TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2015"

Transkriptio

1 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015

2 2 Esipuhe Puutarhataidot eivät enää automaattisesti siirry sukupolvelta toiselle. Kiinnostusta puutarhatoimintaan kuitenkin on yhä enemmän. Nuoret haluavat oppia kasvattamaan itse ruokaa ja oppia erilaisia kädentaitoja. Viljely halutaan ottaa osaksi kestävää elämäntapaa. Puutarhatoiminta voimauttaa hyötyliikunnan, raikkaan ulkoilman ja yhdessä olon kautta. Viherympäristössä vietetyllä ajalla on tutkitusti monia hyviä vaikutuksia verenpaineen alenemisesta toipumisaikojen lyhenemiseen. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on kehittänyt lasten ja nuorten puutarhatoimintamahdollisuuksia vuodesta 2006 lähtien. Taival ei ole vielä pitkä, mutta paljon on saatu aikaan. Lasten leireistä toiminta on laajentunut nuorten työpajatoimintaan ja työharjoitteluihin sekä perhetoimintaan. Eri sukupolvet kohtaavat lasten ja nuorten puutarhassa yhteisen porkkanamaan laidalla. Kumpulan koulukasvitarha, yli neljän hehtaarin ainutlaatuinen puutarha keskellä kaupunkia, on yhdistyksen puutarhatoiminnan sydän. Kaupungin kanssa vuosittain tehdyt sopimukset ovat mahdollistaneet toiminnan kehittämisen yhä enemmän tämän päivän tarpeisiin. Koulukasvitarha on nyt toista vuotta nuorisoasiainkeskuksen hallinnassa ja toivomme, että yhdessä kumppaneina rakennamme kesästä 2015 lapsille ja nuorille maistuvan ja tuoksuvan, ikimuistoisen puutarhakesän. Keväällä ja syksyllä jalkautamme toimintaa myös nuorisotaloille. Vuonna 2015 yhdistys haluaa viedä toimintamalleja yhä voimakkaammin Helsingistä myös muualle Suomeen. Levitystyössä apuna ovat lukuisat kumppanijärjestöt ja kunnalliset toimijat. Samalla myös toiminnasta viestimiseen panostetaan entistä enemmän. Hyvää toimintaa kelpaa esitellä. Yhdistys haluaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden mullassa möyrimiseen, omiin viljelykokemuksiin. On hienoa, että pääkaupunki on mahdollistanut lasten puutarhatoiminnan jatkumisen katkeamattomana jo yli 100 vuoden ajan. Nyt ituja kylvämään muualla maahan! Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen puolesta Eeva-Maija Bergholm Toiminnanjohtaja Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry

3 3 1. Taustaa Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toiminta-ajatuksena on syventää lasten ja nuorten luontosuhdetta sekä tukea kaikenikäisten hyvinvointia puutarhassa tapahtuvan yhteisen työn ja virkistyksen kautta. Toiminta pohjautuu lapsilähtöisyyteen, luonnonläheisyyteen ja yhteisöllisyyteen, yhdessä tekemiseen. Yhdistys järjestää lapsille leirejä ja kerhoja, nuorille työpajatoiminta, kesätyöjaksoja ja vapaaehtoistoimintaa sekä perheille puutarhakerhotoimintaa. Kaikille on lisäksi tarjolla tapahtumia ja mahdollisuus tulla vapaaehtoiseksi puutarhalle. Toiminnan keskipiste on Kumpulan koulukasvitarha. Kumpulan koulukasvitarhan toiminta on Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuista luvulta jatkunut lasten viljelytoiminta keskellä pääkaupunkia kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä. Kumpulan lisäksi yhdistys tukee koulujen, päiväkotien ja nuorisotalojen puutarhatoimintaa. Toiminnan pääkohderyhmä ovat lapset ja nuoret, mutta vapaaehtois- ja perhetoiminnan kautta toiminta laajenee vauvasta vaariin. Kumpulan koulukasvitarha on Helsingin kaupungin omistuksessa ja sitä hallinnoi nuorisoasiainkeskus, jonka kanssa yhdistys tekee sopimuksen toiminnan järjestämisestä ja vastuiden jakamisesta alueella. Molemminpuolisena toiveena on päästä jatkossa aiempaa pidempiin sopimuskausiin ja alueen yhä laajempaan käyttöön, sekä käyttäjäkuntaa että käyttöaikaa laajentamalla. Puutarha-alue (4,3 ha) ja sen laadukas hoito on keskeinen osa toiminnan perustaa. Alueen käyttöä ja kustannustehokkuutta nostetaan lisäämällä ja kehittämällä tarjontaa - myös leirikauden ulkopuolella (mm. kouluvierailut, tapahtumapäivät syksyllä ja talvella, yhteistyö nuorisotalojen kanssa). Kumpulan koulukasvitan keskeinen sijainti, helppo saavutettavuus ja pääosin ulkona tapahtuva toiminta mahdollistavat toiminnan laajentamisen kustannustehokkaasti. Toiminnan perinne on tukea erityisesti vähävaraisia lapsiperheitä. Alueenhoidosta vastaa yhdistyksen nuorten työpaja Vihreän Oksan Werstas. Alueenhoidon painotus luonnonmukaiseen viljelyyn jatkuu edellisvuosien tapaan. Tähän liittyen suuremmat maanmuokkaustyöt tehdään edellisvuosien tapaan vähemmän maata kuluttava hevostyönä. Ulkopuolisena työnä hoidetaan myös muita suurempia töitä kuten pensasaitojen leikkauksia. Kumpulan koulukasvitarhalla noudatetaan omaa Kestävän kehityksen ohjelmaa. Ohjelma etenee vuosi vuodelta tavoitteiden asettamisen, toiminnan, arvioinnin ja uusien tavoitteiden mukaisesti. Vuosittaisesta tavoitteiden asettamisesta ja toteutuksesta vastaa koko koulukasvitarhan yhteisö. Ohjelman käynnistämisestä, seurannasta ja raportoinnista vastaa toiminnanjohtaja/lasten toiminnan vastaava kauden aikana. Vuodelle 2015 tullaan yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa valitsemaan 13 kehittämiskohdetta. 2. Jäsenhankinta ja -toiminta Jäsenhankinta tapahtuu leiri-ilmoittautumisten yhteydessä, messuilla, tapahtumissa ja netin kautta. Jäsentiedotusta hoidetaan neljästi vuodessa ilmestyvän sähköisen jäsenkirjeen, nettisivujen ja facebookin kautta. Jäsenmäärää Helsingissä pyritään kasvattamaan ja uusia jäseniä pyritään

