LASTEN JA NUORTEN PUUTARHAYHDISTYS RY VUOSIKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN PUUTARHAYHDISTYS RY VUOSIKERTOMUS 2014

2 LASTEN JA NUORTEN PUUTARHAYHDISTYS RY SISÄLLYS Yleistä Kumpulan koulukasvitarhan alue ja sen hoito Lasten toiminta puutarhassa Kesäleiritoiminta alakoululaisille Vapaa-ajan kerhotoiminta Koulujen ja päiväkotien puutarhatoiminnan tuki Nuorten toiminta puutarhassa Nuorten työpajatoiminta -Vihreän Oksan Werstas Nuorten työnjako vapaaehtoistoimintaa Kumpulan koulukasvitarhalla Nuoret kesätöissä Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke Perhetoimintaa puutarhassa Vapaaehtoistoiminta Jäsenhankinta ja toiminta Viestintä, vaikuttaminen ja yhteistyö Julkaisu- ja tutkimustoiminta Hallinto Hallitus Henkilöstö Toimitilat Talous...18

3 Yleistä Lasten ja nuorten puutarha hyvinvointia kaikenikäisille Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toiminta-ajatuksena on lähentää lasten ja nuorten luontosuhdetta sekä tukea kaikenikäisten hyvinvointia puutarhassa tapahtuvan yhteisen työn ja virkistyksen kautta. Yhdistyksen keskeiset arvot ovat lapsi- ja toimijalähtöisyys, luonnonläheisyys ja yhteisöllisyys. Toimintavuoden 2014 päätavoitteet/toteutuma Lasten toiminta o Laadukas ja toimiva leirikesä: lasten ja vanhempien tyytyväisyys, työntekijöiden tyytyväisyys, ammattitaitoinen henkilöstö, lapsilähtöinen toiminta, joka tarjoaa lapsille kasvun ihmeen kokemisen. -Leirit saivat vanhemmilta kiitosta ja korkeat arvosanat eri osa-alueilla (tiedonkulku, toimintakulttuuri, virkistyminen ja oppiminen). Arvosanat vaihtelivat 4-5 asteikolla, jossa viisi oli korkein arvosana. -Työilmapiiri oli avoin ja välittävä. Hyvä työilmapiiri välittyi lapsille sekä ulkopuolisille vierailijoille o Lasten puutarhaleireihin (viljely-, ympäristötaide-, draama ja kuokkaleirit) osallistuu noin 216 lasta -Lasten puutarhaleireihin osallistui 191 lasta. Lisäksi Torpparinmäen nuorisotalon vierailevalla leirillä oli noin 10 lasta. Kaikki suunnitellut leiriryhmät saatiin toteutettua. Lapsia per ohjaaja tavoitetason mukaisesti. o Kehitysvammaisten lasten leirit: kaksi leiriä, osallistuu 6-8 lasta/leiri. -Sosiaalilautakunnalta rahoitusta ei saatu kuin yhteen leiriin. Vapaaehtoistoiminnan hankkeen avulla saatiin kuitenkin toteutettua toinen leiri nuorille. Leireillä oli yhteensä 12 lasta ja nuorta. o Kouluvierailut Kumpulan koulukasvitarhalla Kouluvierailuihin osallistui noin 30 luokkaa, yhteensä toiminnassa oli noin 600 lasta. Asetetut tavoitteet saavutettiin. o Nuorisoasiainkeskuksen avustuksen lisäksi riittävän laaja muu rahoitus Kumpulan leiritoimintaan Avustuksen ja osallistumismaksujen lisäksi ei saatu muuta rahoitusta leiritoimintaan. Lisäksi Nuorisoasiainkeskus hankki yhdistykseltä ostopalveluna Roihuvuoren ja Kumpulan toimintamallien kokoamisen samoihin kansiin. Omavarainhankinnassa on selkeä kehityskohde. 3

4 o Kumpulan koulukasvitarhan toimintamallin levittäminen kolmelle muulle paikkakunnalle osana Kasva ja opi puutarhassa -hanketta, johon on saatu Keski-Suomen ympäristökeskuksen ympäristökasvatusrahoja Kummikohteiksi hankkeeseen lähtivät Lasten puutarha Piparminttu Tampereelta, Ähtärin 4Hyhdistyksen Pikkuretiisi sekä Auringonkukka Espoosta. Nuorten toiminta o Kaksi noin neljän kuukauden työpajajaksoa nuorille, nuoria mukana toiminnassa yhteensä 25. -Molemmat pajajaksot toteutuivat, nuoria toiminnassa yhteensä 17 o Kaikille työpajanuorille pyritään löytämään pajan aikana jatkopolku koulutukseen tai tukimuoto, jonka avulla rakentaa elämää eteenpäin. -Kevään pajalaisista 75 prosenttia (9 nuorta 12 nuoresta) jatkoi suoraan kouluun. Yleisestikin ottaen jatkopolutus onnistunut hyvin. o Nuoria vapaaehtoisia Kumpulan koulukasvitarhalla kesän aikana 25 henkeä, toimintapäiviä yhteensä Toiminnan markkinoinnissa oli yhdistyksestä riippumattomia haasteita ja osallistujamäärät jäivät odotettua pienemmiksi. Toiminnassa oli mukana noin 10 nuorta ja toimintapäiviä kertyi kaikkiaan noin 80. Perhe- ja vapaaehtoistoiminta o 20 perhettä toiminnassa Kumpulassa, 20 perhettä Skatan tilalla -Kumpulan perhekerhotoimintaan osallistui 25 perhettä. Skatan tilan toiminta ei toteutunut, koska tilalla ei ollut toiminnan järjestäjää vuonna 2014 ja kaupunki ryhtyi myymään tilaa. Sen sijaan käynnistyi Sosiaalinen puutarha perhetoiminnan levittämishanke, jossa julkaistiin opas perhetoimintaan sekä innostettiin toimijoita eri puolilta maata puutarhaperhetoiminnan aloittamiseen. o Vapaaehtoistoiminnassa mukana yhteensä vuoden aikana 50 henkilöä, toimintapäiviä 500 -Tavoite saavutettiin. Osa vapaaehtoisista saattoi osallistua vain yhden kerran, osa oli mukana jatkuvammin kuten puutarhamummit. 1. Kumpulan koulukasvitarhan alue ja sen hoito Lasten ja nuorten puutarhayhdistys vastaa Kumpulan koulukasvitarhan toiminnan sisällön tuottamisesta. Kumpulan koulukasvitarha (4,3 ha) on ainoa lasten ja nuorten toimintaan erikoistunut puutarha Suomessa. Kulttuurista arvoa on paitsi ainutlaatuisessa ympäristössä, myös sata vuotta keskeytyksettä jatkuneen toiminnan pitkässä traditiossa ja kehittyvässä toiminnassa. Alueen hallinnointi siirtyi vuoden 2014 alussa Helsingin kaupungin opetusvirastolta nuorisoasiainkeskukselle. Yhdistys teki nuorisoasiainkeskuksen kanssa sopimuksen toiminnan järjestämisestä alueella. 4

