LAPIN LÄÄNINHALLITUKSEN OSARAHOITTAMAN EAKR-HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 LAPIN LÄÄNINHALLITUS Sivistysosasto EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot Dnro 145/D.a.5/2007 TAVOITE 1 -OHJELMA VUOSILLE LAPIN LÄÄNINHALLITUKSEN OSARAHOITTAMAN EAKR-HANKKEEN LOPPURAPORTTI Päiväys Hankepäätöksen saaja Yhteyshenkilö Hankkeen nimi Saamelaiskäräjät Juha Guttorm SEARRA Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojekti 1 Hankkeen tausta 1.1 Miksi hanke käynnistettiin Saamelaisten kotiseutualueelle on jo pitempään suunniteltu rakennettavaksi Saamelaiskulttuurikeskus. Saamelaiskulttuurikeskus on Saamelaiskäräjien laatimassa saamelaisten EU-ohjelmaesityksessä vuosiksi (Tavoite 1-Sapmi) merkitty kärkihankkeeksi. Saamelaiskulttuurikeskuksesta valmistui hankeselvitys huhtikuussa Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi hankeselvityksen kokouksessaan Hankeselvityksen ehdotuksen pohjalta käynnistettiin Saamelaiskulttuurikeskuksen valmistelu- ja kehitysprojekti Sagu , joka päättyi vuoden 2002 lopussa. Sagun aikana käytyjen neuvottelujen ja lukuisten selvitysten pohjalta Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminnalliseen sisältöön oli tullut uusia näkemyksiä ja ehdotuksia. Saamelaiskäräjien toimintojen osalta näkemykset olivat pysyneet samoina. Sen sijaan kulttuuritoimintojen osalta, etenkin kirjaston, musiikin, elokuvan ja teatterin toiminnallinen ja siten myös tiloihin vaikuttava tarve oli kasvanut. Hanke käynnistettiin jotta saataisiin luotua ja kehitettyä Saamelaiskulttuurikeskukseen saamelaiskulttuuritoimijoiden ja osaajien verkosto. 1.2 Mihin suurempaan kokonaisuuteen hanke mahdollisesti liittyy Saamelaisten kotiseutualueelle on jo pitempään suunniteltu rakennettavaksi Saamelaiskulttuurikeskus, johon on kaavailtu toimi- ja työskentelytilat mm. - Saamelaiskäräjille. - Saamelaisalueen koulutuskeskukselle, - Inarin saamelaiskirjastolle, - Sámi Duodjin (saamelaiskäsityöyhdistyksen) myyntipisteelle ja muulle yhdistyksen toiminnalle, - saamelaistaiteilijoille ja tutkijoille, - saamelaisyhdistyksille, - saamelaiselokuvalle sekä - saamelaiselinkeinojen kehittämistoimintoja varten.

2 2 Kulttuurikeskuksen tavoitteena on parantaa Suomen saamelaisten mahdollisuuksia vaalia, ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan (elinkeinot mukaan lukien) ja elämänmuotoaan omista lähtökohdistaan sekä toimia keskitetysti ja tehokkaasti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Lisäksi tavoitteena on parantaa yleisesti mahdollisuuksia saada tietoa saamelaisista, heidän kulttuuristaan ja asemastaan alkuperäiskansana. 1.3 Tärkeimmät sidosryhmät Julkiset virastot, laitokset ja koulut Lapin lääninhallitus Lapin Liitto Lapin TE-keskus Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK Saamelaismuseo SIIDA YLE Sámi Radio Rovaniemen kaupunki Inarin kunta Oulun yliopisto Helsingin yliopisto Lapin maakuntakirjasto Oikeusministeriö Opetusministeriö Valtiovarainministeriö Senaatti-kiinteistöt Suomen musiikkioppilaitosten liitto Ruotsin saamelaiskäräjät Norjan saamelaiskäräjät Yritykset Inlike Oy Taloustutkimus Oy ISS Proko Oy Tocomon Oy Arkkitehdit Oy Janne Lehtipalo Muut kulttuuri- ja kokouskeskukset Kaustisen kansantaiteenkeskus Kajaanin Kaukametsä Kuhmo-talo Kuusamotalo Yhdistykset Sami Duodji ry SámiSoster ry Muut EU projektit Saamelaiskulttuurikeskuksen valmistelu- ja kehitysprojekti Sagu Alkuperäiskansojen elokuvakeskus projekti Saamelaismusiikinopetuksen kehittämishanke

3 3 2 Hankkeen yksilöidyt tavoitteet ja saavutetut tulokset 2.1 Verkostoituminen ja kumppanuus toiminnan perustana Projektin tavoitteena oli luoda, kehittää ja kouluttaa Saamelaiskulttuurikeskukseen kulttuuritoimijoiden ja osaajien verkosto. Verkoston tehtävänä olisi toimia innovaatiokeitaana sekä toimintojen ja tapahtumien tuottajana. Projektin lopussa verkottuneet tahot ottaisivat täysimääräisesti toiminta- ja kehitysvastuun. Projektin alussa määriteltiin verkoston osapuolien toiminnan edellyttämät kriteerit. Saamelaiskulttuurikeskuksen toimijat ovat Searra projektin tavoitteiden mukaisesti laajasti verkostoituneet ja tekevät keskenään hyvää yhteistyötä. 