Projektin loppuraportti

Transkriptio

1 ESRA Projektin loppuraportti Taustatiedot Diaarinumero LLH /Ha-7 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen Projektikoodi S85721 Tavoiteohjelma 1B Toimintalinja 2 Toimenpidekokonaisuus 6 Projektin suunnitelman mukainen kestoaika Projektin päävastuuviranomainen 2905 Lapin lh. OPM Projektia hallinoiva organisaatio Saamelaiskäräjät Projektin vastuuhenkilö Juha Guttorm Puhelinnumero ; Postiosoite Saarikoskentie 4, INARI 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin tavoitteena oli luoda Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamalli eli laatia toimintasuunnitelma talon käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja hyväksyttää tämä suunnitelma Saamelaiskulttuurikeskuksen osapuolien kesken. Toisena tavoitteena oli kehittää Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toimintamallia niin, että se tulee toimimaan koko pohjoiskalotin saamelaiselokuvien sateenvarjo-organisaationa ja kansainvälisenä koordinaattorina saamelaisille ja muille alkuperäiskansojen elokuvantekijöille. Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallia lähdettiin kehittämään siten, että laadittiin tarkennettu hankesuunnitelma, jossa sovitettiin yhteen toiminnat ja tilat. Tarkennetun hankesuunnitelman laatijaksi valittiin kilpailutuksen jälkeen ISS Proko ja se valmistui toukokuussa Hankesuunnitelman pohjalta kulttuurikeskuksen toimintamalli selkeytyi. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana toimii Saamelaiskäräjät ja rakennuttajana Senaatti. Keskuksen päävuokralaisena on Saamelaiskäräjät, joka vuokraa tiloja edelleen muille toimijoille joita ovat Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inarin kunta (Inarin lähikirjasto), SámiSoster ry, Sámi Duodji ry sekä Lapin lääninhallitus. Toimijat ovat allekirjoittaneet esisopimukset saamelaiskulttuurikeskuksen vuokraamisesta. Saamelaiskulttuurikeskushankkeen rahoituskysymykset saatiin ratkaistua keväällä Lapin maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi huhtikuussa Lapin maakunnan yhteistyöasiakirjan vuosiksi ja varasi siinä yhteydessä EU-ohjelmarahoitusta enintään 5,0 miljoonaa euroa kulttuurikeskukseen tulevien opetus-, kulttuuri- ja elinkeinotilojen suunnitteluun, rakentamiseen ja kalustamiseen. Vastaava varaus sisältyy myös maakunnan yhteistyöasiakirjaan vuosille Hankkeen investoinnin loppu- eli valtionrahoitusosuus ratkaistiin puolestaan toukokuussa 2007 kun valtioneuvosto sisällytti kulttuurikeskuksen valtiontalouden kehyksiin vuosiksi Tämä päätös on sittemmin pantu toimeen hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi vuodeksi 2008, jossa Saamelaiskäräjille on annettu valtuus tehdä Senaatti-kiinteistöjen kanssa kulttuurikeskusta koskeva vuokrasopimus edellyttäen, että EU:n rakennerahastoohjelmien osuus rakentamis- ja kalustamiskustannuksista on vähintään 5,0 miljoonaa euroa. Saamelaiskäräjät on aloittanut hankkeen toteuttamiseen liittyvät toimet yhteistyössä Senaattikiinteistöjen ja Inarin Tulostettu