5 Kumpulan koulukasvitarhaa hoidetaan luonnonmukaisen viljelyn keinoin. Maan hoito suunnitellaan viljelynäkökohtien, lasten ja nuorten (viljelijöiden), luonnontalouden hoidon ja kestävän käytön pohjalta. Viljelykierron avulla pidetään yllä maan humuspitoisuutta ja parannetaan sitä, säilytetään maan rakennetta, ravinnetasapainoa, lisätään maan typpivaroja, torjutaan rikkakasveja, tauteja ja tuholaisia. Kasvit viljellään kumppanuuskasvi sekä sekaviljelynä eli vierekkäin voi olla matala/syväjuuriset kasvit. Hyvä ja elävä maa vaatii jatkuvaa työtä, jotta turvattaisiin lapsille ja nuorille onnistumisen kokemuksia viljelystä. Viljelykierron toteutuminen vaatii jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta, joka on Kumpulassa viime vuosina parantunut huomattavasti, nuorten työpajan, Vihreän Oksan Werstaan vastattua alueenhoidosta syksystä 2011 alkaen. Yhdistys pyrkii kehittämään alueen käyttöä siten, että tilat olisivat monipuolisesti helsinkiläisten lasten ja nuorten puutarhakulttuuria ja harrastusta edistävässä ja kehittävässä käytössä. Alueella toimii lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen lisäksi Käpylän peruskoulu, jonka kanssa yhdistys tekee yhteistyötä. Kumpulan koulukasvitarhalla noudatetaan omaa Kestävän kehityksen ohjelmaa. Ohjelma etenee vuosi vuodelta tavoitteiden asettamisen, toiminnan, arvioinnin ja taas uusien tavoitteiden asettamisen mukaisesti. Vuonna 2014 painopisteeksi asetettiin yhdessä henkilöstön kanssa vastuullinen yhteistoiminnallisuus. 2. Lasten toiminta puutarhassa 2.1. Kesäleiritoiminta alakoululaisille Päiväleiritoimintaa järjestettiin kesälomakauden ajan arkipäivisin klo Lisäksi oli tarjolla parkkitoimintaa ennen ohjatun leiripäivän alkua kello 9-10 sekä leiripäivän jälkeen kello Toiminta oli tarkoitettu lähinnä luokkalaisille helsinkiläisille koululaisille. Leiripäivään sisältyi ohjatun toiminnan lisäksi lämmin lounas. Juhannuksen jälkeinen viikko oli juhannuslomaa ja loman jälkeen toimintaa oli viikoittain maanantaista torstaihin. Koulujen alettua järjestettiin vielä sadonkorjuuta lauantaisin syyskuun loppuun asti. Kaavio 1. Kumpulan koulukasvitarhan toimintavuosi Tammi-maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marras-joulukuu Kasvitarhan toiminta-aika Leiritoiminta lapsille Sadonkorjuut Alueenhoito Suunnittelu ja raportointi rekryt, koulutus Leirit jakautuivat viljelyyn, ympäristötaiteeseen, draamaan ja lisäksi oli kehitysvammaisille suunnattu oma leiri. Viljelyleiri oli koko koulun kesäloman mittainen, mutta lapset saattoivat välillä 5

6 olla pois ryhmästä lomailemassa perheen kanssa ja palata sitten taas loman jälkeen leirille. Viljelyleiri oli jaettu iän mukaan kahteen ryhmään, jotka viljelivät yhteistä viiden aarin lohkoa. Viljelytoiminnassa lapsi oppii omin käsin tekemällä kasvattamaan satoa siemenestä purtavaksi herkuksi. Leiripäivään mahtui viljelyn lisäksi paljon muutakin: yhteistä leikkiä, pelejä, vapaata oleskelua puutarhassa ja takametsässä sekä heinä-elokuussa uintia viereisessä Kumpulan maauimalassa. Ympäristötaideleirit olivat noin kolmen viikon mittaisia. Alkukesästä oli yhtaikaa kaksi iän mukaan jaettua ryhmää ja heinä-elokuussa vielä kaksi kolmen viikon leiriä. Ympäristötaideleireillä puutarha koettiin taiteen eri keinoin. Myös ympäristötaideleiriläiset tutustuivat viljelyyn ja eri leiriryhmien välinen yhteistyö oli tiivistä. Ympäristötaiteessa puutarha heräsi saduiksi, tarinoiksi, näytelmiksi, ötököiksi, majoiksi ja maalauksiksi. Kehitysvammaisten lasten leiritoiminnalle on Helsingissä selkeä tarve, sillä tarjontaa ei ole kovin paljon. Kumpulassa kehitysvammaiset lapset toimivat omana leiriryhmänään, mutta kiinteässä vuorovaikutuksessa muiden ryhmien kanssa, mikä lisää suvaitsevaisuutta ja luo yhteisöllisyyttä. Puutarha on yksi harvoista tasa-arvoisista toimintaympäristöistä, joissa jokainen osaa jotain. Toiminta ei perustu tietoon eikä taitoon vaan kokemuksellisuuteen. Lisäksi puutarhamaasto edesauttaa motoriikan ja tasapainon harjaantumista. Vuonna 2014 kehitysvammaisten leiritoimintaa laajennettiin nuoriin kehitysvammaisiin, joille haluttiin antaa kesätyökokemus. Kahden viikon leirillä nuoret tekivät puutarhan oikeita töitä ja saivat jakson lopuksi työtodistuksen. Vuoden 2014 uutuutena aloitettiin draamaleiritoiminta. Alkukesästä 25 lasta kokoontui Kumpulaan nauttimaan puutarhasta ilmaisutaiteen keinoin. Leiriläiset harjaannuttivat ilmaisu- ja kuuntelutaitojaan muun muassa rakentamalla kokoontumispaikkatoteemin, draamaseikkailemalla puutarhassa, tekemällä ääni- ja kehonhallintaharjoituksia ja kokoamalla juhannusjuhlaan näytelmän. Viljely-, ympäristötaide- ja draamaleirien päärahoitus tuli Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukselta. Kehitysvammaisten lasten ja nuorten Kuokka-leirit saivat rahoituksen sosiaalilautakunnalta. Lisäksi perittiin osallistumismaksuja, jäsenhinta oli 80 euroa 1. Kehitysvammaisten lasten leirille maksu oli hivenen alempi 60 euroa. Toimintaan osallistui 191 lasta, joista 79 viljelyryhmissä, 75 ympäristötaideleireillä, 25 draamaleirillä ja 12 kehitysvammaisten lasten Kuokka-leireillä. Lisäksi alueella toimi Torpparinmäen nuorisotalon viljelyleiriläisiä, joita oli noin 10 henkeä. Merkittävänä tukena toiminnassa oli Kinaporin palvelukeskuksen kautta tulleet palstamummit ja -vaari. Heistä oli iso apu ohjaajille ja myös lapset kaipasivat mummejaan. Yhteistyötä jatketaan varmasti tulevina vuosina. Lapsille ja vanhemmille tehtiin palautekysely leiritoiminnasta. Leirit saivat vanhemmilta kiitosta ja korkeat arvosanat eri osa-alueilla (tiedonkulku, toimintakulttuuri, virkistyminen ja oppiminen). 1 Sisaralennukset: perheen toinen lapsi 60 euroa, kolmas lapsi 40 euroa 6