2.2 Toiminnan ja tilan yhteensovittaminen Tavoitteena oli yhdistää tilasuunnittelussa talon käyttäjät ja rakennusmassa toisiinsa siten, että tulos olisi optimaalinen. Selvitysten ja taustatöiden pohjalta Saamelaiskulttuurikeskustoimikunta selvitti kulttuurikeskukseen suunniteltujen toimintojen vaatimat tilatarpeet. Ne olivat m2 ja keskeisimmät käyttäjät kulttuurikeskuksessa olisivat Saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Muita käyttäjiä olisivat Inarin kunta ja Lapin lääninhallitus sekä Sami Duodji ja SámiSoster. Tilojen suunnittelussa kiinnitettiin erityisesti huomiota tilojen monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen. Inarin kirkonkylältä varattu noin neljän hehtaarin luonnonkaunis tontti, joka on kylän keskeisellä paikalla hotellin ja Siidan läheisyydessä rajoittuen Juutuajoen koskiin. Tontti on asemakaavoitettu saamelaiskulttuurikeskusta varten ja se on saanut lainvoiman. Lisäksi tonttiin ja saamelaiskulttuurikeskuksen toteutukseen liittyen kunta on antanut 1,13 milj. euron sitoumukset. Sijoitusvaihtoehto antaa erinomaiset edellytykset saamelaiskulttuurikeskuksen toimintojen ja koko Inarin kirkonkylän kehittämiselle ja arkkitehtikilpailulle. 2.3 Laadukkaan toiminnan kehittäminen Searran tarkoituksena oli kartoittaa eri tahojen odotuksen saamelaiskulttuurikeskuksesta sekä täyttää nämä odotukset. Laatutyön lähtisi liikkeelle siitä, että yhtenäistettäisiin verkoston osapuolien laatukäsityksen koulutuksen ja yhteistoiminnan keinoin. Tämän jälkeen suunniteltaisiin toimintaa ja tämä suunnittelu dokumentoitaisiin toimintamalleihin, jotka sisältävät tavoitteet, rakenteet, vastuut, menettelyohjeet, prosessit ja resurssit. Toimintamalli on aina toimijakohtainen ja jokaisen osapuolen on tehtävä se aina itse. Searran tavoitteena oli tukea, kouluttaa ja neuvoa toimintamallien rakentamisessa. Toiminnalliset perusselvitykset, joiden tuloksena on löytynyt selkeä toimintakonsepti tai toteutunut erillinen EU-projekti: 1. Saamelaiskirjastot, strategia ja palvelut, Esiselvitys saamelaiskeskusarkistosta, Saamelainen musiikkiopetus, Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen, Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi ja kehittämishanke , Toimintamallien kehittäminen siirtyi, sillä oikeus- ja opetusministeriöissä hankeen rahoituksesta ei syntynyt päätöstä. Toimintamallin kehittäminen jatkui omana projektinaan alkaen.

4 4 3 Hankeorganisaatio 3.1 Ohjausryhmä Saamelaiskäräjien hallitus valitsi seuraavat edustajat SEARRAN ohjausryhmään. Puheenjohtaja Pekka Aikio Saamelaiskäräjät I vpj Irja Seurujärvi-Kari Saamelaiskäräjät saakka I vpj Anne Nuorgam Saamelaiskäräjät alkaen II vpj Pekka Fofonoff Saamelaiskäräjät Jäsen Petteri Laiti Saamelaiskäräjät Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Pekka Aikio. Saamelaiskäräjien pyynnöstä eri tahot nimesivät ohjausryhmään seuraavat edustajat: Lääninsivistysneuvos Helena Alhosaari Lapin lääninhallitus Porotalousagrologi Keijo Alanko TE-keskus Ohjelmapäällikkö Maiju Hyry Lapin liitto Kunnansihteeri Pentti Tarvainen Inarin kunta Lisäksi ohjausryhmään oli nimettynä seuraavat varajäsenet: Kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo (os. Kiviniemi) Inarin kunta alkaen Erikoissuunnittelija Samu Rötkönen Lapin liitto alkaen 3.2 Johtoryhmä Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana 11 kertaa. Searralle muodostettiin erillinen johtoryhmä kulttuurikeskukseen suunniteltujen toimijoiden edustajista. Johtoryhmän tarkoitus oli miettiä laajasti kulttuurikeskuksen sisältöä ja toimintoja ja tiedottaa hankkeesta omalle organisaatiolle. Johtoryhmän tehtävänä oli myös estää päällekkäisten toimintojen suunnittelu. Eri toimijat nimesivät omat edustajansa johtoryhmään: Tarmo Jomppainen Juhani Nousuniemi Ilmari Tapiola Kari Torikka Lassi Valkeapää Saamelaismuseo Yle Samiradio Sámi Duodji Lapin lääninhallitus Saamelaisalueen koulutuskeskus 3.3 Työntekijät Puheenjohtaja Pekka Aikio nimesi Saamelaiskäräjien edustajaksi johtoryhmään hallintopäällikkö Juha Guttormin. Johtoryhmä kokoontui projektin aikana 3 kertaa. Searra - Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojektin projektipäällikkö Lasse Porsanger Marja-Riitta Lukkari sekä osa-aikaisesti. Lisäksi projektissa projektityöntekijänä on toiminut Liisa Holmberg

