VUOSIKERTOMUS Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2015 Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry

2 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tiivistelmä Kumpulan koulukasvitarha toimintaympäristönä Puutarha ympäristökasvatuksessa Lasten leirit ja kerhot Viljelyleirit Ympäristötaideleirit Draamaleirit Kehitysvammaisten leiritoiminta Leiritoiminnan tunnuslukuja ja palautetta toiminnasta Lasten kerhot Koulu- ja päiväkotitoiminta Perhekerhotoiminta Puutarha nuorisotyössä Vihreän Oksa Werstas puutarhatyöpaja vuotiaille Kesätyöt ja työharjoittelut Vapaaehtoistoiminta Viestintä, vaikuttaminen ja yhteistyö Tapahtumat ja jäsentoiminta Hankkeet Puutarha nuorisotyön välineenä Kasva ja opi puutarhassa II Puheluja puutarhasta Puutarhoja kaikille Kehittäminen ja arviointi Hallinto ja henkilöstö Hallitus Henkilöstö Toimitilat Talous...19

3 Johdanto Tiivistelmä LASTEN JA NUORTEN PUUTARHAYHDISTYKSEN MONIMUOTOINEN PUUTARHA 2015 Nuorten työpaja, Vihreän Oksan Werstas Nuorisotalojen tuki Kasvun ja Oppimisen Tukeminen, Yhdessä tekeminen, Vaikuttaminen, työllistyminen NUORISOTYÖSSÄ PUUTARHA Vapaaehtoistoiminta Lasten leirit, kerho YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA Perhekerho Luontosuhteen Voimistuminen, Tiedot, Taidot, Oma toiminta Materiaalit, koulutukset, Tuki ja toimintamallien levitys Kahvila Kesätyöt ja työharjoittelut Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toiminta-ajatuksena on syventää lasten ja nuorten viljelytaitoja ja -tietoja sekä luontosuhdetta. Yhdistyksen toiminta lisää puutarhakulttuurin tuntemusta kaupungissa sekä tukee kaikenikäisten hyvinvointia puutarhassa tapahtuvan yhteisen työn ja virkistyksen kautta. Yhdistyksen toiminnan keskipisteenä on Kumpulan koulukasvitarha, 4,3 hehtaarin puutarha keskellä Helsinkiä. Koulukasvitarha on Helsingin kaupungin omistuksessa, mutta yhdistys on vastannut alueen toiminnasta yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Kumpulassa järjestettiin vuonna 2015 leiritoimintaa lapsille, perhekerhotoimintaa, nuorten työpajatoimintaa sekä vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi alueelle työllistettiin nuoria eri mittaisiin työsuhteisiin puutarhan töihin. Ensimmäistä kertaa alueella kokeiltiin myös kesäkahvilatoimintaa, mikä osoittautui menestyksekkääksi ja nuorten voimin syntynyt Cafe Utopiha villiyrttiresepteineen saa varmasti jatkoa tulevina vuosina. Kumpulan koulukasvitarhan toiminta kehittyi ja laajeni kesällä 2015 yhdistyksen ja nuorisoasiainkeskuksen kumppanuuden ansiosta. Nuorisoasiainkeskuksen kautta alueelle tuli 12 määräaikaista työntekijää ja vastuuohjaaja. Kesä toteutettiin yhteisvoimin, joka mahdollisti sisältöjen kehittymisen ja kokonaan uudetkin toiminnot kuten kahvilan ja yhteisötaiteen.

4 Kesällä 2015 Kumpulan koulukasvitarhaa elävöitettiin myös Puheluja puutarhasta -hankkeen avulla. Alli Paasikiven Säätiön rahoituksen turvin valmistui koulukasvitarhalle ensimmäinen aistikoppi kuuloaistille. Koppiin voi vetäytyä rauhoittumaan ja kuulostelemaan miltä puutarha tuntuu. Kumpula on lasten ja nuorten puutarhakulttuurin kehto, jossa toimintamalleja testataan ja kehitetään. Yhdistys pyrkii levittämään toimintaa muualle maahan. Toistaiseksi tämä on tapahtunut eri hankkeiden kautta kuten vuonna 2015 Kasva ja opi puutarhassa- ja Puutarha nuorisotyön välineenä -hankkeessa. PUUTARHA YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA Lapsille järjestettiin kesällä 2015 yhteensä 10 leiriä: 2 viljelyleiriä, 4 ympäristötaideleiriä, 2 draamaleiriä ja 2 kehitysvammaisten lasten leiriä. Ohjattu leiritoimintaa oli koulujen kesäloman aikaan arkisin kello 10-14, lisäksi vanhemmilla oli mahdollisuus varata lapselleen paikka parkkitoiminnasta, jota oli tunti aamusta ja tunti iltapäivästä. Tarjolla oli yhteensä 160 leiripäivää ja leiriläisiä oli kaikkiaan noin 190. Leiripäivään sisältyi ohjauksen lisäksi lämmin lounas. Leirit oli kohdistettu 7-12-vuotiaille paitsi toinen kehitysvammaisten leiri, joka oli suunnattu teineille. Tällä leirillä haluttiin antaa kehitysvammaisille nuorille kokemus kesätöistä puutarhalla. Riippumatta leirityypistä kaikki lapset saivat tuntuman viljelyyn. Varsinaisten leirien päätyttyä kesä jatkui vielä sadonkorjuulauantaisin syyskuun loppuun. Sadonkorjuu oli tarkoitettu kaikille kesällä leireillä olleille. Leiritoiminnasta kerättiin palautetta vanhemmilta ja lapsilta. Saatu palaute oli erittäin positiivista, asteikolla 1-5, jossa viisi paras arvosana, arvosanat keskimäärin 4,5. Leirien lisäksi keväällä toimi Vesalan yläasteella puutarhaluontokerho viidelletoista lapselle kerran viikossa. Koulu-ja päiväkotilapsilla oli mahdollisuus opastettuun päivään puutarhalla erityisesti elosyyskuussa. Päiväkoti Saukon väki vieraili tarhalla säännöllisesti kerran viikossa. Myös RubuFesttapahtuma järjestettiin koulukasvitarhalla. Kumpulassa jatkoi toimintaansa myös puutarhaperhekerho, jota pyöritettiin yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa ja sosiaalitoimen avustuksen turvin. Perheitä kerhossa oli 21 ja osallistujia kaikkiaan miltei 80 henkeä. Kerho toimi alkukesästä juhannukseen asti kaksi kertaa viikossa ja juhannuksen jälkeen kerran viikossa. Perheistä valtaosa, noin 90 prosenttia, oli pienten lasten vanhempia. Kerhossa opittiin puutarhurien opastuksella viljelyä yhteisellä alueella, jonka sato myös jaettiin yhdessä. Puutarhataitojen lisäksi kerhosta saatiin virkistystä ja uusia ystäviä. Kaupunkilaislapset pääsivät vapaasti möyrimään mullassa ja oppivat ruoan välillä työläänkin tien pellolta pöytään. Kasva ja opi puutarhassa -hankkeen kautta vietiin eteenpäin puutarhatoiminnan malleja levittämällä opaskirjaa ja järjestämällä keskustelutilaisuus marraskuussa. Lisäksi kartoitettiin kiinnostuneita toimijoita ja käytiin neuvotteluja toiminnan käynnistämisestä mm. Turussa ja Tampereella. Tukea annettiin myös Porvoossa yhdistyksen mallilla toimivalle perhekerholle.

