ELEC-C2210 Molekyylibiologia Proteiinisynteesi, muokkaus ja kohdentuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELEC-C2210 Molekyylibiologia Proteiinisynteesi, muokkaus ja kohdentuminen"

Transkriptio

1 ELEC-C2210 Molekyylibiologia Proteiinisynteesi, muokkaus ja kohdentuminen Vuento & Heino ss ; Alberts et al., ECB, 4. p., luku 7 Dos. Tuomas Haltia

2 DNA RNA Proteiini Geeni mrna Proteiini Transkriptio (lyhyesti) ja lähetti-rna:n synty Siirtäjä-RNA:n ja aminohapon reaktio Ribosomi Translaatio (aloitus, pidennys ja lopetus) Syntyvän polypeptidin kohtalot [(ER, Golgi, PM, lysosomi)], sytoplasma tai muut organellit (esim. mitokondrio)

3 Fig. 17-3b-3 Nuclear envelope TRANSCRIPTION DNA RNA PROCESSING Pre-mRNA mrna TRANSLATION Ribosome Polypeptide (b) Eukaryotic cell

4 Fig DNA molecule Gene 1 Gene 2 Gene 3 DNA template strand TRANSCRIPTION mrna TRANSLATION Codon Protein Amino acid

5 Fig Second mrna base 64 emästriplettiä Aloituskodoni AUG (aloitusmetioniini) Stop-kodoneja kolme kpl Monilla aminohapoilla useita kodoneja Suosituin synonyymi voi olla eri eri eliöissä pitää ottaa huomioon proteiinin tuottoyrityksissä First mrna base (5 end of codon) Third mrna base (3 end of codon)

6 Transkriptio (DNA mrna) Templaatti-DNA -juoste (geenin toinen juoste) TATA-laatikko geenin 5 -päässä; transkription aloitustekijät (proteiineja) sitoutuvat tähän promoottoriin RNA-polymeraasi II sitoutuu aloitustekijöiden jälkeen RNA-synteesin aloitus DNA:n kaksoiskierre avataan emäksen matkalta Transkriptio päättyy tiettyyn sekvenssiin 3 -päässä Tuote: esi-mrna Tämä prosessoidaan tumassa edelleen lähetti-rna:ksi, joka siirtyy sytoplasmaan

7 Fig. 17-7b Elongation Nontemplate (or coding) strand of DNA RNA polymerase RNA nucleotides 3 3 end 5 5 Newly made RNA Direction of transcription ( downstream ) Template strand of DNA

8 Fig. 17-3b-3 Nuclear envelope Transkriptiossa syntyy ensin pre-mrna. Se täytyy muokata mrna:ksi TRANSCRIPTION RNA PROCESSING mrna DNA Pre-mRNA TRANSLATION Ribosome Polypeptide (b) Eukaryotic cell

9 Fig Tumassa: Esi-lähetti-RNA:n prosessointi 1: 5 tulppa ja 3 poly-a häntä lisätään Protein-coding segment Polyadenylation signal 5 G P P P AAUAAA AAA AAA 3 5 Cap 5 UTR Start codon AUG Stop codon 3 UTR Poly-A tail

10 Fig Tumassa: Esi-mRNA:n prosessointi 2: intronien poisto mrna siirtyy tumakalvon läpi sytoplasmaan Pre-mRNA 5 Cap 5 Exon Intron Exon Intron 105 Exon Poly-A tail Coding segment Introns cut out and exons spliced together mrna 5 Cap UTR 3 UTR Poly-A tail 1. kodoni: AUG, koodaa metioniinia

11 Aloituskodoni ATG STOP-kodoni 5 TATA 3 DNA Esi-mRNA 5 5 mrna 3 AAAA 3 AAAAAA Introni Tuma Eksoni Transkriptio Tumahuokonen Translaation aloitusvaihe Proteiinivaihto (mrna sitoutuu ribosomin pieneen alayksikköön) Solulima

12 Fig DNA Gene Exon 1 Intron Exon 2 Intron Exon 3 Transcription RNA processing Kukin eksoni koodaa usein yhtä proteiinin domeenia; proteiinien evoluution kiihtyminen? Translation Domain 3 Domain 2 Domain 1 Polypeptide