5 5 3.4 Projektityöryhmä Projektilla oli myös projektityöryhmä, joka koostui kulttuurikeskukseen liittyvien projektien projektipäälliköistä, sekä saamelaiskäräjien hallintopäälliköstä. Työryhmässä olivat Liisa Holmberg Annukka Hirvasvuopio-Laiti Lasse Porsanger/Marja-Riitta Lukkari Juha Guttorm Alkuperäiskansojen elokuvakeskus projekti Saamelaismusiikinopetuksen kehittämishanke Searra Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö 4 Hankkeen toiminta pääpiirteittäin 4.1 Hankkeen kesto Projekti toteutettiin ajalla Toimenpiteet aikajärjestyksessä Vuoden 2003 toimenpiteet Tontin valinta ja asemakaavan muutos Vuonna 2003 Saamelaiskulttuurikeskukselle valittiin tontti. Kolmesta Inarin tonttivaihtoehdosta mukana olivat: sataman alue, Vuopajanniemi ja urheilukentän ympäristö. Päätöksenteon pohjana käytettiin Oulun yliopistosta tilattua diplomityötä ja maakuntamuseon muinaismuistokartoitusta sekä selvitystä tonttivaihtoehtojen perustamisolosuhteista. Searra pyysi asiaan liittyen myös useampia lausuntoja eri tahoilta ja tonttivaihtoehdoista tehtiin lukuisia muita selvityksiä ja vertailuja. Inarin kunta puolestaan teki omaa valmistelutyötä ja tilasi asemakaavamuutostyön Oulun Ympäristötaito Oy:ltä, johon liittyen tehtiin mm. saamelaiskulttuurikeskuksen vaikutusten arviointi sekä Inarin kirkonkylän kulttuuriympäristö- ja luontoselvitys. Valmistelutyön pohjalta Saamelaiskäräjien kokous päätti käräjien hallituksen esityksestä sijoittaa saamelaiskulttuurikeskus Inarin kirkonkylän keskeiselle paikalle ns. urheilukentän alueelle. Urheilukenttäalueen katsottiin olevan sijoitusvaihtoehdoista kokonaisedullisin sekä kirkonkylän taajamarakennetta hyvin kehittävä. Lisäksi katsottiin urheilukenttäalueen ympäristöineen antavan saamelaiskulttuurikeskuksen toteutukselle erinomaisen sijainnin ja riittävän tilan. Sijoitusvaihtoehto antaa myös erinomaiset edellytykset koko Inarin kirkonkylän kehittämiselle, arktiselle puistolle ja arkkitehtikilpailulle. Saamelaiskulttuurikeskuksen rahoitus ja esittelyt Valtiovarainvaliokunta otti joulukuussa 2002 toistamiseen kantaa kulttuurikeskushankkeeseen valtion vuoden 2003 talousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä (VaVM 40/2002 vp) katsoen, että hankkeen suunnittelun käynnistämisen edellyttämä rahoitus tulee turvata. Saamelaiskäräjät esitti, että sille osoitettaisiin valtion vuoden 2003 lisätalousarviossa tai viimeistään vuoden 2004 varsinaisessa talousarviossa euroa saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtikilpailua ja rakennuspaikkakuluja varten. Seuraaviksi vuosiksi tarvittaisiin noin 8 miljoonan euron rahoitus hankkeen lopullista toteuttamista varten. Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti, että Suomen hallitus tekisi periaatteellisen päätöksen saamelaiskulttuurikeskuksen toteuttamisesta kansallisena erityishankkeena ja valtion osallistumisesta myös keskuksen ylläpitokustannuksiin.

6 Tasavallan presidentti Tarja Haloselle esiteltiin hanketta Utsjoella. Puheessaan Tasavallan presidentti totesi olevansa kulttuurikeskushankkeelle hyvin myötämielinen. Syksyllä 2003 kansanedustajat Kimmo Kiljunen ja Outi Ojala tekivät euron talousarvioaloitteen vuoden 2004 budjettiin saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehti- ja rakennuspaikkakuluja varten. Tästä huolimatta vuoden 2003 tai 2004 hallituksen budjettiesityksessä ei tehty määrärahavarausta kulttuurikeskukselle. Lapin Liitto, Lapin lääninhallitus, TE keskus ja Inarin kunta huomioivat omissa suunnitelmissaan Saamelaiskulttuurikeskushankkeen ja tekivät niiden pohjalta esityksiä poliittisille vaikuttajille ja muille tahoille. Saamelaiskulttuurikeskus oli keskeisesti esillä mm. Lapin Liiton kokoamassa Lapin maakuntaohjelmassa. Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminnan kehittäminen Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminnan sisällön suunnittelu, tarkentaminen ja koordinointi nousivat rahoituksen lisäksi Searra projektin päällimmäisiksi tehtäviksi vuonna 2003, kun kaavoitukseen liittyvät asiat olivat kunnossa. Toiminnallisesti kulttuurikeskus olisi ollut hyvinkin erilainen eri tonttivaihtoehdoilla. Tähän toiminnalliseen kokonaisuuteen olisi vaikuttanut eri osapuolien tila- ja sijaintivaatimukset. Urheilukenttävaihtoehto antoi edellytykset kaikkien suunniteltujen toimintojen sijoittumiseen kulttuurikeskukseen. Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminnalliseen kehittämiseen osallistuvien määrä kasvoi vuoden 2003 aikana kun projektille nimettiin johtoryhmä.. Keskeisimpiä osapuolia ja kumppaneita Inarissa olivat Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK, Saamelaismuseo Siida, Saamen Radio ja Inarin kunta. Saamelaiskäräjät neuvotteli toiminnan kehittämisen yhteydessä Lapin musiikkiopiston ja Suomen musiikkioppilaitosten liiton kanssa saamelaisesta musiikkiopistosta, Inarin kunnan ja Lapin maakuntakirjaston kanssa saamelaiskirjastosta, Sami Duodjin kanssa käsityöyhdistyksen sijoittumisesta kulttuurikeskukseen, Lapin TE-keskuksen kanssa saamelaiselinkeinopalvelutoiminnan kehittämisestä sekä Lapin lääninhallituksen ja opetusministeriön kanssa lastenkulttuurikeskuksesta Toiminnan kehittämiseen liittyen valmisteltiin projektihakemukset kahdelle uudelle hankkeelle; Lastenkulttuurikeskukselle ja Alkuperäiskansojen elokuvakeskukselle. Kumpikin projekti sai rahoituksen ja aloitti v puolella Vuoden 2004 toimenpiteet Tarkennetun hankeselvityksen päivitys ja luovutus ministeriöille Alkuvuoden 2004 työ painottui Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkennetun hankeselvityksen päivitykseen, joka edellytti mm. toiminnallisen kokonaisuuden tarkentamista, huonetilaohjelman tarkistamista, investoinnin tavoitehintakustannusarvion uudelleenlaskentaa, valitun rakennuspaikan yksityiskohtaista kustannusselvitystä, yksityiskohtaista kalustoselvitystä ja kustannuslaskentaa, kaavoitusselvitystä sekä ylläpitokustannusarvioita. Hankeselvityksen esittämä kustannusarvio oli 8,46 milj. euroa. Hankkeen koko tarkentui noin 3600 hym²:iin ja kustannusarvio n. 8,3 miljoonaan euroon (ilman alv, ind. 12/2004). Tarkennettu hankeselvitys, rakennuspaikkaselvitys kustannuksineen ja yksityiskohtainen erittely rakennushankkeeseen kuulumattomista kalustohankinnoista ja niiden kustannuksista luovutettiin opetusministeriölle sekä oikeusministeriöille

7 7 Saamelaiskulttuurikeskuksen rahoitus ja esittelyt Saamelaiskäräjät esitti eri yhteyksissä, että Suomen valtio tekisi periaatteellisen päätöksen kulttuurikeskuksen toteuttamisesta kansallisena erityishankkeena ja valtion osallistumisesta myös keskuksen ylläpitokustannuksiin. Rahoitusesityksissä keskeisenä v oli saada valtion lisätalousarvioon euroa arkkitehtikilpailua varten. Tasavallan presidentti Tarja Haloselle ja oikeusministeri Johannes Koskiselle esiteltiin hanketta Enontekiöllä Saamelaiskäräjien virallisten avajaisten yhteydessä. Johannes Koskinen vieraili Inarissa ja keskusteli Saamelaiskäräjien kanssa Saamelaiskulttuurikeskushankkeesta. Ministeri Koskinen esitti, että perustetaan toimikunta käsittelemään Saamelaiskulttuurikeskuksen hankeselvitystä ja muita mahdollisia hankkeeseen liittyviä asioita oikeusministeriön asettamispäätöksellä. Koskinen lupasi, että Saamelaiskulttuurikeskusta käsitellään jossain vaiheessa valtioneuvostossa. Kyse on iltakoulukäsittelystä, jollainen käydään muutoinkin saamelaisasioista noin kerran vuodessa. Hän myös esitti vuoden 2005 oikeusministeriön budjettiin euroa hankkeen arkkitehtikilpailua varten, mutta valtionvarainministeriö esityksessä se ei enää ollut mukana. Saamelaiskulttuurikeskustoimikunta Oikeusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää saamelaiskulttuurikeskushanketta. Toimikunnan tehtävänä oli selvittää mennessä kulttuurikeskukseen tulevat toiminnot ja niiden vaatima tilantarve samoin kuin hankkeen rahoitusmahdollisuudet mukaan lukien keskukseen tulevien toimintojen rahoitus. Toimikunnan tuli selvittää myös hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ja toteuttamisen aikataulu. Selvitys oli laadittava siten, että sen pohjalta olisi voitu järjestää arkkitehtikilpailu vuoden 2005 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin maaherra Hannele Pokka, Lapin