. Intensiivikoulutus. Erikoistutkija Liisa Heinämäki. Stakes, Jyväskylän alueyksikkö. STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 1

Transkriptio

1 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 1 Varhainen tuki Intensiivikoulutus Erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes, Jyväskylän alueyksikkö

2 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 2 Sisällöt Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa tuen tarpeen moninaisuus toimintaperustaisuus lähiympäristön merkitys Työyhteisön ja käytänteiden kehittäminen lähtökohtana oman työn reflektointi prosessin käynnistäminen dialogilla pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa työkäytänteet ympäristön arviointi ja kehittäminen oman toiminnan arviointi ja kehittäminen Kehittämisvalikon käyttötapoja kokemuksia teemojen käytöstä oman kehittämisprosessin hahmottaminen

3 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 3 Varhainen tuki -mitä se on?

4 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 4 "Jäävuoren huippu": Selkeästi tunnistettu ja resursoitu erityinen tuki ja osaaminen Erityisen ja tavallisen välimaastossa VARHAINEN TUKI Yhteinen näkemys siitä, millainen lapsen tukeminen kuuluu osana perustehtävään ja päivittäiseen toimintaan: laadukas peruspedagogiikka, ennaltaehkäisyn näkökulma

5 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 5 Varhainen tuki Tukea, jota lapsi voi saada osana pedagogista toimintaa ei edellytä diagnoosia -on osa perustehtävää sisältää ennaltaehkäisevän näkökulman tarjoaa tuen näkökulman myös vanhemmille Edellyttää koko henkilöstöltä hyvää perusosaamista ja asennoitumista varhaiseen tukeen

6 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 6 Tuen rakentuminen arkeen Erityinen tuki Erityispedagoginen osaaminen Varhainen tuki Pedagoginen kuntoutus, ennaltaehkäisy Pedagoginen laadukas perusta Riittävä osaaminen, lapsen kehityksen tuntemus Muut tukipalvelut

7 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 7 Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa tuen tarpeen moninaisuus toimintaperustaisuus lähiympäristön merkitys

8 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 8 Tuen tarpeen monimuotoisuus Yhä useammin lapsen erityisen tuen tarve liittyy tilanteisiin tai olosuhteisiin, joita ei voida lääketieteellisellä yksilödiagnostisella määritelmällä tunnistaa. lapsen tuen tarve ryhmään liittymisen ja ryhmässä toimimisen taitojen oppimiseksi muut sosiaalis- emotionaalisen kehityksen tuen tarpeet perheen muutostilanteissa tai perheen voimavarojen heikentyessä esiin tulevat tuen tarpeet Huomion kohteena lapsen mahdollisuus toimia erilaissa ympäristöissä, erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa ja kehityksen vaiheissa

9 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 9 Toimintaperustaisuus Lasta tukevia toimintoja ja elementtejä käytetään lapsen omassa ympäristössä, tutuilla välineillä ja lasta kiinnostavissa tilanteissa Edellyttää tarttumista lapsen mielenkiinnon kohteisiin ja käytännön tilanteisiin silloin, kun ne uusien taitojen ja tietojen oppimisessa ovat ajankohtaisia Opetetaan lapselle hänelle mielekkäitä taitoja pienen lapsen maailmassa mielekkäät tiedot liittyvät usein päivittäisiin leikin ja toiminnan tilanteisiin - ikäkauden ja lapsen kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Näin saadaan myös lapsen vahvuudet ohjaamaan lapsen kanssa toimimista, ei pelkät tuettavat asiat. Toimintaperustainen ohjaus ei tee suunnitelmallisia lapsen yksilöohjauksen tilanteita tarpeettomiksi lapsi voi kaivata erilaisia tilanteita taitojaan harjoittaakseen

