MUST. Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä. Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa
|
|
- Heikki Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä MUST Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa British Association for Parenteral and Enteral Nutrition (BAPEN) Malnutrition Advisory Group (MAG) The `Malnutrition Universal Screening Tool`(MUST) 1
2 Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa Tässä MUST-oppaassa esitetään perustelut sille, miksi vajaaravitsemusriskin seulonta on tarpeellista, sekä opastetaan käyttämään MUST-menetelmää. Opasta voi käyttää myös opetustarkoituksiin. Tämän oppaan tiedot täydentävät MUST-taskukorttia, jossa on lyhyesti esitetty ohjeet vajaaravitsemusriskin seulonnan toteuttamiseen. Alkuperäinen MUST-materiaali löytyy englanninkielisenä menetelmän kehittäneen BAPEN-järjestön internet-sivuilta osoitteesta Samasta osoitteesta löytyy myös lyhennelmä The MUST Report -kirjasta, joka on perusteellinen selvitys MUST-seulontamenetelmästä ja sen perusteista, sekä kysymyksiä ja vastauksia MUSTiin liittyen. Suomenkieliset versiot MUST-oppaasta ja MUST-taskukortista on laadittu BAPENin luvalla. Lisätietoja BAPENista:
3 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA 4 Tarkoitus 4 Vajaaravitsemuksen määritelmä 4 Vajaaravitsemus ja kansanterveys 4 Vajaaravitsemuksen seuraukset 5 Kehitystyö ja käyttökokemukset 6 2. VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA RAVITSEMUSHOIDON SUUNNITTELU MUSTIA KÄYTTÄEN 6 Vajaaravitsemusriskin seulonta 6 Vajaaravitsemusriskin seulonta MUSTia käyttäen 7 Asianmukaisen hoitosuunnitelman laatiminen 11 Hoitosuunnitelma 11 Suun kautta tapahtuvan ravinnonsaannin lisääminen 12 Letkuravitsemus ja parenteraalinen ravitsemus 12 Valvonta MUST VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTAA VARTEN TARVITTAVAT MITTAUKSET 13 Pituuden ja painon mittaaminen 13 Kehon painoindeksin laskeminen 13 Vaihtoehtoiset mittaukset Paino 17 Kehon painoindeksiluokan arviointi HUOMIOITA JA TAULUKOITA 20 Huomioon otettavia tekijöitä 20 MUST-menetelmä 22 Painonmenetystaulukko 23 BMI-taulukko KIRJALLISUUS 26
4 1. TAUSTAA Tarkoitus MUST on kehitetty apuvälineeksi aikuisten vajaaravitsemusriskin havaitsemiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös aikuisten ylipainon ja lihavuuden tunnistamiseen. MUST ei kuitenkaan havaitse vitamiinien tai kivennäisaineiden puutoksia tai niiden liian suurta saantia. Vajaaravitsemuksen määritelmä Englanninkielisellä termillä malnutrition voidaan tarkoittaa sekä vajaaettä liikaravitsemusta. Tässä yhteydessä keskitytään vajaaravitsemukseen. Kehon painoindeksiä > 30 kg/m 2 käytetään ilmaisemaan merkittävää lihavuutta. Vajaaravitsemukselle ei ole virallista määritelmää, mutta kirjallisuudessa käytetään yleisesti seuraavaa määritelmää: Vajaaravitsemus on ravitsemustila, jossa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden puute tai epätasapaino aiheuttaa mitattavia haittavaikutuksia kudosten/kehon kuntoon, toimintaan sekä kliiniseen hoitotulokseen. Vajaaravitsemus ja kansanterveys Noin 5% länsimaisesta väestöstä on alipainoisia eli kehon painoindeksi (BMI, body mass index) on alle 20 kg/m 2. 1 Alipainoisia on kuitenkin suhteellisesti paljon enemmän pitkäaikaissairautta sairastavien (12 %), pitkäaikaishoitolaitoksissa asuvien (16 29 %) ja sairaalapotilaiden (15 40 %) joukossa. 2-5 On arvioitu, että tälläkin hetkellä ainakin kaksi miljoonaa aikuista Iso-Britannian kansalaista on vajaaravitsemustilassa. Mikäli vajaaravitsemuksen esiintyvyys on Suomessa samaa luokkaa, on asukaslukuun suhteutettu vajaaravittujen aikuisten suomalaisten määrä lähes Vajaaravitsemukselle kaikkein alttiimpia riskiryhmiä ovat pitkäaikaissairaat, vanhukset, sairaalasta äskettäin kotiutetut potilaat sekä köyhät ja sosiaalisesti erakoituneet henkilöt. MUSTia käyttämällä vajaaravitsemusriski on havaittu %:lla sairaalaan joutuneista sisätauti- ja vanhuspotilaista sekä kirurgisista ja ortopedisistä potilaista, 14 %:lla kotona asuvista vanhuksista, %:lla erilaisissa vanhain- ja hoitokodeissa asuvista sekä %:lla terveyskeskusten ja poliklinikkojen potilaista
5 Vajaaravitsemuksen seuraukset Vajaaravitsemus jää usein toteamatta ja hoitamatta, jolloin siitä on monenlaisia haitallisia seurauksia. 12 Joitakin vajaaravitsemuksen seurauksia: Heikentynyt immuunivaste lisääntynyt infektioriski Heikentynyt lihasvoima ja uupumus (fatiikki) Heikentynyt hengityslihasten toiminta, joka johtaa hengitysvaikeuksiin ja yskimisen vaikeutumiseen, jotka puolestaan lisäävät rintakehän alueen infektioiden ja hengitysvajauksen vaaraa Heikentynyt lämmönsäätely alttius hypotermialle Heikentynyt haavojen paraneminen ja viivästynyt toipuminen sairauksista Apatia, depressio ja itsensä laiminlyöminen Lisääntynyt sairaalaan joutumisen vaara ja pitkittynyt sairaalahoitoaika Heikko sukupuolivietti, hedelmällisyys, raskauden lopputulos sekä äidin ja lapsen vuorovaikutussuhde Edellä mainitut vajaaravitsemuksen seuraukset lisäävät merkittävästi terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan kustannuksia. Kotona asuvat iäkkäät ihmiset, joilla on MUSTin mukaan vajaaravitsemusriski, joutuvat todennäköisemmin sairaalahoitoon ja käyvät useammin lääkärissä kuin hyvässä ravitsemustilassa olevat. 7 Alipainoisten henkilöiden (BMI < 20 kg/m 2 ) on myös osoitettu käyttävän enemmän terveydenhuollon resursseja kuin niiden, joiden kehon painoindeksi on välillä kg/m 2. Alipainoisille määrätään useammin lääkkeitä, he käyvät useammin lääkärissä ja joutuvat myös useammin sairaalaan. 13 Sairaalassa vajaravitsemusriskipotilaiden hoitoaika on merkittävästi pitempi ja heidät kotiutetaan luultavammin muualle kuin kotihoitoon. 8,9 5