7 Arvosanat vaihtelivat 4-5 asteikolla, jossa viisi oli korkein arvosana. Erittäin tyytyväinen palautteessa voi olla siihen, että toiminta koettiin turvalliseksi. Kiusaamista ei joko ollut ollenkaan tai siihen oli heti puututtu. Ohjaajia kiiteltiin ja lasten suusta sai lämmittävää suoraa palautetta: Paras leiri ikinä!. Kehittämiskohteena nähtiin lähinnä leireistä tiedottaminen. Leiripaikasta toivottiin nykyistä nopeammin tietoa. Jatkossa siirrytäänkin ottamaan ilmoittautuneet leireille ilmoittautumisjärjestyksessä ja paikasta ilmoitetaan samantien. Taulukko 4. Lasten toiminta puutarhassa Tavoite Toimenpiteet Arviointi Vastuutahot/-henkilöt Lapsimäärä 200 lasta + Kuokka-leiri 6-8 lasta Leiritoiminnan järjestäminen Markkinointi Leiriläisten määrä: 191 Toiminnanjohtaja Hallitus Oppia ja iloa puutarhasta, lapsilähtöinen toiminta Koulutukset ohjaajille Tuki kesän aikana Lasten toiminnan vastaava, ohjaajat Turvallinen, viihtyisä ja tarkoituksenmukainen ympäristö Alueenhoito Kausihenkilökunnan riittävyys, ammattitaito ja jaksaminen Riittävä perehdytys ja jatkuva tuki Suvaitsevaisuuden lisääminen, toimintaa erityisryhmille Kuokka-leiri: yhteistyötä muiden päiväleiriläisten kanssa, Erityislapset normiryhmissä -Keväällä järjestettiin ohjaajien koulutukset, ohjenuorana toiminnassa uusi Kasva ja opi puutarhassa! -suunnitelma -Vanhempien palaute erittäin positiivista, saatu palaute eri osa-alueissa (toimintakulttuuri, tiedotus, virkistyminen ja oppiminen) 4-5 asteikolla 1-5. Toteutui Vihreän Oksan Werstaan toimesta, apuna nuorten kesätyöryhmät ohjaajineen Osaava ja innostunut henkilöstö, joka suullisen palautteen perusteella viihtyi mainiosti. Hyvä työilmapiiri välittyi myös lapsille ja vierailijoille Kehitysvammaiset nuoret pääsivät tekemään oikeita puutarhan töitä osana yhteisöä, lapset osallistuivat yhteisiin tapahtumiin ja eri leiriryhmien välillä oli vuorovaikutusta 7 Vihreän Oksan Werstaan valmentajat, tj Lasten toiminnan vastaava, toiminnanjohtaja Toiminnanjohtaja, lasten toiminnan vastaava, ohjaajat

8 2.2. Vapaa-ajan kerhotoiminta Kerhotoimintaa ei ollut alkuvuodesta Toiminta käynnistyi uudelleen syksyllä 2014 yhteistyössä Vesalan koulun kanssa. Koulun yhteydessä toimii kerran viikossa kokoontuva puutarhaeläinkerho, jossa mukana kymmenkunta lasta. Kerho käyttää koulun kasvihuonetta, jossa kasvien lisäksi marsuja, gerbiilejä, kanoja, käärmeitä ja muita pieneläimiä lasten hoidettavana. Kerho saa rahoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Koulujen ja päiväkotien puutarhatoiminnan tuki Kouluilla ja päiväkodeilla oli mahdollisuus keväällä ja syksyllä ohjelmallisiin vierailuihin Kumpulan koulukasvitarhalle. Vierailuista ei peritty maksua.. Kumpulassa on aiempina vuosina ollut kahdenlaisia koululaisryhmiä: kerran tai kaksi kasvukauden aikana vierailulle tulevia ryhmiä, sekä sellaisia ryhmiä, joiden luokalla tai koululla on ollut Kumpulassa oma palstansa. Kun kouluille ei ole ollut mahdollista tarjota riittävää määrää tukea ja ohjausta viljelytoimiin, on palstojen hoito jäänyt osittain vähäiseksi. Vuonna 2014 mallia muutettiin siten, että Käpylän koulun perinteistä ja laajasti kouluopetuksessa hyödynnettyä palstaa lukuunottamatta koulujen omat palstat lopetettiin ja ne korvattiin yhdellä laajalla palstalla, jonne kaikki helsinkiläiset koululuokat ovat tervetulleita tekemään kauden mukaisia puutarhatöitä yhden tai mieluummin useamman kerran kasvukaudessa. Vierailukausi on laajennettu kattamaan koko kasvukauden huhtikuulta loka-marraskuulle. Kesän ajan palstaa hoiti Torpparinmäen nuorisotalon viljelyleiri, joka osallistui keväällä myös taimien esikasvatukseen, maanmuokkaustöihin ja muihin kevättöihin, sekä korjasi syksyllä satoa palstalta. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys tarjosi Kumpulaan töihin tuleville koululuokille siemenet ja taimet, lainatyökalut ja muut viljelyyn tarvittavat resurssit. Lisäksi kasvitarhan henkilökunta ohjeisti ryhmiä tehtävissä töissä. Osa ryhmien opettajista oli etukäteen pyytänyt suuntaamaan vierailun sisältöä johonkin tiettyyn koulussa juuri käsiteltävään aihepiiriin ja osan ryhmistä kanssa tehtiin erilaisia kauden töitä kiinnittäen huomiota kulloinkin eteen tuleviin asioihin. Vierailevat ryhmät tekivät Kumpulassa kauden mukaisia puutarhatöitä: keväällä käänsivät maata ja valmistelivat penkkejä, kylvivät, istuttivat ja kastelivat. Syksyllä korjattiin satoa, opeteltiin satokasveja, kitkettiin ja käännettiin maata. Satoa koululaiset veivät sekä kotiin, että oppimateriaaliksi teemojen jatkotyöstöön koulussa. Koulupalstojen hoitoon osallistui yhteensä noin 600 lasta ja nuorta, joista osa vieraili palstalla useammin kuin kerran kasvukauden aikana. Opettajat kokivat vierailut erittäin onnistuneiksi ja pedagogisesti hyödyllisiksi. Syyskauden vierailuihin osallistuu noin 30 koululuokkaa. Koululaisten ohella kasvitarhalla on käynyt aikaa viettämässä, pelaamassa ja leikkimässä myös leikkipuistoryhmiä läpi kasvukauden. 8

