Perhekerhon vuosiraportti Kumpulan koulukasvitarha. Riina Kärki

Transkriptio

1 Perhekerhon vuosiraportti Kumpulan koulukasvitarha 2015 Riina Kärki

2 Sisällys Puutarhaperhekerhon taustaa... 3 Kumpulan koulukasvitarhan toiminta... 3 Perhekerhon toiminta... 3 Tavoitteet... 4 Perhekerhon toimintamalli... 5 Perhekerhon suunnittelu... 5 Perhekerhon rakenne... 6 Perhekerho lukuina... 7 Perhekerhon 2015 arviointi... 8 Palautteet... 8 Kerholaisten palautteet... 8 Ohjaajien huomiot Kehitysehdotuksia ja hyväksi koettuja mainitsemisen arvoisia seikkoja Tavoitteiden toteutuminen Yhdessä tekeminen Sosiaaliset kontaktit Terveet elämäntavat ja luontosuhteen vahvistaminen Erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden tuki Ruoan alkuperän sekä valmistuksen tietämyksen kasvu Yhteystiedot:

3 Puutarhaperhekerhon taustaa Kumpulan koulukasvitarhan toiminta Kumpulan koulukasvitarhalla on järjestetty vuodesta 1929 lasten kesävirkistystoimintaa. Kumpulassa on järjestetty erilaisia puutarhapäiväleirejä Helsingin koululaisille. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on kehittänyt erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana toimintaa ja laajentanut alueen käyttäjäkuntaa vauvasta nuoriin aikuisiin. Vuonna 2015 toimi esimerkiksi viljelyleirejä, ympäristötaideleirejä ja draamaleirejä. Vuonna 2015 yhteistyö Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen ja Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen kanssa alkoi ja toimintaa lähdettiin laajentamaan. Kumpulan koulukasvitarhan alueen käyttöastetta lisättiin, alueen tunnettavuutta pyrittiin parantamaan ja erilaisia nuorille suunnattuja toimintoja lisäämään. Esimerkkinä uusista toiminnoista: Alueella järjestettiin ensimmäistä kertaa heinäkuussa 2015 terassikahvila Utopiha, joka tarjosi nuorten valmistamia herkkuja sadon antimia käyttäen. Kahvilan yhteydessä järjestettiin moninaista toimintaa, kuten puistojoogaa, telttasauna ja taidepajoja. Kahvila oli avoin kaikille. Perhekerhon toiminta Perhekerhotoiminta alkoi Kumpulassa vuonna 2010 Alli Paasikiven Säätiön ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston avustuksilla. Perhekerhotoimintaa on muokattu vuosien mittaan palvelemaan yhä paremmin osallistujia. Vuonna 2015 perhekerho toimi kuudetta kertaa. Vuosi oli toinen kerta, kun palstoja hoidettiin yhteisöviljelymallin mukaisesti. Aiempina vuosina jokaisella perheellä oli oma vastuupalstansa. Perhekerhon ohjaajina toimivat Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksestä viherrakentamisen ja suunnittelun hortonomi ja floristi Saara Hirvonen ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta Maatalous-metsätieteen maisteri ja puutarhaohjaaja Riina Kärki (os. Järvelä). Kahden ohjaajan lisäksi kerhossa toimi apuna satunnaisesti muita Kumpulan koulukasvitarhan työntekijöitä. 3