4 4 saamaan myös muualta maasta. Kumpulassa järjestetään elokuussa iso avoimien ovien päätapahtuma. Pitkin kasvukautta on pienempiä avoimien ovien iltoja. Tilanteen ja tarpeen mukaan osallistutaan myös muiden tapahtumiin, messuihin yms. Eri jäsenryhmille voi olla Kumpulassa erillisiä omia tapahtumiaan. Jäsenet ovat tervetulleita Kumpulaan myös talkooavuksi leireille ja puutarhatöihin. Lisäksi heinäelokuussa aloitetaan Kumpulassa kahvilatoiminta, joka kutsuu puutarhasta nauttimaan niin jäseniä kuin muita ohikulkijoita. Yhdistyksen eri puolilla Suomea olevien kummikohteiden kanssa mietitään tapahtumien järjestämistä. Jäsenhankinta tapahtuu leiri-ilmoittautumisten yhteydessä, messuilla, tapahtumissa ja netin kautta. 3. Yhteistyö ja kumppanuudet Vuonna 2015 kehitetään eteenpäin yhteistyötä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa, ylläpidetään vanhoja yhteistyökumppanuuksia ja ollaan avoimia uusille. OKM:n rahoittaman Puutarha nuorisotyön -välineenä hankkeen kautta autetaan nuorisotaloja puutarhatoiminnan alkuun. Yhdistyksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus sekä opetus-,sosiaali- ja varhaiskasvatusvirastot. Yhdistyspuolella keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Hyötykasviyhdistys, Dodo ry, Martat, 4H, Valtakunnallinen Työpajayhdistys, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Puutarhaliitto, Settlementtisäätiö ja Sininauhaliitto. Lisäksi yhdistys tekee yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen kanssa. Edellisten lisäksi Vihreän Oksan Werstaan keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat TE-toimistot, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri ja Tulevaisuustiski, puutarha-alan oppilaitokset, Helsingin Diakonissalaitos, HERO ry ja Sveps ry. Vuonna 2015 etsitään uusia valtakunnallisia toimijoita yhteistyökumppaneiksi sekä pyritään tiivistämään yhteistyötä nykyisten valtakunnallisten kumppanien kanssa. Talouden vakauttamiseksi etsitään myös uudenlaisia toimijoita yhteistyökumppaneiksi yrityspuolelta. 4. Viestintä ja vaikuttaminen Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan ulospäin yhdistyksen internetsivujen, sekä sosiaalisen median, erityisesti facebookin kautta. Sosiaalisen median hyödyntämistä kehitetään edelleen, yhdistykselle luodaan oma twitter-tili. Internetsivuston teknisestä ylläpidosta vastaa Lieska Oy. Henkilöstön sisäisessä viestinnässä ja koulutuksessa hyödynnetään Moodle-työalustaa. Yhdistyksen internetsivujen rakennetta uudistetaan ja sisältöjä monipuolistetaan vuoden 2015 aikana erillisen rahoituksen turvin, mikäli tätä rahoitusta ei saada tehdään kevyempi uudistustyö. Tiedottamisen aktiivisin kausi ajoittuu kesävirkistystoiminnan mukaan keväästä syksyyn, jolloin tiedotetaan toiminnan alkamisesta, kesän tapahtumista, lasten kokemuksista leireiltä ja puutarhakulttuuriviikosta elokuussa. Lasten leireistä kootaan nettiin omaa blogia, joka löytyy yhdistyksen www-sivuilta. Kesäkautena esitellään toimintaa eri tiedotusvälineiden edustajille