5 PUUTARHA NUORISOTYÖSSÄ Yhdistyksen nuorisotyön lippulaiva on nuorten työpaja Vihreän Oksan Werstas, joka on tarkoitettu vuotiaille ilman työtä tai koulutuspaikkaa oleville nuorille. Werstaalla tutustutaan puutarhaalan töihin käytännössä Kumpulan koulukasvitarhan viljelyksistä vastaten ja ulkopuolisia pihakohteita hoitaen. Toiminta pohjautuu puutarha-alan opetussuunnitelmaan. Werstas toimi nonstop-periaatteella maaliskuusta joulukuuhun. Werstaalla oli yhteensä 20 nuorta, joista 5 kuntouttavassa työtoiminnassa. Nuoret saavat pajalla työ-ja yksilövalmennusta ja pajalta autetaan opiskelu- ja työpaikan haussa. Jatkoseurantaa jatketaan kaksi vuotta. Werstaan toiminnan päärahoitus tulee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Lisäksi Werstaalla oli runsaasti omavarainhankintaa: piha-alueiden hoitotöitä (Vallilan siirtolapuutarha ja Snellmankorkeakoulu) sekä sadon ja jatkojalosteiden myyntiä. Kesällä 2015 Werstas vastasi myös kesäkahvila Utopihasta Kumpulan koulukasvitarhalla. Kuntouttavaa työtoimintaa Werstaalla oli kesäkuusta joulukuuhun. Yhdistys työllisti puutarhan töihin Planin kautta nuoria parin viikon jaksolle. Lisäksi yhteisöpedagogiopiskelijoita oli työharjoittelussa leiritoiminnassa. Vapaaehtoistoimintaa jatkettiin. Suorittamalla kymmenen vapaaehtoispäivää puutarhan töissä nuori sai itselleen todistuksen, jota voi myöhemmin hyödyntää kesätöiden haussa. Nuoria vapaaehtoisia oli yhteensä kymmenen henkeä. Puutarhatoiminnan malleja jalkautettiin ja testattiin Puutarha nuorisotyön välineenä -hankkeen avulla nuorisotaloille ja lähiöihin Helsingissä. Seuraavaksi malleja pitäisi lähteä viemään muualle maahan, mikäli rahoitus tähän järjestyy. Hanketta on rahoittanut OKM. Jalkauttamista on tapahtunut myös Borisoffin säätiön avustuksella. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista ja kaksi varajäsentä. Hallituksen puheenjohtaja vuonna 2015 oli Pirkko Lahti. Yhdistyksellä oli vuonna 2015 jatkuvassa työsuhteessa viisi työntekijää: toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja kolme Werstaan työ- ja yksilövalmentajaa. Lisäksi oli yksi hanketyöntekijä ja kesäaikaan enimmillään noin 20 henkeä, kun kesäleirien ohjaajatkin olivat töissä. VIESTINTÄ Yhdistyksen keskeinen viestintäkanava on oma nettisivusto Lisäksi yhdistyksellä ja werstaalla on omat facebook-sivut. Vuonna 2015 avattiin myös Instagram-tili. Kesän toimintaa saattoi seurata Lanttu-blogista. Kesän aikana koulukasvitarhan toiminta kiinnosti kiitettävästi tiedotusvälineitä ja juttua tehtiin muun muassa Ylen Aamu-tv:seen ja Kansan Uutisiin sekä Kuntalehteen. 1. Kumpulan koulukasvitarha toimintaympäristönä Kumpulan koulukasvitarha (4,3 ha) on ainoa lasten ja nuorten toimintaan erikoistunut puutarha Suomessa. Kulttuurista arvoa on paitsi ainutlaatuisessa ympäristössä, myös sata vuotta

6 keskeytyksettä jatkuneen toiminnan pitkässä traditiossa ja kehittyvässä toiminnassa. Helsingin kaupunki omistaa puutarhan ja Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on vastannut toiminnasta vuodesta 2006 alkaen ensin yhdessä opetusviraston ja kahtena viime vuonna nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Yhdistys kehittää alueen käyttöä siten, että kasvitarha mahdollistaisi lapsille ja nuorille kestävän elämäntavan omaksumisen ja puutarhakulttuurin ja harrastuksen leviämisen myös muualle maahan. Koulukasvitarhan alueenhoidosta on vastannut yhdistyksen työpaja, Vihreän Oksan Werstas. Vuonna 2015 iso apu alueenhoitoon saatiin myös nuorisoasiainkeskuksen palkkaamista määräaikaisista työntekijöistä sekä nuorista vapaaehtoisista. Apuvoimien avulla hoitui mm orapihlaja-aitojen leikkuu. Viljelyalueet jakautuvat lasten viljelyksiin, nuorten ja koulujen yhteiseen viljelypalstaan sekä perheiden omaan palstaan. Varsinaisten viljelylohkojen lisäksi kasvitarhalla on marjapensaita, omenapuita, nurmikenttiä, pensaita, puita ja istutuksia. Lasten erityisessä suosiossa on pieni takametsä mustikoineen ja majanrakennuspaikkoineen. Alue mahdollistaa monipuolisen ympäristökasvatustoiminnan ympäristötaiteesta viljelyyn ja draamaan. Tavoitteena on kehittää paikasta Lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskus, jonne voidaan tulla ympäri maan hakemaan oppia ja innostusta puutarhatoimintaan. Kumpulan koulukasvitarhaa hoidetaan luonnonmukaisen viljelyn keinoin. Maan hoito suunnitellaan viljelynäkökohtien, lasten ja nuorten (viljelijöiden), luonnontalouden hoidon ja kestävän käytön pohjalta. Viljelykierron avulla ylläpidetään ja parannetaan maan humuspitoisuutta, rakennetta ja ravinnetasapainoa, lisätään maan typpivaroja, torjutaan rikkakasveja, tauteja ja tuholaisia. Kasvit viljellään kumppanuuskasvi sekä sekaviljelynä eli vierekkäin voi olla matala/syväjuuriset kasvit. Maankääntötyöt hoidetaan hevostyönä, mikä sopii oivallisesti paikan luonteeseen. Isoilla koneilla ei peltolohkoille ole asiaa ja hevostyöpäivät keräävät myös lähiseudun kouluja ja päiväkoteja tutustumaan toimintaan.

7 Kumpulan koulukasvitarhan turvallisuutta ylläpidetään päivittämällä vuosittain turvallisuussuunnitelmaa. 2. Puutarha ympäristökasvatuksessa 2.1. Lasten leirit ja kerhot Yhdistys järjesti kesän 2015 aikana Kumpulan koulukasvitarhalla yhteensä kymmenen leiriä. Viljelyleirit nojautuivat kasvitarhan vanhimpaan perinteeseen, uusimpana leirimuotona oli nyt toista kesää järjestetyt draamaleirit. Myös erityislapsia muistettiin kahden kehitysvammaisten Kuokka-leirin avulla. Leiritoiminnan rahoitus tuli Helsingin kaupungin nuorisoasainkeskukselta sekä kerätyistä leirimaksuista. Kehitysvammaisten leiritoimintaa rahoitti myös sosiaalitoimi ja draamaleiritoimintaan saatiin pieni avustus Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Kumpulan ulkopuolella leiritoimintaa ei tänä vuonna järjestetty, mutta se on jatkossa suunnitelmissa. Yhdistyksen mallin mukaista toimintaa oli ainakin Tampereella ja Espoossa. Leiritoimintaa oli lukuun ottamatta juhannuksen jälkeistä viikkoa. Heinä-elokuussa perjantait olivat vapaapäiviä viljelyleiriläisille. Koulujen alettua leiriläisten oli mahdollisuus osallistua sadonkorjuuseen kuutena lauantaina. Ohjattu leiripäivä oli kello sisältäen lämpimän lounaan, joka osittain valmistettiin itse ja osittain tilattiin Palmialta. Tämän lisäksi oli mahdollisuus aamupäivän ja iltapäivän lisätuntiin parkkitoiminnassa. Jokaisessa leiriryhmässä oli kaksi ohjaajaa ja lisäksi apuna oli yhteisöpedagogiharjoittelijoita. Leiriläiset osallistuvat kasvitarhan yhteisten sääntöjen laatimiseen sekä koko kasvitarhan yhteiseen ohjelmaan, kuten erilaisiin teemapäiviin, joilla pyrittiin lisämään eri leiriryhmien välistä vuorovaikutusta. Kerhotoimintaa vuonna 2015 oli Vesalan koululla tammikuusta toukokuuhun. Toimintaa rahoitti Etelä-Suomen aluehallintovirasto Viljelyleirit Viljelyleirejä oli yhteensä kaksi (Teräsmansikat ja Perunaraimot), toinen pienemmille viljelijöille noin 7-8-vuotiaille ja toinen 8-12-vuotiaille.Viljelyleirillä lapsella oli leiripaikka koko kesäksi. Lapset saattoivat välillä lomailla perheen kanssa ja palata sitten taas leiritoimintaan. Kumpulan koulukasvitarhan viljelysuunnitelman mukaisesti lasten viljelyryhmät viljelivät yhteistä viiden aarin lohkoa. Vastaavan viljelyohjaajan puuttuminen näkyi jonkun verran toiminnassa. Ohjaajat olivat kuitenkin osaavia ja saivat tarvittaessa apua Vihreän Oksan Werstaan valmentajilta. Tulevina kesinä olisi kuitenkin hyvä, jos pystyttäisiin palkkaamaan henkilö, jonka työnkuvaan kuuluisi lasten viljelyksistä vastaaminen alkaen viljelysuunnitelman teosta. Leiripäiviin sisältyi palstan viljelyn lisäksi paljon muutakin kuten raparperihillon keittoa retkiä (Kuusiluoto, kasvitieteellinen puutarha, puutarhamyymälä, siirtolapuutarha, Korkeasaari...) penkkien koristelua, huovutusta, hyönteishotellien askartelua ja muita pieniä kädentaitotehtäviä jättikuplien puhaltamista uimista uimakerholaisille seikkailua takametsässä