lääninhallitus, sekä jäseniksi hallitusneuvos Mirja Kurkinen, oikeusministeriö, ylitarkastaja Katri Santtila, opetusministeriö, projektipäällikkö Paavo Kokko, Senaatti-kiinteistöt (Oulu), maakuntajohtaja Esko Lotvonen, Lapin liitto, johtaja Pirkko Saarela, Lapin TE-keskus, kunnansihteeri Pentti Tarvainen, Inarin kunta, puheenjohtaja Pekka Aikio, Saamelaiskäräjät, hallintopäällikkö Juha Guttorm, Saamelaiskäräjät ja rehtori Lassi Valkeapää, Saamelaisalueen koulutuskeskus. Pysyvänä asiantuntijana toimi silloinen Searran projektipäällikkö Lasse Porsanger Saamelaiskäräjiltä. Toimikunnan sihteeriksi toimikunta kutsui ylitarkastaja Janne Puhakan opetusministeriöstä. Syksyn aikana saamelaiskulttuurikeskustoimikunta palkkasi arkkitehti Janne Lehtipalon arvioimaan Saamelaiskäräjien hankeselvityksen mukaista huonetilaohjelmaa. Syksyllä 2004 käytyjen lukuisten selvitysten ja neuvottelujen jälkeen Lehtipalo esitti toimikunnan kokouksessa, että perustellun toiminnan ja tilan yhteenlaskettu neliömetrimäärä on 3580 hym2. Lehtipalon esittämän huonetilaohjelman pohjalta Senaatti-kiinteistöt oli lasketuttanut uuden tavoitehintalaskelman, (Tocoman Oy) joka päätyi 8,3 milj. euroon. Searra projektin esittämä ja Inarin kunnan laatima ympäristöselvitys Inarin kirkonkylän kehittämisideoita / Saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtikilpailun aluerajaus valmistui Sen teki suunnitteluavustaja Paula Lamminsalo. Ympäristöselvitys on tarkoitus liittää yhtenä asiakirjana arkkitehtikilpailuun. Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminnan kehittäminen Keskeisten kumppaneiden välillä yhteistyö oli vuonna 2004 tiivistä ja monipuolista. Eri toimijoiden kesken pidettiin tiimipalavereja, joissa käsiteltiin saamelaiskulttuurikeskuksen toiminnan kokonaisuuden kehittämistä ja yhteistyömuotoja eri toimijoiden

8 kesken. Saamelaiskulttuurikeskuksen taustaverkosto on kehittynyt erityisesti elokuva-, musiikki-, lastenkulttuuri- ja kirjastotoiminnan osalta Saamelaismusiikin opetus oli selventynyt yhdeksi keskeiseksi osaksi saamelaiskulttuurikeskuksen toimintaa. Suomen Musiikkioppilaitosten liitto ry:n toimesta koottu selvitys saamelaisesta musiikkiopistosta valmistui maaliskuussa Musiikkiprojektiin liittyviä neuvotteluja käytiin Suomen Musiikkioppilaitosten Liitossa ja Lapin Musiikkiopistossa. Inarin kirjastotoimen johtaja Eija Kiviniemi ja maakuntakirjaston johtaja Heli Saarinen laativat esityksen millä tavalla Rovaniemellä olevan saamelaisen erikoiskirjaston ja Inarin saamelaiskirjaston palvelutehtävät jaetaan. Samalla sovittiin siitä, millä tavalla kustannukset tullaan jakamaan Inarin saamelaiskirjaston osalta eri osapuolien kesken. Tämä esitys on pohjana kirjastotoiminnan kehittämisen ja rahoituksen osalta. Neuvotteluja opetuksen ja tutkimuksen kehittämisestä oli vuoden 2004 aikana lukuisia, johon ovat osallistuneet lähinnä saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja saamelaiskäräjien nimetyt edustajat. Sami Duodjin kanssa neuvoteltiin vuonna 2004 käsityöyhdistyksen sijoittumisesta kulttuurikeskukseen. Sami Duodji oli jo aikaisemmin ottanut periaatteellisen kannanoton kulttuurikeskukseen sijoittumisesta. SámiSosterin tiloista käytiin neuvotteluja eri yhteyksissä ja SámiSoster sitoutui periaatteessa vuokraamaan tiloja, mutta pidätti oikeuden muutoksiin lopullisten vuokraym. kulujen varmistuttua. Kesällä 2004 valmistui Saamelaiskäräjien projektisuunnitelma Saamelaisen musiikin opetuksen esiselvitysten luominen ja sen käynnistäminen. EU-projekti sai rahoituksen ja alkoi helmikuussa vuoden 2005 toimenpiteet Saamelaiskulttuurikeskustoimikunnan mietintö Searra-projektin toimenpiteiden painopisteet olivat vuonna 2005 Saamelaiskulttuurikeskustoimikunnan mietinnössä, kulttuurikeskuksen esittelyssä, tiedotuksessa ja neuvotteluissa, uusien projektisuunnitelmien kehittämisessä, toimintojen koordinoinnissa sekä rahoituksen, mitoituksen ja vaikutusten arvioinnissa. Oikeusministeriön asettama Saamelaiskulttuurikeskustoimikunta luovutti noin 50-sivuisen yksimielisen mietintönsä Saamelaiskulttuurikeskuksesta oikeusministeri Johannes Koskiselle. Esityksen keskeinen sisältö oli seuraava: Saamelaiskulttuurikeskukseen tulee toimitilat Saamelaiskäräjille ja eräille muille hallinnollisille toiminnoille sekä tilat saamelaista opetus-, tutkimus-, elinkeino- ja kulttuuritoimintaa varten. Keskeisimmät käyttäjät talossa olisivat Saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Muita käyttäjiä olisivat Inarin kunta, Lapin lääninhallitus ja eräät saamelaisyhdistykset. Tilojen suunnittelussa kiinnitettiin erityisesti huomiota niiden monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen. Kulttuurikeskuksen kooksi toimikunta esitti hyöty m²:ä (vuokrapinta-ala m²). Rakentamisen kustannusarvio n. 8,3 miljoonaa (ilman alv., ind. 12/2004). Toimikunta esitti, että kulttuurikeskus rakennettaisiin kansallisena erityishankkeena ja rakennuttajana toimisi Senaatti-kiinteistöt. Lisäksi toimikunta esitti, että valtion ensimmäiseen lisätalousarvioon vuodelle 2005 otetaan euron erillismääräraha arkkitehtuurikilpailua varten. 8

9 9 Saamelaiskulttuurikeskustoimikunnan mietinnöstä antoivat huhtikuussa 2005 lausuntonsa valtiovarain-, opetus-, maa- ja metsätalous-, kauppa- ja teollisuus-, työ-, sosiaali- ja terveys- ja ympäristöministeriö sekä saamelaisalueen koulutuskeskus, Sodankylän ja Inarin kunnat ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Suurimmalla osalla lausunnon antajista ei ollut hankkeen osalta huomautettavaa tai ne ilmaisivat tukevansa hanketta, mutta olevansa sidottuja nykyisen budjetin määrärahakehyksiin. Laajimmin mietintöä käsitteli valtiovarainministeriö, joka edellytti mm. mitoituksen tarkistamista. Saamelaiskulttuurikeskuksen rahoitus ja esittelyt Suomen hallitus piti ns. saamelaisiltakoulun huhtikuun 13. pnä Kulttuurikeskushanke oli iltakoulussa päällimmäisenä asiana. Käydyissä keskusteluissa hallitus suhtautui periaatteessa myönteisesti hankkeeseen ja katsoi kulttuurikeskuksen olevan kansallinen eikä maakunnallinen hanke. Arkkitehtikilpailun edellyttämää rahoitusta ( euroa) käsiteltiin valtion vuoden 2005 ensimmäisessä lisätalousarviossa ja sovittiin, että asiaan palataan syksyn lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Kulttuurikeskuksen mitoitusperusteita, rahoitusvaihtoehtoja ja toteutustapaa täsmennettiin tätä ennen oikeusministeriön, opetusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä. Oikeusministeriö esitti suunnittelurahan sisällyttämistä syksyn 2005 lisätalousarvioon, mutta valtiovarainministeriö käsittelyssä määräraha poistettiin eikä se siten sisältynyt hallituksen lokakuun alkupuolella hyväksymään lisätalousarvioesitykseen eduskunnalle. Loppuvuodesta 2005 tilattiin ISS Proko Oy:ltä tavoitehinnan päivityslaskelma. Laskelman mukaan tavoitehinta hintatasossa 1/2006 olisi noin 10,2 miljoonaa euroa. Uudet projektisuunnitelmat Searra projekti oli mukana laatimassa, kehittämässä ja luomassa edellytyksiä vuoden 2005 aikana kolmelle uudelle EU-projektille, jotka liittyvät saamelaiskulttuurikeskuksen toimintaan: 1) Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin rakentaminen, hakemus jätetty Lapin lääninhallitukseen , projekti alkoi ) Saamelaiselinkeinotoiminnan koordinointi ja kehittämishanke, hakemus jätetty Lapin TEkeskukselle, projekti alkoi ) Kansainvälinen lasten ja nuorten kulttuurivaihtoprojekti, jossa mahdollisiksi yhteistyötahoiksi kaavailtiin Ruotsin saamelaisia ja Skotlannin gaelinkielistä vähemmistöä. Projektiehdotus jäi eri osapuolien käsiteltäväksi vuoden 2006 toimenpiteet Sidosryhmätyöskentely ja hankkeen esittelyt Vuonna 2006 Saamelaiskäräjät kiinnitti huomiota erityisesti eri ryhmien yhteistyöhön, tiedottamiseen, riittävään dokumentointiin, innovatiiviseen ja luovaan toimintaan sekä erilaisten toimintaprosessien kehittämiseen. Tiedottamista parannettiin kehittämällä saamelaiskulttuurikeskuksesta www-sivustoa ja painattamalla esite. Kulttuurikeskuksen sisällöstä ja toiminnoista neuvoteltiin tiiviisti eri sidosryhmien edustajien ja projektityöryhmän kanssa. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut tarkastella Saamelaiskulttuurikeskuksen ja Siidan laajennuksen etenemistä ja selvittää miten hankkeet tukevat toisiaan mahdollisimman monipuolisesti sekä tarkistaa, ettei toiminnoissa ole päällekkäisyyksiä.