2 kunnan kanssa. Arkkitehtikilpailu on määrä julistaa avoimeksi keväällä Varsinaiseen suunnitteluun päästään vuonna 2009 ja rakentaminen aloitetaan tämänhetkisen aikataulun mukaan keväällä Kulttuurikeskuksen pitäisi valmistua keväällä Alkuperäiskansojen elokuvakeskus toimi projektin aikana linkkinä Ruotsin ja Norjan saamelaisten elokuvatoimijoiden kesken koordinoiden yhteisiä hankkeita, tapahtumia ja tuotantoja. Projektin aikana elokuvakeskus oli mukana mm. perustamassa Norjan Kautokeinoon Den Samiska Filmsenteriä, jonka hallitukseen valittiin Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen puolesta Liisa Holmberg. Ruotsissa Alkuperäiskansojen elokuvakeskus on tehnyt yhteisyötä mm. Luulajassa sijaitsevan Filmpool Nordin kanssa. Projektin aikana on tiivistetty yhteistyötä saamelaisten elokuvatekijöiden, tuottajien ja organisaatioiden välillä yli valtakuntien rajojen. Projektin aikana Alkuperäiskansojen elokuvakeskus aloitti yhteispohjoismaisen projektin "Samiska Filmkompentens och Utbildning" jonka tavoitteena on saamelaisen elokuvaosaamisen ja koulutuksen kehittäminen. Projekti on Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen ja Filmpool Nordin välinen. 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin lähtökohtana oli viedä päätökseen Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta- ja laatuprojekti Searran aloittama työ eli luoda sopimuskäytännöt ja toimintamalli kulttuurikeskuksen toimijoiden kesken. Toisena lähtökohtana oli lujittaa alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen kansainvälistä yhteistyöpohjaa ja tätä kautta saada saamelais- ja alkuperäiskansojen elokuva- ja televisioyhteistyö palvelemaan alueen väestöä. Projektin varsinaiset kohderyhmät olivat saamelaisorganisaatiot ja yhdistykset sekä saamelaisalueen elokuva-alan osaajat ja kouluttajat. Välillisesti kohderyhmät olivat matkailu- ja muut yrittäjät, joiden toimintaan Saamelaiskulttuurikeskus vaikuttaa suoraan tai välillisesti. 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta Projektin piiriin kuuluivat saamelaiskulttuurikeskukseen suunnitellut toimijat sekä saamelaiset elokuvayritykset ja - organisaatiot joiden kanssa tehtiin yhteistyötä. Elokuvakoulutukseen osallistui lukion oppilaita ja opettajia saamelaisalueella Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Saamelaiskäräjät hallinnoi projektia. Projektissa oli palkattuna projektipäällikkö kokoaikaisesti ja kolmen kuukauden ajalla työskenteli myös projektityöntekijä. Saamelaiskäräjät koordinoi yhteistyökumppaneita siten, että kaikki toimenpiteet hankkeen etenemiseksi eri tahoilla tehtiin ajallaan ja hanke eteni. Saamelaiskäräjät järjesti tapaamisia, neuvotteluja ja seminaareja eri yhteistyökumppaneiden kanssa sekä esitteli hanketta rahoittajille ja päättäjille Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Saamelaiskäräjät hallinnoi ja koordinoi projektia sekä vastasi taloushallinnosta. Saamelaisalueen koulutuskeskus vastasi koulutuksen ja tutkimuksen tilatarpeiden kartoituksesta sekä oli mukana järjestämässä elokuva-alan seminaareja ja koulutustilaisuuksia. Tulostettu