8 jättisaippuakuplia frisbeen heittoa kuokkaleiriläisten kanssa Suoraan viljelyyn liittyi myös paljon lapsille iloa ja innostusta synnyttävää toimintaa kuten sadettimien alla juoksemista. Myös tylsähköstä ja yksitotisesta kitkemisestä voi leikin tai kilpailun varjolla saada hauskuutta. Pisimmän rikkaruohon juuren etsintä synnytti melkoisen toimintatarmon koko ryhmään Ympäristötaideleirit Kesällä 2015 toteutui 4 ympäristötaideleiriä, joista kaksi ensimmäistä (Tuulituhisijat & Tattiturmelot) sijoittuivat kesäkuuhun, , kolmas leiri (Soturikissat) oli ja neljäs lyhennettynä viikon leirinä Neljännen ympäristötaideleirin kaikki lapset siirtyivät draamaleirille Ympäristötaideleirit on suunnattu lapsille jotka ovat kiinnostuneet taiteesta ja käsillä tekemisestä, sekä niille jotka eivät pysty sitoutumaan leiritoimintaan koko kesäksi. Puutarha oppimisympäristönä tarjoaa uusia ulottuvuuksia taiteen tekemiseen ja taitojen harjaannuttamiseen. Luonnonilmiötkin näyttäytyvät uudessa valossa kun niitä tarkastellaan taiteen kautta. Luonnon jatkuva läsnäolo tuo työskentelyyn yllätyksellisyyttä, käsinkosketeltavia kokemuksia ja elämyksiä joista leireillä ammennetaan inspiraatiota. Ympäristötaideleiri koulukasvitarhalla täydentää hyvin koulujen tarjoamaa taidekasvatusta. Taidetoiminnan lisäksi leireillä leikitään, virkistytään puutarhassa ja joskus jopa kokeillaan hiukan viljelyä. Ohjaajat totesivat leiriläisten olleen innostuneita ja kiinnostuneita tekemisestä, ja että leirien ohjelmasta jokainen lapsi pystyi löytämään jotain itseään kiinnostavaa. Esimerkkejä kesän 2015 ympäristötaideleireillä toteutuneista sisällöistä: Tuulihyrrät Animaatioelokuvia kasvitarhalta Vihkojen sidonta ja niihin kuvioiden tekeminen savupainanta-tekniikalla Leiriryhmien tunnukset:viirit, liput, huivit, amuletit Metsän kasvien tutkiminen piirtäen, retki kasvitieteelliseen puutarhaan Ihmekasvien suunnittelu, tekeminen & näyttely muille kasvitarhalaisille Savilinnut, joille keksittiin tarina ja lopulta rakennettiin myös savilintujen lomakylä Majojen rakennus ja suunnittelu: tutustuttiin solmuihin ja rakentamiseen, tarkasteltiin kasvitarhan vanhoja majoja, rakennettiin maja ja keksittiin sille asukki, johon itse eläytyttiin esittämällä sitä. Savikasvojen teko metsän puihin Mustemaalausta, satumaalausta metsässä Kasvitarhan koristelu meksikonristeillä Huovutetut metsän otukset ja niiden

9 animointi Raparperipiirakan leipominen Draamaleirit Draamaleirejä oli kaksi, toinen (MovieMasters) alkukesästä ja toinen (Siniset Sudenkorennot) loppukesästä Molemmat leirit valmistelivat hienon näytelmän, joka esitettiin leirin päättyessä. Jonkin verran haastetta aiheutui ryhmäläisten ikäeroista, kun pienimmät olivat vasta 7-8-vuotiaita ja isoimmat jo esiteinejä. Ohjaajien ammattitaidolla ja harjoittelijoiden avulla tästäkin kuitenkin selvittiin. Keskeisiä toimintasisältöjä leireillä näytelmän suunnittelun ja harjoittelun lisäksi hahmojen puvustus ja maskeeraus yhteisen juonikaavion rakentaminen erilaiset liikkumisen tavat, äänenkäyttöharjoitukset roolien ottaminen, heittäytyminen improvisaatio ohjattu ja vapaa leikki Kehitysvammaisten leiritoiminta Kumpulan koulukasvitarhalla järjestettiin kaksi kehitysvammaisten leiriä (Kuokkaleirit). Toinen oli suunnattu vuotiaille ja toinen teini-ikäisille. Lasten leirin toiminta pohjautui leikkiin ja virkistäytymiseen puutarhaympäristössä kun taas teinien leiri antoi kehitysvammaisille mahdollisuuden opetella puutarhan töitä ja saada tuntumaa kesätöiden maailmaan. Ryhmillä oli oma peltopalsta ja molemmat ryhmät saivat tuntumaa viljelyyn. Kuokkaleiriläiset otettiin avoimesti vastaan kasvitarhalla mm. viljelijöiden kanssa vakiintui yhteiset frisbee-tuokiot. Kuokka-leirien suosio on nuossut vuodesta toiseen. Vanhemmilta saadun palautteen mukaan suosio perustuu päiväleirimahdollisuuteen Helsingissä sekä Kumpulan koulukasvitarhan ainutlaatuiseen ympäristöön. Erityislapset saavat harvoin liikkua täysin vapaasti, mutta kasvitarhan turvallinen ympäristö mahdollistaa myös itsenäisen liikkumisen. Monet leiriläiset ja perheet ilmoittivat leirin lopussa hakevansa leiripaikkaa myös ensi vuonna. Seuraavan vuoden haasteena tuleekin olemaan leiriläisten määrän pohdinta, voidaanko kaikki halukkaat ottaa leirille? Täytyykö karsimista tehdä esim. vanhojen kävijöiden kohdalla, mikä tuntuu ikävältä ottaen huomioon sen seikan, että nämä lapset ja nuoret harvoin löytävät heille mielekästä toimintaa. Tulevaisuudessa jopa kolmen Kuokka-ryhmän perustaminen olisi mielekästä, kunhan ryhmiin saadaan palkattua kokeneita ja päteviä ohjaajia ja rahoitus järjestettyä Leiritoiminnan tunnuslukuja ja palautetta toiminnasta Vanhemmilta ja lapsilta kerättiin palautetta toiminnasta leirin lopuksi jaetulla palautelomakkeella sekä pitkin leiriä suorana palautteena. Palautelomakkeessa toimintaa arvioitiin kolmesta perspektiivistä: viestintä ja tiedottaminen, toimintakulttuuri sekä virkistyminen ja oppiminen. Palaute oli kautta linjan erittäin positiivista ja arvosanat asteikolla 1-5, jossa viisi paras arvosana liikkuivat reilusti nelosen yläpuolella (keskimäärin 4,4 4,6). Tiedottamisen osalta pidettiin tärkeänä, että käytetään eri kanavia ja muistutetaan vanhoja leiriläisiä. Ilmoitustaulumainokset saivat kiitosta. Jatkossa on hyvä petrata vanhempien viesteihin