9 3. Nuorten toiminta puutarhassa 3.1. Nuorten työpajatoiminta -Vihreän Oksan Werstas Maamme ensimmäinen puutarhatyöpaja nuorille, Vihreän Oksan Werstas, jatkoi toimintaansa. Vihreän Oksan Werstas on puutarhatyöpaja vailla koulutus- tai työpaikkaa oleville tukea tarvitseville vuotiaille nuorille. Werstaalla tutustutaan puutarha-alaan alan opetussuunnitelman pohjalta. Kaikkiin tehtäviin ohjataan ja opastetaan. Pajaohjaajat auttavat työ- ja opiskelupaikan haussa ja pajajaksosta saa todistuksen. Nuorille on toimintaa tarjolla maaliskuun alusta jouluun. Tammi-helmikuussa valmentajat pitävät vuosilomansa ja lisäksi valmistellaan tulevaa kautta ja raportoidaan edellisestä. Paja toimii nonstoppina eli mukaan voi tulla, jos ryhmässä on tilaa. Kerrallaan pajalla voi olla maksimissaan 12 nuorta, jotta yksilöllinen ohjausote ja turvallinen toimintaympäristö taataan kaikille. Nuorelle tehdään sopimus kuukaudesta puoleen vuoteen tarpeen ja tilanteen mukaan. Valmennuksessa edetään aina nuoren ehdoilla. Työpaja toimii matalan kynnyksen periaatteella, toisin sanoen työt ja muut toimenpiteet sovitetaan aina valmentautujan kykyjen ja motivaation mukaan. Yksilövalmennuksen kautta pyritään auttamaan nuorta löytämään vahvuutensa, oppia luottamaan kykyihinsä ja oivaltamaan mahdollisuutensa. Puutarhatyöpajalla tavoitteiden toteutumista arvioidaan yksilövalmentajan ja nuoren välisellä kehityskeskustelujen sarjalla. Pajajakson alkupuolella nuorten kanssa tehdään valmennussuunnitelma. Sitä reflektoidaan ja tarkennetaan kehityskeskusteluissa ja pajajakson tavoitteiden toteutumista arvioidaan päätöskeskustelussa. Yksilövalmennusta tehdään kiinteästi työvalmennuksen rinnalla. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työelämätaitoja, työkykyä ja osaamista. Pajajakson aikana käydään läpi työelämän arvoja. Pajalle tulevat nuoret ovat pääosin kiinnostuneet puutarha-alasta ja motivoituneita oppimaan tekemällä. Monella on tulevaisuudensuunnitelmia liittyen alalle sijoittumiseen tai puutarhataitojen oppimiseen. Pajalla nuori: - tutustui puutarha-alan eri töihin, kuten avomaavihannesviljelyyn, viheralueidenhoitoon, viherrakentamiseen sekä floristiikkaan - kohtasi työelämän arvoja työskentelemällä osana työryhmää - pohti hyvinvointia liikunnan ja ravitsemuksen kautta - kartutti oman elämän sisältöjä, teki tulevaisuuden suunnitelmia ja keräsi rohkeutta toteuttaa omia unelmiaan, vahvisti omaa harrastustoimintaa 9

10 Pajajakson päätyttyä nuorten seurantaa jatketaan kahden vuoden ajan. Yhteisiä tapaamisia järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan tuetaan opiskeluissa ja jatkopoluissa. Lisäksi tehdään aktiivista yhteistyötä lähettävien tahojen, etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten kanssa. Pajanuorten jatkoseuranta on koettu tärkeäksi ja sitä kautta on pystytty tukemaan nuorten jatkopolutusta. Nuoria oli kaikkiaan pajalla vuoden aikana 17, kuntouttavan sopimuksella kolme. Pajan tulokset nuorten kiinnittymisessä jatkopolkuihin ovat olleet mainiot. Kevätkauden pajatoimintaan osallistuneista 12 nuoresta 9 pääsi jatkamaan suoraan opintoihin. Werstas työskenteli kasvukauden ajan Kumpulan koulukasvitarhalla vastaten alueen hoidosta. Koulukasvitarhalla ei ole talvilämpimiä tiloja, minkä vuoksi Werstas joutuu vuosittain muuttamaan muualle syksystä kevääseen. Alkuvuoden 2014 Werstas toimi Hyötykasviyhdistyksen tiloissa Annalassa. Lokakuussa siirryttiin Kumpulasta Pauligin huvilalle. Vaihtuvien toimitilojen takia jokaiselle nuorelle mahdollistettiin tasapuoliset liikkumisedellytykset korvaamalla matkakustannukset HSL:n matkakortin muodossa. Myös pajan omarahoituksen turvaaminen edellytti nuorilta liikkumista eri puolille kaupunkia. Toiminnan päärahoitus tuli Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Werstas hankki omarahoitusta hoitamalla Vallilan siirtolapuutarhan ja Snellman korkeakoulun piha-alueita, järjestämällä tilaisuuksien tarjoiluja ja myymällä jalostamiaan tuotteita. Maaliskuusta elokuuhun Werstas järjesti myös kuntouttavaa työtoimintaa erillistilauksena Duurille. Lisäksi Werstaan toimintaa turvasi Otto A Malmin Säätiön rahoitus. Werstas oli mukana kaksivuotisessa ( ) Työpajayhdistyksen Tekemällä oppii kehittämishankkeessa. Sen avulla vahvistettiin toiminnan laatua ja edellytyksiä sekä rakennettiin tulevaisuusstrategia ja päihdeohjelma. Hankkeesta tehtiin julkaisu Työpajapedagogiikka Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla, jossa Werstas oli esillä. Työpajalle on koottu moniammatillinen ohjausryhmä, jonka avulla toimintaa peilataan ja suunnataan tarpeen mukaan uudelleen. Siihen kuuluvat Pasi Paksuniemi (Vamos, Helsingin Diakonissalaitos), Jenni Päivähonka (Keuda, Mäntsälä) ja Anne Raivio (Helsingin kaupunki, elinkeino-osasto, työmarkkinavalmiudet -tiimi). Ohjausryhmä kokoontui kahdesti vuoden 2014 aikana. Pajan itsearvioinnissa on käytössä Party-arviointijärjestelmää ja lisäksi raportoimme OKM:lle työmme tuloksista vuosittain. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat TE-toimistot, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri ja Tulevaisuustiski, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus sekä sosiaalitoimi, Keuda Mäntsälä 10