10 Saamelaiskäräjät ja Rovaniemen kaupunki tekivät yhteistyösopimuksen, jossa Saamelaiskäräjät sitoutui tukemaan Rovaniemeä kulttuuripääkaupunkihankkeessa ja Rovaniemi sitoutui tukemaan Saamelaiskulttuurikeskushankkeen edistämistä. Projektille palkattiin Liisa Holmberg huolehtimaan kulttuuripääkaupunkiyhteistyön toteuttamisesta. Saamelaiskulttuurikeskusta tuotiin voimakkaasti esillä Rovaniemi 2011 tapahtumissa Brysselissä, Helsingissä ja Tampereella sekä useaan otteeseen Rovaniemellä. Rovaniemi pääsi kahden ehdokkaan joukkoon kulttuuripääkaupunkikilvassa ja tämä toi valtavasti julkisuutta kummallekin hankkeelle. Saamelaiskulttuurikeskus oli esillä valtakunnallisessa mediassa mm. radion suorassa lähetyksessä sekä tv:n kulttuuriohjelmissa. Saamelaiskulttuurikeskusta esiteltiin myös Tampereen lyhytelokuvafestivaaleille Saamelaiset esittäytyvät tilaisuudessa. Tiedotustilaisuuden jälkeen järjestetyssä saamelaistapahtumassa vieraili noin 100 ihmistä, mukana suomalaisia elokuvarahoittajia ja päättäjiä eri ministeriöistä mm. osastopäällikkö Jukka Liedes Opetusministeriöstä ja toimitusjohtaja Jouni Mykkänen Suomen elokuvasäätiöstä. Kulttuurikeskustyöryhmä tutustui Ruotsin saamelaiskäräjiin ja heidän tulevaan parlamenttitaloon, joka on jo edennyt arkkitehtikilpailun jälkeiseen suunnitteluvaiheeseen. Tapaamisessa sovittiin, Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien edustajat aloittavat jatkuvan yhteydenpidon parlamenttitalojen suunnittelutyöstä ja tätä kautta mahdollisesti välttäisivät suurimmat ongelmat. Saamelaiskäräjien hallitus asetti kokouksessaan saamelaiskulttuurikeskushankkeen edistämistä, arviointia ja seurantaa varten erityisen työryhmän, johon se kutsui edustajat oikeusministeriöstä, opetusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Lapin lääninhallituksesta, Lapin liitosta, Lapin TE-keskuksesta, Senaatti-kiinteistöistä, Rovaniemen kaupungista, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ja Inarin kunnasta. Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö eivät nimenneet edustajaansa työryhmään. Työryhmä on kokoontunut ja sekä Saamelaiskulttuurikeskuksen rahoitusvaihtoehtoja Lapin maakuntaohjelmassa kaudeksi ja siihen liittyvässä toteuttamissuunnitelmassa saamelaiskulttuurikeskushanke on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi sekä kulttuurisektorilla että Pohjois-Lapin seutukunnassa. Luonnoksessa ( ) Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys ohjelmaksi (EAKR-ohjelma) on saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantamista koskevan toimintalinjan alla mainittu, että saamelaisväestön edellytyksiä kehittää elinkeinojaan ja kulttuuriaan tuetaan tästä toimintalinjasta. Kohteena ovat saamelaiskulttuuriin liittyvät palvelut ja investoinnit. Lapin liiton edustajien antamien tietojen mukaan tämä teksti mahdollistaa kulttuurikeskuksen investoinnin osarahoittamista kyseisen ohjelman varoista. EU-rahoituksen saaminen arkkitehtikilpailuun ja rakentamiskustannuksiin olisi mahdollista kuitenkin vain, mikäli valtio sitoutuisi tulevien käyttökustannusten rahoittamiseen. EU-rahoista ei kuitenkaan ole mahdollista rahoittaa Saamelaiskäräjien hallinnollisia tiloja. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen osalta Opetushallituksen talous- ja toimintasuunnitelmassa on huomioitu Saamelaiskulttuurikeskuksen lisäämät toimintokulut vuodesta 2010 lukien. Kulttuurikeskushanke tukee myös erinomaisesti opetusministeriön taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta koskevaa toimenpideohjelmaa vuosiksi Tämä ohjelma nojaa pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan ja siinä lausuttuun pyrkimykseen kiinnittää erityistä huomiota lasten, vammaisten ja vähemmistöryhmien kulttuurisiin oikeuksiin. Ohjelman painopisteenä on julkisten kulttuuripalvelujen saa- 10

11 vutettavuus ja siinä kiinnitetään ensisijaisesti huomiota kieli- ja kulttuurivähemmistöjen mahdollisuuksiin harjoittaa omaehtoista kulttuuritoimintaa ja saada omapohjaisia kulttuuripalveluja. Ohjelmassa viitataan muun muassa saamelaisten erityistarpeisiin Hankkeen talous 5.1 Budjetoidut ja toteutuneet kustannukset kustannuslajeittain Kustannusarvio Yhteensä Henkilöstökulut , , , ,00 Matkakulut , , , ,00 Ostopalvelut , , , ,00 Koneet ja laitteet 7 000,00 500,00 0, ,00 Muut menot , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Toteutuneet Yhteensä Henkilöstökulut , , , , ,19 Matkakulut , , , , ,14 Ostopalvelut , , , , ,26 Koneet ja laitteet 0,00 368,00 368,00 Muut menot 9 936, , , , ,23 Yhteensä , , , , ,82 Projektin alkuperäinen aika oli vuoden 2005 loppuun. Projektille kuitenkin myönnettiin jatkoaikaa saakka. Projektille haettiin kustannuspaikkamuutoksia ja sekä ja Budjetoitu ja toteutunut rahoitus Rahoitussuunnitelma Yhteensä EU , , , ,00 Valtio , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Toteutunut rahoitus Yhteensä EU , , , , ,91 Valtio , , , , ,91 Yhteensä , , , , ,82