10 reagointia, kiireisinä aamuina kuittaukset ovat välillä unohtuneet. Osa vanhemmista toivoi nykyistä pidempää leiripäivää, jopa kello Ihan tähän ei ole järkevää lähteä, paahteessa ja sateessa päivästä voisi tulla lapsille turhankin pitkä eivätkä resurssimmekaan riitä nykyistä pidempään päivään. Parkkitoimintaa kuitenkin kiiteltiin. Kiusaamista ilmeni jonkin verran enemmän kuin edellisinä vuosina. Ohjaajat olivat ammattitaitoisia ja tilanteisiin puututtiin, mutta viljelypuolella on selvä tarve leiriryhmien pienentämiseen varsinkin alkukesästä. Kasvisruokaan totuttamista pidettiin hyvänä asiana, myös niiden vanhempien osalta, joiden lapset saattoivat vierastaa tarjottuja ruokia. Keittopainotteisuus mietitytti, nälkä tuli nopeasti takaisin eli kaivattiin hiukan tuhdimpaa ruokaa. Leirien määrä Leiripäiviä yhteensä Lapsia leireillä Viljelyleirit 2 2x37=74 82 Ympäristötaideleirit 4 2x13+1x12+1x5=43 51 Draamaleirit 2 1x13+1x10=23 37 Kehitysvammaisten leirit 2 2x10=20 18 YHTEENSÄ Lasten kerhot Yhdistys järjesti kevätkaudella puutarhaeläinkerhon Vesalan yläasteella yhteistyössä koulun kanssa. Rahoitus saatiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Vesalan yläasteella on suuri trooppinen kasvihuone, jossa asustaa useita eläimiä: kanipariskunta, kukko ja kana, gerbiilejä, marsuja, hamstereita, chinchilloja, viljakäärme, aga-liskot, iguana, papukaija, kakadut, naurukyyhkyt ja peipot. Kerhon ohjelmassa oli viikottain tutustuminen yhteen eläinryhmään ja kaikkien tarhan eläinten ja kasvien hoitoa. Kerhokerta oli arki-iltapäivisin pari tuntia kerrallaan. Lapsia kerhossa oli 15. Keväällä kerholaiset innostuivat myös taimikasvatuksesta ja veivät kasvattamiaan taimia kotiin. Alueella oli selkeä tarve kerhotoiminnalle. Kerhon ideasta innostuttiin myös Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen puolella ja heidän kustannuksellaan perustettiin toinen kerho 4. -luokkalaisille. Yhteistyö koulun kanssa sujui mainiosti. Kerhon vetäjänä toimi eläkkeelle jäänyt opettaja, joka näin pystyi jatkamaan rakasta työtään lasten ja eläinten parissa. Lapset olivat innostuneita toiminnasta eikä mitään suurempia ongelmia ilmennyt. Kerho opetti lapsia ottamaan vastuuta kasvihuoneen eläimistä ja niiden elinympäristöstä. Jokaisella oli oma vastuualueensa ja yhteistyö toimi hyvin. Mukana olevat lapset osallistuivat aktiivisesti kerhokertoihin. Kerho jatkui syksyllä muun rahoituksen turvin koulun omana kerhona.

11 2.2. Koulu- ja päiväkotitoiminta Kumpulan koulukasvitarhalla vieraili kevään ja syksyn aikana kahdeksasta eri koulusta opettajia luokkineen. Lisäksi yhdistys teki tiivistä yhteistyötä alueella toimivan Käpylän koulun kanssa. Eliaskoululle järjestettiin keväällä kolmen vierailukerran mittainen kevätkylvöihin tutustuminen. Kuhunkin kertaan osallistui noin 25 oppilasta ja kaksi opettajaa. Syksyllä vastaavasti vieraili useampia kouluja parituntisella makumatkalla puutarhaan. Teemana oli mistä ruoka tulee. Samalla tehtiin peltokierros ja nostettiin perunaa mukaan viemiseksi. Lopuksi oli makumatka eli aistirata, jossa kuljettiin pareittain maistelupisteeltä toiselle. Toinen oppilaista talutti toista, jolla silmät peitettynä. Maistettiin ja arvattiin mikä yrtti, vihannes, hedelmä tai marja. Yhteensä kouluvierailuihin osallistui noin 400 lasta. Elokuussa kasvitarhalla vietettiin myös Nuorisoasiainkeskuksen järjestämää RuBuFest-tapahtumaa. RuBuFest on osa Kumpula-Koskela-Käpylä -alueen RuutiBudjettia, jonka tavoitteena on osallistaa nuoret oman asuinalueensa toiminnan suunnitteluun ja viihtyvyyden parantamiseen. RuBuFesteillä nuorilta kerättiin ideoita ja aloitteita, jotka vaikuttavat nuorisoasiainkeskuksen ensi vuoden budjetin käyttöön ja nuorisotoimintaan. RuBuFesteille osallistui Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun yläluokkien oppilaat. Yhteistyö koulujen kanssa sujui hyvin ja kaikki kutsutut luokat saapuivat paikalle. Päivän aikana kasvitarhalla vieraili lähes 300 henkeä. Koulukasvitarha soveltui RuBuFestin pitämiseen erinomaisesti. Nuoret mahtuivat liikkumaan alueella hyvin ja puutarhaympäristö tarjosi ideoinnille vapaan ja innostavan ympäristön. Päiväkoti Saukko vieraili noin kerran viikossa koulukasvitarhalla. Pikku-Saukot retkeilivät takametsässä ja seikkailivat mustaherukkapensaiden labyrintissa. Eväät olivat myös tärkeä osa retkipäivää. Usein tutustuttiin myös ajankohtaiseen vihannekseen Vihreän Oksan Werstaan valmentajan opastuksella Perhekerhotoiminta Kumpulan koulukasvitarhan perhekerho toimi vuonna 2015 kuudetta kertaa. Perhekerho toimi kaudella 2015 toukokuusta syyskuun loppuun, ajalla Kerhokerrat jakautuivat neljän kuukauden ajalle. Alkuvuodesta tapaamisia oli kaksi kertaa viikossa. Keski- ja loppukesällä tapaamisia oli kerran viikossa. Kerhosta vastasi kaksi ohjaajaa, joista toinen oli yhdistyksen palkkalistoilla ja toinen nuorisoasiainkeskuksen. Myös harjoittelija vieraili kerhossa leikittämässä lapsia. Toista kertaa perhekerho käytti yhteisviljelyä, jossa kaikki hoitavat samaa palsta-aluetta. Tätä viljelymallia käytetään, koska se auttaa perheitä toimimaan enemmän yhdessä eikä haittaa niin paljon vaikka joku perheistä on välillä pois toiminnasta. Malli antaa enemmän mahdollisuuksia viljelykasveihin ja ohjaajien toimintaan. Tänä kautena tehtiin jo ennen kerhon alkamista viljelysuunnitelma, jossa näkyi tarkasti viljeltävien kasvien paikat ja kuinka ne ovat suunniteltuna myös tuleville vuosille. Viljelysuunnitelmaa on muokattu kasvukauden mittaan sen mukaan kuin sitä on jouduttu muuttamaan. Toiminnassa käytiin läpi koko kasvukauden viljelytoimet, aloittaen maanmuokkauksesta. Heti maan lämmettyä ja maanmuokkausten sallittua alkoivat kylvöt. Osa viljelykasveista tuli alkukesästä valmiina taimina joko kasvitarhan muiden toimijoiden kasvattamana tai ostotaimina. Keskikesä