4 Tavoitteet Puutarhaperhekerhon tarkoitus on kannustaa ja aktivoida perheitä yhteisen puutarhaharrastuksen kautta: 1. yhdessä tekemiseen, 2. sosiaalisiin kontakteihin ja 3.terveisiin elämäntapoihin ja luontosuhteen vahvistamiseen, 4. tukea erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä sekä 5. lisätä ruoan alkuperän sekä valmistuksen tietämystä. Laajempana tavoitteena oli edistää mielekästä ja päihteetöntä elämäntapaa, sekä yhdistyksen yleistavoitteen mukaisesti edistää kestävän kehityksen mukaista ekologista kaupunkikulttuuria puutarhatoiminnan kautta. Yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti kerhotoiminnalla pyritään vahvistamaan lasten (ja aikuistenkin) luontosuhdetta, joten lapset saavat ohjatun toiminnan ohella leikkiä kerhossa vapaasti rikkaassa ympäristössä. Kerhon vahvoihin tavoitteisiin lukeutuivat myös ruuan alkuperän ymmärtäminen, ruokaketjun rakentumisen periaatteet ja lähempi suhde ruuan arvokkuuteen. Lisäksi tavoitteena oli opettaa perheitä valmistamaan monipuolista, maukasta, yksinkertaista ja terveellistä ruokaa pellon antimista. KUVA 1: MAANKÄÄNTÖÄ KEVÄÄLLÄ 4

5 Perhekerhon toimintamalli Perhekerho toimi vuonna 2015 kuudetta kertaa. Toista kertaa perhekerho käytti yhteisviljelyä. Aiempina vuosina on ollut käytössä malli, jossa kerhoon osallistuvat perheet ovat viljelleet kukin omaa muutaman neliön kokoista palstaansa ja lisäksi yhteisillä alueilla on kasvatettu mm. kesäkurpitsaa ja monivuotisia yrttejä. Kerhokertojen alussa on käyty läpi kasvukauden ajankohtaiset työt, jonka jälkeen ohjaaja on kiertänyt neuvomassa perheiden omilla palstoilla. Nykyisessä toimintamallissa eli yhteisviljelyssä kaikki hoitavat samaa palsta-aluetta. Tätä viljelymallia käytetään, koska se auttaa perheitä toimimaan enemmän yhdessä. Malli antaa enemmän mahdollisuuksia viljelykasveihin ja ohjaajien toimintaan. Yhteisessä toiminnassa ei myöskään haittaa niin paljon, jos joku perhe ei pääse mukaan joka kerta. Perhekerhon suunnittelu Tänä kautena tehtiin jo ennen kerhon alkamista viljelysuunnitelma, jossa näkyi tarkasti viljeltävien kasvien paikat ja kuinka ne ovat suunniteltuna myös tuleville vuosille. Viljelysuunnitelmaa on muokattu kasvukauden mittaan sen mukaan kuin sitä on jouduttu muuttamaan. Ohjaajat ovat myös kirjanneet jokaisesta kerhokerrasta lyhyen selostuksen, mitä on tehty. Heti kerhon alussa keväällä paikalla olleilta kysyttiin heidän toiveitaan tulevalta kerholta. Toiveiden perusteella tehtiin vielä muutamia muutoksia suunnitelmiin ja toiveita pyrittiin toteuttamaan viljelykauden aikana. Kerhovuoden lopussa kysyttiin palautetta kerhosta sähköpostilla ja kerhokerran aikana sai antaa palautetta isolle paperille katoksessa. KUVA 2: PERHEKERHOA KEHITETÄÄN VUOSITTAIN PERHEILTÄ SAADUN PALAUTTEEN JA ITSEARVIOINNIN PERUSTEELLA 5