5 5 toiminnan tunnettuuden edistämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Tapahtumista ja leireistä tehdään myös perinteisiä ilmoitustauluille levitettäviä mainoksia. Yhdistys vaikuttaa aktiivisesti päättäjiin lasten puutarhatoiminnan edistämiseksi. Lasten ja nuorten puutarhatoiminnan kannalta keskeisistä suunnitelmista ja päätöksistä informoidaan jäsenistöä. Tavoitteena on, että ympäri Helsinkiä lapsilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua puutarhatoimintaan. Tämä edellyttäisi tukea koulujen, nuorisotalojen, leikkipuistojen ja päiväkotien paikalliseen puutarhatoimintaan sekä Kumpulan kaltaista koulukasvitarhaa tai perhepuutarhaa ItäHelsinkiin. Nuorisotalojen puutarhatoimintaa tuetaan puutarha nuorisotyön -välineenä hankkeessa. Toimivia puutarhatoiminnan malleja jalkautetaan myös muualle maahan. Yhdistyksen visiona on kehittää Kumpulan koulukasvitarhasta lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskus. Vision toteuttamiseksi aloitetaan aktiivinen virkamiesten ja päättäjien lobbaus sekä rahoitusratkaisujen mietintä. 5. Julkaisu- ja tutkimustoiminta Perhetoiminnan levittämishankkeessa ilmestyy perhetoimintamallin käsikirjanen sähköisenä. Samoin julkaistaan koulutusmateriaalia perhetoimintamallin levittämiseksi. Vapaaehtoistoiminnan hankkeen koulutusmateriaalit julkaistaan sähköisenä. Yhdistys tukee konsultoimalla opiskelijoita, jotka tekevät opinnäytetöitä lasten ja nuorten puutarhatoiminnasta eri oppilaitoksiin. 6. Lasten toiminta Määrälliset tavoitteet Lapsia leiritoiminnassa yhteensä 226, joista 16 lasta kehitysvammaisten leiritoiminnassa, kertyneitä leiripäiviä (100 % osallistuminen) Maahanmuuttajataustaisten lasten osuuden kasvattaminen. Heidän osuutensa leiriläisistä pienentynyt vuosi vuodelta. Toiminta soveltuu oivallisesti kaikille kulttuuri-ja kielitaustasta riippumatta ja auttaa maahanamuuttajien kotoutumisessa. Maahanmuuttajataustaisten osuus lapsimäärästä kuvaa myös osaltaan toiminnan matalaa kynnystä ja avoimmuutta. Leiriryhmiä yhteensä yksitoista, kolme koko kesän viljelyryhmää, neljä kolmen viikon ympäristötaideryhmää, kaksi teatteri-ilmaisun kahden-kolmen viikon leiriä ja kaksi kahden viikon kehitysvammaisten lasten leiriä Lapsia/ ohjaaja max 15/ohjaaja viljelyryhmissä, ympäristötaide- ja teatteriryhmissä max 10/ohjaaja, kehitysvammaisten lasten ryhmässä max 4 lasta/ohjaaja + harjoittelijat ja apuohjaajat lisätukena Leiripäivän hinta noin 25 euroa, sisältää yhdistyksen kaikki kulut. Kouluvierailut yhteensä noin 30 luokalle Nuorisoasiainkeskuksen avustuksen lisäksi riittävän laaja muu rahoitus Laadulliset tavoitteet Toiminta perustuu yhdistyksen arvoihin: lapsilähtöisyyteen, yhteisöllisyyteen ja luonnonläheisyyteen. Toiminnassa noudatetaan vuonna 2013 laadittua Kumpulan koulukasvitarhan

6 6 lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan suunnitelmaa, jota päivitetään vuosittain saadun kokemuksen ja palautteen pohjalta. Suunnitelma toimii pohjana myös yhdistyksen kummikohteiden toiminnalle muualla maassa. Asioita tehdään yhdessä eikä ketään jätetä ulkopuolelle. Lasten luontosuhde syvenee leirien aikana ja motoriikka paranee hyötyliikunnan myötä. Sadon kasvattaminen opettaa lapsille kärsivällisyyttä, odottamisen taitoa. Siemenestä sadoksi vaatii oman aikansa ja pettymyksiäkin voi matkalle mahtua, kun sato onkin hävinnyt citykanien tai muiden tuholaisten ruoaksi. Leirit kehittävät yhteistyötaitoja, kun kaikki työt tehdään yhdessä toisia kuunnellen. Leireillä ei erotella ketään sukupuolen, ihonvärin, uskonnon tai muun ominaisuuden perusteella. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun alusta alkaen ja muun muassa laativat kasvitarhan omat säännöt. Kumpulan koulukasvitarha on kaikille turvallinen ja innostava toimintaympäristö. Myös matkat kasvitarhalle pyritään tekemään mahdollisimman turvallisiksi. Bussioppaat keräävät leiriläiset muutamasta lähtöpisteestä yhteiselle bussimatkalle julkisella liikenteellä koulukasvitarhalle ja taas takaisin iltapäivästä. Samalla kannustetaan ja totutetaan lapsia julkisen liikenteen käyttöön. Parkkitoiminnan sisältöjä ja lasten läsnäolojen seurantaa parkissa kehitetään edelleen. Kumpulan koulukasvitarhalle lähdetään kehittämään myös uutta toimintaa: koululaisten ryhmäytymispäiviä tai vaikka yöleirejä Kumpulan koulukasvitarhan päiväleiritoiminta Kumpulan koulukasvitarhan toimintaa kehitetään yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Toiminnan tukena hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kaupungin palkkatuella palkattuja nuoria. Päiväleiritoimintaa järjestetään Kumpulan koulukasvitarhalla kesälomakauden ajan arkipäivisin klo peruskouluikäisille helsinkiläisille. Lisäksi on tarjolla tunnin verran aamusta sekä loppuiltapäivästä vapaata valvottua toimintaa pienimmille leiriläisille, niin sanottua parkkitoimintaa. Kesäkuun viimeinen kokonainen viikko on juhannuslomaa. Heinä- elokuussa perjantait ovat vapaapäiviä. Koulujen alettua järjestetään sadonkorjuuta lauantaisin syyskuun loppuun asti, tai niin pitkään kuin satoa riittää.

7 7 Kaavio 1. Kumpulan koulukasvitarhan toimintavuosi Kumpulan koulukasvitarhan toimintavuosi tammi-helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras-joulu lasten leiritoiminta kouluvierailut sadonkorjuut talviriehat alueenhoito syystapahtumat rekryt, koulutus suunnittelu, raportointi Leirit jakautuvat viljely-, ympäristötaide- ja teatteri-ilmaisun ryhmiin. Lisäksi toiminnassa on ikätason mukaista porrastusta. Näin vastataan parhaiten eri ikäryhmien, erityisryhmien ja perheiden tarpeisiin. Kaikissa ryhmissä otetaan huomioon yksilöllinen osaaminen ja kokeminen, innostetaan ja kannustetaan oppimiseen ja tekemiseen. Viljelyryhmiä on yhteensä kolme. Ryhmät kokoontuvat koulujen kesäloman ajan (37 päivää + sadonkorjuukerrat 7). Kokeneimpien viljelijöiden on mahdollista toimia aloittelijoiden tukena/kummeina ja/tai viljellä yhteistä näytemaata. Lapset voivat välillä lomailla koko kesän toiminnasta ja palata sitten taas omaan ryhmään. Viljelytoiminnasta saa kuitenkin parhaan kokonaiskuvan, jos pystyy osallistumaan suhteellisen tasaisesti läpi koko kesän. Kaksi leiriryhmää on alakoululaisille ja yksi nuorisotalojen kautta mukaan tuleville yläkouluikäisille. Ympäristötaideryhmiä on neljä kolmen viikon jaksoa. Ympäristötaideryhmät on suunnattu