10 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 10 Lähiympäristön merkitys Ekokulttuurisen näkemyksen mukaan lapsen lähiympäristö ja päivittäinen toiminta on tärkeää. Päivähoito voi muodostaa valtaosan lapsen valveillaoloajan ympäristöstä. Kasvatukselliset tukitoimet tulisi kohdistaa niihin tilanteisiin ja toimintoihin, joissa lapsi tarvitsee tukea voidakseen toimia lapselle ominaisella tavalla Tuen tarpeita ei voida määritellä yksinomaan lasta ja hänen toimintakykyään arvioiden, vaan tarvitaan tilanteen, ympäristön ja aikuisten toiminnan arviointia samalla

11 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 11 Työyhteisön ja käytänteiden kehittäminen lähtökohtana oman työn reflektointi prosessin käynnistäminen dialogilla pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa

12 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 12 Tuki lapselle tarjoaminen lapselle on useinkin olemassa olevilla resursseilla mahdollista, jos tuen mahdollisuudet osana päivittäistä toimintaa tunnistetaan. Lapsen etua voidaan tehokkaasti edistää kahden periaatteen mukaan: 1. käytettävissä olevia resursseja käytetään suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti lapsen ohjauksessa ja 2. oppimaan ohjaaminen toteutuu tiheästi ja säännöllisesti lapselle vaihtelevissa, mielenkiintoisissa ja mielekkäissä oppimistilanteissa (Kovanen 2003)

13 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 13 Reflektio Reflektio itsearviointia ja jotain enemmän. oman toiminnan, sen perusteiden, arvojen ja työtapojen tunnistamista ja arviointia. kehittämisvalikossa reflektion lähtökohtana on varhaisen tuen mahdollisuuksien ja edellytysten tunnistaminen työyhteisössä. Reflektio edellyttää kasvattajalta ja yhteisöltä avoimuutta rohkeutta tunnistaa ja nimetä omia arvoja, toimintatapoja ja käsityksiä käytäntöjen tarkastelu voi tuoda esiin kohtia, joissa yhteistyötä olisi yleensäkin tarpeen kehittää. Vasta avaamalla eri tavoitteiden, toimintatapojen ja -muotojen merkityksiä päästään muokkaamaan niitä.

14 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 14 Dialogi prosessin käynnistäjänä Dialogisuus on pyrkimystä löytää toinen toisensa aidossa Minä - Sinä -suhteessa Dialogin (vuoropuhelun) vastakohtana monologisuus (yksinpuhelu): Monologinen totuus: ajatus joko hyväksytään tai kielletään Dialogisuus: sanat saavat merkityksensä vastakkainasettelussa Dialogissa pystytään kohtaamaan erimielisyyksiä ilman vastakkainasetteluja ja tutkimaan näkökantoja, jotka eivät ole omia Dialogisuus on entistä suuremman ymmärryksen etsimistä itsestä, ympäristöstä, tapahtumista

15 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 15 Dialogi työtapana Dialogi edellyttää sitoutumista ja jakamista oman mielipiteen ja näkökulman esittämistä toisen perustelujen kuuntelemista Dialogissa nousevat esille myös ihmisten kielen ja käsitteiden merkitysrakenteet Puhummeko lainkaan samasta asiasta, kun puhumme tästä? Mitä sinä tarkoitat tuolla? Dialogisuus sisältää ihmettelyä ja uuden hyväksyntää Dialogiin liittyvät ihmisten väliset suhteet Dialogi selvittää ajatuksia

16 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 16 Sopiiko dialogi asiapuheeseen? Onko monologi virkamieskieltä? Monologilla tiedotetaan, informoidaan, luennoidaan Monologissa puhuja tietää, kuulija ei - dialogissa molemmat tietävät ja tuntevat Dialogisuus asiakastyössä: muutos seinästä peiliksi Mennäkö mukaan vuorovaikutukseen ja tunteisiin vaiko ei? Dialogi asiajohtamisessa: Johtamispuhe (Tilanteen) tavoitteen kuvaaminen Kysyminen Toisten näkökantojen kysyminen Kuunteleminen Toisten aito kuunteleminen Empatia ja tunneäly Toisen tilanteeseen asettuminen