11 (Keski-Uudenmaan ammattiopisto), Vamos ja Puente (Helsingin Diakonissalaitos), HERO ry, Valtakunnallinen työpajayhdistys, Sveps ry, Allianssi ry Nuorten työnjako vapaaehtoistoimintaa Kumpulan koulukasvitarhalla Nuorten työnjako on vuonna 2013 alkanut malli, jonka kautta yhdistys tarjoaa toimintaa ja työkokemusta vuotiaille nuorille. Työnjakoon voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista. Työtehtävät vaihtelevat painottuen eniten kasvitarhan puutarhatöihin. Kahden tunnin vapaaehtoistyön jälkeen nuoret saavat lämpimän lounaan ja voivat viettää vapaa-aikaa puutarhassa. Kymmenen kerran jälkeen nuori saa työharjoittelutodistuksen ja oikeuden osallistua sadonkorjuuseen. Nuorten työnjako saavutti tänä vuonna pienemmän suosion kuin vuonna 2013, jolloin toimintaan osallistui iso joukko vanhoja leiriläisiä, joille ei enää ollut tarjolla omapalstaista konkaritoimintaa. Vuonna 2014 nuorten työnjakoon osallistui vajaa 10 nuorta, joista kaksi teki töitä työharjoittelutodistukseen oikeuttavan määrän. Toimintaa kannattaa kuitenkin ehdottomasti jatkaa ja kehittää sen markkinointia. Mallin pyörittäminen vaatii oman työntekijäresurssin, joka tänä vuonna ratkesi aika myöhään hankaloittaen toiminnan markkinointia Nuoret kesätöissä Kasvitarhalla työskenteli kesän aikana useita nuorisoasiainkeskuksen ja muiden organisaatioiden palkkaamia nuoria. Leiriläisten bussioppaina toimivat nuoret työskentelivät pareittain kolmen viikon jaksoissa. Bussioppaat opastivat lapsiryhmän aamulla Herttoniemen metroasemalta Kumpulaan ja iltapäivällä taas takaisin Herttoniemeen. Lasten leiripäivän ajan nuoret työskentelivät keittiöapulaisina tai puutarhatöissä kasvitarhalla. Nuorisoasiainkeskus maksoi näiden kuuden nuoren palkan. Nuorisoasiainkeskuksen ja yhdistyksen yhteistyönä toteutui jälleen myös kesätyökokeilu. Nuoret saivat ensin parin päivän pikaperehdytyksen työelämän perussääntöihin ja puutarhatöihin. Tämän jälkeen he tekivät ohjatusti palkkaa vastaan puutarhatöitä kasvitarhalla kahden viikon ajan. Kumpulan kasvitarhalla nuoret työskentelivät sekä yhteensä 14 päivän ajan. Nuoria näillä kahdella jaksolla oli yhteensä 15. Palkka tuli suoraan nuorisoasiainkeskukselta, yhdistys osallistui lähinnä nuorten matkakuluihin ja lisäksi nuoret saivat kasvitarhalla lounaan. Lisäksi loppukesän ajan ( ) keittiön apukokkina työskenteli nuorisoasiainkeskuksen kautta palkattu nuori. Planin Matkalla -hankkeen puitteissa kasvitarhalla teki puutarhatöitä neljä maahanmuuttaja-taustaista nuorta pareittain kahden viikon jaksoissa ajalla ja Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke Vuonna 2014 yhdistyksellä alkoi uusi Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke OKM:n rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on mallintaa puutarhatoiminnan käyttöä nuorisotyön välineenä. Ajatuksena on tukea ja kouluttaa nuoriso-ohjaajia sekä opettajia ja näin lisätä lähiöissä tapahtuvaa 11