12 meni kasvien ja viljelymaan hoidossa, kuten kastelussa ja kitkennässä. Juhannuksen tienoilla saatiin ensimmäistä satoa retiiseistä, yrteistä ja salaatista. Kesän kylmyyden takia varsinainen satokausi alkoi melko myöhään. Kuitenkin lämpimän syksyn takia satoa tuli pitkälle syyskuulle. Varsinaisen viljelyn lisäksi kerhossa jaettiin opetusmateriaalia, opiskeltiin villivihanneksia, maisteltiin kasvitarhan antimia erilaisina ruokina, maistiaisina ja juomina. Syksyllä kerho kävi Linnanmäellä Invalidisäätiön tarjoamana. Myös omenamehutalkoot järjestettiin syyskuussa. Perheiltä kerättiin palautetta pitkin kesää ja vielä kerhon loppuessa syksyllä. Kerho koettiin perheen yhteiseksi harrastukseksi ja Kumpula rentouttavaksi keitaaksi, jossa lapset saattoivat kaupunkioloissakin möyriä mullassa ja liikkua vapaasti viherympäristössä. Puutarhatyö itsessään koettiin terapeuttiseksi. Vanhemmat arvostivat sitä, että kerhon kautta lapset oppivat ymmärtämään ruoan alkuperää ja sitä kuinka paljon työtä pitää tehdä ruoan eteen. Pienten lasten ohjaukseen olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota ja resursseja. Toisaalta kerhon lähtöajatuksena on perheen yhteinen puuhailu ei lapsiparkkitoiminta. Hetkittäin voisi kuitenkin olla lapsille omaa ohjattua ohjelmaa. Elokuussa kerho sai myös vieraita Porvoosta yhdistyksen mallilla toimivasta perhekerhosta. Porvoon kerhossa on mukana 8 perhettä ja yhdistys on tukenut kerhon perustamista alusta alkaen antaen asiantuntija-apua ja materiaaleja. Kumpulan koulukasvitarhan kerho lukuina perheitä 21 osallistujia 77 aikuisia 36 lapsia* 41 kerhokertoja 26 *Lapsista yli puolet oli 0-3-vuotiaita ja 90 prosenttia lapsista oli alle kouluikäisiä, joten toiminta kiinnosti varsinkin pienten lasten vanhempia. Helmikuussa 2015 valmistui myös perhetoiminnan opas Yhteistuumin viljelemään! Opas löytyy yhdistyksen nettisivuilta ja se on tuotettu Alli Paasikiven Säätiön rahoituksella. 3. Puutarha nuorisotyössä 3.1. Vihreän Oksa Werstas puutarhatyöpaja vuotiaille Maamme ensimmäinen puutarhatyöpaja nuorille, Vihreän Oksan Werstas, jatkoi toimintaansa. Vihreän Oksan Werstas on puutarhatyöpaja vailla koulutus- tai työpaikkaa oleville tukea tarvitseville vuotiaille nuorille. Werstaalla tutustutaan puutarha-alaan alan opetussuunnitelman pohjalta. Kaikkiin tehtäviin ohjataan ja opastetaan. Pajaohjaajat auttavat työja opiskelupaikan haussa ja pajajaksosta saa todistuksen. Nuorille on toimintaa tarjolla maaliskuun alusta jouluun. Tammi-helmikuussa valmentajat pitävät

13 vuosilomansa ja lisäksi valmistellaan tulevaa kautta ja raportoidaan edellisestä. Paja toimii nonstoppina eli mukaan voi tulla, jos ryhmässä on tilaa. Kerrallaan pajalla voi olla maksimissaan 12 nuorta, jotta yksilöllinen ohjausote ja turvallinen toimintaympäristö taataan kaikille. Nuorelle tehdään sopimus kuukaudesta puoleen vuoteen tarpeen ja tilanteen mukaan. Valmennuksessa edetään aina nuoren ehdoilla. Työpaja toimii matalan kynnyksen periaatteella, toisin sanoen työt ja muut toimenpiteet sovitetaan aina valmentautujan kykyjen ja motivaation mukaan. Yksilövalmennuksen kautta pyritään auttamaan nuorta löytämään vahvuutensa, oppia luottamaan kykyihinsä ja oivaltamaan mahdollisuutensa. Puutarhatyöpajalla tavoitteiden toteutumista arvioidaan yksilövalmentajan ja nuoren välisellä kehityskeskustelujen sarjalla. Pajajakson alkupuolella nuorten kanssa tehdään valmennussuunnitelma. Sitä reflektoidaan ja tarkennetaan kehityskeskusteluissa ja pajajakson tavoitteiden toteutumista arvioidaan päätöskeskustelussa. Yksilövalmennusta tehdään kiinteästi työvalmennuksen rinnalla. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työelämätaitoja, työkykyä ja osaamista. Pajajakson aikana käydään läpi työelämän arvoja. Pajalle tulevat nuoret ovat pääosin kiinnostuneet puutarha-alasta ja motivoituneita oppimaan tekemällä. Monella on tulevaisuudensuunnitelmia liittyen alalle sijoittumiseen tai puutarhataitojen oppimiseen. Pajalla nuori: - tutustui puutarha-alan eri töihin, kuten avomaavihannesviljelyyn, viheralueidenhoitoon, viherrakentamiseen sekä floristiikkaan - kohtasi työelämän arvoja työskentelemällä osana työryhmää - pohti hyvinvointia liikunnan ja ravitsemuksen kautta - kartutti oman elämän sisältöjä, teki tulevaisuuden suunnitelmia ja keräsi rohkeutta toteuttaa omia unelmiaan, vahvisti omaa harrastustoimintaa Pajajakson päätyttyä nuorten seurantaa jatketaan kahden vuoden ajan. Yhteisiä tapaamisia järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan tuetaan opiskeluissa ja jatkopoluissa. Lisäksi tehdään aktiivista yhteistyötä lähettävien tahojen, etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten kanssa. Pajanuorten jatkoseuranta on koettu tärkeäksi ja sitä kautta on pystytty tukemaan nuorten jatkopolutusta. Nuoria oli kaikkiaan pajalla vuoden aikana 20 henkeä, joista kuntouttavan sopimuksella 5. Lisäksi mukana oli kaksi opiskelijaa työssäoppijoina, toinen Mäntsälästä ja toinen Hyvinkäältä. Pajan tulokset nuorten kiinnittymisessä jatkopolkuihin ovat olleet mainiot. Werstas työskenteli kasvukauden ajan Kumpulan koulukasvitarhalla vastaten alueen hoidosta. Koulukasvitarhalla ei ole talvilämpimiä tiloja, minkä vuoksi Werstas joutuu vuosittain muuttamaan muualle syksystä kevääseen. Alkuvuoden 2014 Werstas toimi Hyötykasviyhdistyksen tiloissa Annalassa. Lokakuussa siirryttiin Kumpulasta Pauligin huvilalle. Vaihtuvien toimitilojen takia