3 Inarin kunta vastasi kirjaston tarpeiden ja siihen liittyen Saamelaiskirjaston tarpeiden kartoituksesta sekä omista sitoumuksistaan tonttiin liittyen. Saamelaiskäräjät piti yhteyttä mukaan tuleviin yhdistyksiin. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus oli mukana suunnittelemassa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Yle Samiradio kanssa saamenkielisiä lastenohjelmia. Säännölliset ohjelmat alkoivat syksyllä Kansainvälinen yhteistyö Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin osalta yhteistyötä tehtiin Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa seuraten heidän parlamenttitalohankkeen etenemistä. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus teki yhteistyötä Pohjoismaissa toimivien saamelaisten elokuvatekijöiden, - tuottajien ja -organisaatioiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin kopioimalla ja levittämällä saamelaiselokuvia elokuvafestivaaleille ympäri maailman mm. Nepalin alkuperäiskansojen elokuvafestivaalit, Tarto Maailmafilm elokuvafestivaali, Norjan RidduRiddu monikulttuurifestivaali, Toronton ImagineNative, Rovaniemen Arktinen Vimma ja Sodankylän elokuvajuhlat. Yhteistyötä tehtiin myös Tampereen kansainvälisten lyhytelokuvafestivaalien kanssa keväällä Festivaalien yhtenä teemana oli saamelaiselokuvat ja niitä näytettiin 30 kpl. Saamelaiselokuvia levitettiin myös opetustarkoituksessa mm. Espanjaan sekä yliopistoihin. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Tiedottamista Saamelaiskäräjät teki useiden lehdistötiedotteiden ja haastatteluiden avulla. Lisäksi Saamelaiskäräjät järjesti ja oli mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja lehdistötilaisuuksia, joissa saamelaiskulttuurikeskusta ja saamelaista elokuvaa esiteltiin mm. Tampereen elokuvafestivaalit. Lisäksi painettiin ja jaeltiin käsiesitettä Saamelaiskulttuurikeskuksesta ja päivitettiin internet-sivuja lisäten sinne mm. hankkeesta tehtyjä selvityksiä. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Projektin haasteena oli Saamelaiskulttuurikeskuksen investointirahoituksen lopullisten päätösten saamisessa valtiolta. Päätöksen viipyminen hidasti mukaan tulevien toimijoiden lopullista sitoutumista hankkeeseen. Lisäksi arvonlisäverotuskysymys hankaloitti hankkeen suunnittelua. Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toimintamallin kehittämisen haasteet liittyivät siihen, että Norjan puolella yhteistyöorganisaation löytyminen jäi kevättalveen 2007, jolloin Samiska Filmsenter perustettiin. Norjan saamelaisalueella on paljon elokuvien tuotantoyhtiöitä joiden kanssa on yksittäin tehty yhteistyötä, mutta toiminta pääsi kunnolla vauhtiin vasta Filmsenterin perustamisen jälkeen. Ruotsissa tällainen yhteistyöorganisaatio löytyy (Filmpool Nord), mutta Ruotsin saamelaisalueelta on vaikeampi löytää yksittäisiä tuotantoyhtiöitä. Suomen saamelaisalueella on hyvin vähän tuotantoyhtiöitä, mutta tilannetta parantaa se, että Saakin elokuvakoulutus ja Skàbmagovat-elokuvafestivaalit ovat vahvasti etabloituneita Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Jotta saamelaiskulttuurikeskus etenee suunnitelman mukaisesti, on Saamelaiskäräjien oltava edelleen aktiivinen sen edistämiseksi. Hanke on siinä vaiheessa, että se voidaan toteuttaa eli rakentaa. Tulostettu

4 Toimintamallia tulee tarkentaa mm. laatimalla liiketoimintasuunnitelma talolle sekä kilpailuttamalla ravintoloitsija. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus on todettu tärkeäksi yhteispohjoismaiseksi saamelaiselokuvien koordinaattoriksi ja tätä toimintaa varten elokuvakeskus tarvitsee pysyvää rahoitusta. 7. Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projekti saavutti sille asetetut tavoitteet. Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamalli selkeytyi ja eri osapuolet ovat allekirjoittaneet esisopimukset. Lisäksi keskuksen investointirahoitus on saatu ratkaistua ja tarvittavat poliittiset päätökset on tehty. Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toimintamallin kehittäminen jatkuu uudessa projektissa, joka tehdään yhteistyössä Filmpool Nordin kanssa. Elokuvakeskus on projektin aikana noussut tärkeäksi kansainväliseksi koordinaattoriksi saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen elokuvafestivaalien kesken. Projektin aikana Inariin perustettiin yksi elokuvatuotantoyritys Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Työttömänä projektin aloittaneista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työpaikoille yrittäjäksi koulutukseen työttömänä aloittaneita oli yhteensä Ennen projektia työmarkkinoiden ulkopuolella olleista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille yrittäjäksi koulutukseen aloittaneista työmarkkinoiden ulkopuolella oli ennen projektin alkua yhteensä 7.2. Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin 7.3. Työpaikat ja uudet yritykset Projektin aikaansaamat uudet työpaikat 1 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista joihin sijoittunut naisia 1 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista Projektin aikaansaamat uudet yritykset 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl Projektin turvaamat työpaikat osallistuneissa yrityksissä 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista Tulostettu