12 puutarhatoimintaa. Hanke kokoaa ja edistää valtakunnallisesti lasten ja nuorten puutarhakulttuurin kehittymistä ja puutarhanhoidon hyödyntämistä lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kasvatus- ja opetustyössä. Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke etsii keinoja, kuinka lasten ja nuorten puutarhakulttuuria tulisi edistää ja kehittää nuorisotyössä, jotta käytännön toimijat voimaantuvat ja saavat eväitä työnsä jatkamiseen. Hanke alkoi käytännössä kenttätyönä Roihuvuoren asukaspuiston viljelyohjauksena. Viljeltävänä on ollut 22 kasvilavaa ja lisäksi hoidettavana nuorisotalon puistoalue. Roihuvuoressa on kerätty keittiöpuutarhamateriaalia viljellen, kokaten ja säilöen sekä kasvilavat rakentaen. Kesäksi eri mittaisiin puutarha-, kahvila- ja rakennustöihin oli Nuorisoasiainkeskus palkannut parikymmentä nuorta, joille opetettiin puutarhan monialaiset työtehtävät. Hankkeeseen on vierellä kulkien mukaan tullut myös nuorisotakuun piiriin kuuluvien nuorten koulutus- ja työllistämisasiat. Nuorten tuomat voimavarat varmentavat hankkeen vaikutusta lähiöihin. Pilottikohteiksi on sovittu viisi nuorisotaloa Helsingistä. Talojen konsultoinnissa on kartoitettu nykytilannetta, nykyisiä toimintamalleja, kiinnostusta, tarpeita ja teknisiä resursseja. Lisäksi Roihuvuoren asukaspuiston ja Kumpulan koulukasvitarhan toimintamallit on koottu yhteen. Jatkossa kartoitetaan, kuinka toimintamallit sopivat muihin nuorisotiloihin ja kuinka ne ovat sovellettavissa nuorisotaloille ja niiden lähiympäristöön. Varsinainen valtakunnallinen levitys käynnistyy syksyllä Ohjausryhmään osallistuvien myötä hanke saa näkökulmia ja sisältöohjausta kasvatuspolitiikasta kestävään kehitykseen, puutarhakulttuurin ymmärtämiseen, nuorten osallistamiseen ja verkostoa valtakunnallisiin toimijoihin. Lisäksi ohjausryhmän näkemys tulee linjaamaan hankkeen suuntaa valtakunnallisesti. Hankkeen ohjausryhmän edustajat varmistuivat vuoden 2014 lopulla: Helsingin kaupungin Lähiöprojekti: projektisuunnittelija Pirjo Ruotsalainen Helsingin kaupungin puisto-osasto: aluesuunnittelija Birgitta Rossing Maisemasuunnittelutoimisto Hemgård: maisema-arkkitehti Gretel Hemgård VTT Sari Vesikansa, kasvatuspolitiikan tutkija Opetusvirasto, lehtori, biologian ja maantiedon opettaja, Kirsi Arino. OPS 2016 luonnoksen Ympäristö- ja Biologia-osioiden työryhmän jäsen Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus: hallintosihteeri Sari Nybäck ja kestävän kehityksen koordinaattori Ulla Kajaluoto Puutarhaliiton edustaja: Annikki Oikkonen 4. Perhetoimintaa puutarhassa Perhetoiminta Kumpulan koulukasvitarhalla jatkui jo vakiintunessa muodossa sosiaalilautakunnan ja Alli Paasikiven Säätiön avustuksen turvin. Ideana on, että perheet saavat opetella viljelytaitoja yhdessä puutarhurin opastuksella. Moni kaupunkilainen on kiinnostunut viljelystä, mutta rohkeus ja taidot oman palstan ottoon eivät riitä. Yhden tai kahden Kumpulassa vietetyn kesän jälkeen perheet ovat valmiita oman palstan hoitoon. 12

13 Toimintaan osallistui 25 perhettä, yhteensä noin 100 henkilöä, joista noin 10 oli taaperoikäisiä tai nuorempia. Kerrallaan paikalla oli noin 10 perhettä. Toimintaa oli alkukesästä kaksi kertaa viikossa ja juhannuksen jälkeen kerran viikossa. Kerhon toimintaa ylläpitivät kaksi viljelyohjaajaa, sekä lasten kanssa toimimiseen keskittynyt askarteluohjaaja. Perhekerho siirtyi vuonna 2014 Kumpulan yhteisöllisen viljelyn malliin. Kaikki kerholaiset viljelivät kerhon palstaa yhdessä ja sato korjattiin yhteiseen satopöytään, josta se jaettiin kulloinkin paikalla olleille perheille. Perheet saivat kerhosta tukea oman viljelyn aloittamiseen, virkistystä, yhdessä oloa muiden perheiden kanssa, tukea arkiseen jaksamiseen sekä vinkkejä sadon hyödyntämiseen ruoanlaitossa. Alli Paasikiven Säätiön avustuksen turvin lähdettiin myös levittämään perhetoimintamalleja muualle maahan. Hankkeessa laadittiin perhetoiminnan opas Yhteistuumin viljelemään!, selvitettiin ja tuettiin mukaan lähteviä kummikohteita ja laadittiin koulutusmateriaalia. Hanke jatkuu vielä alkuvuoden 2015, jolloin opaskin virallisesti julkaistaan. 5. Vapaaehtoistoiminta Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen turvin jatkettiin yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan hanketta. Hanke on kolmevuotinen ja vuosi 2014 oli hankkeen viimeinen toimintavuosi. Päätavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen puutarhatoiminnan, ts. liikunnan, terveellisen ravinnon ja luonnossa olon kautta. Hankkeessa on luotu edellytyksiä puutarhatoiminnalle sekä kummikohteissa, joita ovat koulu- ja päiväkotipihat, leikkipuistot ja yhteisölliset asukaspuutarhat, että Kumpulan koulukasvitarhalla. Kummikohteissa tavoitteena on edesauttaa puutarhojen rakentamista, ylläpitoa ja hyödyntämistä hyvinvointia tukevina oppimis- ja toimintaympäristöinä. Tavoitteeseen pääsemiseksi koulutettiin ja neuvottiin henkilöstöä, vanhempia ja muita toimijoita sekä rekrytoitiin, koulutettiin ja sitoutettiin mukaan uusia vapaaehtoistoimijoita. Uusia kummikohteita vuonna 2014 oli Mustikkamaan Syötävä Puisto -hanke, jonka toimintaan osallistuvat saivat kosketuksen puutarhaviljelyyn. Erityisesti toimintaa suunnattiin lapsille, nuorille ja maahanmuuttajille. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on Maaseudun sisvistysliitto, mutta sillä ei ole ollut erillistä rahoitusta hankkeelle, joten toiminta on tapahtunut toimijaverkoston yhteistyönä kunkin olemassa olevin resurssein. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys oli hankkeessa mukana vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin suunnittelu- ja ohjauspanoksella keväällä ja kesällä 2014, jolloin järjestettiin toimintapäiviä koululaisille ja maahanmuuttajanuorille. MSL:n ja yhdistyksen lisäksi hankkeessa on keskeisinä topimijoina Dodo ry ja Korkeasaaren eläintarha. Vuonna 2014 hankkeessa järjestettiin kaksi koulutusta opettajille ja muille ammattikasvattajille omien puutarhojen perustamisesta. Näin pyrittiin osaltaan turvaamaan toiminnan jalkautumista mahdollisimman moneen kouluun ja päiväkotiin hankkeen päättyessä. Näihin kahteen koulutukseen 13