14 jokaiselle nuorelle mahdollistettiin tasapuoliset liikkumisedellytykset korvaamalla matkakustannukset HSL:n matkakortin muodossa. Myös pajan omarahoituksen turvaaminen edellytti nuorilta liikkumista eri puolille kaupunkia. Toiminnan päärahoitus tuli Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Werstas hankki omarahoitusta hoitamalla Vallilan siirtolapuutarhan ja Snellman korkeakoulun piha-alueita ja myymällä jalostamiaan tuotteita. Kesäkuussa alkoi sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta Duurin kanssa. Työpajalle on koottu moniammatillinen ohjausryhmä, jonka avulla toimintaa peilataan ja suunnataan tarpeen mukaan uudelleen. Ohjausryhmän kokoonpano muuttui vuoden 2015 aikana. Henkilövaihdosten ja muiden työkiireiden vuoksi kevään ohjausryhmän kokous peruuntui. Marraskuussa kokoonnuttiin uudella kokoonpanolla, johon kuului Liisa Jokinen (Duuri), Mikko Rahtola (Luomuliitto), Anne Raivio (Helsingin kaupunki, elinkeino-osasto, työmarkkinavalmiudet -tiimi) ja Reija Kumlin (Hyria Hyvinkää). Pajan itsearvioinnissa on käytössä Party-arviointijärjestelmää ja lisäksi raportoidaan OKM:lle työmme tuloksista vuosittain Kesätyöt ja työharjoittelut Kumpulan koulukasvitarhalla oli kesällä 2015 kesätöissä kolme Plan-järjestön kautta tullutta Matkalla-hankkeen nuorta. Nuoret työskentelivät kasvitarhalla heinäkuun kahden viimeisen viikon ajan Työ koostui erilaisista tehtävistä puutarhalla: pellolla kitkettiin, kylvettiin, kasteltiin ja kerättiin satoa. Lisäksi työhön kuului siivous- ja ylläpitotöitä kasvitarhalla. Plan-nuoret elävöittivät kasvitarhaa punomalla kasvitarhan aitaan näyttävän tekstiiliteoksen. Nuorten ohjaamisessa painotettiin tehtävien monipuolisuutta, selkeää kieltä sekä mahdollisuutta oppia uusia sanoja. Tutuiksi tulivat ainakin kitkeminen ja maalaaminen. Kumpulan koulukasvitarhan kesää toteutettiin tiivissä yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Osa nuorista tulikin kaupungin palkkaamina kesätöihin kasvitarhalle: neljä apuohjaajaa, viisi keittiöapulaista sekä kaksi kahvila-apulaista Apuohjaajien tehtäviin kuuluivat parkkitoiminnan ohjaaminen yhdessä harjoittelijoiden kanssa, lasten leikittäminen ja valvominen lounastauon yhteydessä sekä erilaisissa puutarhatöissä avustaminen. Lisäksi apuohjaajaat osallistuivat leiriryhmien toimintaan tarpeen mukaan. Keittiöapulaiset auttoivat leiripäivän ajan ruokailujärjestelyissä sekä saattoivat leiriläisiä aamuisin Itä-Helsingistä kasvitarhalle ja taas iltapäivästä takaisin. Kahvila-apulaiset työskentelivät kesäkahvila Utopihassa, joka oli uusi kokeilu kasvitarhan elävöittämiseksi ja avaamiseksi lähiympäristön asukkaille Vapaaehtoistoiminta Vuoteen 2014 verrattuna nuorten työnjako sekä vapaaehtoistoiminta Kumpulassa kasvattivat suosiotaan. Kesän aikana nuorten työnjaossa ahkeroi yhteensä kymmenen vuotiasta nuorta, joista seitsemän sai todistuksen. Yhdelle työnjakoon osallistuneista nuorista tarjoutui myös palkkatöitä kasvitarhalta elokuun bussisaattoon.

15 Aikuisia vapaaehtoisia oli mukana kahdeksan ja heistä todistuksen sai viisi henkilöä. Todistuksen työnjaosta ja vapaaehtoisuudesta saa, jos on ollut kymmenenä päivänä vähintään kaksi tuntia töissä. Jokaiseen päivään kuuluu ilmainen lämmin lounas. Todistuksen saaneiden lisäksi vapaaehtoiseksi oli ilmoittautunut kuusi henkilöä. Nuorten työnjako sekä aikuiset vapaaehtoiset toimivat yhtenä ryhmänä tehden erilaisia puutarhatöitä maanmuokkauksesta sadonkeruuseen sekä kunnostaen kukkalaatikoita ja istuttaen niihin kasveja. Vapaaehtoiset olivat apuna myös yhteisötaideprojektin penkkien kunnostamisessa taiteilua varten. Aikuisista ja nuorista oli myös apua lasten leiriryhmissä esimerkiksi tehtävissä, joissa oli vaativampi tekniikka. Nuorten ja aikuisten toimiminen samassa ryhmässä vahvisti sukupolvien välistä yhteistyötä ja työn tekeminen pääosin yhtenä ryhmänä vahvisti ryhmän vuorovaikutusta. Vapaaehtoistoiminta toteutettiin kiinteässä yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Nuorisoasiainkeskuksen kautta tuli kaksi ohjaajaa vapaaehtoistoimintaan, yleinen organisointi ja ilmoittautumiset hoidettiin yhdessä, samoin työtehtävien miettiminen. 4. Viestintä, vaikuttaminen ja yhteistyö Sisäisen viestinnän pääkanava olivat henkilöstön viikkokokoukset. Lisäksi sosiaalikonteissa oli ilmoitustaulut, jotka kuitenkin jäivät enemmän nuorisoasiainkeskuksen henkilöstön käyttöön. Sähköisenä viestintäalustana toimi Moodle-oppimisalusta. Ulkoisen viestinnän kanavista pääpaino oli sosiaalisessa mediassa, yhdistyksen nettisivuissa, suoramarkkinoinnissa sähköpostitse sekä julistejakelussa julkisiin paikkoihin. Facebookissa yhdistyksen ja VOW:n julkaisuille saatiin näkyvyyttä Kumpula-Käpylä-alueen asukastoimintaryhmissä sekä Kesäkahvila Utopiha-tapahtumasivun kautta. Yhdistyksen Facebooktykkääjien määrä kasvoi tammi-syyskuun 2015 aikana 856 henkeen (+145). Kumpulan koulukasvitarhalle perustettiin Instagram-tili tavoitteena lisätä tietoisuutta kasvitarhan toiminnasta erityisesti nuorten parissa. Tilillä oli 71 seuraajaa syyskuussa Lisäksi ulkoiseen tiedotukseen käytettiin yhdistyksen nettisivuja (lastenpuutarha.fi) ja lastenleirien kulusta kerrottiin säännöllisesti Lanttu-blogissa (lanttu100.blogspot.fi). Nuorisoasiainkeskuksen Koskelan nuorisotalon sivuille (koskela.munstadi.fi) luotiin alasivusto Kumpulan koulukasvitarhalle. Kesän aikana leiriläisten vanhemmille toimitettiin yhteensä kolme leirikirjettä, yksi kunkin leirijakson alussa. Leirikirjeissä tiedotettiin leirien ja kasvitarhan yleisistä asioista, minkä lisäksi kirjeissä oli lapsen leiriohjaajien esittely. Kirjeissä vanhempia myös kutsuttiin osallistumaan kasvitarhalla tapahtuvaan toimintaan, kuten kahvila Utopihan avajaisiin ja sadonkorjuujuhlaan. Medianäkyvyyttä saatiin mm. seuraavissa kanavissa: Kumposti 2/2015: Kumpulan pienet puutarhurit Kansan uutiset : Koulukasvitarhalla opitaan sormet mullassa Helsingin Sanomat : haastattelussa Ulla Tarvainen Telttasauna puutarhassa YLE Radio Suomi / YLEn aikainen : haastattelussa kesäkahvila Utopihan oraakkeli YLE Aamu-tv : Kesäpihalla koulukasvitarhassa Helsingin Sanomat : haastattelussa Eeva-Maija Bergholm Sadonkorjuujuhla