8 8 taideharrastuksesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Ympäristötaiteen sisällöt vaihtelevat vuosittain ohjaajien osaamisen mukaan kuvataiteesta, draamaan ja musiikkiin. Ne antavat mahdollisuuden tutustua puutarhatoimintaan lapsille, jotka eivät pysty sitoutumaan lomien tai muiden syiden vuoksi koko kesän viljelytoimintaan. Ympäristötaideryhmissä tutustutaan myös kasveihin ja niiden viljelyyn. Ympäristötaideryhmät on tarkoitettu alakouluikäisille. Teatteri-ilmaisun leirejä on kaksi, toinen alkukesästä ennen juhannusta ja toinen kesän lopuksi. Yhdellä leirillä on paikka 20 teatteri-ilmaisusta kiinnostunelle lapselle. Puutarhamiljöössä rakennetaan yhdessä lasten kanssa vihreää draamaa. Toimintaa rahoitetaan pääasiallisesti Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen avustuksella ja osallistujilta perittävillä osallistumismaksuilla. Osallistujilta peritään 80 euron maksu 1. Lisäksi pyritään saamaan yksityisiä lahjoituksia toiminnan tueksi Kehitysvammaisten lasten puutarhatoiminta Lasten ja nuorten puutarhayhdistys järjestää kehitysvammaisten lasten ja nuorten leiritoimintaa Kumpulassa. Leirien järjestämiseen on haettu avustusta Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalta. Sosiaalilautakunnan avustuksella on tarkoitus järjestää kaksi kymmenen päivän päiväleiriä heinäkuun alussa. Yhdelle leirille otetaan 6-8 lasta/nuorta riippuen henkilökohtaisen tuen tarpeesta. Toinen leireistä on suunnattu lapsille ja toinen nuorille, jotka saavat leiristä kokemusta oikeasta työnteosta ja myös työtodistuksen itselleen. Kehitysvammaisten lasten leiritoiminnalle on Helsingissä selkeä tarve, sillä tarjontaa ei ole kovin paljon. Kumpulassa kehitysvammaiset lapset toimivat omana leiriryhmänään, mutta kiinteässä vuorovaikutuksessa muiden ryhmien kanssa, mikä lisää suvaitsevaisuutta ja luo yhteisöllisyyttä. Kesätöiden saaminen on tänä päivänä kaikille nuorille hankalaa. Erityisen vaikeaa se on kehitysvammaisille nuorille, jotka kuitenkin tarvitsisivat yhtä lailla kokemusta työnteosta ja tunnetta siitä, että ovat tarpeellisia. Nuorten leiri on tähän yksi avain. Kehitysvammaisten lasten toiminnassa tärkeää on lähteä jokaisesta lapsesta yksilönä ja miettiä mitä tukea puutarha voi tarjota juuri tälle lapselle. Puutarha on tasa-arvoinen toimintaympäristö, joka tukee hyvin kehitysvammaisten lasten motorista kehitystä ja vahvistaa itsetuntoa osaamisen kokemusten kautta. Kehitysvammaisten leiritoimintaan pyritään saamaan Helsingin kaupungin leikkipuistotoiminnan kautta ohjaajatukea. 1 Sisaralennukset: 1.lapsi 80, 2. lapsi 60, 3. tai 4./5. lapsi 40. Nämä ovat jäsenhintoja, ei jäsenten hinnat ovat 20 euroa korkeammat.

9 9 Kumpulan koulukasvitarhan leiritoiminta lukuina Viljelyleirit Ympäristötaideleirit Teatteri Kuokka-leiri Ohjaajia/leiri Lapsia/leiri Leirien lkm *** Leiripäiviä/leiri /13** +7 13/ Leiripäiviä yhteensä *** Leiripaikkoja yhteensä *** Kertyneet leiripäivät, kun 100-prosenttinen osallistuminen *** **Alkukesän ympäristötaideleirit (2 kpl) ovat 13 päivää, muut 12 päivää. *** Tavoitteena kaksi leiriä, jos saadaan riittävä rahoitus HUOM. leiripäivien +7 tarkoittaa seitsemää loppukesän sadonkorjuulauantaita YHTEENSÄ OHJAAJAT LEIRIPAIKAT 226 LEIRIPÄIVÄT Vapaa-ajan kerhotoiminta Kevätkauden 2015 jatkuu puutarhaeläinkerho Vesalan koululla. Kerho kokoontuu kerran viikossa iltapäivisin ja se toteutetaan yhteistyössä Vesalan koulun kanssa. Syksyllä 2015 alkavat uudet kokkikerhot. Elo-syyskuussa kokoontuu leirilapsille tarkoitettu kokkaus- ja sadonkorjuukerho Kumpulassa. Lisäksi syyslukukauden ajan kokoontuu yhdestä kahteen harrastekerhoa kerran viikossa nuorisotalolla. Yhdessä kerhossa on paikkoja noin kymmenelle lapselle. Kerhotoimintaan haetaan rahoitus erikseen Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lasten ja nuorten harrastetoiminnan rahoista Koulu- ja päiväkotivierailut Yhdistys järjestää toukokuussa sekä elo-lokakuussa helsinkiläisille koululuokille vierailuja Kumpulaan. Vierailut ovat luonteeltaan osallistavia ja tukevat opetussuunnitelman sisältöjä sekä erityisesti sen