14 osallistui yhteensä noin 50 henkilöä. Myös Kumpulan koulukasvitarhalla jatkettiin kasvukauden aikaisia koulutuksia vapaaehtoisille. Nuorille vapaaehtoisille oli toimintamuotona oma nuorten työnjako, joka antoi nuorille tukea tulevia vuosia ajatellen kesätöiden hakuun. Nuorten työnjaosta on kerrottu tarkemmin nuorten toiminnan alla. Lasten leiritoimintaa hyvin tukeva vapaaehtoistoiminnan muoto oli puutarhamummien ja -vaarin toiminta leiriryhmissä. Kinaporin palvelukeskuksen vapaaehtoiset tukivat lapsiryhmien ohjaajia leikittämällä lapsia, kertomalla tarinoita ja auttamalla puutarhatöissä. Toiminta antoi paljon puolin ja toisin. Lapset kyselivät mummien perään, ohjaajat kokivat saavansa arvokasta tukea ja mummit pääsivät jakamaan lasten riemun puutarhakesässä. Lapsille suunnattua toimintaa oli myös leikkipuistojen vierailut Kumpulan koulukasvitarhalla ja niiden oman puutarhatoiminnan käynnistämisen tuki. Leikkipuistot viettivät omaa syyslomapäivää kasvitarhalla majanrakennuksen merkeissä. Varsinainen raportti vapaaehtoistoiminnan hankkeesta ja loppumateriaali valmistuu alkuvuodesta Vapaaehtoistoimntaa jatketaan Kumpulassa palstamummitoimintana, talkoina, nuorten työnjakona sekä yhteistyönä leikkipuistojen, koulujen, päiväkotien ja Lyhty ry:n kanssa. 6. Jäsenhankinta ja toiminta Jäsenkirje ilmestyi sähköisenä kolme kertaa. Jäseniä hankittiin Kumpulan koulukasvitarhan leiritoiminnasta, tapahtumista ja vapaaehtoistoiminnasta. Elokuussa järjestettiin yhteistyössä Roihuvuoren nuorisotalon kanssa Kumpulan koulukasvitarhalla Sadonkorjuujuhla, johon osallistui noin 150 henkeä. Myös kehitysvammaiset lapset perheineen kokoontuivat elokuussa puutarhalle omalle picnikilleen. Vapaaehtoistoiminnan hankkeessa järjestettiin koulutuksia Kumpulassa ja muualla, tavattiin koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen väkeä, mitä kautta pyrittiin myös saamaan lisää jäseniä. 7. Viestintä, vaikuttaminen ja yhteistyö Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan pääasiassa -sivujen kautta. Sivuston teknisestä ylläpidosta vastaa Lieska Oy. Vuoden aikana sisältöjä lähdettiin monipuolistamaan Kasva ja opi puutarhassa -hankkeen kautta uusin vinkein ja linkein. Henkilöstön sisäisessä viestinnässä ja oppimisessa käytettiin Moodle työalustaa. Tiedottamisen aktiivisin kausi ajoittui kesäleirien mukaan keväästä syksyyn, jolloin tiedotettiin leirien alkamisesta, kesän tapahtumista, lasten kokemuksista leireiltä, loppukesän tapahtumista ja sadonkorjuusta. Kesän aikana julkaistiin Lanttu-blogia kasvitarhan tapahtumista 14

15 Yhdistyksen tavoitteena on kehittää Kumpulan koulukasvitarhasta lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskus. Tämä edellyttää eri hallinnonalojen yhteistyötä toiminnan rahoittamisessa. Kumpulan koulukasvitarhalla on nykyistä laajemmin toimintamahdollisuuksia koululaisten lisäksi nuorille, perheille, ikäihmisille sekä erityisryhmille kuten kehitysvammaisille. Lisäksi tarvittaisiin tukea koulujen paikalliseen puutarhatoimintaan sekä Kumpulan kaltaista koulukasvitarhaa tai perhepuutarhaa Itä-Helsinkiin. Puutarhatoiminnan pitäisi olla lasten lähiympäristössä. Medianäkyvyys: -Pikkuväki-lehti Kasvun ihmeen äärellä 3/2014 -Sieppo-lehti, Puutarha-teema, tuotettiin yhdessä Luonto-Liiton kanssa 2/2014 -Plan Suomen jäsenlehti Lisäksi Kumpulan toimintaa esiteltiin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen uutisjutussa ja kehitysvammaisten Tukilinja-lehti kävi tekemässä jutun, joka ilmestyy keväällä Vuonna 2014 yhdistys teki yhteistyötä Helsingin kaupungin virastojen (erityisesti NK, sosiaali- ja varhaiskasvatusvirastot), TE-toimistojen, työvoiman palvelukeskus Duurin, koulujen, päiväkotien, leikkipuistojen, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan, Vallilan siirtolapuutarhan, palvelukoti Sofian, paikallisten asukasyhdistysten, Herttoniemen ruokaosuuskunnan sekä useiden eri järjestöjen mm. Hyötykasviyhdistyksen, TPY:n, Dodon, Maaseudun Sivistysliiton, Maan ystävien, LuontoLiiton, Heron ja Lyhty ry:n kanssa. Erikseen on hyvä mainita toimintamme tukijat erilaisin lahjoituksin: Veljekset Laakkonen, Schetelig, Fiskars, Biolan, Kekkilä ja Emerald Growth Innovation. 8. Julkaisu- ja tutkimustoiminta Kasva ja opi puutarhassa! - käsikirja kaikille lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa järjestäville. Keski-Suomen Ely-keskus rahoitti ympäristökasvatukseen suunnatuista hankerahoista Kasva ja opi puutarhassa -hanketta, jossa työstettiin käsikirjaa lasten ja nuorten puutarhatoiminnasta. Lisäksi hankkeessa päivitettiin nettisivujen sisältöjä ja tuettiin kolmea kummikohdetta puutarhatoiminnan käynnistämisessä. Kummikohteet olivat Lasten puutarha Piparminttu Tampereelta, Auringonkukka Espoosta ja Pikkuretiisi Ähtäristä. Hankkeen koordinaattorina ja käsikirjan kirjoittajana oli Anna Pukema. Hankkeen sisältöjä päivitetään vielä alkuvuodesta 2015 yhdistyksen internetsivuille. Yhteistuumin viljelemään. Perheiden puutarhatoiminnan järjestäjälle. Alli Paasikiven Säätiön rahoituksella lähdettiin levittämään puutarhaperhetoiminnan malleja muualle maahan. Hankkeessa tuotettiin Yhteistuumin viljelemään opas, joka valmistui tammikuussa 2015, mutta varsinainen kirjoitus- ja taittotyö ajoittui loppuvuoteen