16 Kuntalehti 9/2015: Puutarhassa kasvavat myös lapset ja nuoret Viestinnässä iso apu oli nuorisoasiainkeskuksen palkkaamista tiedottajista, jotka olivat töissä keväästä syksyyn. Yhdistyksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus sekä opetus-,sosiaali- ja varhaiskasvatusvirastot. Yhdistyspuolella keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Hyötykasviyhdistys, Dodo ry, Martat, 4H, Luonto-Liitto,Valtakunnallinen Työpajayhdistys, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Puutarhaliitto, Settlementtisäätiö ja Sininauhaliitto. Lisäksi yhdistys tekee yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen kanssa. Edellisten lisäksi Vihreän Oksan Werstaan keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat TE-toimistot, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri ja Tulevaisuustiski, puutarha-alan oppilaitokset, Helsingin Diakonissalaitos, HERO ry ja Sveps ry. 5. Tapahtumat ja jäsentoiminta Kesän 2015 toiminnan helmi oli Kumpulan koulukasvitarhalle perustettu kahvila Cafe Utopiha, joka syntyi nuorisoasiainkeskuksen ja yhdistyksen, erityisesti Vihreän Oksan Werstaan, yhteistyönä. Idean isänä ja reseptien kehittäjänä toimi nuorisoasiainkeskukseen palkattu kokki, joka oli Werstaan entinen nuori ja tunsi siten jo hyvin puutarhan sekä toimijat alueella. Villivihannesherkut ja ainutlaatuinen tunnelma oli lyömätön yhdistelmä, joka houkutteli kävijöitä paikalle. Jätemateriaalista rakennettu kahvilarakennus itsessään oli nuorisoasiainkeskuksen puuseppien taidonnäyte. Myynnissä ja tuotteiden valmistuksessa, tiskauksessa ja järjestelyissä pääsivät kaikki mukaan. Kahvilan yhteyteen järjestettiin kaikille avoimia tapahtumia monta kertaa viikossa. Muun muassa joogatunnit, kirpputori ja telttasauna keräsivät hyvin kävijöitä. Myös elokuun sadonkorjuujuhla ja syyskuun rauhanpäivän juhla olivat kaikille avoimia tapahtumia tarhalla. Sadonkorjuujuhla houkutteli paikalle satoja ihmisiä. Ruuan ja satomyynnin lisäksi ohjelmassa oli erilaisia työpajoja, orkesteri sekä tulenpuhaltaja. Läpi koko kesän syksyyn saakka koulukasvitarhalle jalkautui yhteisötaideprojekti Kukkapenkit. Leiriläisten, nuorten kesätyöntekijöiden ja vapaaehtoisten käsissä vanhat puistonpenkit saivat uuden kukkaisan ilmeen. Lapset ja nuoret toteuttivat omia näkemyksiään kukka-aiheesta maalaamalla penkkeihin mielikuvituksellisia ja toinen toistaan värikkäämpiä kuvituksia. Taiteilun ohella lapset pohtivat, mitkä ovat arvokkaimpia asioita elämässä. Kukkapenkit jäivät osaksi kasvitarhan maisemaa virkistäytymiseen kaikkien iloksi. Yhdistyksellä on noin 300 jäsentä, joista valtaosa lapsia ja nuoria. Jäsenet saavat alennusta leireistä ja kerhoista sekä jäsentiedotteen 3-4 kertaa vuodessa. Tapahtumat ovat kaikille avoimia. 6. Hankkeet Yhdistyksellä oli vuonna 2015 meneillään neljä hanketta: Puutarha nuorisotyön välineenä, Kasva ja opi puutarhassa II, Puutarhoja kaikille sekä Puheluja puutarhasta.

17 6.1. Puutarha nuorisotyön välineenä Hanke on kolmivuotinen ja vuosi 2015 on hankkeen toinen toimintavuosi. Hankkeessa jalkautetaan ja mallinnetaan puutarhatoimintaa nuorisotyön välineeksi. Hanketta on pilotoitu Helsingissä nuorisotaloille. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Pilottikohteina on ollut viisi nuorisotaloa: Koskela, Roihuvuori, Jakomäki, Kontula ja Maunula. Pilottikohteeksi on sovittu myös yksi koulu, Vesalan ala- ja yläaste.puutarhatoimintaan valittiin lähiöitä, joissa jo oli lähiöprojektin tukemaa toimintaa, jotta hankkeet hyötyisivät toisistaan. Hanke on ollut toteuttamassa Jakomäen väripuutarhaa, Kontulan etupiha kauniiksi -hanketta, Roihuvuoren ostaritalkoita sekä yhteisötaideprojektia Koskelassa. Kohteena Jakomäessä on ollut ostoskeskuksen läheisyydessä oleva iso aukio ja Kontulassa Kontulan aukio. Tapahtumat toivat iloista ilmettä ja meininkiä Jakomäen ja Kontulan aukioille sekä Roihuvuoren ostarille ja mahdollistavat jatkossakin asukkaiden viihtyminen omassa lähiympäristössä. Koskelan nuorisotalolla toteutettiin syksyllä yhteisötaideprojekti, jossa lakaisuharjakoneen harjoista tuli värikkäitä ikikukkia koristamaan talon ympäristöä. Varsinaisia tapahtumapäiviä oli kevät-kesällä ja syksyllä. Kaikkiin tapahtumiin osallistui henkeä. Kaikissa kohteissa kasvit saivat elää rauhassa, niitä ei revitty eikä laatikoihin heitelty roskia. Kesän päättyessä kasveista kerrottiin jo tarinoita, niiden kasvusta, muodoista, tuoksuista ja niiden kauneudesta. Kumpulan koulukasvitarha on toiminut hankkeen levittämisen ja oppimisen kehtona. Nuorisotalot ovat voineet tulla tutustumaan Kumpulaan omalle palstalleen, jota on hankkeen ja nuorisoasiainkeskuksen työntekijöiden voimin hoidettu läpi kesän. Syksyllä jaoimme Italialaisia herkkuja lähiruoasta satokassit resepteineen 18 nuorisotalolle. Samalla kartoitimme ja pohdimme nuoriso-ohjaajien kanssa nuorisotalojen tarvetta ja kiinnostusta lähiruokaan ja nuorisotalojen ympäristön kohentamiseen. Tarvetta ja kiinnostusta tekemiselle on runsaasti, tätä lähdetään talven aikana työstämään eteenpäin Kasva ja opi puutarhassa II Hankkeessa kootaan valtakunnallista verkostoa kummikohteista, jotka olisivat kiinnostuneita toteuttamaan puutarhatoimintaa lasten ja nuorten kanssa Kasva ja opi puutarhassa-oppaan hengessä. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus ympäristökasvatusrahoista. Hankkeen toteutus alkoi syyskuussa. Kohokohtana on keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus marraskuussa Puheluja puutarhasta Puheluja puutarhasta -hanke käynnistyi Alli Paasikiven Säätiön rahoituksella. Tavoitteena on rakentaa Kumpulan kasvitarhalle elämyspolku aistikopeista. Kullekin aistille varataan oma koppi, joka toteutetaan yhteistyössä kesän leiriläisten kanssa. Säätiörahoituksella syntyi ensimmäin aistikoppi, joka rakennettiin puutarhan kokemiseen kuuloaistin avulla. Hanketta jatketaan vähitellen koppi kerrallaan. Rahoittajiksi yritetään saada joko puutarha-alan yrityksiä tai kyseiseen aistiin keskeisesti liittyviä toimijoita Puutarhoja kaikille Puutarhoja kaikille -hankkeessa on järjestetty puutarhojen perustamiskoulutuksia Helsingissä sekä konsultoitu erilaisia toimijoita, jotka olisivat kiinnostuneita oman lasten ja nuorten puutarhan perustamisesta. Lisäksi julkaistaan nettimateriaalia kuten työn alla oleva reseptikirja.