6 Perhekerhon rakenne Perhekerho toimi kaudella 2015 toukokuusta syyskuun loppuun, ajalla Kerhokerrat jakautuivat neljän kuukauden ajalle. Alkuvuodesta tapaamisia oli kaksi kertaa viikossa. Keskikesällä tapaamisia oli kerran viikossa. Loppukesästä tapaamisia oli epäsäännöllisemmin kerran tai kaksi viikossa. Kerhokerran aikana käytiin läpi tapaamiskerran teemaa. Alussa ohjaajat kertoivat, mitä töitä palstalla tehtäisiin ja minkälaista satoa kerätään. Ohjaajat neuvoivat yhteisesti ja yksilöllisesti. Toiminnassa käytiin läpi koko kasvukauden viljelytoimet, aloittaen maanmuokkauksesta. Heti maan lämmettyä ja maanmuokkausten sallittua alkoivat kylvöt. Suurin osa viljeltiin kylvämällä siemenestä. Osa viljelykasveista tuli alkukesästä valmiina taimina joko kasvitarhan muiden toimijoiden kasvattamana tai ostotaimina. Kaikkiaan viljeltyjä lajikkeita oli noin 80. Keskikesällä hoidettiin kasveja ja viljelymaata. Toimiin kuuluivat muun muassa kastelu, kitkentä, lannoitus, katteiden käyttö. Heti juhannuksen tienoilla alkoivat ensimmäiset sadot kasvaa keräysvaiheeseen, kuten retiisit, yrtit ja salaatit. Kesän kylmyyden takia varsinainen satokausi alkoi melko myöhään. Kuitenkin lämpimän syksyn takia satoa tuli pitkälle syyskuulle. Satokauden alkaessa sato korjattiin yhteiseen satopöytään, josta se jaettiin läsnäolijoille tasapuolisesti. Perhepalstan antimien lisäksi kerholaiset saivat keväällä kerätä kasvitarhan raparperia ja syksyllä kerätä satoa kasvitarhan omenapuista sekä auringonkukkia pellolta. Muutakin toimintaa kerhossa oli viljelyn ohella. Kerhossa jaettiin opetusmateriaalia, opiskeltiin villivihanneksia, maisteltiin kasvitarhan antimia erilaisina ruokina, maistiaisina ja juomina. Syksyllä kerho kävi Linnanmäellä Invalidisäätiön tarjoamana. Myös omenamehutalkoot järjestettiin syyskuussa. Perhekerhossa oli sekä ensikertalaisia että jo aiempina vuosina mukana olleita perheitä. Jo aiemmin mukana olleiden ansiosta kerho toimii jouhevasti alusta alkaen, sillä kokeneilla on jo tietämystä perusasioista, kuten tavoista ja toimintamalleista sekä siitä, mistä mitäkin löytää. Uudet perheet tuovat kerhoon mukanaan raikkaita ajatuksia, uusia ihmisiä tutustua ja ennen kaikkea konkarit pääsevät näyttämään taitojaan ja sitä kautta tukea tulokkaita. Viljelyn perusteita oppii jo ensimmäisenä vuonna, mutta vasta seuraavan vuoden jälkeen asiat ovat jääneet pysyvämmin muistiin. On kuitenkin tärkeää, että kerhon jäsenistö uudistuu ja kokemuksesta pääsee nauttimaan useampi perhe. 6

7 Perhekerho lukuina Perhekerho 2015 lukuina 21 perhettä 78 osallistujaa 36 aikuista 41 lasta 26 kerhokertaa Perheissä lapsia 1-3 Lasten ikä vaihteli välillä ohjaajaa 7

8 Perhekerhon 2015 arviointi Palautteet Kerholaisten palautteet + Kaupunkilainen koki, että oli mukava päästä osaksi ruoantuotantoprosessia + Mahdollisuus opettaa lapselle ravinnon matkaa pellolta ruokapöytään + Kaikki pitivät sadonkorjuusta, mutta erityisesti lapset olivat innoissaan nähdessään, mitä olivat saaneet kasvatettua + Kylvö- ja istutustyöt olivat lasten mieleen + Terapeuttinen palstatyöskentely. Esimerkiksi kitkeminen oli joidenkin aikuisten mielestä terapeuttista + Koko kasvukauden seuraaminen eri vaiheineen oli mielenkiintoista + Lapset saivat olla mukana peltotöissä + Pieniä lapsia kiinnostivat maassa elävät madot ja muut eliöt. Niitä he sitten tutkivatkin innokkaasti koko kesän + Kastelutyöt olivat monen lapsen unelmahommaa + Viljely ja ruuanlaitto niksit ja neuvot + Villiyrttien tunnistus ja käytön opetus + Leikit uusien kaverien kanssa antoivat kokemuksia + Lupa leikkiä sotkien + Kesällä sadettajaleikit olivat parasta + Porkkanoiden ym. syöminen suoraan maasta. Lasten huippu makuelämys + Grillailu, wokkailu ja muut yhteiset ruoanvalmistuskerrat olivat kesän kohokohtia KUVA 3: A) LAPSET NAUTTIVAT EVÄISTÄÄN RIIPPUKEINUSSA OME- NATARHASSA B) PALSTAT HEINÄKUUSSA