6 Kehitystyö ja käyttökokemukset MUSTin kehitti Vajaaravitsemuksen konsulttiryhmä (Malnutrition Advisory Group, MAG), joka on Britannian parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemuksen yhdistyksen (BAPEN, British Association for Parenteral and Enteral Nutrition) pysyvä komitea. Vajaaravitsemuksen neuvontaryhmä koostuu tutkijoista, lääkäreistä, sairaanhoitajista, ravitsemusterapeuteista, apteekkareista sekä potilaista. MUSTin kehittämistä arvioivat puolueettomasti lukuisat lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijat ja yhdistykset, käytännön hoitotyötä tekevät lääkärit ja hoitajat sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset. MUST vajaaravitsemuksen seulontamenetelmän käytöstä on kerätty kokemusta sairaaloiden vuodeosastoilla, poliklinikoilla, terveyskeskuksissa, kotihoidossa sekä vanhainkodeissa. Potilaiden vajaaravitsemusriskin arviointi MUSTia käyttäen on todettu helpoksi, nopeaksi, toistettavaksi ja yhteneväiseksi. MUSTia voidaan käyttää myös potilaille, joiden pituus ja paino eivät ole mitattavissa, sillä se antaa myös ohjeet vajaaravitsemusriskin arviointiin tällaisessa tilanteessa. Yhteenveto tieteellisestä näytöstä, johon MUST perustuu, on esitetty englanninkielisessä julkaisussa The MUST Report, jonka lyhennelmä löytyy BAPEN-järjestön internet-sivuilta ja jonka voi kokonaisuudessaan ostaa BAPENilta. MUSTin toimivuutta on tarkoitus arvioida ja tarvittaessa päivittää vuosittain. 2. VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA RAVITSEMUSHOIDON SUUNNITTELU MUSTIA KÄYTTÄEN Vajaaravitsemusriskin seulonta Kun tavoitteena on vajaaravittujen tai vajaaravitsemusriskissä olevien, asianmukaisesta ravitsemushoidosta todennäköisesti hyötyvien henkilöiden löytäminen, on vajaaravitsemusriskin seulonta ensimmäinen askel. Seulonta on nopea, yksinkertainen ja yleinen toimenpide, jonka voi tehdä hoitaja, lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Seulonta tehdään kun potilas tai asiakas tavataan ensimmäisen kerran, jotta voidaan ripeästi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ja tarjota asianmukaista ravitsemuksellista ohjausta. 6
7 Jotkut henkilöt tarvitsevat kenties vain apua ja neuvoja syömiseen ja juomiseen kun taas toiset tarvitsevat perusteellisempaa ammattitaitoista ravitsemus- ja ruokavalio-ohjausta. Vajaaravitsemusriskin seulonta tulee toistaa säännöllisesti, sillä henkilön terveydentila ja ravitsemustila voivat muuttua ajan kuluessa. On erityisen tärkeää arvioida vajaaravitsemusriski uudelleen silloin kun potilas siirtyy terveydenhuollon yksiköstä toiseen tai kotihoitoon tai muuhun hoitopaikkaan. On aina parempi ehkäistä ongelmat tai havaita ne varhain seulonnan avulla kuin havaita vakavia ongelmia myöhäisemmässä vaiheessa. Vajaaravitsemusriskin seulonta MUSTia käyttäen Seulonta on 5-vaiheinen: Vaiheet 1 ja 2 Mitataan pituus ja paino sekä lasketaan kehon painoindeksi (BMI) ja selvitetään äskettäin tapahtunut tahaton painon lasku. Mikäli pituutta ja/tai painoa ei ole mahdollista mitata, käytetään vaihtoehtoisia mittauksia (ks. s ). Vaihe 3 Arvioidaan akuutin sairauden vaikutus. Vaihe 4 Arvioidaan vajaaravitsemusriskin suuruus tai vajaaravitsemuksen aste. Mikäli kumpaakaan tarvittavaa mittaustulosta (kehon painoindeksiä ja tahatonta painon laskua) ei pystytä määrittämään, määritetään vajaaravitsemusriski käyttäen muita, subjektiivisia kriteerejä (ks. s.10). Vaihe 5 Laaditaan asianmukainen hoitosuunnitelma käyttäen apuna MUSTissa annettuja yleisohjeita ja/tai paikallisia hoitokäytäntöjä. Katso esimerkki sivulla 22. Vaiheet 1 5 Vaihe 1: Kehon painoindeksi (BMI, body mass index) (kg/m 2 ) BMI:n avulla voidaan nopeasti arvioida pitkäaikaista proteiini- ja energiaravitsemustilaa yksilön pituuteen ja painoon pohjautuen. Potilas/asiakas punnitaan. Lasketaan BMI (paino (kg) jaetaan 7
8 pituuden neliöllä metreinä kg/m 2 ); BMI-arvon voi lukea myös suoraan s taulukosta. Mikäli painoa ja pituutta ei voi mitata, voivat potilaan itse ilmoittama paino ja pituus olla käyttökelpoisia, jos ne vaikuttavat realistisilta ja luotettavilta. Vaihtoehtoisia mittausmenetelmiä ja havaintoja voidaan myös käyttää (ks. s ). Mikäli niitä ei ole käytettävissä, tulee käyttää subjektiivisia kriteerejä kliinisen yleiskuvan muodostamiseksi potilaan vajaaravitsemusriskistä. Pisteytys BMI vaihtelu- Painoluokka Merkitys väli (kg/m 2 ) 2 < 18,5 Alipaino Heikko proteiini- ja energiaravitsemustila todennäköinen 1 18,5 20 Alipaino Heikko proteiini- ja energiaravitsemustila mahdollinen Tavoitepaino* Heikko proteiini- ja energiaravitsemustila epätodennäköinen Ylipaino* Krooniseen ylipainoon liittyvien komplikaatioiden riski kasvaa 0 (lihavuus) > 30 Merkittävä lihavuus Lihavuuteen liittyvien komplikaatioiden riski kohtalainen (30 35 kg/m 2 ) korkea (35 40 kg/m 2 ) erittäin korkea (> 40 kg/m 2 ) * Yli 65- tai 75-vuotiaiden painoindeksiluokittelu poikkeaa tästä usein siten, että tavoitepainoindeksinä pidetään esimerkiksi lukua Vaihe 2: Painon lasku Tahaton painonmenetys 3 6 kuukauden aikana on akuutimpi vajaaravitsemuksen riskitekijä kuin kehon painoindeksi (BMI) Potilaan painon menetys määritetään kysymällä onko potilas laihtunut edeltävien 3 6 kuukauden aikana ja jos on, kuinka paljon. Tarvittaessa tietoa voi löytyä myös potilasasiakirjoista. 8