13 Translaation (mrna polypeptidi) komponentit Lähetti-RNA käännetään proteiiniksi siirtäjä-rna- (trna)-molekyylien ja ribosomien avulla trna:t (n erilaista): Jokainen sitoo spesifistä aminohappoa toisessa päässään Toisessa päässä jokaisella on antikodoni, joka tunnistaa aminohappoa vastaavan kodonin mrna:ssa Aminoasyyli-tRNA-syntetaasit (oikean aminohapon liittäminen oikeaan trna:han, ATP:tä kuluu) Ribosomi (hieman erilaiset prokaryooteilla ja eukaryooteilla) Muut proteiinit, esim. aloitus-, pidennys- ja lopetusfaktorit Energianlähde (ATP, GTP) Copyright 2008 Pearson Education Inc., publishing as Pearson Benjamin Cummings

14 Fig Polypeptide Amino acids Ribosome trna with amino acid attached trna Anticodon 5 Codons 3 mrna

15 Proteiinisynteesin vaiheet -video QH0GqFn6k&feature=endscreen

16 Aminoasyyli-tRNA syntetaasit lukevat geneettistä koodia Ne liittävät aminohapon oikeaan trna:han ja samalla aktivoivat aminohapon ATP:n energian avulla peptidisidoksen muodostamista vasten (ei saa sekoittaa aktivaatioenergiaan katalyysissä!) Jos trna:ssa on aminohappo, joka ei vastaa sen antikodonia, tuloksena on väärä aminohappo polypeptidissä

17 Fig Siirtäjä-RNA:n rakenne Amino acid attachment site 3 5 Hydrogen bonds (a) Two-dimensional structure Anticodon 5 3 Amino acid attachment site Hydrogen bonds Anticodon (b) Three-dimensional structure 3 5 Anticodon (c) Symbol used in this book

18 Fig Amino acid Aminoacyl-tRNA synthetase (enzyme) Kukin aminoasyyli-trna syntetaasi liittää aminohapon sitä vastaavaan trnamolekyyliin P P P ATP Adenosine ATP AMP + 2 Pi Aminohappo on aktivoitu muodostamaan peptidisidos. P i trna P P i P i P Adenosine trna Aminoacyl-tRNA synthetase Ribosomi käyttää aminoasyyli-trna:t polypeptidin tekemiseen. P Adenosine AMP Computer model Aminoacyl-tRNA ( charged trna )

19 Aminohappo-tRNA syntetaasi (treoniini-) Thr-tRNA-syntetaasin rakenne Aktivaatiokohdassa aa-amp reagoi trna:n 3 CCA:n kanssa Kun ah kiinni trna:ssa, syntetaasi tarkastaa, että ah vastaa trna:n antikodonia Aktivaatiokohta pystyy erottamaan suuremmat väärät ah:t (esim. Val) Editointikohta on hydrolyyttinen kohta, pienemmät väärät aatrna:t hajoitetaan (esim. SertRNA

20 Thr-tRNAsyntetaasi pystyy tarkastamaan myös trna:n antikodonin (täytyy olla Thr:n antikodoni)

21 Ribosomi onkin ribotsyymi: E. colin ribosomi: RNA katalysoi peptidisidoksen syntyä 30S = 21 proteiinia + 16S rrna (vihreä) 50S = 34 proteiinia + 23S rrna (keltainen) + 5S (oranssi) Proteiinisynteesi: mrna, trna, rrna, (RNAi); muisto RNAmaailmasta? Sininen ja punainen = PROTEIINIA; ribosomista noin 1/3 on proteiinia ja 2/3 rrna:ta;ribosomin ydin on RNA:ta

22 Fig Ribosomin rakenne: trna molecules Growing polypeptide E P A Exit tunnel Large subunit Ydin rrna:ta Suuri ja pieni alayksikkö A-, P- ja E-kohta trna:n sitoutumiskohdat Polypeptidin exittunneli mrna:n sitoutumiskohta 5 mrna 3 Small subunit (a) Computer model of functioning ribosome P site (Peptidyl-tRNA binding site) E site (Exit site) mrna binding site A site (AminoacyltRNA binding site) E P A Large subunit Small subunit (b) Schematic model showing binding sites Amino end mrna E Growing polypeptide Next amino acid to be added to polypeptide chain trna 3 5 Codons (c) Schematic model with mrna and trna