9 + Oheisohjelmat, kuten ruokateemat, maalaus ja askartelu + Omenamehutalkoot + Retki Linnanmäelle oli monen perheen mielestä todella iloinen yllätys + Kahvila Utopiha antoi heinäkuussa perheille mahdollisuuden tulla herkuttelemaan puutarhan antimilla ilman huolta eväistä. Lapset myös maistelivat uusia makuja - Lapset eivät pitäneet kitkemisestä - Pitkään kestänyt maankääntövaihe pitkästytti yksitoikkoisuudellaan - Aikuisten oli välillä vaikeaa keskittyä lasten mm. huomionhaun tai riehumisen takia - Kerhon aika oli vaikea osalle perheitä. Joillekin toi vaikeutta viikonpäivä, toisille kellonaika Kiitos paljon, tämä oli kiireisen kesän yksi kohokohtia niin äidille kuin lapsillekin!! Positiivinen kokemus ja mielellämme haluaisimme olla mukana myös ensi vuonna! Erään pikkupojan äiti oli kysynyt mennäkö taiteiden yön lasten pajoihin vai puutarhakerhoon ja lapsi oli sanonut hyvin päättäväisesti, että Puukerhoon! Eräs isä kertoi, että pikkutyttö oli jo monta päivää odottanut, että pääsisi taas katsomaan, mitä madoille kuuluu. KUVA 4: PALAUTETTA 9

10 Ohjaajien huomiot + Kannattaa jatkaa yhteisviljelyperiaatteella. Konsepti toimii perheelle todella hyvin. Perheiden ei tarvitse olla joka kerta paikalla ja jokainen perhe saa monipuolisesti satoa. Myös perheiden välinen kommunikaatio on laajempaa, kun vastuu ja sato ovat jaettua. + Oli hyvä, että toisella oli enemmän tunteja ja mahdollisuus osallistua kokonaisvaltaisemmin toimintaan puutarhalla > tieto kulki paremmin ja hommia oli enemmän kuin olisimme ehtineet iltojen puitteissa hoitaa. - Juhannusta tai muita pyhiä liian lähellä ei kannata pitää kerhokertoja. Ihmisiä ei tule riittävästi paikalle. - Kerhossa oli tänä vuonna aika paljon pieniä lapsia, alle kaksivuotiaita. Suurin osa lapsista oli alle kouluikäisiä. Tämä luonnollisesti heijastui vanhempien mahdollisuuteen osallistua viljelytöihin. + Muutaman kerran oli mukana ylimääräinen kerho-ohjaaja lapsia varten. Siitä vanhemmat pitivät kovasti. Niillä kerroilla saimme tehtyä palstoilla paljon. +/- Perheet pitivät teemakerroistamme, mutta eivät kovin paljon kaivanneet ohjeistussessioita, paremminkin suoraan palstoille menoa ja työskentelyä. + Heti alusta pidetty puutarhapäiväkirja auttoi kerhon rakenteen hahmottamisessa ja oli helppoa tarkistaa aiempia kommentteja. Myös osallistujalistan tarkka kirjaaminen toi sekä selkeyttä että perheille kuvan järjestelmällisyydestä. + Ohjaajien keskinäiset palaverit ja yhteydenpidot olivat tärkeitä, jotta ohjaajilla oli yhteiset ajatukset ja asiat pysyivät selkeinä. - Kaneista ja rusakoista oli kiusaa, suojauksia jouduttiin laittamaan ennakoitua enemmän. Saimme silti mukavasti satoa, kun löysimme oikeat ratkaisut. + Työkaluja ja tarvikkeita saatiin kerhon käyttöön, kunhan osattiin kysyä riittävän ajoissa. + Kokonaisuutena kesästä jäivät mukavat muistot ja kiva fiilis. Perheet olivat mukavia ja osallistuvia silloin, kun pääsivät paikalle. Oli ihanaa, kun itsekin sai vihanneksia ja juureksia pitkin kesää. Nam! 10