12 12 6 Hankkeen tulokset 6.1 Sanallinen arviointi Verkostoituminen ja kumppanuus Saamelaiskulttuurikeskuksen toimijat ovat Searra projektin tavoitteiden mukaisesti laajasti verkostoituneet ja tekevät keskenään hyvää yhteistyötä. Hanke etenee niin valtionhallinnossa, paikallishallinnossa kuin maakunnallisellakin tasolla. Saamelaiskulttuurikeskus on maakunnan kärkihanke tulevalla EU-ohjelmakaudella ja tämä on ollut mahdollista laajan verkostoyhteistyön sekä yksimielisen maakuntaviranomaisten sekä poliittisen tuen ansiosta. Toiminnan ja tilan yhteensovittaminen Saamelaiskäräjien kokous päätti sijoittaa saamelaiskulttuurikeskuksen Inarin kirkonkylän keskeiselle paikalle ns. urheilukentän alueelle. Alue on noin neljän hehtaarin luonnonkaunis alue rajoittuen Juutuanjoen koskiin ja josta on näkymät Inarinjärvelle. Päätöksen myötä Inarin kunnan aikaisemmin antamat 1,13 miljoonan euron sitoumukset kaavoituksesta, kunnallistekniikasta, tontin luovutuksesta vastikkeetta ja siinä sijaitsevien rakennusten purkumahdollisuudesta astuivat voimaan. Kunta sitoutui rakentamaan myös korvaavat asunnot purettavien asuntojen tilalle. Riittävän suuri keskeisellä paikalla oleva rakennuspaikka varmisti sen, että kaikki taloon kaavaillut toimijat olivat valmiit sijoittumaan kulttuurikeskukseen. Valittu rakennuspaikka antaa nyt erinomaiset edellytykset saamelaiskulttuurikeskuksen toimintojen ja koko Inarin kirkonkylän kehittämiselle sekä arkkitehtikilpailulle. Laajapohjainen toimikunta, jonka puheenjohtajana toimi maaherra Hannele Pokka, hyväksyi yksimielisesti laatimansa ehdotuksen (Saamelaiskulttuurikeskustoimikunnan mietintö, oikeusministeriö 2005:7) saamelaiskulttuurikeskuksen toteuttamiseksi. Toimikunnan mietinnössä on esitetty mm. ratkaisumalli kulttuurikeskuksen tilaohjelmaksi sekä investoinnin ja sinne sijoittuvien toimintojen rahoittamiseksi. Toimikunnan noin 50-sivuinen mietintö luovutettiin oikeusministeri Johannes Koskiselle ja toimikunnan mietintöä käsiteltiin hallituksen iltakoulussa Toimikunnan mietintö on edelleen pääosin lähtökohtana tilojen ja toimintojen järjestämisessä. Rahoituksen osalta myöhemmin on noussut esille myös EU-rahoituksen liittäminen investointiin ja kalustohankintoihin. Laadukkaan toiminnan kehittäminen Toiminnalliset perusselvitykset, joiden tuloksena on löytynyt selkeä toimintakonsepti tai toteutunut erillinen EU-projekti: o Saamelaiskirjastot, strategia ja palvelut, o Esiselvitys saamelaiskeskusarkistosta, o Saamelainen musiikkiopetus, o Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen, o Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi ja kehittämishanke , o Inarin Saamelaiskulttuurikeskus - hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset, dosentti Hannu Törmä, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus 2005

13 Seurantaindikaattorit Määrälliset Tavoite Yhteensä Miehiä Naisia Uudet pysyvät työpaikat, lkm Uudet väliaikaiset työpaikat, henkilötyövuosia Säilytetyt/uudistetut työpaikat, lkm Yhteensä Naisyrityksiä Syntyneet uudet yritykset, lkm 14 9 Toteutunut Uudet pysyvät työpaikat, lkm Uudet väliaikaiset työpaikat, henkilötyövuosia Säilytetyt/uudistetut työpaikat, lkm Yhteensä Naisyrityksiä Syntyneet uudet yritykset, lkm 1 1 Henkilötyövuosiin oli tavoitteita laskettaessa otettu huomioon rakennusvaiheen työntekijät sekä muut rakentamisvaiheen kerrannaisvaikutuksista syntyvät työpaikat. Rakentamispäätöstä ei ehtinyt syntyä Searra-projektin aikana, joten määrällisiin tavoitteisiin ei päästy. Kulttuurikeskushankkeen vaikutukset realisoituvat koko laajuudessaan varsinaisen investointipäätöksen myötä. 6.3 Ohjausryhmän arvio Ohjausryhmä näki, että hanke on onnistunut tavoitteiden saavuttamisessa. Saamelaiskulttuurikeskuksen tilaohjelma, kustannusarvio ja sisältösuunnitelma ovat valmiina sekä eri rahoitusvaihtoehtoja on tutkittu. Saamelaiskulttuurikeskus on saatu maakunnan kärkihankkeeksi ja se on saanut taakseen niin paikallis- kuin maakunnalliset viranomaiset. Kaikkia tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu, sillä rakentamispäätöstä ei syntynyt projektiajan puitteissa. 7 Hankkeen tulosten hyödyntäminen hankevaiheen jälkeen Hankkeen aikana mukana olleet tahot voivat hyödyntää hankkeen aikana kertynyttä tietoa ja kokemusta Saamelaiskulttuurikeskuksen suunnittelussa kohti valmista rakennusta. 7.1 Vastuuorganisaatio hankevaiheen jälkeen 7.1 Yhteystiedot Saamelaiskäräjät ja Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin kehittämisprojekti Saamelaiskäräjät Saarikoskentie Inari P

14 Mahdolliset toimenpide-esitykset Saamelaiskulttuurikeskusta viedään eteenpäin Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamalliprojektin sekä Saamelaiskäräjien voimin. 7.3 Hankkeen tuloksista tiedottaminen Loppuraportti toimitetaan Saamelaiskulttuurikeskukseen tuleville toimijoille, opetusministeriölle, oikeusministeriölle sekä julkaistaan se saamelaiskäräjien sivuilla. Saamelaiskulttuurikeskusesitettä jaetaan mahdollisimman monille tahoille. Liitteet: hankkeessa tuotettu materiaali