9 Painon menetys lasketaan vähentämällä nykyinen paino aikaisemmasta painosta. Prosentuaalinen painonmenetys lasketaan jakamalla painonmenetys aikaisemmalla painolla ja kertomalla tulos sadalla. Prosentuaalisen painonmenetyksen määrittämiseen ja pisteyttämiseen voi käyttää myös sivun 23 painonmenetystaulukkoa. Mikäli potilas ei ole menettänyt painoa (tai paino on lisääntynyt), hän saa 0 pistettä Pisteytys Tahaton painon lasku Merkitys edeltävien 3-6 kuukauden aikana (% kehon painosta) 2 > 10 Kliinisesti merkittävä Suurempi painon menetys kuin normaali yksilöllinen vaihtelu kasvaneen vajaaravitsemusriskin osoittaja 0 < 5 Mahtuu yksilöllisen normaalin vaihtelun vaihteluväliin Vaihe 3: Akuutti sairaus voi kasvattaa vajaaravitsemusriskiä Potilaalla on todennäköisesti suuri vajaaravitsemusriski, mikäli hänellä on sairaus tai hän on sellaisessa akuutissa patofysiologisessa tai psykologisessa tilassa, jonka takia hänen ravinnonsaantinsa on ollut tai tulee olemaan hyvin vähäistä vähintään viiden päivän ajan. Tällaisia potilaita ovat esimerkiksi kriittisesti sairaat, potilaat joilla on nielemisvaikeuksia (esimerkiksi aivohalvauksen seurauksena), potilaat, joilla on pään vamma, tai ruoansulatuskanavan leikkauspotilaat. Lisää kokonaispisteisiin 2 pistettä Vaihe 4: Vajaaravitsemusriskin arviointi Vajaaravitsemusriskin arvioinnissa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Lasketaan yhteen vaiheista 1, 2 ja 3 saadut pisteet vajaaravitsemusriskin arvioimiseksi. 0 = vähäinen riski 1 = kohtalainen riski 2 = suuri riski 9
10 Mikäli kehon painoindeksiä tai painon laskua ei voida luotettavasti todeta, määritetään vajaaravitsemusriski käyttäen alla näkyvässä taulukossa esitettäviä muita arviointikriteerejä. Muita arviointikriteerejä Mikäli pituudesta, painosta tai kehon painoindeksistä ei saada tietoa, voidaan käyttää seuraavia arviointikriteerejä, jotta saadaan kuva yksilön ravitsemuksellisesta riskistä. Alla mainitut tekijät voivat joko osaltaan edistää vajaaravitsemusta tai suoraan vaikuttaa vajaaravitsemusriskiin. Näistä arviointikriteereistä ei saada pisteitä vajaaravitsemusriskin arviointiin, mutta ne antavat vihjeitä siitä onko henkilöllä vajaaravitsemusriski vai ei. i) BMI Kliininen arvio: laiha, normaalipaino, ylipaino Havaittavissa oleva kuihtuminen (potilas on hyvin laiha) ja lihavuus (potilas on hyvin ylipainoinen) otetaan huomioon. ii) Painon lasku Vaatteet ja/tai korut (kuten sormukset) tuntuvat löysemmiltä kuin ennen Potilaan ravinnonsaanti on vähentynyt, ruokahalu on heikentynyt tai hänellä on ollut dysfagiaa (nielemisvaikeuksia) 3-6 kuukauden aikana ja taustalla on sairaus tai psykologisia/fyysisiä syitä, joiden vuoksi painon lasku on ollut todennäköistä. iii) Akuutti sairaus Ravinnonsaanti on ollut tai tulee todennäköisesti olemaan erittäin vähäistä 5 päivän ajan. Arvioi vajaaravitsemusriski yllä mainittuihin kriteereihin perustuen. 10
11 Vaihe 5. Suositukset ja ohjeet vajaaravitsemusriskipotilaan hoidosta Asianmukaisen hoitosuunnitelman laatiminen Vajaaravitsemusriskin suuruus merkitään potilaan papereihin Hoitosuunnitelmasta sovitaan ja se sekä kaikki potilaalle annetut ohjeet dokumentoidaan. Potilaat, joilla on suuri tai kohtalainen vajaaravitsemusriski, tarvitsevat tyypillisesti jonkinlaista ravitsemusinterventiota (ks. taulukko alla). Esimerkki toimintasuunnitelmasta sivulla 22. MUST pisteet Vajaaravitsemusriski Toimenpiteet (BMI + painon lasku + akuutin sairauden vaikutus) 2 tai > 2 Suuri Hoidetaan mikäli ravitsemushoito ei aiheuta potilaalle haittaa tai mikäli sen ei katsota olevan hyödytöntä esimerkiksi potilaan väistämättömän kuoleman takia. 1 Kohtalainen Tarkkaillaan tai hoidetaan mikäli mittaustulosten perusteella lähellä korkeaa riskiä tai mikäli odotettavissa on kliinisen tilan nopea huononeminen. 0 Matala Tavanomainen hoito mikäli ei ole odotettavissa kliinisen tilan merkittävää huononemista. Ylipainoisilla potilailla akuutti sairaus hoidetaan pääsääntöisesti ennen ylipainoon puuttumista. Hoitosuunnitelma 1. Asetetaan hoidon tavoitteet ja päämäärät. 2. Hoidetaan vajaaravitsemukseen vaikuttavat syyt ja tilanteet. 3. Hoidetaan vajaaravitsemusta ruoan ja/tai kliinisten täydennysravintovalmisteiden avulla. Potilaat, joiden ravinnonsaanti suun kautta on riittämätöntä, saattavat tarvita letkuruokintaa tai parenteraalista ravitsemusta. Edellä mainitut menetelmät eivät ole toisiaan poissulkevia ja tarvittaessa voidaan käyttää kahden tai useamman 11