10 10 läpileikkaavia aihekokonaisuuksia. Puutarhan ekosysteemiin ja viljely- ja ympäristötaidetoimiin tutustuttaessa huomioidaan kulloisenkin vierailijaryhmän luokka-asteen mukaiset OPS-tavoitteet. Puutarhassa oppiminen nivoutuu biologian, maantiedon ja ympäristötiedon lisäksi läheisesti mm. historian, yhteiskuntatiedon, matematiikan sekä taito- ja taideaineiden oppimiskokonaisuuksiin, mutta tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös oppiainerajat ylittävään integraatioon. Puutarha tukee paikkatietouden kehitystä ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Tavoitteena on, että sama luokka pääsisi vierailemaan koulukasvitarhalla useamman kerran kouluaikanaan. Tällöin esimerkiksi kolmannen luokan kevätlukukaudella istutettua perunaa päästään nostamaan neljännen luokan ympäristötiedon tunneilla. Yläkoululaisten vierailuilla painottuu enemmän ilmiöpohjainen luonnontieteen oppiminen ja alakoululaisten vierailuilla elämyksellisyys ja aistien monipuolinen käyttö. Koululuokilta ja päiväkotiryhmiltä peritään vierailusta pieni maksu, 50 euroa per ryhmä. 7. Nuorten toiminta Määrälliset tavoitteet Työpajatoimintaa nuorille tarjolla maaliskuulta joulukuulle, nuoria mukana toiminnassa yhteensä Kaikille työpajanuorille pyritään löytämään pajan aikana jatkopolku koulutukseen tai tukimuoto, jonka avulla rakentaa elämää eteenpäin. Nuoria vapaaehtoisia Kumpulan koulukasvitarhalla kesän aikana 25 henkeä, toimintapäiviä yhteensä 250. Toimivien mallien levittäminen ja juurruttaminen nuorisotaloille. Helsingissä kolme uutta aktiivista toimijaa, valtakunnallisesti tiedon levittäminen verkostojen kautta. Laadulliset tavoitteet Toiminnalla kannustetaan nuoria yhdessä tekemiseen, ketään ei jätetä yksin. Nuoren oman elämän hallintaa vahvistetaan puutarhassa tehtävän työn ja virkistyksen kautta. Puutarhatöistä on luonteva linkki myös terveelliseen ja monipuoliseen ravintoon sekä ruoanvalmistustaitoihin. Näitä perustietoja ja -taitoja vahvistetaan nuorissa. Tavoitteena on, että jokainen toiminnassa mukana ollut nuori oppii ja saa onnistumisen kokemuksia, joiden kautta tunne oman elämän hallinnasta lisääntyy. Nuorten vapaaehtoistoiminta ja nuorten työharjoittelut puutarhassa antavat vuotiaille pohjaa työelämästä Nuorten työpajatoiminta Vihreän Oksan Werstas on puutarhatyöpaja vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea työllistymisessä tai koulutukseen hakeutumisessa. Werstaalla tutustutaan puutarha-alan töihin sekä erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Kaikkiin tehtäviin ohjataan ja opastetaan, ja pajalta käsin on

11 11 myös mahdollisuus hakea työtä tai opiskelupaikkaa. Pajaohjaajat auttavat työnhaussa ja opastavat mm.ansioluettelon teossa. Pajalla suoritetusta työkokeilusta saa todistuksen. Werstas toteutetaan Kumpulan koulukasvitarhalla sekä nuorisoasiainkeskuksen toimipisteissä eri puolilla Helsinkiä. Werstas vastaa Kumpulan alueenhoidosta. Werstaalla on paikka samanaikaisesti noin 8-12 nuorelle. Ensisijaisena tavoitteena on arjenhallinnan, työn tekemisen ja oppimisen taitojen vahvistuminen sekä työelämävalmiuksien ja työpajalta muualle kiinnittymisen edistäminen valmentautujan vahvuuksien mukaisesti.tavoitteena on löytää mahdollisimman monelle, ilman tutkintoa olevalle nuorelle opiskelupaikka pajajakson jälkeen tai sen aikana. Tavoitteeseen pääsemiseksi vahvistetaan yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Werstas tukee ja auttaa koulutukseen hakeutumisessa ja oman alan löytämisessä sekä työnhaussa. Pajajakson jälkeen Werstaan valmentajat ovat nuoren tukena kahden vuoden ajan auttaen opiskelujen alkuun lähtemisessä ja kiinnittymisessä opintoihin niin, ettei turhia keskeyttämisiä tulisi. Keskeistä on myös verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ja nuorta tukevan palveluverkoston luominen, mikä korostuu erityisesti niiden nuorien kohdalla, jotka eivät heti löydä työ- tai opiskelupaikkaa. Vihreän Oksan Werstaalla tutustutaan käytännönläheisesti puutarha-alan eri töihin esim. taimikasvatukseen ja kasvien lisäykseen, avomaan vihannesviljelyyn, viheralueiden hoitoon, viherrakentamiseen, puutarhatuotteiden jatkojalostukseen ja kukkasidontaan. Werstaan toiminta vahvistaa nuoren arjenhallintaa tukien yksilöllisen kasvun, osallisuuden ja osaamisen kehittymistä. Pajajakson aikana käydään läpi työelämän arvoja ja työelämätaitoja. Tulevaisuutta suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa ja osaaminen todennetaan portfolion avulla. Terveellisten elämäntapojen merkitys avautuu hyötykasvien viljelyn ja niiden käytön opettelun sekä yhteisten liikuntaharrastusten kautta. Werstaan toimintaa raamittamaan on keväällä 2014 työstetty tulevaisuusstrategia, josta tarkennetaan ohjausryhmän avustuksella tulevat toiminnan painopisteet. Vuonna 2015 on tarkoitus erityisesti vahvistaa kouluyhteistyötä, nuorten jatkopolutusta sekä toisaalta kehittää syyskauden pajatoiminnan sisältöjä. Päärahoitus Werstaan toimintaan tulee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Werstas rahoittaa toimintaansa myös hoitamalla asukasyhdistysten, palvelutalojen ja siirtolapuutarhan yhteisiä pihaalueita sekä jalostamalla puutarhan tuotteita myyntiin ja hoitamalla ajoittain catering-tilauksia. Tavoitteena on, että viimeistään syksyllä 2015 pystytään taas ottamaan nuoria myös kuntouttavaan toimintaan. Keväällä on seuraava kilpailutus, jota kautta yhdistyksen on mahdollisuus päästä kuntouttavan toiminnan järjestäjäksi. Kuntouttavan valmennuksen työmuodot ovat yksilövalmennus