11 Kehitysehdotuksia ja hyväksi koettuja mainitsemisen arvoisia seikkoja Olisi hyvä pyrkiä vielä lisäämään lasten ohjausta peltotöissä. Vanhempia tulisi rohkaista ottamaan lapset vielä enemmän mukaan työhön ja erillisiä lapsille suunnattuja opetushetkiä voisi pyrkiä järjestämään useammin. Moni kerholainen olisi toivonut, että kaksi kertaa viikossa tapaaminen olisi jatkunut läpi koko kasvukauden. On vaikeaa arvioida, miten tämä vaikuttaisi kävijämääriin per kerhokerta. Moni perusteli tätä ehdotusta sillä, että silloin ei jäisi muiden menojen takia niin usein kerhokerta väliin. Kokemuksen perusteella kuitenkin, jos kertoja on harvemmin, niihin pyritään tulemaan aktiivisemmin, poikkeuksena tunnolliset kävijät. Voisi pyrkiä heti kerhon alusta keväällä rakentamaan systeemiä niin, että vanhemmilla olisi vuorovastuut lasten viihdyttämiseen, jolloin aikuiset voisivat paremmin keskittyä tekemiseensä. > On hyvä katsoa jo kerhon alkamista lasten ikärakenne ja pyrkiä suunnittelemaan ohjelmaa myös sen mukaan. Palstojen etenemisen kannalta ja vanhempien iloksi olisi hyvä saada joku ylimääräinen kerho-ohjaaja lapsia varten silloin tällöin. Voisi perustaa Facebook-ryhmän tai muita sosiaalisen median kanavia kerholaisten kesken. Voisi auttaa perheitä tutustumaan vielä tiiviimmin kerhon ulkopuolellakin. Kuitenkin tärkeät viestit on hyvä pitää sähköpostiviesteinä. Alkukesän kääntöurakka hidasti kylvöjä ja istuttamista > olisi hienoa, jos yleismuokkaus voitaisiin hoitaa hevosella. Jo heti keväällä kannattaa ottaa käyttöön verkot ja muut kanin sekä rusakon karkotteet, jotta tuhoja tulisi mahdollisimman vähän. Erityisesti tuhot kohdistuvat kaaleihin, selleriin, purjoon, palsternakkaan, sipuleihin ja papuihin. Opetuskerrat kannattaa pitää hyvin lyhyinä ja harkita tarkkaan milloin niitä pitää, jotta hyöty on mahdollisimman suuri. Perheille sopi parhaiten se, että he saavat pitää evästaukoa silloin, kun heille on paras. Voi kuitenkin kokeilla heti keväällä ensimmäisestä kerrasta alkaen jotain muuta mallia. 11

12 Välineistä kannattaa pitää huolta. Kun olimme hoitaneet välineet kuntoon, oli helppo toimia. Jo heti keväällä tarkistaa puutteet. Esimerkiksi ensi keväänä olisi syytä tutkia kasteluletkut ja niiden liittimet kuntoon. Vähintään toisen ohjaajan on hyvä käydä läpi kerhokerran sisältö juuri ennen kerhoa ja mielellään olla ylhäällä kaikki tarpeelliset, jotta perheiden tultua kiireessä on helppo antaa ohjeita ja muistaa kaikki tärkeät yksityiskohdat. Esimerkiksi mitä on tarkoitus kylvää, kastella tai kerätä satoa. Mikäli tarve vaatii, on myös hyvä olla taustamateriaalia. Se luo perheille luotettavuuden tunnetta ohjaajiin. Kerholaiset pitivät siitä, että keväällä käytiin läpi viljeltäviä kasvilajikkeita ja puhuttiin niistä yhdessä. Myös pitkin kesää muisteltiin yhdessä, mitä missäkin on ja minkälaisiin ruokiin niitä voi käyttää. Kerholaiset pitivät siitä, että heille kerrottiin heti keväällä runko siitä, mitä kerhossa on tulossa ja että ohjelmaa lähetettiin väliajoin sähköpostilla muistuttamaan ja kertomaan tarkemmin tulevista kerhokerroista. KUVA 5: SATOA, OMENAMEHUTALKOOT, PALSTAN OMA RUSAKKO JA PALJON MUUTA 12