12 menetelmän yhdistelmää. Mikäli potilas on ylipainoinen tai lihava, noudatetaan paikallisia ohjeita potilaan painonhallinnasta. 4. Valvotaan ravitsemushoidon ja hoitosuunnitelman toteutumista sekä arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. 5. Arvioidaan potilaan vajaaravitsemusriski säännöllisin väliajoin ja aina kun potilas siirtyy hoitopaikasta toiseen tai kotiin. Suun kautta tapahtuvan ravinnonsaannin lisääminen Ruoka Tarjotaan apua ja neuvoja ruoan valintaan, syömiseen ja juomiseen. Varmistetaan, että potilas saa maistuvaa, houkuttelevaa ja ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa aterioilla ja välipaloilla. Tarvittaessa tarjotaan apua ostosten tekemiseen, ruoanlaittoon ja syömiseen. Huolehditaan siitä, että ruokailuympäristö on miellyttävä sekä kotona, hoitolaitoksessa että sairaalassa. Täydennysravintovalmisteet Mikäli potilas ei pysty täyttämään ravinnontarvettaan tavallisella ruoalla, hänelle tarjotaan kliinisiä täydennysravintovalmisteita. Täydennysravintovalmisteista saadaan päivittäin tyypillisesti noin kcal lisäenergiaa ja muita ravintoaineita, joista on potilaalle todennäköisesti hyötyä. Potilaalle tulisi täydennysravintovalmisteita käytettäessä antaa myös ravitsemusneuvontaa ja ruokavalio-ohjausta. Letkuravitsemus ja parenteraalinen ravitsemus Silloin kun näitä tarvitaan, noudatetaan paikallista hoitokäytäntöä. Valvonta Vajaaravitsemusriskipotilaiden tilannetta sekä hoidon toteutumista ja onnistumista valvotaan ja arvioidaan säännöllisesti, jotta varmistetaan heille laaditun hoitosuunnitelman edelleen vastaavan heidän tarpeitaan. 12
13 3. MUST VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTAA VARTEN TARVITTAVAT MITTAUKSET Pituuden ja painon mittaaminen Mittaukseen käytetään luotettavaa pituusmittaa. Ennen mittausta varmistetaan, että pituusmitta on asetettu oikein seinää vasten. Mitattavaa henkilöä pyydetään riisumaan kenkänsä ja seisomaan pystysuorassa asennossa, kantapäät massa mittatikkua (tai seinää) vasten. Varmistetaan että mitattavan henkilön katse kohdistuu suoraan eteenpäin ja lasketaan mittarin liikkuvaa osaa alaspäin kunnes se hellävaraisesti koskettaa päälakea. Luetaan pituus ja dokumentoidaan se. Paino Käytetään mahdollisimman luotettavaa vaakaa. Varmistetaan, että vaa an tarkkuus on tarkistettu säännöllisesti ja varmistetaan myös, että vaaka näyttää lukemaa 0, kun potilas ei seiso sen päällä. Potilas punnitaan kevyissä vaatteissa ja ilman kenkiä. Kehon painoindeksin laskeminen Potilaan kehon painoindeksi (BMI) voidaan laskea seuraavaa laskukaavaa käyttäen: BMI = Paino (kg) (m) x (m) BMI:n kokonaislukuihin pyöristetty arvo sekä ko. arvon antamat MUSTpisteet voidaan myös lukea BMI-taulukosta (ks. s ). Vaihtoehtoiset mittaukset Mikäli pituutta ei voida mitata, käytetään äskettäin dokumentoitua tai potilaan itse ilmoittamaa pituutta (mikäli luotettava ja realistinen). Mikäli pituutta ei voida mitata tai henkilö ei tiedä tai ei pysty kertomaan pituuttaan, voidaan käyttää seuraavia vaihtoehtoisia mittauksia pituuden arvioimiseen. 13
14 (i) Kyynärvarren pituus Potilasta pyydetään koukistamaan käsivartensa (vasen käsi, mikäli mahdollista), kämmen rintaa vasten, sormet osoittaen kohti vastapäistä olkapäätä. Mittanauhaa käyttäen mitataan kyynärvarren pituus kyynärpään päästä (olecranon) ranteen esiin työntyvän luun (kyynärluun puikkolisäke, processus styloideus ulnae) keskikohtaan saakka 0,5 cm:n tarkkuudella. Seuraavalla sivulla (s.15) olevan taulukon avulla kyynärvarren pituuden voi muuntaa koko kehon pituudeksi. (ii) Polven korkeus Mitataan vasen jalka, mikäli mahdollista Mitattavan henkilön tulee istua tuolilla ilman jalkineita, polvi ja nilkka suorassa kulmassa Mittaaja pitää mittanauhaa keskisormen ja nimettömän välissä siten, että lukema 0 on sormien välissä. Mittaaja asettaa mittanauhaa pitelevän kämmenensä poikittain mitattavan henkilön reiden päälle, noin 4 cm päähän polven etuosasta ja pitää sormet suorina. Mittanauha suoristetaan lattiaa kohti säären sivulta nilkan ulostyöntyvän luun (ulkokehräs, malleolus lateralis) kohdalta. Mittauslukema luetaan lattiapinnasta ja pyöristetään lähimpään 0,5 senttimetriin. Mittaustulos luetaan ja käytetään sivun 16 taulukkoa polven korkeuden muuntamiseksi koko kehon pituudeksi. 14
15 Pituuden arviointi kyynärvarren pituuden avulla Miehet (< 65 v.) 1,94 1,93 1,91 1,89 1,87 1,85 1,84 1,82 1,80 1,78 1,76 1,75 1,73 1,71 Miehet (> 65 v.) 1,87 1,86 1,84 1,82 1,81 1,79 1,78 1,76 1,75 1,73 1,71 1,70 1,68 1,67 Kyynärvarsi (cm) 32,0 31,5 31,0 30,5 30,0 29,5 29,0 28,5 28,0 27,5 27,0 26,5 26,0 25,5 Naiset (< 65 v.) 1,84 1,83 1,81 1,80 1,79 1,77 1,76 1,75 1,73 1,72 1,70 1,69 1,68 1,66 Naiset (> 65 v.) 1,84 1,83 1,81 1,79 1,78 1,76 1,75 1,73 1,71 1,70 1,68 1,66 1,65 1,63 Miehet (< 65 v.) 1,69 1,67 1,66 1,64 1,62 1,60 1,58 1,57 1,55 1,53 1,51 1,49 1,48 1,46 Miehet (> 65 v.) 1,65 1,63 1,62 1,60 1,59 1,57 1,56 1,54 1,52 1,51 1,49 1,48 1,46 1,45 Kyynärvarsi (cm) 25,0 24,5 24,0 23,5 23,0 22,5 22,0 21,5 21,0 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 Naiset (< 65 v.) 1,65 1,63 1,62 1,61 1,59 1,58 1,56 1,55 1,54 1,52 1,51 1,50 1,48 1,47 Naiset (> 65 v.) 1,61 1,60 1,58 1,56 1,55 1,53 1,52 1,50 1,48 1,47 1,45 1,44 1,42 1,40 (m) (m) (m) (m) 15