17 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 17 Hyvän dialogin tunnuspiirteitä Tasavertaisuus, vastavuoroisuus, oikeudenmukaisuus Avoimuus, rehellisyys ja vilpittömyys vuorovaikutuksessa Kaikkien aktiivinen osallistuminen Motivoituneisuus, sitoutuneisuus, luottamuksellisuus Kiireettömyys, vapaus ennakkoasenteista

18 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 18 Pedagoginen johtajuus Pedagoginen johtajuus on asiantuntijuuden johtamista asiantuntijuuden tunnistamista, arviointia, kehittämistä suhteessa tehtävään asiantuntijuuden kasvaminen yksilönä ja yhteisönä Päivähoidon erityispiirteinä moniammatillinen yhteisö johtamisen eri puolisen kytkeytyminen yhteen johtajuuden sijoittuminen yhteisössä

19 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 19 Varhaisen tuen työkäytänteet ympäristön arviointi ja kehittäminen oman toiminnan arviointi ja kehittäminen

20 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 20 Ympäristön arvioiminen Ympäristön arviointi tehdään eri näkökulmista lapsen tuen tarpeen edellyttämällä tavalla päämääränä lapselle mahdollisuus toimia mahdollisimman paljon lapselle ominaisella tavalla Osana ympäristön arviointia nähdään yhteisön osaaminen Lapsen tukemisen näkökulmasta työyhteisön osaaminen voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: 1. perusosaamiseen 2. yleiseen tietouteen lapsen tuen tarpeista ja tukemisen tavoista sekä 3. lapsen yksilöllisen tuen osaamiseen.

21 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 21 Osaamisen tasot 1. Perusosaaminen lapsen kasvun, kehityksen ja kasvatuksen perustiedot ja -valmiudet käsitys lapsen kehityksen vaiheista, etenemisestä kasvatuksen ja ohjauksen tavoista ja menetelmistä. 2. Yleinen tietous lapsen tuen tarpeista ja tuen muodoista käsitys siitä, millaisia huolia ja tuen tarpeita lapsen kehitykseen voi liittyä käsitys siitä, miten lasta voidaan tukea ja miten aikuisen toiminta vaikuttaa 3. Lapsen yksilöllisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen toteuttaminen tuen muodot ja tavat lapsen omassa ympäristössä ja olosuhteissa perehtyminen lapsen yksilöllisiin tuen tarpeisiin ja siihen, mitä juuri tämän lapsen tukeminen edellyttää ympäristöltä, toiminnalta, lapsen ohjaukselta.

22 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 22 Lapsen erityisyys Jos yhteisössä on vain perusosaamista, kaikki lapsen tukemiseen liittyvä on uutta ja edellyttää perehtymistä. Tämä voi kuormittaa yhteisöä, joka liittää kuormituksen ja uusien asioiden määrän tämän tietyn lapsen ominaisuuksiin. Näin lapsen muista lapsista poikkeava erityisyys muodostuu huomattavan suureksi. Jos yhteisössä on yleistä tietoutta lapsen tuen tarpeesta ja tukemisen tavoista, edellytetään yhteisöltä uuden lapsen tullessa yhteisöön hänen yksilöllisten tuen tarpeidensa ja tuen järjestämisen tapojen arviointia ja suunnittelua. Tämä prosessi edellyttää huomattavasti vähemmän uuteen asiaan perehtymistä ja kuormittaa yhteisöä vähemmän. Näin lapseen ei liity niin paljon erityistä ja poikkeavaa kuin samaan lapseen liittyisi yhteisössä, jossa kaikki on opeteltava alusta.