16 9. Hallinto Hallitus Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallitus vastasi toimintasuunnitelman toteuttamisen seurannasta sekä yhdistyksen talouden seurannasta. Vuosikokouksessa valittiin uusi hallitus kaksivuotiskaudelle: Hallitus Puheenjohtaja Pirkko Lahti Varapuheenjohtaja Mervi Lehmusoksa Muut jäsenet Laura Jaakkola, Senja Lappalainen, Riikka Terävä, Kaisa Hurmeranta, Tiina Humaloja, Aino Kaila, Susann Rännäri, Kirsi Arino (vara), Susanne Lagström (vara), 9.2. Henkilöstö Toiminnanjohtaja vastasi yhdistyksen toiminnan käytännön suunnittelusta, taloudesta ja hankkeiden kokonaishallinnoinnista. Yhdistyksen toiminnanjohtajana on Eeva-Maija Bergholm. Toiminnanjohtaja oli elokuun loppuun osa-aikainen. Palkanlaskennasta ja muusta toimiston hoidosta on vastannut toimistosihteeri Tarja Elo, jonka työsuhde on osa-aikainen. Kesäkauden aikana henkilöstöä oli parhaimmillaan palkattuna noin 20, kun kaikki kesävirkistyksen ohjaajat ja alueenhoidon työntekijät olivat töissä. Aputyövoimana tämän lisäksi käytettiin harjoittelijoita alan oppilaitoksista ja nuorten kesätyökokeilua. Nuorten työpajan Vihreän Oksan Werstaan työ- ja yksilövalmentajina toimivat Mari Paakkinen ja Susanna Lagström. Maaliskuuhun asti kolmantena valmentajana Werstaalla oli oppisopimuksessa nuoriso-ohjaajaksi opiskeleva Phuo Say Sok. Huhtikuusta eteenpäin kolmantena valmentajana toimi Riikka Terävä. Perhekerhosta vastasivat Pinja Sipari ja Janne Länsipuro sekä lasten ohjauksesta kerhossa Verna Kirsi. Sipari toimi myös lasten toiminnan vastaavana kesäkauden ajan. Vapaaehtois- ja puutarhatoiminnan koordinaattorina toimi Janne Länsipuro. Hänen vastuullaan oli vapaaehtois- ja puutarhatoiminnan koordinointi Kumpulassa ja kehittäminen kummikohteissa. Heinäkuussa käynnistyi OKM:n rahoituksella Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke, jota koordinoi Mervi Lehmusoksa. 16

17 Kirjanpidosta vastasi tilitoimisto Atope Oy/Hannu Lehtinen ja tilintarkastuksen hoiti tilintarkastusyhteisö Tiliextra Oy, vastaavina tilintarkastajina HTM Matti J Mäkinen ja HTM Susanna Ahola. Kesävirkistykseen tuleva henkilöstö perehdytettiin toukokuussa Werstaan valmentajat osallistuivat vuoden aikana työpajatoiminnan koulutuksiin ja työnohjaukseen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja aloitti keväällä johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisen Omniassa. Taulukko 1. Henkilöstö Tavoite Toimenpiteet Arviointi Vastuutahot/-henkilöt Kausihlökunnan osaamisen ja riittävän tuen varmistaminen ja vahvistaminen Rekrytointiin panostaminen, uuden työntekijän perehdytyspaketti ja -koulutus Tarvittaessa yksilö- ja pariohjaus Rekrytoinnissa onnistuttiin kokoamaan osaava ja innostunut henkilöstö, myös jatkuva tuki kasvitarhalla toteutui. Uuden työntekijän perehdytyspaketin tekeminen siirtyi ensi vuoteen. Toiminnnanjohtaja, lasten toiminnan vastaava Vakituisen hlökunnan osaamisen turvaaminen Ulkopuoliset koulutustilaisuudet Tj, Hallitus Työssä jaksaminen ja työssä viihtyminen Työnkuvien ja tavoitteiden edelleen selkeyttäminen. Kehityskeskustelut, jatkuva palaute, yhteiset virkistystapahtumat Werstas oli mukana Tekemällä oppii -hankkeessa, lisäksi osallistuttiin yksittäisiin koulutustilaisuuksiin tarpeen mukaan. Toiminnanjohtaja aloitti Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisen Omniassa. Työnkuvia selkytettiin varsinkin Werstaan osalta, ulkopuolista työnohjausta hyödynnettiin, yhteisiä asioita käsiteltiin viikottain yhteispalavereissa ja erilaisissa keskusteluissa, kehityskeskustelut käytiin ennen joulua, koko henkilöstön virkistystapahtuma syksyllä, lisäksi kesähenkilöstön virkistysiltapäivät, johon kutsuttiin myös muu henkilöstö 17 Tj, Lasten toiminnan vastaava, Hallitus

18 9.3 Toimitilat Yhdistyksen toimitilat sijaitsevan Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä (Jyrängöntie 2, HKI). Lisäksi yhdistyksellä on kesäaikaan käytössä Kumpulan koulukasvitarhan tilat (Vähänkyröntie 2-4). Nuorten työpaja Vihreän Oksan Werstas hyödyntää lisäksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tiloja. Loppuvuoden 2014 Werstas toimi Pauligin huvilalla, josta myös Puutarha nuorisotyön välineenä -hanke sai toimitilan. 10. Talous Yhdistyksen merkittävimpiä rahoituslähteitä olivat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen avustus Kumpulan kesävirkistystoimintaan, Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahoitus työpajatoimintaan, RAY:n rahoitus vapaaehtoistoimintaan sekä pajan palvelutuotanto. Pientä tuloa yhdistys sai jäsen- ja osallistumismaksuista, Helsingin kaupungin nuorisolautakunnan yleisavustuksesta sekä sosiaaliviraston avustuksista kehitysvammaisten lasten leiritoimintaan ja perhetoimintaan. Säätiörahoituksesta merkittävin oli Alli Paasikiven Säätiön rahoitus perhetoimintaan. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut (varsinainen toiminta, kesävirkistys, vapaaehtoistoiminta ja työpaja), työpajan ja kesävirkistyksen alueenhoidon tarvikkeet, toimintavälineet leiriläisille, markkinointikulut sekä ruokakulut kasvitarhalla. Taloudesta tarkemmin oheisesta tilinpäätöksestä. 18