12 12 ja ryhmävalmennus sekä työelämään valmentautuminen ohjatusti puutarhassa yhdessä muiden pajalaisten kanssa. Näiden kautta pyritään löytämään nuorelle sopivin valmennuksen tai tukipalvelun muoto Työharjoittelu puutarhassa Parin viikon kesätyökokemus puutarhalla antaa nuorelle perustiedot työelämästä, vahvistaa ja kasvattaa itseluottamusta. Harjoittelut toteutetaan yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa ja nuoret työskentelevät Kumpulan koulukasvitarhan lisäksi muissa nuorisoasiainkeskuksen toimipisteissä. Nuoret saavat jo keväällä koulutuksen puutarhanhoitoon ja työelämän perussääntöihin Vapaaehtoistoimintaa nuorille Kesällä 2015 jatketaan ja kehitetään edelleen yläkouluikäisille nuorille mahdollisuutta osallistua kasvitarhan toimintaan puutarhatöissä, keittiöllä, toiminnan valokuvaamisessa, tiedottamisessa ja ohjaajien apuna vapaaehtoisena. Nuorten toimintapäiviä on tarjolla kesä-elokuussa lasten leirien aikaan eli yhteensä 37 arkipäivänä. Nuoret saavat toiminnasta todistuksen, josta voi myöhemmin olla hyötyä työnhaussa. Toiminta toteutetaan yhteistyössä NK:n kanssa. Tavoitteena olisi saada NK:n kautta nuorista vastaava ohjaaja. Vapaaehtoistoiminnan nuoret tekevät yhteistyötä nuorten viljelyleirin kanssa (kts Päiväleiritoiminta) 7.4. Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke on OKM:n rahoittama valtakunnallinen hanke, joka toteutetaan yhteistyössä NK:n ja muiden yhteistyökumppanien kuten Puutarhaliiton kanssa. Hanke on alkanut syksyllä Vuonna 2015 nuorten puutarhatoiminnan mallit eri nuorisotaloilta ja muusta nuorten toiminnasta kootaan yhteen, toimivien mallien pohjalta järjestetään koulutukset ja toimintaa lähdetään pilotoimaan Helsingissä uusilla nuorisotaloilla. Samalla tehdään myös valtakunnallista kartoitusta ja verkostoitumista. Pyrkimyksenä on levittää tietoa hyvistä käynnöistä, koota yhteen puutarhatoiminnasta kiinnostuneita nuorisotyöntekijöitä ja nuorisotaloja ja antaa käytännön vinkkejä arkeen. Puutarhatoiminnassa on käyttämätöntä potentiaalia nuorisotaloille. 8. Perhe- ja vapaaehtoistoiminta Määrälliset tavoitteet 25 perhettä toiminnassa Kumpulassa valtakunnallisesti kolmessa uudessa kohteessa alkaa perhekerhotoiminta vapaaehtoistoiminnassa mukana yhteensä vuoden aikana 20 henkilöä, toimintapäiviä 125

13 13 Laadulliset tavoitteet Tavoitteena on mielekkään ja päihteettömän elämäntavan edistäminen, vanhemmuuden tuki sekä perheiden puutarhaharrastuksen elvyttäminen tukemaan arjessa jaksamista. Toiminnan kohderyhmänä ovat sekä varhaisen tuen tarpeessa olevat, että aivan tavalliset helsinkiläiset lapsiperheet. Vapaaehtoistoiminta antaa vapaaehtoisille puutarhanhoidon taitoja ja tietoja sekä mahdollisuuden yhdessä toimimiseen puutarhaympäristössä. Erityisesti halutaan parantaa maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten toimintamahdollisuuksia. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa myös eri-ikäisille mahdollisuuden yhdessä toimimiseen ja sukupolvirajat ylittävään yhteistyöhön, joka rikastaa elämää puolin ja toisin Perhetoiminta Perhetoiminta jakautuu toisaalta Kumpulan koulukasvitarhan perhekerhotoimintamallin valtakunnalliseen levittämiseen. perhekerhoon ja toisaalta Kumpulan perhekerho Perhekerhotoimintaa jatketaan vuonna 2014 kokeillulla yhteispalstamallilla. Perheet viljelevät puutarhurin opastuksella yhteistä palstaa ja myös sato jaetaan yhteisesti.vuosittain toimintaan otetaan 25 perhettä. Perheitä kannustetaan yhteiseen tekemiseen, mutta lapsille on myös omaa toimintaa. Rahoitus Kumpulan perhekerhoon saadaan sosiaalilautakunnalta. Kerho kokoontuu alkukesästä kaksi kertaa viikossa ja juhannuksen jälkeen kerran viikossa. Kerhossa on vastaava ohjaaja sekä avustava ohjaaja. Perhekerhotoimintamallin levittäminen Yhdistys on saanut Alli Paasikiven Säätiöltä rahoituksen perhekerhotoimintamallin levittämiseen. Hankkeessa julkaistaan sähköinen käsikirja, järjestetään koulutuksia ja tuetaan kummikohteiden toimintaa.