23 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 23 Osaamisen lisääntyminen Yhteisö voi lapsen tuen tarpeeseen liittyvässä oppimis- ja perehtymisprosessissa tunnistaa yleisesti tuen tarpeeseen liittyviä piirteitä ja tuen tapoja. Kun pystytään tunnistamaan, mikä nyt opitusta on yleistä tietoutta, voidaan sitä jatkossa käyttää yhteisön osaamista laajentamaan. Seuraavan kerran, kun yhteisö kohtaa vastaavaa tuen tarvetta, tämä osaaminen on perustana ja vähentää uuden oppimisen tarvetta Toisaalta yhteisö voi nähdä kaiken uuden aineksen lapseen yksilöllisesti liittyvänä. Jos kaikki oppiminen ja perehtyminen nähdään juuri tämän lapsen yksilölliseen tukeen liittyvänä, ei opittua osata yleistää ja siirtää muiden lasten käyttöön. Seuraavan lapsen kohdalla yhteisö aloittaa perehtymisprosessin alusta. Näin hankittu osaaminen ei lisää yhteisön yleistä tietoutta tuen tarpeista ja tukemisen tavoista, vaan osaaminen rakentuu yksittäisten lasten tukemiseen liitetyistä irrallisista - ja ehkä vain muutaman henkilön hallitsemista tietovarannoista

24 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 24 Lapsen erityisyys ja yhteisön osaaminen Lapsen erityisyys Kehityksen ja kasvatuksen perustiedot Yleinen tietous tuen tarpeista ja tukemisen tavoista Yksilölliset tuen tarpeet Kasvattajayhteisön perusosaamisen taso

25 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 25 Oman toiminnan arviointi ja kehittäminen Ydinkysymys: miten meidän tulisi toimia, jotta lapsi voisi mahdollisimman pitkälle toimia lapselle ominaisella tavalla tuen tarpeestaan huolimatta? Kehittämisvalikko tukena Kehittämisteemat eivät tarjoa valmiita faktoja tai toimintatapoja, vaan johdattavat käsittelemään varhaisen tuen perusteita, käytäntöjä ja mahdollisuuksia Soveltamisen työyhteisöön tekevät valikon käyttäjät pohtimalla, mitä käsiteltävä asia tarkoittaa omassa yhteisössä, omassa arjessa ja käytännöissä.

26 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 26 Kehittämisvalikon käyttötapoja teemojen käyttö oman kehittämisprosessin hahmottaminen

27 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 27 Muutostarpeesta kehittämissuunnitelmaan Työyhteisössä nähdään muutostarvetta esim. palvelujen laadun arvioinnin yhteydessä, kehittämisprojektien tai -prosessien esiin nostamina tai työyhteisön työssä jaksamisen kysymyksien yhteydessä. Kehittämisvalikko selkiyttää muutostarpeen Kehittämisteemojen käsittelyn myötä työkäytäntöjen muutoksen tarve tunnistetaan, ja sen perusteella laaditaan kasvattajan ja yhteisön kehittämissuunnitelmat Kehittämisvalikon teemat toimivat keskustelun ohjaajina ja tarjoavat sisällöllisiä näkökulmia keskusteluun.

28 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 28 Kehittämisteemojen rakenne Perusmenetelmänä dialogi keskustelu: asiat avataan ja haetaan yhteistä ymmärrystä Asiat selkeytetään; tarkistetaan mitä yhdessä käsitämme tutuilla asioilla. Toistuva rakenne lyhyt johdanto ja sitä seuraava keskustelurunko Keskustelurungon muodostavat loogisesti etenevät kysymyssarjat Kysymyssarjassa tehdään aluksi käsitteen avaus ja soveltaminen käytäntöön: "Mitä se on? Mitä se tarkoittaa meidän kunnassa / työyhteisössä jne.?" Kun on yhdessä tunnistettu toivottava toimintatapa, pohditaan toteutuuko se, ja jos ei, niin mikä estää? Mahdollisiin esteisiin ja ongelmiin haetaan ratkaisua muodostamalla kehittämissuunnitelma.