23 Video: translaatio

24 Fig Translaation aloitusvaihe: P-paikassa oleva initiaattori-trna-met tunnistaa lukuraamin alussa olevan AUG-kodonin 3 U 5 A A U C G 5 3 P site Large ribosomal subunit Initiator trna mrna 5 mrna binding site Start codon 3 GTP Small ribosomal subunit GDP E A 5 3 Translation initiation complex

25 Fig Amino end of polypeptide mrna Met E 3 Pidennysvaihe: aa-trna:t saapuvat A-paikan kautta Ribosome ready for next aminoacyl trna 5 P site A site GTP GDP Peptidisidos syntyy E E P A P A mrna siirtyy yhden kodonin verran eteenpäin GDP GTP E P A

26 Fig Translaation terminaatiovaihe: Spesifinen proteiini (Release factor) tunnistaa stop-kodonin ilmaantumisen A-paikkaan Release factor Free polypeptide 5 3 Stop codon (UAG, UAA, or UGA) GTP 5 2 GDP 3

27 Proteiinin laskostuminen ja postranslationaalinen modifiointi Synteesin aikana tai sen jälkeen polypeptidi laskostuu kolmiulotteiseen rakenteeseensa Monille proteiineille tehdään ns. posttranslationaalisia modifikaatioita, jotka ovat sekä osoitelappuja että tärkeitä proteiinien biologiselle aktiivisuudelle Jotkut proteiinit aktivoidaan proteolyyttisesti, joihinkin liitetään sokereita, rasvahappoja yms. Kvaternäärirakenteen muodostus (alayksiköt muodostavat proteiinikompleksin) Copyright 2008 Pearson Education Inc., publishing as Pearson Benjamin Cummings

28 Polypeptidien kohdentaminen solun eri osastoihin Vapaat (sytosoliset) ribosomit tuottavat sytoplasmisia proteiineja (ja esim. useimmat mitokondriaaliset proteiinit) Endoplasmakalvostoon (ER) kiinnittyneet ribosomit tuottavat ER:n, Golgin, lysosomin, solukalvon ja solusta eritettävät proteiinit Kummatkin ribosomityypit ovat samanlaisia; ribosomin tyyppi riippuu sen kulloinkin tuottaman proteiinin signaalipeptidistä ER:ssä tehtävä /alkava sokerointi ja muut modifikaatiot toimivat myös osoitelappuna Copyright 2008 Pearson Education Inc., publishing as Pearson Benjamin Cummings

29

30 Fig Signaalipeptidi eli signaalijakso ohjaa syntetisoituvan polypeptidin ER:ään ER, ER:n kalvo, Golgi, Golgin kalvo, lysosomi, solukalvo tai eritys solun ulkopuolelle Ribosome mrna Signalrecognition particle (SRP) CYTOSOL ER LUMEN Signal peptide SRP receptor protein Translocation complex Signal peptide removed ER membrane Protein

31 Fig Modifikaatioita: N-kytketty sokerointi (ER ja Golgi) O-kytketty sokerointi (ER, Golgi, sytoplasma) Lipidylaatio (useita erilaisia) Osoitelappuja: Mannoosi-6P lysosomi N-kytketty sokeri solukalvo Tietty lipidylaatio tietty solukalvon osa KDEL proteiini pysyy ER:ssä YM Secretory protein Glycolipid Golgi apparatus Vesicle Secreted protein 2 3 ER 1 Transmembrane glycoproteins 4 Plasma membrane: Cytoplasmic face Extracellular face Transmembrane glycoprotein Membrane glycolipid Myös sytosolissa syntyvillä proteiineilla voi olla osoitelappuja, esim. mitokondriaalinen signaalipeptidi, jonka seurauksena polypeptidi kuljetetaan mitokondrioon.