14 Vapaaehtoistoiminta RAY:n rahoittama vapaaehtoistoiminnan hanke päättyy alkuvuodesta Vapaaehtoistoiminnan muodoista osana yhdistyksen perustoimintaa jatkuu ainakin palstamummien ja -vaarien toiminta leireillä ohjaajien apuna. Samoin jatketaan yhteistyötä Lyhty ry:n kanssa ja heidän kauttaan saadaan apuvoimia puutarhalle. Tapahtumien järjestämiseen ja puutarhatöihin innostetaan edelleen mukaan vapaaehtoisia niin jäsenistöstä kuin yhteistyökumppaneista. Vapaaehtoistoiminnan ikähaarukka vaihtelee 15-vuotiaasta 80-vuotiaisiin. Kouluihin, päiväkoteihin ja leikkipuistoihin suuntautunut vapaaehtoistoiminta ja sen jatkuminen on suurin haaste. Yhdistys näkee yhteistyön tärkeyden: kouluvierailujen kautta laaja joukko lapsia on päässyt tutustumaan viljelyyn, pohtimaan ruoan alkuperäkysymyksiä, terveellistä ravintoa ja ekologista kestävyyttä. Opetussuunnitelmien uudistuessa merkitys tulee vain jatkossa todennäköisesti korostumaan myös koulun näkökulmasta. Leikkipuistoyhteistyötä pyritään jatkamaan varhaiskasvatusviraston avustuksen avulla. Vapaaehtoistoiminnan-hankkeen aikana syntyneitä materiaaleja levitetään ja hyödynnetään omassa toiminnassa. 9. Hallinto ja henkilöstö 9.1. Hallitus Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallitus vastaa toimintasuunnitelman toteuttamisesta sekä päättää keskuudestaan vastuualueet ja vastuuhenkilöt. Hallitus on valittu maaliskuussa 2014 kaksivuotiskaudelle Hallituksen puheenjohtajana toimii Pirkko Lahti, varapuheenjohtaja on Mervi Lehmusoksa. Muut jäsenet ovat Aino Kaila, Laura Jaakkola, Senja Lappalainen, Riikka Terävä, Susann Rännäri, Kaisa Hurmeranta, Tiina Humaloja, Kirsi Arino(vara) ja Susanna Lagström (vara), 9.2. Henkilöstö Yhdistyksessä on viisi jatkuvassa työsuhteessa olevaa työntekijää: toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja nuorten työpajan Vihreän Oksan Werstaan kolme valmentajaa. Toimistosihteeri on osa-aikaisessa työsuhteessa, noin 100 tuntia/kuukausi. Myös yksi Werstaan valmentajista tekee osa-aikaista, 90 % työaikaa, läpi vuoden. Kaikki kolme Werstaan valmentajaa tekee osa-aikaista, 90 %, hiljaisimpaan aikaan marras-helmikuussa. Tavoitteena olisi muuttaa kolmannen valmentajan työaika täysipäiväiseksi maalis-lokakuulle. Jatkuvien työsuhteiden lisäksi yhdistyksessä on hanketyöntekijöitä vaihtelevasti. Henkilöstö 2015 Toiminnanjohtaja Eeva-Maija Bergholm Toimistosihteeri Tarja Elo Työpajavalmentaja Mari Paakkinen Työpajavalmentaja Susanna Lagström

15 15 Työpajavalmentaja Riikka Terävä Puutarhapedagogi Mervi Lehmusoksa, Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke Perhehankkeen koordinaattori Pinja Sipari Muut tunti- ja hanketyöntekijät (lasten leiritoiminta, muut mahdolliset hankkeet) Kesäkautena henkilöstöä on parhaimmillaan noin 25 henkeä, kun töissä ovat lasten leirien ohjaajat ja keittiöhenkilökunta. Tämän lisäksi tulee vielä mahdolliset harjoittelijat, apuohjaajat sekä työharjoittelujaksojen nuoret puutarhanhoidossa. Osa työntekijöistä pyritään saamaan palkkatukijärjestelyjen avulla, jolloin työsuhteista on mahdollista rakentaa pidempiä. Henkilöstöä koulutetaan tarvelähtöisesti. Kesävirkistykseen tuleva henkilöstö perehdytetään huhtitoukokuussa. Koulutus on yhteinen yhdistyksen omille ohjaajille ja nuorisotaloilta tuleville nuorisotyöntekijöille, jotka olisivat lähdössä mukaan Kumpulan toimintaan. Koulutuksessa on yhteistä ja eriytettyä osuutta viljely- ja ympäristötaideohjaajille. Kesän mittaan järjestetään kaksi yhteistä virkistysiltapäivää ja syksyllä kokoonnutaan vielä yhteiseen toiminnan arviointiin. Vakituisen henkilökunnan osaamista tuetaan sopivin kurssituksin ja yleistä työssä jaksamista seurataan. Tarpeen mukaan hyödynnetään myös ulkopuolista työnohjausta. Henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista. Vaarana on kuitenkin väsyminen rahoituksen pätkittäisyyteen ja ruuhkahuippuihin kasvukaudella. Työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin panostetaan kiinnittämällä huomiota riittäviin resursseihin ja työnjaon kehittämiseen sekä tykytoimintaan. Pelisääntöjä ja käytäntöjä selkeytetään. Toiminnanjohtaja suorittaa parhaillaan oppisopimuksella johtamisen erikoisammattitutkintoa Omniassa. Tutkinnon kautta nousee yhdistyksen sisäinen kehittämistyö keskiöön. Vuoden aikana valmistuu yhdistyksen työntekijän kansio (perehdytys, työehtosopimus, palkanmaksu, työterveys, työvälineet, lomat, poissaolokäytännöt, vakuutukset, vaitiolo, sivutoimi yms), josta uudet ja vanhat työntekijät löytävät näppärästi keskeiset työsuhdeasiat. 10. Talous Yhdistyksen merkittävin rahoituslähde on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tuki kesävirkistystoimintaan. Toinen merkittävä rahoituslähde on Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka rahoittaa työpajatoimintaa. Muita rahoituslähteitä ovat Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan avustukset, jäsen- ja osallistumismaksut, tapahtumien myyntituotot, pajan palvelutuotanto ja erilaiset hankerahoitukset. Vuonna 2015 merkittävää hankerahoitusta tulee ainakin OKM:ltä Puutarha nuorisotyön välineenä -hankkeelle. Yhdistys hakee toimintaansa lisäksi NK:n palkkausavustusta, joka mahdollistaisi laajemman toiminnan nuorille. Yleistoiminnan rahoituksen puuttuminen on haaste. Hankerahoitusten hakeminen ja jatkuva raportoiminen on työlästä. Hyvää rahoitustilanteessa se, että rahoitusta tulee useasta eri lähteestä Yhdistys pyrkii lisäämään yksityisen ja rahankeräyksen ja sponsorihankinnan avulla. yritysrahoituksen osuutta varainhankinnassa