29 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 29 Perusajatuksia Periaatteena: Pelkkä tieto työyhteisöön tuotuna ei muuta toimintaa. Ulkoa tuleva ohje siitä, mitä pitäisi kehittää, ei muuta työkäytänteitä. Työkäytänteiden muuttaminen lähtee siitä, että työyhteisö dialogisessa prosessissa tunnistaa itse kehittämisen tarpeensa ja ryhtyy etsimään siihen tarvitsemaansa tietoa ja osaamista. Dialogisen prosessin keskeinen tavoite on kehittämistarpeiden tunnistaminen ja nimeäminen. Ilman sitä voivat keskustelut ja niiden sisältämä reflektio jäädä irralliseksi, työyhteisöä sinänsä rikastavaksi prosessiksi. Reflektion ja dialogisen tunnistamisprosessin jatkona tarvitaan selkeää kehittämistarpeiden ja kehittämisen keinojen tunnistamista, jatkotyöskentelystä sopimista ja vastuun jakamista Tästä muodostuu kehittämissuunnitelman pohja

30 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 30 Oma prosessi?

31 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 31 Teemojen käyttö Ei tiukkoja sääntöjä lähtökohtana on soveltaminen omaan työyhteisöön: keskusteluryhmät, aikataulut ja toimintatavat muokataan omaan toimintaan sopiviksi Teemoja voivat käyttää yksittäiset ryhmät, päiväkodit, alueet, kehittämisryhmät tai henkilöstöryhmät. Teemojen läpi käyminen voidaan osittaa. Jos käynnissä tai käynnistymässä on laajempia kehitysprosesseja, voidaan kehittämisteemoja käyttää niiden osana tai tukena. Keskeistä on, että keskusteluun sitoudutaan. Teemojen tavoitteena ei ole tietojen keruu ja kirjaaminen, vaan keskustelun avaaminen työyhteisössä Keskustelurungoissa on pääteemojen alla lukuisia pieniä kysymyksiä, mutta tavoitteena ei ole kirjata vastausta jokaiseen. Alakysymykset toimivat johdattajana ja apuna pääteeman käsittelyyn.

32 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 32 Dokumentointi On tärkeää huolehtia siitä, ettei keskustelu jää "ilmaan" vaan asiat kirjataan jatkotyöstämisen tueksi. Kirjaamisessa voidaan perusrunkona pitää esim. seuraavia teemoja: Mistä keskusteltiin; yhteenveto kokonaisuudesta tai laajoista pääteemoista Mitä sovittiin jatkotoimiksi Kuka vastaa jatkotoimista Milloin asiaan palataan Dokumentointilomakkeiden perusmalleja voi soveltaa omaan prosessiinsa Lomakkeet toimivat tarvittaessa dokumentoinnin tukena, eikä niiden käyttö ole välttämätöntä, vaan työyhteisössä voidaan kehittää omat, omaa toimintaa parhaiten tukevat dokumenttipohjat.

33 Tiedosta hyvinvointia STAKES Jyväskylän alueyksikkö Liisa Heinämäki 33 Teemojen käytön pikaohje Valitkaa valikosta oman työyhteisön kannalta ajankohtainen ja tarpeellinen kehittämisteema. Teema voidaan myös liittää omaan kehittämisprosessiin, koulutukseen tms. Teemojen soveltaminen omaan käyttöön on sallittua, jopa toivottavaa! Käyttäkää keskusteluteeman runkoa yhteisen keskustelun pohjana. Jokainen voi etukäteen perehtyä aiheeseen johdannon avulla, ja / tai johdanto voidaan käydä yhdessä läpi. Keskustellessanne teemoista käykää läpi alakysymyksiä tarpeen mukaan. Niiden kirjaaminen vastauksina ylös ei kuitenkaan ole aina tarpeen - riippuu kehittämistarpeestanne. Tärkeää on käydä avointa, sitoutuvaa keskustelua jossa kaikki ovat mukana. Kirjatkaa ylös kehittämistarpeenne ja suunnitelmanne, miten etenette. Kirjaamiseen voi käyttää kehittämisvalikon dokumenttipohjia viitteellisenä tukena, tai voitte kehittää omia tukilomakkeita.