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3 Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman

Lisätiedot

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1 Ribosomit 1 Ribosomit 4 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi

Lisätiedot

Kuinka geenin emäsjärjestys muunnetaan proteiinin avaruusrakenteeksi ribosomaalisen proteiinisynteesin vaiheet

Kuinka geenin emäsjärjestys muunnetaan proteiinin avaruusrakenteeksi ribosomaalisen proteiinisynteesin vaiheet Kuinka geenin emäsjärjestys muunnetaan proteiinin avaruusrakenteeksi ribosomaalisen proteiinisynteesin vaiheet Yliopistonlehtori Tuomas Haltia Biotieteiden laitos Helsingin yliopisto Johdanto Ihmisellä

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Ribosomit ja valkuaisainesynteesi. Geenien tehokkuudessa eroja. RNA:n synteesi. DNA:sta proteiiniksi Geneettisen informaation kulku.

Ribosomit ja valkuaisainesynteesi. Geenien tehokkuudessa eroja. RNA:n synteesi. DNA:sta proteiiniksi Geneettisen informaation kulku. DNA:sta proteiiniksi Geneettisen informaation kulku Ribosomit ja valkuaisainesynteesi Chapter 6 Figure 6-2 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Geenien tehokkuudessa eroja RNA:n synteesi

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi 6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy

Lisätiedot

NON-CODING RNA (ncrna)

NON-CODING RNA (ncrna) NON-CODING RNA (ncrna) 1. Yleistä NcRNA eli non-coding RNA tarkoittaa kaikkia proteiinia koodaamattomia rnamolekyylejä. Näistä yleisimmin tunnetut ovat ribosomaalinen RNA (rrna) sekä siirtäjä-rna (trna),

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

DNA > RNA > Proteiinit

DNA > RNA > Proteiinit Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen

Genomin ilmentyminen Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi

Lisätiedot

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN PROTEIINIEN RAKENTAMINEN TAUSTAA Proteiinit ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille elämänmuodoille. Kaikki solut tarvitsevat prote- iineja toimiakseen kunnolla. Osa proteiineista toimii entsyymeinä eli nopeuttaa

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Francis Crick ja James D. Watson

Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson Francis Crick ja James D. Watson selvittivät DNAn rakenteen 1953 (Nobel-palkinto 1962). Rosalind Franklin ei ehtinyt saada kunniaa DNA:n rakenteen selvittämisestä. Hän

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 -päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 -päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA (deoksiribonukleiinihappo) DNA (deoksiribonukleiinihappo) Kaksoiskierre (10 emäsparin välein täysi kierros) Kaksi sokerifosfaattirunkoa. Huomaa suunta: 5 päässä vapaana fosfaatti (kiinni sokerin 5. hiilessä) 3 päässä vapaana sokeri

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto. Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto Juha.Klefstrom@helsinki.fi Nukleiinihapot! kertausta matkan varrella, vähemmän kuitenkin

Lisätiedot

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 3 MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)

Lisätiedot

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

tgg agg Supplementary Figure S1.

tgg agg Supplementary Figure S1. ttaggatattcggtgaggtgatatgtctctgtttggaaatgtctccgccattaactcaag tggaaagtgtatagtaatgaatctttcaagcacacagatcacttcaaaagactgtttcaa catcacctcaggacaaaaagatgtactctcatttggatgctgtgatgccatgggtcacag attgcaattcccaagtgcccgttcttttacaccaaaatcaaagaagaatatctccccttt

Lisätiedot

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki Biologian DNA koodi ja sen selvittäminen Petri Auvinen DNA Sequencing and Genomics Laboratory Institute of Biotechnology Kuinka solut kehittyivät? Kolmenlaisia soluja

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus

Nimi sosiaaliturvatunnus Valintakoe 2013 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus 1. Selitä: (3,0 p) a) Mitä ovat eksonit ja intronit ja miten ne eroavat toisistaan? b) Mitä eläinsolulle tapahtuu, jos se laitetaan sen sisällä olevaa

Lisätiedot

Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus

Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus Solun kalvorakenteet ja kalvoliikenne Elina Ikonen akatemiaprofessori Biolääketieteen laitos, Anatomia Suomen Akatemia Kalvotutkimuksen huippuyksikkö 22.10.2013

Lisätiedot

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun

Lisätiedot

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit Biomolekyylit 2 Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit Nukleotidit Ihmisen perimä, eli DNA (deoksiribonukleiinihappo) muodostuu pitkästä nukleotidiketjusta. Lisäksi nukleotidit toimivat mm. proteiinisynteesissä

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.) BIOLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA PÄÄSYKOE 17.5.2017 BIOLOGIAN OSIO (45 p.) HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET I) Esseetehtävät (2 kpl) a) Selitä perustellen, miten kuvaan merkittyihin kohtiin osuvat mutaatiot voivat

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Supporting Information for

Supporting Information for Supporting Information for Analysis of Sogatella furcifera proteome that interact with P10 protein of Southern rice black-streaked dwarf virus Win Than*, Faliang Qin*, Wenwen Liu, Xifeng Wang ** State

Lisätiedot

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi.

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 20.5.2016 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA

465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA 465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA 466 E1 Geneettinen koodi elämän yhteinen kieli Latvala Juho & Seppälä Mika Solu-ja kehitysbiologian kurssin kirjoitelma Anatomian ja solubiologian laitos, Oulun yliopisto 12.9.2009

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut Hemopoiesis Tuma Mitochondrion Tuma 2 Flagellum Peroxisome Centrioles Microfilaments Microtubules Nuclear envelope Rough endoplasmic reticulum Ribosomes NUCLEUS muoto: pallomainen liuskoittunut (esim.

Lisätiedot

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi.

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 20.5.2016 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun

Lisätiedot

Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30

Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto BioMediTech Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe 30.5.2016 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 30 1. a) Alla oleva DNA-jakso on proteiinin N-terminaalista päätä

Lisätiedot

Solubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl

Solubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl Solubiologia eläintiede Solun kemia I - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl - Atomien väliset vahvat kemialliset sidokset syntyvät, kun atomit luovuttavat, ottavat tai jakavat keskenään

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen S-114.500 Solubiosysteemien perusteet Harjoitustyö Syksy 2003 DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen Ilpo Tertsonen, 58152p Jaakko Niemi, 55114s Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Johdanto... 4

Lisätiedot

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot Geenitekniikka - menetelmiä, joiden avulla dna:ta ja rna:ta voidaan eristää, muokata ja siirtää muihin soluihin tai eliöihin kromosomit koostuvat dna-rihmasta ja siihen

Lisätiedot

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen Solu - perusteet Enni Kaltiainen Solu -perusteet 1. Solusta yleisesti 2. Soluelimet Kalvorakenteet Kalvottomat elimet 3. DNA:n rakenne 4. Solunjakautuminen ja solusykli Synteesi Mitoosi http://www.google.fi/imgres?q=elimet&hl=fi&gbv=2&biw=1280&bih=827&tbm=isch&tbnid=zb_-6_m_rqbtym:&imgrefurl=http://www.hila

Lisätiedot

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun

Lisätiedot

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat: Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien

Lisätiedot

Tuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede

Tuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Tuma - nucleus Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Tuman rakenne kaksoiskalvo, joiden välissä perinukleaarinen tila huokoset (nuclear pores) ulkokalvo yhteydessä ER:ään sisäkalvossa kiinni 10 nm filamentteja

Lisätiedot

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen laboratorio

Lisätiedot

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä: Tuman kuvasi ensimmäisenä Franz Bauer v. 1804 ja myöhemmin Robert Brown 1831.

Lisätiedot

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee 6.4. Genomin koon evoluutio 6.4.1. Genomin koko vaihtelee C-arvo: genomin haploidi koko pg:na 1 pg = 0.98 x 10 9 bp = 1 milj. kb = 1000 Mb (ero: geneettinen genomin koko (cm)) Missäkohtaa genomiaon kokoeroja?

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia Entsyymikatalyysi Vuento & Heino ss. 66-75 ECB: Luku 3, s. 90-93 & luku 4, s. 144- Dos. Tuomas Haltia, Biotieteiden laitos, biokemia ja biotekniikka Miten entsyymit

Lisätiedot

Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota

Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota Polypeptidin aminohappojärjestyksen määrää perinnöllisyyden yksikkö, jota kutsutaan geeniksi Geenit muodostuvat DNA:sta, joka on polymeerinen

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien elektronien vastaanottajana

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Genomi- ilmentymisen säätely

Genomi- ilmentymisen säätely Genomi- ilmentymisen säätely Samuel Myllykangas, FT Biolääke

Lisätiedot

Saana-Mari Jänkälä CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ

Saana-Mari Jänkälä CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ Saana-Mari Jänkälä CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ Saana-Mari Jänkälä Opinnäytetyö syksy 2011 Laboratorioalan

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET 25 Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Wendla Paile, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Jorma Sandberg, Heidi

Lisätiedot

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

CS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology. Xiaohui S. Xie University of California, Irvine

CS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology. Xiaohui S. Xie University of California, Irvine CS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology Xiaohui S. Xie University of California, Irvine Today s Goals Course information Challenges in computational biology Introduction to molecular

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012 Kirsi Sainio 2012 Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n. 3,5 miljardia vuotta sitten, kun solujen peruskomponentit

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA. Kandidaatintyö

ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA. Kandidaatintyö ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA Kandidaatintyö Tarkastaja: Lehtori Heikki Huttunen Ohjaajat: Andre S.Ribeiro, Jarno Mäkelä Jätetty tarkastettavaksi 16.12.2011

Lisätiedot

2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta

2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta 2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta 2.1. Tuntemamme elämän rakenne-komponentit Tarvitaan: informatiiviset polymeerit: nukleiinihappojuosteet DNA ja RNA (nukleotidit): sisältävät hiiltä,

Lisätiedot

HMM ja geenien etsintä

HMM ja geenien etsintä Kuten makovin mallien yhteydessä, niin HMM halutulla topologialla voidaan opettaa tunnistamaan geenejä. Ohessa eäs geenitunnistukseen käytetty topologia, joka tunnistaa ihmisen geenit (5 -> 3 ). Edellä

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden

Lisätiedot

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015. Maksimipisteet: 45 Hyvän vastauksen piirteet Biolääketieteen valintakoe 20.05.2015 Maksimipisteet: 45 I) Monivalintakysymykset. Rengasta oikea vaihtoehto. Vain yksi vaihtoehdoista on oikein. Vastaus on hylätty, jos on rengastettu

Lisätiedot

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%.

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%. Tehtävä 1. äkevä suoahapo massaprosettie C-pitoisuus o 7%. a. Mikä o iuokse kosetraatio (mo/), ku se tiheys o 1,18 kg/? b. Mite pajo tarvitset suoahappoa eutraoidaksesi 0,1 itraa 0,5 M kasiumhydroksidia(aq)?

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Methods S1. Sequences relevant to the constructed strains, Related to Figures 1-6.

Methods S1. Sequences relevant to the constructed strains, Related to Figures 1-6. Methods S1. Sequences relevant to the constructed strains, Related to Figures 1-6. A. Promoter Sequences Gal4 binding sites are highlighted in the color referenced in Figure 1A when possible. Site 1: red,

Lisätiedot

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Lisätiedot

Manolis Kellis Piotr Indyk

Manolis Kellis Piotr Indyk 6.095 / 6.895 Computational Biology: Genomes, Networks, Evolution Rapid database search Courtsey of CCRNP, The National Cancer Institute. Manolis Kellis Piotr Indyk Protein interaction network Courtesy

Lisätiedot

Plasmid construction PCR reactions were carried out with Pfu or Pfu turbo polymerases (Stratagene) unless otherwise stated.

Plasmid construction PCR reactions were carried out with Pfu or Pfu turbo polymerases (Stratagene) unless otherwise stated. Expanding the Genetic Code of Yeast for Incorporation of Diverse Unnatural Amino Acids via a Pyrrolysyl-tRNA Synthetase/tRNA Pair Susan M. Hancock 1, Rajendra Uprety 2, Alexander Deiters 2 & Jason W. Chin

Lisätiedot

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki Mitä uudet DNA sekvensointimenetelmät voivat paljastaa luonnonjärjestelmästä? Petri Auvinen DNA Sequencing and Genomics Laboratory Institute of Biotechnology Petri

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Reportterigeenit ja reportterikonstruktiot? Monissa tilanteissa tarvitaan ilmaisinta (proobi, luotain, reportteri) kertomaan, mitä/missä/milloin

Lisätiedot

Molekyyligenetiikan koulutuskartoitus Etelä- Suomessa

Molekyyligenetiikan koulutuskartoitus Etelä- Suomessa Kati Rajanen & Mira Tyni Molekyyligenetiikan koulutuskartoitus Etelä- Suomessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 6.4.03 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko

Lisätiedot