13 Tavoitteiden toteutuminen 1. Yhdessä tekeminen Läpi koko kerhon keväästä syksyyn ryhmässä oli talkoohenki ja ihmiset tekivät töitä aina yhdessä. Erityisesti yhdessä tekeminen korostui maankääntötöissä keväällä, ruuanlaitto kerroilla, sadonkorjuussa ja omenamehutalkoissa. 2. Sosiaaliset kontaktit Perheiden välille kasvoi kesän aikana paljon uusia kontakteja. Erityisesti noin 3-6 vuotiaiden lasten yhteisleikit tiivistyivät ajan mittaan. Oli myös havaittavissa useita kertoja, että vanhemmilla oli työn lomassa syvällisiäkin keskusteluja mitä moninaisimmista aiheista. Vanhemmat antoivat toisilleen ohjeita ja vertaistukea. 3. Terveet elämäntavat ja luontosuhteen vahvistaminen Monille perheille puutarha oli paikka, jossa lapsen voi päästää vapaasti kulkemaan asuessaan kaupungissa. Moni lapsi ja aikuinen kokikin paikan rauhoittavana ja luontoa lähentävänä. Lapsille maan hyönteisten tutkiminen, puissa kiipeily ja pajumajassa piileskely olivatkin viikon kohokohtia. Moni aikuinen myös koki puutarhatyön palstalla terapeuttisena. Monet perheet kertoivat oppineensa monipuolisemmasta ravinnosta. KUVA 6: OSKARIN VILLIYRTTIOPETUS KEVÄÄLLÄ 13

14 4. Erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden tuki Kerhon puitteissa ei ole mahdollista lähteä purkamaan syvempiä ongelmia, mutta moni erityistukea tarvitseva näytti saavan vertaistukea muilta vanhemmilta. Kerhon puutarhaterapeuttinen luonne myös itsessään oli monille vanhemmille suuri apu omassa jaksamisessaan. Silloin, kun ihminen käy läpi raskasta vaihetta, on välillä tärkeää saada tehdä jotain joka vie ajatukset pois ja antaa hyvää mieltä. Muutamalle henkilölle tämä kerho antoi juuri sitä. Kerhon ohjaajat myös antoivat niin hyviä vastauksia kuin pystyivät ja neuvoivat, mistä voi löytää lisää tietoa tai apua ongelmaan. Palautteet perusteella tavoite toteutui. 5. Ruoan alkuperän ymmärtäminen ja monipuolisempi ruoka On selvästi havaittavissa, että monet perheet saivat aivan uusia ruokakokemuksia niin lapsissa kuin aikuisissakin. Myös hyvin tietoisissa perheissä opittiin yhä monipuolisempia ruoanlaittomahdollisuuksia. Vanhemmat kokivat, että itse kasvatettu ruoka vei heitä lähemmäs aitoutta ja arvostivat, että kaupungissa on mahdollista päästä tällaiseen toimintaan. Monet vanhemmat antoivat myös hyvin suuren arvon sille, että kerhon avulla myös lapset ymmärtävät paremmin ruoan alkuperää ja sitä kuinka paljon ruoan eteen täytyy tehdä työtä. KUVA 7: PUUTARHAPUUHAA, JÄTTIKURPITSOITA JA LUONNONMUKAISUUTTA 14

15 Yhteystiedot: Kumpulan koulukasvitarha Vähänkyröntie HELSINKI Yhdistyksen toimisto Hallinto ja Vihreän Oksan Werstaan toimisto Jyrängöntie HELSINKI Koskelan nuorisotalo Antti Korpin tie 3 a Helsinki 60 Kaikki kuvat ovat Riina Kärjen ottamia. KUVA 8: A) SATOPÖYTÄ NOTKUU JA B) OMENAN KERÄYSTÄ 15