16 Pituuden arviointi polven korkeuden avulla Miehet (18-59 v.) 1,94 1,93 1,92 1,91 1,90 1,89 1,88 1,87 1,865 1,86 1,85 1,84 1,83 1,82 1,81 Miehet (60-90 v.) 1,94 1,93 1,92 1,91 1,90 1,89 1,88 1,87 1,86 1,85 1,84 1,83 1,82 1,81 1,80 Polven korkeus (cm) 65 64, , , , , , ,5 58 Naiset (18-59 v.) 1,89 1,88 1,875 1,87 1,86 1,85 1,84 1,83 1,82 1,81 1,80 1,79 1,78 1,77 1,76 Naiset (60-90 v.) 1,86 1,85 1,84 1,835 1,83 1,82 1,81 1,80 1,79 1,78 1,77 1,76 1,75 1,74 1,73 Miehet (18-59 v.) 1,80 1,79 1,78 1,77 1,76 1,75 1,74 1,73 1,72 1,71 1,705 1,70 1,69 1,68 1,67 Miehet (60-90 v.) 1,79 1,78 1,77 1,76 1,74 1,73 1,72 1,71 1,7 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 Polven korkeus (cm) 57, , , , , , , ,5 Naiset (18-59 v.) 1,75 1,74 1,735 1,73 1,72 1,71 1,70 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 1,63 1,62 Naiset (60-90 v.) 1,72 1,71 1,70 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 1,63 1,625 1,62 1,61 1,60 1,59 Miehet (18-59 v.) 1,66 1,65 1,64 1,63 1,62 1,61 1,60 1,59 1,58 1,57 1,56 1,555 1,55 1,54 1,53 Miehet (60-90 v.) 1,63 1,62 1,61 1,60 1,59 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,52 1,51 1,49 1,48 Polven korkeus (cm) 50 49, , , , , , ,5 43 Naiset (18-59 v.) 1,61 1,60 1,59 1,585 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,52 1,51 1,50 1,49 1,48 Naiset (60-90 v.) 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,52 1,51 1,50 1,49 1,48 1,47 1,46 1,45 1,44 (m) (m) (m) (m) (m) (m) 16
17 (iii) Demispan Potilas on helpointa mitata hänen seisoessaan. Rintalastan kaulaloven keskipiste paikallistetaan ja merkitään. Pyydetään potilasta nostamaan käsivartensa ylös siten, että käsivarsi on olkapään kanssa yhdensuuntaisessa linjassa (potilasta avustetaan tarvittaessa ja varmistetaan, että ranne on suorassa). Mittanauha asetetaan mitattavan henkilön oikean käden keskisormen ja nimettömän väliin, mittanauhan 0-kohta sormien tyveen. Mittanauha suoristetaan käsivartta pitkin rintalastan kaulaloven keskipisteeseen ja mittaustulos luetaan pyöristäen lähimpään 0,5 cm:iin. Sivun 18 taulukkoa käytetään mittaustuloksen muuntamiseen henkilön pituudeksi. Huomioita: Demispan-mittaa ei tule käyttää potilailla, joilla on vakava tai ilmeinen kyfoosi (köyryselkäisyys) tai skolioosi (kieroselkäisyys). Vuodepotilailla, vaikeasti vammaisilla sekä kyfoosi- ja skolioosipotilailla suositellaan käyttämään kyynärvarren pituutta pituuden arviointiin. Paino Mikäli potilaan punnitseminen ei ole mahdollista, käytetään äskettäin dokumentoitua tai potilaan itse kertomaa painoa (jos realistinen ja luotettava). Äskettäinen painon lasku Mikäli punnitseminen ei ole mahdollista, voidaan painon laskun arvioinnissa käyttää aikaisempia painotietoja. Myös aiemmin potilasasiakirjoihin merkittyjä painotietoja tai potilaan itse kertomia tietoja painon laskusta voidaan käyttää, jos nämä tiedot ovat luotettavia ja realistisia. Painon laskusta voi nähdä merkkejä myös katsomalla potilaan vaatetusta ja koruja (erityisesti sormukset) ovatko ne väljiä? 17
18 Pituuden arviointi demispan-mitan avulla Miehet (16-54 v.) 1,97 1,95 1,94 1,93 1,92 1,90 1,89 1,88 1,86 1,85 1,84 1,82 1,81 1,80 1,78 1,77 1,76 Miehet (> 55 v.) 1,90 1,89 1,87 1,86 1,85 1,84 1,83 1,81 1,80 1,79 1,78 1,77 1,75 1,74 1,73 1,72 1,71 Demispan (cm) Naiset (16-54 v.) 1,91 1,89 1,88 1,87 1,85 1,84 1,83 1,82 1,80 1,79 1,78 1,76 1,75 1,74 1,72 1,71 1,70 Naiset (> 55 v.) 1,86 1,85 1,83 1,82 1,81 1,80 1,79 1,77 1,76 1,75 1,74 1,73 1,71 1,7 1,69 1,68 1,67 Miehet (16-54 v.) 1,75 1,73 1,72 1,71 1,69 1,68 1,67 1,65 1,64 1,63 1,62 1,60 1,59 1,58 1,56 1,55 1,54 Miehet (> 55 v.) 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 1,62 1,61 1,60 1,59 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,51 1,50 Demispan (cm) Naiset (16-54 v.) 1,69 1,67 1,66 1,65 1,63 1,62 1,61 1,59 1,58 1,57 1,56 1,54 1,53 1,52 1,50 1,49 1,48 Naiset (> 55 v.) 1,65 1,64 1,63 1,62 1,61 1,59 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,52 1,51 1,50 1,49 1,47 1,46 (m) (m) (m) (m) 18
19 Kehon painoindeksiluokan arviointi Mikäli tietoja sen paremmin potilaan pituudesta kuin painostakaan ei ole käytettävissä, potilaan kehon painoindeksi (BMI) voidaan arvioida käyttäen olkavarren ympärysmittaa (OY). Olkavarren ympärysmitan mittaaminen Ks. Kuva 1 Potilaan tulee seistä tai istua. Mikäli mahdollista, käytetään vasenta (ei-dominoivaa) kättä. Potilasta pyydetään riisuuntumaan niin että käsivarsi on paljas. Olkapään kärki (akromion) sekä kyynärpään kärki (kyynärlisäke, olecranon) paikallistetaan. Mitataan edellä mainittujen kohtien välinen etäisyys ja merkitään sen keskipiste käsivarteen. Kuva 1 Ks. Kuva 2 Potilasta pyydetään pitämään kättään rennosti alhaalla Olkavarren ympärysmitta mitataan merkitystä kohdasta mittanauhalla. Mittanauhaa ei saa kiristää liian kireälle sen tulisi vain sopia mukavasti käsivarren ympärille. Kuva 2 19
20 Mikäli olkavarren ympärysmitta (OY) on vähemmän kuin 23,5 cm, on todennäköistä, että kehon painoindeksi (BMI) on alle 20 kg/m 2 eli potilas on mitä ilmeisimmin alipainoinen. Mikäli olkavarren ympärysmitta (OY) on suurempi kuin 32,0 cm, kehon painoindeksi (BMI) on luultavammin yli 30 kg/m 2 eli potilas on todennäköisesti ylipainoinen. Painon muutokset ajan kuluessa Olkavarren ympärysmittaa (OY) voidaan myös käyttää painon muutosten arvioinnissa ja se saattaa olla käyttökelpoinen painon seurantaan pitkäaikaishoidossa. Olkavarren ympärysmittaa (OY) tulee tällöin mitata säännöllisin väliajoin. Mieluiten mittaus tehdään kullakin mittauskerralla kahdesti ja keskiarvoa käytetään ko. mittauskerran mittaustuloksena. Mikäli olkavarren ympärysmitta (OY) on muuttunut ainakin 10 %, on todennäköistä, että myös henkilön paino on muuttunut noin 10 % tai enemmän. 4. HUOMIOITA JA TAULUKOITA Huomioon otettavia tekijöitä 1. BMI-taulukon arvot on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Välillä 18,5 20 olevien BMI-arvojen kohdalla taulukon pohja on harmaa. Tämän alueen yläpuolella olevat lukuarvot 20 edustavat näin ollen BMI arvoa, joka on suurempi kuin 20, mutta pienempi kuin 20,5. Alueen alapuolella olevat lukuarvot 18 edustavat puolestaan BMI-arvoa, joka on suurempi kuin 17,5, mutta pienempi kuin 18,5. 2. Potilaan BMI-arvon ja prosentuaalisen painon laskun tulkinnassa tulee olla erityisen huolellinen seuraavissa tilanteissa: Nestetasapainon häiriöt: (i) BMI: mikäli alipainoa havaitaan potilaalla, jolla on turvotusta, alipaino on tavallista merkittävämpää kun turvotus on tuskin havaittavaa, vähennetään potilaan painosta 2 kg (vakava turvotus on > 10 kg; ks. The MUST Report). mikäli potilaalla on askitesta tai turvotusta jaloissa, muttei käsissä, 20