18 7. Kehittäminen ja arviointi Yhdistyksen toimintaa kuten hankkeiden etenemistä ja toiminnan tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti hallituksen kokouksissa sekä hankkeiden ja Vihreän Oksan Werstaan ohjausryhmässä. Tarvittaessa toimintaa suunnataan uudelleen. Eri toimintamuodoista kerätään osallistujapalautetta sekä osallistujamäärien kehittymistä seurataan myös vertaillen edellisiin vuosiin. Vuosina päivitettiin yhdistyksen strategia. Liite 1. Kumpulan koulukasvitarhalla noudatetaan omaa Kestävän kehityksen ohjelmaa. Ohjelma etenee vuosi vuodelta tavoitteiden asettamisen, toiminnan, arvioinnin ja taas uusien tavoitteiden asettamisen mukaisesti. Vuonna 2015 painopisteeksi asetettiin yhdessä henkilöstön kanssa kevään koulutuspäivässä ruoka. Tarkemmiksi teemoiksi muodostuivat säilöntä, ruokahävikki, villivihannekset, pellon antimet, yhteisöllisyys ja sesonkien huomiointi ruokailussa. Kesän aikana kasvitarhan henkilöstö toteutti kestävän kehityksen ohjelmaa yhdessä, ja suunnittelusta ja koordinoinnista vastasi yksi Nuorisoasiainkeskuksen työntekijä. Kesän aikana kasvitarhalla järjestettiin keke-teemapäiviä sekä aistirata, sillä tavoitteena oli saada erityisesti leiriläiset mukaan kestävän kehityksen teemaan. Teemapäivien ohjelma ja harjoitukset auttoivat lapsia pohtimaan tavallisen arkiruoan tietä lautasellemme sekä vähentämään pois heitettävän ruoan määrää. Aistiradalla leiriläiset pääsivät maistelemaan, haistelemaan ja tunnustelemaan kasvitarhalta löytyviä syötäviä silmät peitettyinä. Kestävän kehityksen ajatuksena taustalla oli oppia maistamaan uusia makuja ilman ennakkoluuloja. Samaa aistirataideaa hyödynnettiin myös syksyn kouluvierailuilla. Teemapäivien lisäksi kestävä kehitys näkyy kasvitarhan arjen kaikessa toiminnassa. Koko toiminta perustuu ympäristöstä huolehtimiseen ja luontosuhteen voimistamiseen. Suhde ruokaan muuttuu monen leiriläisen kohdalla, kun oppii itse kasvattamaan satoa. Leiriruokailussa kannustetaan kasvisruokaan ja uusiin kokeiluihin vaikka villivihanneksilla. 8. Hallinto ja henkilöstö 8.1. Hallitus Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallitus vastasi toimintasuunnitelman toteuttamisen seurannasta sekä yhdistyksen talouden seurannasta. Hallitus 2015 Puheenjohtaja Pirkko Lahti Varapuheenjohtaja Mervi Lehmusoksa Muut jäsenet Laura Jaakkola, Senja Lappalainen helmikuuhun 2015 asti, Taina Laaksoharju maaliskuun vuosikokouksesta 2015, Riikka Terävä, Kaisa Hurmeranta, Tiina Humaloja, Aino Kaila, Susann Rännäri, Kirsi Arino (vara), Susanne Lagström (vara), 8.2. Henkilöstö Toiminnanjohtaja vastasi yhdistyksen toiminnan käytännön suunnittelusta, taloudesta ja

19 hankkeiden kokonaishallinnoinnista. Yhdistyksen toiminnanjohtajana on Eeva-Maija Bergholm. Palkanlaskennasta ja muusta toimiston hoidosta on vastannut toimistosihteeri Tarja Elo, jonka työsuhde on osa-aikainen. Kesäkauden aikana henkilöstöä oli parhaimmillaan palkattuna noin 20 henkeä, kun kaikki leiriohjaajat ja keittiövastaava olivat töissä. Aputyövoimana tämän lisäksi käytettiin yhteisöpedagogiharjoittelijoita, joita oli yhteensä viisi henkeä. Kumpulan koulukasvitarhan toiminnan laajenemisen mahdollisti kumppanuus nuorisoasiainkeskuksen kanssa, 12 määräaikaisen työntekijän, vastuuohjaajan ja nuorten kesätyöntekijöiden panos kaupungin puolelta. Nuorten työpajan Vihreän Oksan Werstaan työ- ja yksilövalmentajina toimivat Mari Paakkinen, Susanna Lagström ja Riikka Terävä. Työajat vaihtelivat valmentajilla prosenttiin, valtaosan vuodesta yksi valmentajista teki 60 prosenttista ja kaksi muuta täyttä työpäivää. Puutarha nuorisotyön välineenä -hanketta koordinoi Mervi Lehmusoksa. Samoin hän vastasi Kasva ja opi puutarhassa -hankkeen toisesta vaiheesta syyskuukausina. Kirjanpidosta vastasi tilitoimisto Atope Oy/Hannu Lehtinen ja tilintarkastuksen hoiti tilintarkastusyhteisö Tiliextra Oy, vastaavina tilintarkastajina HTM Matti J Mäkinen ja HTM Susanna Ahola. Kumpulan kesätoimintaan tuleva henkilöstö perehdytettiin huhti-toukokuussa Werstaan valmentajat osallistuivat vuoden aikana työpajatoiminnan koulutuksiin ja työnohjaukseen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja sai syksyllä suoritettua johtamisen erikoisammattitutkinnon Omnian aikuisopistossa. 8.3.Toimitilat Yhdistyksen toimisto sijaitsee Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä (Jyrängöntie 2, HKI). Lisäksi yhdistyksellä on kesäaikaan käytössä Kumpulan koulukasvitarhan tilat (Vähänkyröntie 2-4). Nuorten työpaja Vihreän Oksan Werstas hyödyntää lisäksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tiloja. Loppuvuoden 2015 Werstas toimi Pauligin huvilalla, josta myös Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke on saanut toimistohuoneen käyttöönsä. Vaihtuvat toimitilat asettavat oman haasteensa arjen pyöritykseen ja vievät myös työaikaa. Jatkossa on mahdollista, että esimerkiksi Werstas pystyisi työskentelemään Kumpulan koulukasvitarhalla pidempään uuden puolilämpimän toimitilan myötä. 9. Talous Yhdistyksen merkittävimpiä rahoituslähteitä olivat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen avustus Kumpulan kesävirkistystoimintaan, Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoitus työpajatoimintaan, OKM:n rahoitus Puutarha nuorisotyön välineenä -hankkeelle sekä pajan palvelutuotanto. Pientä tuloa yhdistys sai jäsen- ja osallistumismaksuista, Helsingin kaupungin nuorisolautakunnan yleisavustuksesta sekä sosiaaliviraston avustuksista kehitysvammaisten lasten

20 leiritoimintaan ja perhetoimintaan. Säätiörahoitusta on saatu vuonna 2015 Alli Paasikiven Säätiöltä Puheluja puutarhasta- hankkeelle (3000 ), Borisoffin säätiöltä Puutarhoja kaikille -hankkeelle (5000 ), Keskitien säätiöltä toiminnan tukemiseen yleisesti ( ) sekä Kulmakoulusäätiöltä nuorten työllistämiseen (kohdistuu vuoteen 2016, 4800 ). Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut, työpajan ja kesävirkistyksen alueenhoidon tarvikkeet, toimintavälineet ja materiaalit leiriläisille ja pajalaisille, toimiston vuokra sekä ruokakulut kasvitarhalla. Taloudesta tarkemmin oheisesta tilinpäätöksestä.