5 joista naisten työpaikkoja 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista 7.4. Välilliset työllisyysvaikutukset Projektin aikana syntyi yksi saamelainen elokuvayritys joka työllistää 1-2 ihmistä. Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamispäätöksen jälkeen Inarin kaksi hotellia aloittivat laajennustyöt. 8. Projektin innovatiivisuus Projektin aikana kehitettiin toimintamallipohja alueelliselle toimintakeskukselle. Lisäksi projektin aikana tuotettiin lyhytelokuvia ja kehitettiin saamelaista elokuvakasvatusta. 9. Toiminnan jatkuvuus Projektin aikana Saamelaiskulttuurikeskushankeen rakentamispäätös ja poliittiset rahoituspäätökset sekä esisopimukset toimijoiden kanssa saatettiin sille tasolla, että varsinaisen rakentamispäätöksen mukaisesti Saamelaiskulttuurikeskus valmistuu vuoden 2011 lopussa. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus on vakiinnuttanut asemansa yhteispohjoismaisena saamelaisena elokuvatoimijana ja tekee tiivistä yhteistyötä sekä Ruotsin että Norjan saamelaisten elokuvatuotantoyhtiöiden ja -keskusten kanssa. 10. Projektin rahoitus Projektin rahoitus suunnitelman* mukaan (OPM:n hallinnonalalla sidontatiedot) Projektin tähän mennessä toteutunut rahoitus. Voidaan ilmoittaa ilman opintososiaalisia etuisuuksia. ESR- ja valtion rahoitus euro euro Muu julkinen rahoitus 0 euro 0 euro Kuntien rahoitus 0 euro 0 euro Yksityinen rahoitus 0 euro 0 euro Tulot 0 euro 0 euro Rahoitus yhteensä euro euro Valuutta EURO *Suunnitelma=viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma. 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö/henkilöt (nimi ja asema)* Projektikustannusten hyväksymisestä vastasi hallintopäällikkö Juha Guttorm Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio* Projektin kirjanpidosta vastaa Saamelaiskäräjien taloussihteeri Hilkka Kukkonen Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö tai organisaatio* Saamelaiskäräjien tilintarkastuksesta vastaavat HTM-tilintarkastaja Irja Herkman ja varanotaari Johan-Oula Juuso. Tulostettu

6 11.4. Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio Projektin lopputilintarkastuksen suorittavat HTM-tilintarkastaja Irja Herkman ja varanotaari Johan-Oula Juuso Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Projektien asiakirjojen säilytyksestä vastaa Saamelaiskäräjien sihteeristö Projektin asiakirjojen säilytyspaikka Projektin asiakirjat säilytetään Saamelaiskäräjien arkistossa Inarissa Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Projektin kirjanpitoaineiston säilytyksestä vastaa Saamelaiskäräjien sihteeristö Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Projektin kirjanpitoaineisto säilytetään Saamelaiskäräjien arkistossa Inarissa. 12. Seurantaraportti Tätä loppuraporttia täydentää viimeisen seurantakauden seurantaraportti, joka on laadittu vuoden 2007 seurantakaudelta ja toimitettu projektin päävastuuviranomaiselle. 13. Allekirjoitus ja pvm Vakuutan, että projektiin liittyviä asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa tositteineen säilytetään vähintään vuoden 2012 loppuun tai ESR-rahoittajaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Allekirjoittaja* Inarissa Juha Guttorm hallintopäällikkö Saamelaiskäräjät * Allekirjoittajana organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava. Tulostettu