21 voidaan käyttää olkavarren ympärysmittaa. potilas punnitaan uudelleen nestetasapainon korjaamisen jälkeen. potilasta tutkitaan ja hänet luokitellaan laihaksi, normaalipainoiseksi tai ylipainoiseksi/lihavaksi. (ii) Painon muutos: Kun potilaalla on suuria nestetasapainon vaihteluita, voidaan tietoja potilaan ruokahalun muutoksista ja muista painoon vaikuttavista tekijöistä käyttää osana vajaaravitsemusriskin subjektiivista arviointia (vähäinen/kohtalainen/korkea vajaaravitsemusriski). Raskaus: (i) BMI ennen raskautta on käyttökelpoinen raskausaikana BMI mitataan raskauden alkuvaiheessa. Voidaan käyttää potilaan itse ilmoittamaa tai aiemmin papereihin kirjattua pituutta ja painoa. Olkavarren ympärysmitta on käyttökelpoinen koko raskauden ajan. (ii) Painon muutos Painon nousu <1 kg (<0,5 kg lihavilla odottajilla) tai >3 kg kuukaudessa raskauden toisella ja kolmannella kolmanneksella vaativat yleensä tarkempaa arviointia. Ks. The MUST Report. Imetys: (i) BMI; käytä mitattua BMI:tä (ii) Painon muutos; kuten nestetasapainon häiriöissä (ks. yllä). Kriittinen sairaus: Akuutin sairauden vaikutus (ei ravinnonsaantia vähintään viiteen päivään). Kriteeri sopii useimpiin potilaisiin teho- ja valvontaosastoilla. Potilaat, joilla on kipsi: (i) BMI; kipsi painaa materiaalista ja sijainnista riippuen <1 kg 4,5 kg (ks. The MUST Report). Amputoidut potilaat: (ii) BMI; Kehon painoon voidaan tehdä korjauksia sen mukaan mikä kehon osa puuttuu: Yläraaja 4,9 % (olkavarsi 2,7 %, kyynärvarsi 1,6 %, käsi 0,6 %) Alaraaja 15,6 % (reisi 9,7 %, sääri 4,5 %, jalkaterä 1,4 %) 3. Ylipainoisten tai lihavien, akuutisti sairaiden potilaiden laihdutus tulee siirtää myöhemmäksi vaiheeseen, jolloin potilaan kliininen tila on vakaampi. 21
22 MUST Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä Vaihe 1 Kehon painoindeksi (BMI) BMI kg/m 2 > 20 18,5 20,0 < 18,5 Pisteet = 0 = 1 = 2 Mikäli painoa ja/tai pituutta ei voida mitata, käytä vaihtoehtoisia menetelmiä tai arvioi tilanne silmämääräisesti. + Vaihe 2 + Painon lasku Painon lasku 3 6 kk:n aikana < 5 % 5 10 % > 10 % Pisteet = 0 = 1 = 2 Vaihe 4 Vajaaravitsemusriskin arviointi Laske pisteet yhteen vajaaravitsemusriskin määrittämiseksi Vaihe 3 Akuutin sairauden vaikutus Lisää 2 pistettä, jos ravinnonsaanti on ollut tai tulee olemaan vähäistä tai potilas ei pysty syömään yli 5 päivän aikana. 0 pistettä = vähäinen riski 1 piste = kohtalainen riski > 2 pistettä = korkea riski 0 Vähäinen riski Tavanomainen hoito Toista seulonta - sairaalassa viikoittain - vanhainkodissa kuukausittain - kotihoidossa vuosittain esim. yli 75-vuotiaille Riittävä ravinnonsaanti tai ravinnonsaanti parantunut lähes normaaliksi Vaihe 5 Toimintaohjeet 1 Kohtalainen riski Tarkkaile! Seuraa ravinnon ja nesteen saantia 3 päivän ajan Toista seulonta - sairaalassa viikoittain - vanhainkodissa vähintään kuukausittain - kotihoidossa vähintään 2-3 kuukauden välein > 2 Korkea riski Hoida!** Konsultoi ravitsemusterapeuttia tai noudata paikallista ravitsemushoitokäytäntöä Täydennä ruokaa ja/tai käytä kliinisiä ravintovalmisteita Seuraa ravitsemushoidon onnistumista - sairaalassa viikoittain - vanhainkodissa kuukausittain - kotihoidossa kuukausittain ** Mikäli ravitsemushoidosta ei ole haittaa tai sen ei katsota olevan hyödytöntä esim. väistämättömän kuoleman takia. Riittämätön ravinnonsaanti tai ravinnonsaannin väheneminen Kaikissa vajaaravitsemusriskiluokissa: - Hoida taustalla oleva sairaus ja anna tarvittaessa ruokavalio-ohjausta sekä apua ja ohjeita syömiseen ja juomiseen - Kirjaa vajaaravitsemusriskin suuruus - Kirjaa ruokavalion erityistarpeet ja noudata paikallista ravitsemushoitokäytäntöä 22
Vajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotRavitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus
Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa Perustieto Määritelmä Yleisyys Syyt Havainnointi Hoito Syventävä tieto Seuraukset Ravintoaineet Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa Virheravitsemus: ravinnonsaanti
LisätiedotNutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011
NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui
LisätiedotVeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto
Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla
LisätiedotVajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala
Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla
LisätiedotPOTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen
POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen
LisätiedotLIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).
LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotRavitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS
Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä
LisätiedotMiten vajaaravitsemus näkyy ja miten se tunnistetaan? - MNA
Miten vajaaravitsemus näkyy ja miten se tunnistetaan? - MNA Jarkko Tenhunen Avopalvelut, vastaanottopalvelut, ravitsemusterapiayksikkö 1 Vajaaravitsemus ja aliravitsemus Vajaaravitsemus = energian ja/tai
LisätiedotMNA-testi eli Mini Nutritional Assessment:
MNA on tutkimuksissa validoitu mittari, eikä sen kysymyksiä saa muuttaa. Tätä ohjeistusta voi sen sijaan muokata käyttäjien tarpeiden mukaan helposti ymmärrettäviksi. Tavoite: MNA testiä voidaan käyttää
LisätiedotHaavapotilaan ravitsemus
Haavapotilaan ravitsemus Haavamessut 1.11.2017 Ravitsemusterapeutit Kati Venäläinen, Timo Valkonen ja Riikka Manninen Hyvän ravitsemuksen merkitys * Parantaa potilaan elämänlaatua: jaksaminen, mieliala,
LisätiedotIkääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Ikääntyneen ravitsemus 7.9.2017 Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ikääntyneen ravitsemuksen erityiskysymykset Toimintakykyisenä kotona ravitsemuksen rooli Eksoten strategia 2014-2018
LisätiedotYKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN. Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS 14.5.2012
YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS 14.5.2012 MALNUTRITIO = virheellinen ravitsemus, ravitsemushäiri iriö mitattavissa olevia haittavaikutuksia
LisätiedotMITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten
MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa
LisätiedotRUOKA EI MAISTU MITEN TUKEA PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOITOPOTILAAN RAVITSEMUSTA?
RUOKA EI MAISTU MITEN TUKEA PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOITOPOTILAAN RAVITSEMUSTA? SAATTAMASSA KOULUTUS 28.11.2016 MARI SALMINEN JOHTAVA RAVITSEMUSTERAPEUTTI TYKS, ASIANTUNTIJAPALVELUT RUOKA MERKITSEE + -
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotRAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena
RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 26.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tiedetään että: Ikä, pitkäaikaissairaudet ja toiminnanvajaus altistavat
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi
Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN
IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN Tee ikääntyneelle MNA-testi. Jos seulonnan kokonaispistemäärä on 11 tai vähemmän, tee myös arviointiosa. Kotihoidossa ja asumispalveluissa testi tehdään RAI-arvioinnin
LisätiedotRAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI JA RAVITSEMUSHOITO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Risto-hanke Ravitsemusterapeutti Nina Laaksonen
RAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI JA RAVITSEMUSHOITO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Risto-hanke 2013 2014 Ravitsemusterapeutti Nina Laaksonen Risto-hanketerveydenhoitaja Päivi Kangaspunta Ikääntyneiden
LisätiedotRavitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä
Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti Mikkelin keskussairaala 5.11.2015 Ennaltaehkäisyn näkökulma Huono ravitsemustila ja puutteellinen ravinnonsaanti
LisätiedotVaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
LisätiedotVajaaravitsemuksen riskin tunnistaminen -projekti
Vajaaravitsemuksen riskin tunnistaminen -projekti Juha Saarnio Gastrokirurgi, oyl OPTA 2.11.2017 ESITTÄYDYN Gastro- ja yleiskirurgian oyl Ravitsemushoidon kehittämistä/ edistämistä Kliininen työ Konsultointia
LisätiedotVajaaravitsemus ja sen hoito
Vajaaravitsemus ja sen hoito Ravitsemusseminaari 11.1.2018 Anne Pohju, laill. ravitsemusterapeutti (TtM) Meilahden Tornisairaala / HYKS Sisätaudit ja kuntoutus Vajaaravitsemuksen määritelmä Ravitsemushäiriöiden
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotKun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?
Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa
Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotLiikuntaohjelma: viikot 1-6
Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle
LisätiedotIkääntyneiden ravitsemussuositukset
Ikääntyneiden ravitsemussuositukset RAI-SEMINAARI 23.9.2008 Miksi suosituksia tarvitaan Ikääntyneiden ihmisten ravitsemukseen liittyvät ongelmat ovat toisenlaisia kuin nuorempien Ihmisen vanhenemiseen
LisätiedotDosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry
Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA
ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotTäydennysravintovalmisteet vajaaravitsemuksen hoidossa
Täydennysravintovalmisteet vajaaravitsemuksen hoidossa TIIVISTELMÄ ESIPUHE Vajaaravitsemus, varsinkin sairauteen liittyneenä, on laajaalainen ongelma, joka vaikuttaa joka vuosi miljoonien eurooppalaisten
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotVESOTE-Pirkanmaa. VESOTE-Pirkanmaan ravitsemustyöryhmä AVOHOITO Haastattelu- ja havainnointilomake mielenterveysasiakkaan ruokailussa
1 (5) AVOHOITO Haastattelu- ja havainnointilomake mielenterveysasiakkaan ruokailussa Ohjeistus Lomake on tarkoitettu nuoren ja aikuisen psykiatrisen asiakkaan ruokailun ja ravitsemuspulmien tunnistamiseen,
Lisätiedot20.10.2015. Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta
20.10.2015 Sh Miia Sepponen AVH-valvonta Tavoitteena on, että jokaiselta potilaalta seulotaan vajaaravitsemuksen riski heti hoitojakson alussa Käytetään NRS-2002 (Nutritional Risk Screening) menetelmää
LisätiedotRavitsemustilan arviointi
Ravitsemustilan arviointi Pia Nikander TtM, ravitsemusterapeutti HUS Ravioli Kliinisen ravitsemusterapian yksikkö Ruokavalio Pureskelu, nieleminen Ruoansulatus Imeytyminen Kuljetus Varastointi Sairauden
LisätiedotHARJOITEPANKKI VOIMA
HARJOITEPANKKI VOIMA VOIMAHARJOITTELU / Jalkakyykky Vaihe 1. Avustettu jalkakyykky Pidä katse suoraan eteenpäin. Pidä hyvä ryhti ja selkä suorana. Seiso haara-asennossa jalat hartioiden leveydellä siten,
Lisätiedot1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6
24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7
LisätiedotRavitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä ja hoidossa
Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä ja hoidossa Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti Mikkelin keskussairaala 20.10.2016 Ennaltaehkäisyn näkökulma Huono ravitsemustila ja puutteellinen
LisätiedotLiikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.
POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn
LisätiedotNiskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:
Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,
LisätiedotIkääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti
Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Gradun tekijä: Laura Sormunen, LitK & ETM Gradun ohjaajat: Anu Turpeinen, dos, ETT Merja Suominen, ETT Kuka
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotRavitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua
Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa
LisätiedotTai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja
Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi videon liitemateriaali (Saat ilmaisen kopion videosta: www.taichi18.com) Voit vapaasti jakaa ohjekirjan niiden kanssa, jotka tarvitsevat sitä,
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
Lisätiedot1 C : V I N O P E N K K I P U N N E R R U S K Ä S I P A I N O I L L A 2-3 X 5
K O K O VARTALON TEHOTREENI - N. 60MIN - 2-3 X VIIKOSSA Tee tämä harjoitus kolme kertaa viikossa ja lepää vähintään yksi päivä harjoitusten välissä. Voit siis tehdä harjoituksen esimerkiksi maanantaisin,
LisätiedotTakin mitat Kaulanympärys
Takin mitat Kaulanympärys Mittaa kaulanympärys aataminomenan alapuolelta. Ota mitta niin, että mittaajalla on sormi mittanauhan alla. Hartialeveys Mittaa hartialeveys hartioiden uloimmista kohdista. Voit
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotAikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).
Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotPOTILASVAA AT 2015. Paljonko panet painoa vaa alle?
POTILASVAA AT 2015 Paljonko panet painoa vaa alle? Tässä esitteessä esittelemme suosituimmat potilasvaakamme. Tarjoamme mielellämme myös muita vaihtoehtoja. HENKILÖVAA AT DETECTO PRODOC PD100M Matalarakenteinen,
LisätiedotFINRISKI terveystutkimuksen mukaan
Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotRavitsemuksen kehittäminen. Seija Muurinen
Ravitsemuksen kehittäminen Seija Muurinen Kehittämisen johtaminen hoitotyössä 2 Hoitotyön johtamisosaaminen (Kantanen ym. 2011 mitä on hoitotyön johtajien johtamisosaaminen, kirjallisuuskatsaus) Substanssiosaaminen
LisätiedotVAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN
VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN Katja Mäkelä Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotTehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti
Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen
LisätiedotRavitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu
LisätiedotKaatumisten ehkäisy sairaalassa
Kaatumisten ehkäisy sairaalassa IKINÄ-mittarin screening version pilotointi KYSissä IKINÄ -mittari Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty THL:ssä huomiota jo useiden vuosien ajan ja materiaalia
LisätiedotNutriAction 2011 Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila
1 NutriAction 2011 Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen, ETT merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi p. 050 584 1995 2 Tiivistelmä Riski vajaaravitsemukselle ja sen haittavaikutuksille lisääntyy
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012
Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012 1. Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: 165 2. Ammattisi Vastaajien määrä: 48 Avoimet vastaukset: muu, mikä? - ylihoitaja, oh - LASTENHOITAJA
LisätiedotLASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS
LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA ON OSA HUS:N HOITOTYÖN STRATEGIAA Ravitsemushoitosuositus 2010: Vajaaravitsemusriski seulotaan viimeistään
LisätiedotVENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen
VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin
LisätiedotLataa Ravitsemushoito-opas. Lataa
Lataa Ravitsemushoito-opas Lataa ISBN: 9789516562974 Sivumäärä: 246 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.46 Mb Ruoansulatuskanavan ongelmien, allergioiden, diabeteksen ja monien muiden sairauksien hoitoon
LisätiedotHenkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE
Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE SISÄLLYS SISÄLLYS...1 ESITTELY...1 OSAT...1 ALOITTAMINEN...2 Pakkauksen purkaminen...2 Yksiköiden sijoittaminen...2 Ennen käyttöä...3 KÄYTTÄJÄPROFIILIT...3 Profiilin luominen...3
LisätiedotRAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus
Tiedosta hyvinvointia 1 RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 23.9.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vertailukehittäminen
LisätiedotIKÄIHMISEN RAVITSEMUS K I R S I P U K K I L A R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I, S A T A S A I R A A L A
IKÄIHMISEN RAVITSEMUS K I R S I P U K K I L A R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I, S A T A S A I R A A L A 2 9. 5. 2 0 1 9 RAVITSEMUKSEN MERKITYS Hyvä ravitsemustila ylläpitää toimintakykyä ja omatoimisuutta
LisätiedotPOTILAAN PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUSTILAN OPTIMOINTI
POTILAAN PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUSTILAN OPTIMOINTI 28.3.2019 / Pia Nikander / johtava ravitsemusterapeutti, HUS Sisätaudit ja kuntoutus MIKSI RAVITSEMUKSEN OPTIMOINTI? Pienempi leikkausten jälkeisten
LisätiedotPERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA
PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA PIA NIKANDER LAILL. RAVITSEMUSTERAPEUTTI, TTM HUS, RAVIOLI, KLIININEN RAVITSEMUSTERAPIAYKSIKKÖ SYÖPÄTAUTIEN KLINIKKA POTILAAN MATKA LEIKKAUKSEEN
LisätiedotMittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt
Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina
LisätiedotTietoa sairauden epidemiologiasta (Enintään 150 sanaa per indikaatio)
28 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden epidemiologiasta (Enintään 150 sanaa per indikaatio) Parenteraalinen ravitsemus voi olla indikoitu suurelle määrälle sairauksia, kuten syöpä ja
LisätiedotRavitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä ja hoidossa
Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä ja hoidossa Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti Mikkelin keskussairaala 2.11.2017 Huono ravitsemustila ja puutteellinen ravinnonsaanti lisäävät
LisätiedotOSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI
OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotTehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa
Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa Anu Mikkola, ravitsemussuunnittelija TtM Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Kotka ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotIkääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi
Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotPrepared by: Tiina Kukonlehto Date: :59
Prepared by: Tiina Kukonlehto Date: 10.05.2017 07:59 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS, - Istuen/seisten ilman kenkiä - Pyöritä nilkkaa ja vaihda välillä suuntaa - Heilauta rennosti jalkaa suorana eteen
LisätiedotIäkkään potilaan vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito Opas hoitohenkilökunnalle
Iäkkään potilaan vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito Opas hoitohenkilökunnalle Mannila, Pauliina 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Iäkkään potilaan vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito Opas hoitohenkilökunnalle
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotKehitysvammaisen ravitsemuksen erityispiirteitä. Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti MKS 13.1.2016
Kehitysvammaisen ravitsemksen erityispiirteitä Heli Pyrhönen laillistett ravitsemsterapetti MKS 13.1.2016 Hyvä roka hellii aisteja, mieltä ja kehoa Hermoston kehityshäiriöillä on homattava vaikts ravitsemstilaan.
LisätiedotIkääntyneiden ravitsemussuositukset teoriasta ruokapöytään. ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat 18.11.2010
Ikääntyneiden ravitsemussuositukset teoriasta ruokapöytään ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat 18.11.2010 Ravitsemus läpi elämän Ruokavalio ja elämäntavat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin, sairastuvuuteen
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
Lisätiedot