16 16 Kirjanpidosta vastaa Tilitoimisto Atope Oy/Hannu Lehtinen ja tilintarkastuksen hoitaa tilintarkastustoimisto Tiliextra Oy, vastaavina tilintarkastajina HTM Matti J. Mäkinen ja HTM Susanna Ahola. Kumpulan toiminnan järjestäminen on ympärivuotista työtä (kts. esim. kaavio 1). Yhdistyksen toiminta palvelee kaupungin useita eri hallintokuntia (opetus- ja sosiaalityö), joten osan perusrahoituksesta Kumpulan toimintaan olisi luonnollista tulla näistä lähteistä. Liite 2. Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen talousarvio 2015 Tavoitteiden toteutumiseen vaikuttava suurin riski on rahoituksen riittävyys. Henkilöstöä on oltava riittävästi ja osaamiseen sekä työhyvinvointiin on panostettava. Vapaaehtoistoimijoita on muistettava ja heidän väsymistään ehkäistävä. 11. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Puutarhanhoito, käden taidot, itse tekeminen, ruoka ja ravinto ovat nousseet uuteen arvostukseen. Ruoka ei ole vain välttämätön hengissä pysymisen edellytys vaan siihen kytkeytyy arvostuksia ja erilaisia elämäntapoja. Yhdistys elää hetkessä, jossa rautaa kannattaisi takoa, aihepiiri on kuuma ja arvostettu. Myös koulumaailmassa on huomattu tarve palata perusasioiden äärelle. Kiinnostusta puutarhanhoitoon olisi, mutta opettajilta puuttuu taitoja ja tietoja toiminnan käynnistämiseksi. Opetussuunnitelmia uudistetaan ja suunnitelmien valossa koulujen puutarhat voisivat toteuttaa useita opetussuunnitelmien tavoitteita. Yhdistyksellä olisi tarvittavaa osaamista jaettavaksi, kun rahoitus saataisiin järjestymään. Toimintaa pyöritetään useassa eri tilassa. Kumpulan koulukasvitarhalla, joka on toiminnan sydän, ei ole talvilämpimiä tiloja. Yhdistyksen toimisto on kivenheiton päässä kasvitieteellisessä puutarhassa ja Werstas talvievakossa nuorisoasiainkeskuksen tiloissa. Paljon tehdään myös etätöitä. Ihmiset ovat erillään, mikä asettaa omat haasteensa tiedonkulkuun ja vie myös työaikaa siirryttäessä paikasta toiseen Toimintaa dokumentoidaan säännöllisesti henkilöstökokousten muistioiden ja toiminnan valokuvaamisen avulla. Hallitus seuraa, tarkentaa ja arvioi toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista kokouksissaan kuukausittain. Hallituksen jäsenten kesken on sovittu vastuut ja seuranta-alueet. Kukin hankevastaava on velvollinen raportoimaan hankkeesta kirjallisesti, jotta tarvittava tieto saadaan tallennettua ja henkilöiden mahdollisesti vaihtuessa materiaalia voidaan käyttää perehdyttämiseen. Välitöntä palautetta kerätään naamatusten niin asiakkailta kuin henkilöstöltä. Saatu palaute käsitellään henkilöstökokouksissa ja ryhdytään tarvittaessa palautteen vaatimiin toimenpiteisiin. Lasten toiminnassa lapsille ja vanhemmille tehdään leirin lopulla tyytyväisyyskysely, jossa tavoitteena on saavuttaa arvosana 4,5 asteikolla 1-5. Kyselyssä kartoitetaan toimintakulttuuria leirillä, oppimista ja virkistymistä sekä tiedon kulkua koteihin.myös kerhotoiminnasta kerätään vastaavasti palautetta.

17 17 Werstaan toiminnan arvioinnissa käytetään Party-järjestelmää sekä Osaaja Plus arviointiohjelmaa. Werstaan toiminnan tukena on oma ohjausryhmä, joka tarvittaessa suuntaa toimintaa uudelleen. Perhe- ja vapaaehtoistoiminnassa tavoitteiden toteutumista seurataan kyselyn avulla, jossa kartoitetaan viihtymistä, viljelytaitojen omaksumista ja sosiaalisten kontaktien lisääntymistä. Tavoitteena on saavuttaa arvosana 4,5, asteikolla 1-5.

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Nuorten työpajatoiminta Joensuun Nuorisoverstas ry edistää nuorten elämänhallintaa, koulutukseen ja työhön hakeutumista. Pääasiallisena toimintamuotona

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta Suomen liitto ry Suomen liitto Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu 2010 2015 Tausta 1/2 2020 15 000 kilpailijaa (lisenssi) 12 000 Kilpailijaa 60 000 Suunnistajaa suunnistajat 50 000 suunnistajaa 400

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet 16.11.2011 Uusi Osaaja 2 TAUSTA: Alun perin (v. 2010) haettiin yhtä isoa hanketta, mutta sai vain osan rahoituksesta Uusi Osaaja 6/2010 12/2011 Uusi hakukierros 2/2011

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Työpaja- pedagogiikka

Työpaja- pedagogiikka Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä 6.9.2016 Miksi? Hallituksen kärkihankkeeet osaamisen ja koulutuksen alalla painottavat mm. digitaalisia ratkaisuja, monipuolista yhteistyötä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot