MUST. Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä. Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUST. Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä. Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa"

Transkriptio

1 Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä MUST Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa British Association for Parenteral and Enteral Nutrition (BAPEN) Malnutrition Advisory Group (MAG) The `Malnutrition Universal Screening Tool`(MUST) 1

2 Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa Tässä MUST-oppaassa esitetään perustelut sille, miksi vajaaravitsemusriskin seulonta on tarpeellista, sekä opastetaan käyttämään MUST-menetelmää. Opasta voi käyttää myös opetustarkoituksiin. Tämän oppaan tiedot täydentävät MUST-taskukorttia, jossa on lyhyesti esitetty ohjeet vajaaravitsemusriskin seulonnan toteuttamiseen. Alkuperäinen MUST-materiaali löytyy englanninkielisenä menetelmän kehittäneen BAPEN-järjestön internet-sivuilta osoitteesta Samasta osoitteesta löytyy myös lyhennelmä The MUST Report -kirjasta, joka on perusteellinen selvitys MUST-seulontamenetelmästä ja sen perusteista, sekä kysymyksiä ja vastauksia MUSTiin liittyen. Suomenkieliset versiot MUST-oppaasta ja MUST-taskukortista on laadittu BAPENin luvalla. Lisätietoja BAPENista:

3 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA 4 Tarkoitus 4 Vajaaravitsemuksen määritelmä 4 Vajaaravitsemus ja kansanterveys 4 Vajaaravitsemuksen seuraukset 5 Kehitystyö ja käyttökokemukset 6 2. VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA RAVITSEMUSHOIDON SUUNNITTELU MUSTIA KÄYTTÄEN 6 Vajaaravitsemusriskin seulonta 6 Vajaaravitsemusriskin seulonta MUSTia käyttäen 7 Asianmukaisen hoitosuunnitelman laatiminen 11 Hoitosuunnitelma 11 Suun kautta tapahtuvan ravinnonsaannin lisääminen 12 Letkuravitsemus ja parenteraalinen ravitsemus 12 Valvonta MUST VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTAA VARTEN TARVITTAVAT MITTAUKSET 13 Pituuden ja painon mittaaminen 13 Kehon painoindeksin laskeminen 13 Vaihtoehtoiset mittaukset Paino 17 Kehon painoindeksiluokan arviointi HUOMIOITA JA TAULUKOITA 20 Huomioon otettavia tekijöitä 20 MUST-menetelmä 22 Painonmenetystaulukko 23 BMI-taulukko KIRJALLISUUS 26

4 1. TAUSTAA Tarkoitus MUST on kehitetty apuvälineeksi aikuisten vajaaravitsemusriskin havaitsemiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös aikuisten ylipainon ja lihavuuden tunnistamiseen. MUST ei kuitenkaan havaitse vitamiinien tai kivennäisaineiden puutoksia tai niiden liian suurta saantia. Vajaaravitsemuksen määritelmä Englanninkielisellä termillä malnutrition voidaan tarkoittaa sekä vajaaettä liikaravitsemusta. Tässä yhteydessä keskitytään vajaaravitsemukseen. Kehon painoindeksiä > 30 kg/m 2 käytetään ilmaisemaan merkittävää lihavuutta. Vajaaravitsemukselle ei ole virallista määritelmää, mutta kirjallisuudessa käytetään yleisesti seuraavaa määritelmää: Vajaaravitsemus on ravitsemustila, jossa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden puute tai epätasapaino aiheuttaa mitattavia haittavaikutuksia kudosten/kehon kuntoon, toimintaan sekä kliiniseen hoitotulokseen. Vajaaravitsemus ja kansanterveys Noin 5% länsimaisesta väestöstä on alipainoisia eli kehon painoindeksi (BMI, body mass index) on alle 20 kg/m 2. 1 Alipainoisia on kuitenkin suhteellisesti paljon enemmän pitkäaikaissairautta sairastavien (12 %), pitkäaikaishoitolaitoksissa asuvien (16 29 %) ja sairaalapotilaiden (15 40 %) joukossa. 2-5 On arvioitu, että tälläkin hetkellä ainakin kaksi miljoonaa aikuista Iso-Britannian kansalaista on vajaaravitsemustilassa. Mikäli vajaaravitsemuksen esiintyvyys on Suomessa samaa luokkaa, on asukaslukuun suhteutettu vajaaravittujen aikuisten suomalaisten määrä lähes Vajaaravitsemukselle kaikkein alttiimpia riskiryhmiä ovat pitkäaikaissairaat, vanhukset, sairaalasta äskettäin kotiutetut potilaat sekä köyhät ja sosiaalisesti erakoituneet henkilöt. MUSTia käyttämällä vajaaravitsemusriski on havaittu %:lla sairaalaan joutuneista sisätauti- ja vanhuspotilaista sekä kirurgisista ja ortopedisistä potilaista, 14 %:lla kotona asuvista vanhuksista, %:lla erilaisissa vanhain- ja hoitokodeissa asuvista sekä %:lla terveyskeskusten ja poliklinikkojen potilaista

5 Vajaaravitsemuksen seuraukset Vajaaravitsemus jää usein toteamatta ja hoitamatta, jolloin siitä on monenlaisia haitallisia seurauksia. 12 Joitakin vajaaravitsemuksen seurauksia: Heikentynyt immuunivaste lisääntynyt infektioriski Heikentynyt lihasvoima ja uupumus (fatiikki) Heikentynyt hengityslihasten toiminta, joka johtaa hengitysvaikeuksiin ja yskimisen vaikeutumiseen, jotka puolestaan lisäävät rintakehän alueen infektioiden ja hengitysvajauksen vaaraa Heikentynyt lämmönsäätely alttius hypotermialle Heikentynyt haavojen paraneminen ja viivästynyt toipuminen sairauksista Apatia, depressio ja itsensä laiminlyöminen Lisääntynyt sairaalaan joutumisen vaara ja pitkittynyt sairaalahoitoaika Heikko sukupuolivietti, hedelmällisyys, raskauden lopputulos sekä äidin ja lapsen vuorovaikutussuhde Edellä mainitut vajaaravitsemuksen seuraukset lisäävät merkittävästi terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan kustannuksia. Kotona asuvat iäkkäät ihmiset, joilla on MUSTin mukaan vajaaravitsemusriski, joutuvat todennäköisemmin sairaalahoitoon ja käyvät useammin lääkärissä kuin hyvässä ravitsemustilassa olevat. 7 Alipainoisten henkilöiden (BMI < 20 kg/m 2 ) on myös osoitettu käyttävän enemmän terveydenhuollon resursseja kuin niiden, joiden kehon painoindeksi on välillä kg/m 2. Alipainoisille määrätään useammin lääkkeitä, he käyvät useammin lääkärissä ja joutuvat myös useammin sairaalaan. 13 Sairaalassa vajaravitsemusriskipotilaiden hoitoaika on merkittävästi pitempi ja heidät kotiutetaan luultavammin muualle kuin kotihoitoon. 8,9 5

6 Kehitystyö ja käyttökokemukset MUSTin kehitti Vajaaravitsemuksen konsulttiryhmä (Malnutrition Advisory Group, MAG), joka on Britannian parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemuksen yhdistyksen (BAPEN, British Association for Parenteral and Enteral Nutrition) pysyvä komitea. Vajaaravitsemuksen neuvontaryhmä koostuu tutkijoista, lääkäreistä, sairaanhoitajista, ravitsemusterapeuteista, apteekkareista sekä potilaista. MUSTin kehittämistä arvioivat puolueettomasti lukuisat lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijat ja yhdistykset, käytännön hoitotyötä tekevät lääkärit ja hoitajat sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset. MUST vajaaravitsemuksen seulontamenetelmän käytöstä on kerätty kokemusta sairaaloiden vuodeosastoilla, poliklinikoilla, terveyskeskuksissa, kotihoidossa sekä vanhainkodeissa. Potilaiden vajaaravitsemusriskin arviointi MUSTia käyttäen on todettu helpoksi, nopeaksi, toistettavaksi ja yhteneväiseksi. MUSTia voidaan käyttää myös potilaille, joiden pituus ja paino eivät ole mitattavissa, sillä se antaa myös ohjeet vajaaravitsemusriskin arviointiin tällaisessa tilanteessa. Yhteenveto tieteellisestä näytöstä, johon MUST perustuu, on esitetty englanninkielisessä julkaisussa The MUST Report, jonka lyhennelmä löytyy BAPEN-järjestön internet-sivuilta ja jonka voi kokonaisuudessaan ostaa BAPENilta. MUSTin toimivuutta on tarkoitus arvioida ja tarvittaessa päivittää vuosittain. 2. VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA RAVITSEMUSHOIDON SUUNNITTELU MUSTIA KÄYTTÄEN Vajaaravitsemusriskin seulonta Kun tavoitteena on vajaaravittujen tai vajaaravitsemusriskissä olevien, asianmukaisesta ravitsemushoidosta todennäköisesti hyötyvien henkilöiden löytäminen, on vajaaravitsemusriskin seulonta ensimmäinen askel. Seulonta on nopea, yksinkertainen ja yleinen toimenpide, jonka voi tehdä hoitaja, lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Seulonta tehdään kun potilas tai asiakas tavataan ensimmäisen kerran, jotta voidaan ripeästi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ja tarjota asianmukaista ravitsemuksellista ohjausta. 6

7 Jotkut henkilöt tarvitsevat kenties vain apua ja neuvoja syömiseen ja juomiseen kun taas toiset tarvitsevat perusteellisempaa ammattitaitoista ravitsemus- ja ruokavalio-ohjausta. Vajaaravitsemusriskin seulonta tulee toistaa säännöllisesti, sillä henkilön terveydentila ja ravitsemustila voivat muuttua ajan kuluessa. On erityisen tärkeää arvioida vajaaravitsemusriski uudelleen silloin kun potilas siirtyy terveydenhuollon yksiköstä toiseen tai kotihoitoon tai muuhun hoitopaikkaan. On aina parempi ehkäistä ongelmat tai havaita ne varhain seulonnan avulla kuin havaita vakavia ongelmia myöhäisemmässä vaiheessa. Vajaaravitsemusriskin seulonta MUSTia käyttäen Seulonta on 5-vaiheinen: Vaiheet 1 ja 2 Mitataan pituus ja paino sekä lasketaan kehon painoindeksi (BMI) ja selvitetään äskettäin tapahtunut tahaton painon lasku. Mikäli pituutta ja/tai painoa ei ole mahdollista mitata, käytetään vaihtoehtoisia mittauksia (ks. s ). Vaihe 3 Arvioidaan akuutin sairauden vaikutus. Vaihe 4 Arvioidaan vajaaravitsemusriskin suuruus tai vajaaravitsemuksen aste. Mikäli kumpaakaan tarvittavaa mittaustulosta (kehon painoindeksiä ja tahatonta painon laskua) ei pystytä määrittämään, määritetään vajaaravitsemusriski käyttäen muita, subjektiivisia kriteerejä (ks. s.10). Vaihe 5 Laaditaan asianmukainen hoitosuunnitelma käyttäen apuna MUSTissa annettuja yleisohjeita ja/tai paikallisia hoitokäytäntöjä. Katso esimerkki sivulla 22. Vaiheet 1 5 Vaihe 1: Kehon painoindeksi (BMI, body mass index) (kg/m 2 ) BMI:n avulla voidaan nopeasti arvioida pitkäaikaista proteiini- ja energiaravitsemustilaa yksilön pituuteen ja painoon pohjautuen. Potilas/asiakas punnitaan. Lasketaan BMI (paino (kg) jaetaan 7

8 pituuden neliöllä metreinä kg/m 2 ); BMI-arvon voi lukea myös suoraan s taulukosta. Mikäli painoa ja pituutta ei voi mitata, voivat potilaan itse ilmoittama paino ja pituus olla käyttökelpoisia, jos ne vaikuttavat realistisilta ja luotettavilta. Vaihtoehtoisia mittausmenetelmiä ja havaintoja voidaan myös käyttää (ks. s ). Mikäli niitä ei ole käytettävissä, tulee käyttää subjektiivisia kriteerejä kliinisen yleiskuvan muodostamiseksi potilaan vajaaravitsemusriskistä. Pisteytys BMI vaihtelu- Painoluokka Merkitys väli (kg/m 2 ) 2 < 18,5 Alipaino Heikko proteiini- ja energiaravitsemustila todennäköinen 1 18,5 20 Alipaino Heikko proteiini- ja energiaravitsemustila mahdollinen Tavoitepaino* Heikko proteiini- ja energiaravitsemustila epätodennäköinen Ylipaino* Krooniseen ylipainoon liittyvien komplikaatioiden riski kasvaa 0 (lihavuus) > 30 Merkittävä lihavuus Lihavuuteen liittyvien komplikaatioiden riski kohtalainen (30 35 kg/m 2 ) korkea (35 40 kg/m 2 ) erittäin korkea (> 40 kg/m 2 ) * Yli 65- tai 75-vuotiaiden painoindeksiluokittelu poikkeaa tästä usein siten, että tavoitepainoindeksinä pidetään esimerkiksi lukua Vaihe 2: Painon lasku Tahaton painonmenetys 3 6 kuukauden aikana on akuutimpi vajaaravitsemuksen riskitekijä kuin kehon painoindeksi (BMI) Potilaan painon menetys määritetään kysymällä onko potilas laihtunut edeltävien 3 6 kuukauden aikana ja jos on, kuinka paljon. Tarvittaessa tietoa voi löytyä myös potilasasiakirjoista. 8

9 Painon menetys lasketaan vähentämällä nykyinen paino aikaisemmasta painosta. Prosentuaalinen painonmenetys lasketaan jakamalla painonmenetys aikaisemmalla painolla ja kertomalla tulos sadalla. Prosentuaalisen painonmenetyksen määrittämiseen ja pisteyttämiseen voi käyttää myös sivun 23 painonmenetystaulukkoa. Mikäli potilas ei ole menettänyt painoa (tai paino on lisääntynyt), hän saa 0 pistettä Pisteytys Tahaton painon lasku Merkitys edeltävien 3-6 kuukauden aikana (% kehon painosta) 2 > 10 Kliinisesti merkittävä Suurempi painon menetys kuin normaali yksilöllinen vaihtelu kasvaneen vajaaravitsemusriskin osoittaja 0 < 5 Mahtuu yksilöllisen normaalin vaihtelun vaihteluväliin Vaihe 3: Akuutti sairaus voi kasvattaa vajaaravitsemusriskiä Potilaalla on todennäköisesti suuri vajaaravitsemusriski, mikäli hänellä on sairaus tai hän on sellaisessa akuutissa patofysiologisessa tai psykologisessa tilassa, jonka takia hänen ravinnonsaantinsa on ollut tai tulee olemaan hyvin vähäistä vähintään viiden päivän ajan. Tällaisia potilaita ovat esimerkiksi kriittisesti sairaat, potilaat joilla on nielemisvaikeuksia (esimerkiksi aivohalvauksen seurauksena), potilaat, joilla on pään vamma, tai ruoansulatuskanavan leikkauspotilaat. Lisää kokonaispisteisiin 2 pistettä Vaihe 4: Vajaaravitsemusriskin arviointi Vajaaravitsemusriskin arvioinnissa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Lasketaan yhteen vaiheista 1, 2 ja 3 saadut pisteet vajaaravitsemusriskin arvioimiseksi. 0 = vähäinen riski 1 = kohtalainen riski 2 = suuri riski 9

10 Mikäli kehon painoindeksiä tai painon laskua ei voida luotettavasti todeta, määritetään vajaaravitsemusriski käyttäen alla näkyvässä taulukossa esitettäviä muita arviointikriteerejä. Muita arviointikriteerejä Mikäli pituudesta, painosta tai kehon painoindeksistä ei saada tietoa, voidaan käyttää seuraavia arviointikriteerejä, jotta saadaan kuva yksilön ravitsemuksellisesta riskistä. Alla mainitut tekijät voivat joko osaltaan edistää vajaaravitsemusta tai suoraan vaikuttaa vajaaravitsemusriskiin. Näistä arviointikriteereistä ei saada pisteitä vajaaravitsemusriskin arviointiin, mutta ne antavat vihjeitä siitä onko henkilöllä vajaaravitsemusriski vai ei. i) BMI Kliininen arvio: laiha, normaalipaino, ylipaino Havaittavissa oleva kuihtuminen (potilas on hyvin laiha) ja lihavuus (potilas on hyvin ylipainoinen) otetaan huomioon. ii) Painon lasku Vaatteet ja/tai korut (kuten sormukset) tuntuvat löysemmiltä kuin ennen Potilaan ravinnonsaanti on vähentynyt, ruokahalu on heikentynyt tai hänellä on ollut dysfagiaa (nielemisvaikeuksia) 3-6 kuukauden aikana ja taustalla on sairaus tai psykologisia/fyysisiä syitä, joiden vuoksi painon lasku on ollut todennäköistä. iii) Akuutti sairaus Ravinnonsaanti on ollut tai tulee todennäköisesti olemaan erittäin vähäistä 5 päivän ajan. Arvioi vajaaravitsemusriski yllä mainittuihin kriteereihin perustuen. 10

11 Vaihe 5. Suositukset ja ohjeet vajaaravitsemusriskipotilaan hoidosta Asianmukaisen hoitosuunnitelman laatiminen Vajaaravitsemusriskin suuruus merkitään potilaan papereihin Hoitosuunnitelmasta sovitaan ja se sekä kaikki potilaalle annetut ohjeet dokumentoidaan. Potilaat, joilla on suuri tai kohtalainen vajaaravitsemusriski, tarvitsevat tyypillisesti jonkinlaista ravitsemusinterventiota (ks. taulukko alla). Esimerkki toimintasuunnitelmasta sivulla 22. MUST pisteet Vajaaravitsemusriski Toimenpiteet (BMI + painon lasku + akuutin sairauden vaikutus) 2 tai > 2 Suuri Hoidetaan mikäli ravitsemushoito ei aiheuta potilaalle haittaa tai mikäli sen ei katsota olevan hyödytöntä esimerkiksi potilaan väistämättömän kuoleman takia. 1 Kohtalainen Tarkkaillaan tai hoidetaan mikäli mittaustulosten perusteella lähellä korkeaa riskiä tai mikäli odotettavissa on kliinisen tilan nopea huononeminen. 0 Matala Tavanomainen hoito mikäli ei ole odotettavissa kliinisen tilan merkittävää huononemista. Ylipainoisilla potilailla akuutti sairaus hoidetaan pääsääntöisesti ennen ylipainoon puuttumista. Hoitosuunnitelma 1. Asetetaan hoidon tavoitteet ja päämäärät. 2. Hoidetaan vajaaravitsemukseen vaikuttavat syyt ja tilanteet. 3. Hoidetaan vajaaravitsemusta ruoan ja/tai kliinisten täydennysravintovalmisteiden avulla. Potilaat, joiden ravinnonsaanti suun kautta on riittämätöntä, saattavat tarvita letkuruokintaa tai parenteraalista ravitsemusta. Edellä mainitut menetelmät eivät ole toisiaan poissulkevia ja tarvittaessa voidaan käyttää kahden tai useamman 11

12 menetelmän yhdistelmää. Mikäli potilas on ylipainoinen tai lihava, noudatetaan paikallisia ohjeita potilaan painonhallinnasta. 4. Valvotaan ravitsemushoidon ja hoitosuunnitelman toteutumista sekä arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. 5. Arvioidaan potilaan vajaaravitsemusriski säännöllisin väliajoin ja aina kun potilas siirtyy hoitopaikasta toiseen tai kotiin. Suun kautta tapahtuvan ravinnonsaannin lisääminen Ruoka Tarjotaan apua ja neuvoja ruoan valintaan, syömiseen ja juomiseen. Varmistetaan, että potilas saa maistuvaa, houkuttelevaa ja ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa aterioilla ja välipaloilla. Tarvittaessa tarjotaan apua ostosten tekemiseen, ruoanlaittoon ja syömiseen. Huolehditaan siitä, että ruokailuympäristö on miellyttävä sekä kotona, hoitolaitoksessa että sairaalassa. Täydennysravintovalmisteet Mikäli potilas ei pysty täyttämään ravinnontarvettaan tavallisella ruoalla, hänelle tarjotaan kliinisiä täydennysravintovalmisteita. Täydennysravintovalmisteista saadaan päivittäin tyypillisesti noin kcal lisäenergiaa ja muita ravintoaineita, joista on potilaalle todennäköisesti hyötyä. Potilaalle tulisi täydennysravintovalmisteita käytettäessä antaa myös ravitsemusneuvontaa ja ruokavalio-ohjausta. Letkuravitsemus ja parenteraalinen ravitsemus Silloin kun näitä tarvitaan, noudatetaan paikallista hoitokäytäntöä. Valvonta Vajaaravitsemusriskipotilaiden tilannetta sekä hoidon toteutumista ja onnistumista valvotaan ja arvioidaan säännöllisesti, jotta varmistetaan heille laaditun hoitosuunnitelman edelleen vastaavan heidän tarpeitaan. 12

13 3. MUST VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTAA VARTEN TARVITTAVAT MITTAUKSET Pituuden ja painon mittaaminen Mittaukseen käytetään luotettavaa pituusmittaa. Ennen mittausta varmistetaan, että pituusmitta on asetettu oikein seinää vasten. Mitattavaa henkilöä pyydetään riisumaan kenkänsä ja seisomaan pystysuorassa asennossa, kantapäät massa mittatikkua (tai seinää) vasten. Varmistetaan että mitattavan henkilön katse kohdistuu suoraan eteenpäin ja lasketaan mittarin liikkuvaa osaa alaspäin kunnes se hellävaraisesti koskettaa päälakea. Luetaan pituus ja dokumentoidaan se. Paino Käytetään mahdollisimman luotettavaa vaakaa. Varmistetaan, että vaa an tarkkuus on tarkistettu säännöllisesti ja varmistetaan myös, että vaaka näyttää lukemaa 0, kun potilas ei seiso sen päällä. Potilas punnitaan kevyissä vaatteissa ja ilman kenkiä. Kehon painoindeksin laskeminen Potilaan kehon painoindeksi (BMI) voidaan laskea seuraavaa laskukaavaa käyttäen: BMI = Paino (kg) (m) x (m) BMI:n kokonaislukuihin pyöristetty arvo sekä ko. arvon antamat MUSTpisteet voidaan myös lukea BMI-taulukosta (ks. s ). Vaihtoehtoiset mittaukset Mikäli pituutta ei voida mitata, käytetään äskettäin dokumentoitua tai potilaan itse ilmoittamaa pituutta (mikäli luotettava ja realistinen). Mikäli pituutta ei voida mitata tai henkilö ei tiedä tai ei pysty kertomaan pituuttaan, voidaan käyttää seuraavia vaihtoehtoisia mittauksia pituuden arvioimiseen. 13

14 (i) Kyynärvarren pituus Potilasta pyydetään koukistamaan käsivartensa (vasen käsi, mikäli mahdollista), kämmen rintaa vasten, sormet osoittaen kohti vastapäistä olkapäätä. Mittanauhaa käyttäen mitataan kyynärvarren pituus kyynärpään päästä (olecranon) ranteen esiin työntyvän luun (kyynärluun puikkolisäke, processus styloideus ulnae) keskikohtaan saakka 0,5 cm:n tarkkuudella. Seuraavalla sivulla (s.15) olevan taulukon avulla kyynärvarren pituuden voi muuntaa koko kehon pituudeksi. (ii) Polven korkeus Mitataan vasen jalka, mikäli mahdollista Mitattavan henkilön tulee istua tuolilla ilman jalkineita, polvi ja nilkka suorassa kulmassa Mittaaja pitää mittanauhaa keskisormen ja nimettömän välissä siten, että lukema 0 on sormien välissä. Mittaaja asettaa mittanauhaa pitelevän kämmenensä poikittain mitattavan henkilön reiden päälle, noin 4 cm päähän polven etuosasta ja pitää sormet suorina. Mittanauha suoristetaan lattiaa kohti säären sivulta nilkan ulostyöntyvän luun (ulkokehräs, malleolus lateralis) kohdalta. Mittauslukema luetaan lattiapinnasta ja pyöristetään lähimpään 0,5 senttimetriin. Mittaustulos luetaan ja käytetään sivun 16 taulukkoa polven korkeuden muuntamiseksi koko kehon pituudeksi. 14

15 Pituuden arviointi kyynärvarren pituuden avulla Miehet (< 65 v.) 1,94 1,93 1,91 1,89 1,87 1,85 1,84 1,82 1,80 1,78 1,76 1,75 1,73 1,71 Miehet (> 65 v.) 1,87 1,86 1,84 1,82 1,81 1,79 1,78 1,76 1,75 1,73 1,71 1,70 1,68 1,67 Kyynärvarsi (cm) 32,0 31,5 31,0 30,5 30,0 29,5 29,0 28,5 28,0 27,5 27,0 26,5 26,0 25,5 Naiset (< 65 v.) 1,84 1,83 1,81 1,80 1,79 1,77 1,76 1,75 1,73 1,72 1,70 1,69 1,68 1,66 Naiset (> 65 v.) 1,84 1,83 1,81 1,79 1,78 1,76 1,75 1,73 1,71 1,70 1,68 1,66 1,65 1,63 Miehet (< 65 v.) 1,69 1,67 1,66 1,64 1,62 1,60 1,58 1,57 1,55 1,53 1,51 1,49 1,48 1,46 Miehet (> 65 v.) 1,65 1,63 1,62 1,60 1,59 1,57 1,56 1,54 1,52 1,51 1,49 1,48 1,46 1,45 Kyynärvarsi (cm) 25,0 24,5 24,0 23,5 23,0 22,5 22,0 21,5 21,0 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 Naiset (< 65 v.) 1,65 1,63 1,62 1,61 1,59 1,58 1,56 1,55 1,54 1,52 1,51 1,50 1,48 1,47 Naiset (> 65 v.) 1,61 1,60 1,58 1,56 1,55 1,53 1,52 1,50 1,48 1,47 1,45 1,44 1,42 1,40 (m) (m) (m) (m) 15

16 Pituuden arviointi polven korkeuden avulla Miehet (18-59 v.) 1,94 1,93 1,92 1,91 1,90 1,89 1,88 1,87 1,865 1,86 1,85 1,84 1,83 1,82 1,81 Miehet (60-90 v.) 1,94 1,93 1,92 1,91 1,90 1,89 1,88 1,87 1,86 1,85 1,84 1,83 1,82 1,81 1,80 Polven korkeus (cm) 65 64, , , , , , ,5 58 Naiset (18-59 v.) 1,89 1,88 1,875 1,87 1,86 1,85 1,84 1,83 1,82 1,81 1,80 1,79 1,78 1,77 1,76 Naiset (60-90 v.) 1,86 1,85 1,84 1,835 1,83 1,82 1,81 1,80 1,79 1,78 1,77 1,76 1,75 1,74 1,73 Miehet (18-59 v.) 1,80 1,79 1,78 1,77 1,76 1,75 1,74 1,73 1,72 1,71 1,705 1,70 1,69 1,68 1,67 Miehet (60-90 v.) 1,79 1,78 1,77 1,76 1,74 1,73 1,72 1,71 1,7 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 Polven korkeus (cm) 57, , , , , , , ,5 Naiset (18-59 v.) 1,75 1,74 1,735 1,73 1,72 1,71 1,70 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 1,63 1,62 Naiset (60-90 v.) 1,72 1,71 1,70 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 1,63 1,625 1,62 1,61 1,60 1,59 Miehet (18-59 v.) 1,66 1,65 1,64 1,63 1,62 1,61 1,60 1,59 1,58 1,57 1,56 1,555 1,55 1,54 1,53 Miehet (60-90 v.) 1,63 1,62 1,61 1,60 1,59 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,52 1,51 1,49 1,48 Polven korkeus (cm) 50 49, , , , , , ,5 43 Naiset (18-59 v.) 1,61 1,60 1,59 1,585 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,52 1,51 1,50 1,49 1,48 Naiset (60-90 v.) 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,52 1,51 1,50 1,49 1,48 1,47 1,46 1,45 1,44 (m) (m) (m) (m) (m) (m) 16

17 (iii) Demispan Potilas on helpointa mitata hänen seisoessaan. Rintalastan kaulaloven keskipiste paikallistetaan ja merkitään. Pyydetään potilasta nostamaan käsivartensa ylös siten, että käsivarsi on olkapään kanssa yhdensuuntaisessa linjassa (potilasta avustetaan tarvittaessa ja varmistetaan, että ranne on suorassa). Mittanauha asetetaan mitattavan henkilön oikean käden keskisormen ja nimettömän väliin, mittanauhan 0-kohta sormien tyveen. Mittanauha suoristetaan käsivartta pitkin rintalastan kaulaloven keskipisteeseen ja mittaustulos luetaan pyöristäen lähimpään 0,5 cm:iin. Sivun 18 taulukkoa käytetään mittaustuloksen muuntamiseen henkilön pituudeksi. Huomioita: Demispan-mittaa ei tule käyttää potilailla, joilla on vakava tai ilmeinen kyfoosi (köyryselkäisyys) tai skolioosi (kieroselkäisyys). Vuodepotilailla, vaikeasti vammaisilla sekä kyfoosi- ja skolioosipotilailla suositellaan käyttämään kyynärvarren pituutta pituuden arviointiin. Paino Mikäli potilaan punnitseminen ei ole mahdollista, käytetään äskettäin dokumentoitua tai potilaan itse kertomaa painoa (jos realistinen ja luotettava). Äskettäinen painon lasku Mikäli punnitseminen ei ole mahdollista, voidaan painon laskun arvioinnissa käyttää aikaisempia painotietoja. Myös aiemmin potilasasiakirjoihin merkittyjä painotietoja tai potilaan itse kertomia tietoja painon laskusta voidaan käyttää, jos nämä tiedot ovat luotettavia ja realistisia. Painon laskusta voi nähdä merkkejä myös katsomalla potilaan vaatetusta ja koruja (erityisesti sormukset) ovatko ne väljiä? 17

18 Pituuden arviointi demispan-mitan avulla Miehet (16-54 v.) 1,97 1,95 1,94 1,93 1,92 1,90 1,89 1,88 1,86 1,85 1,84 1,82 1,81 1,80 1,78 1,77 1,76 Miehet (> 55 v.) 1,90 1,89 1,87 1,86 1,85 1,84 1,83 1,81 1,80 1,79 1,78 1,77 1,75 1,74 1,73 1,72 1,71 Demispan (cm) Naiset (16-54 v.) 1,91 1,89 1,88 1,87 1,85 1,84 1,83 1,82 1,80 1,79 1,78 1,76 1,75 1,74 1,72 1,71 1,70 Naiset (> 55 v.) 1,86 1,85 1,83 1,82 1,81 1,80 1,79 1,77 1,76 1,75 1,74 1,73 1,71 1,7 1,69 1,68 1,67 Miehet (16-54 v.) 1,75 1,73 1,72 1,71 1,69 1,68 1,67 1,65 1,64 1,63 1,62 1,60 1,59 1,58 1,56 1,55 1,54 Miehet (> 55 v.) 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 1,62 1,61 1,60 1,59 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,51 1,50 Demispan (cm) Naiset (16-54 v.) 1,69 1,67 1,66 1,65 1,63 1,62 1,61 1,59 1,58 1,57 1,56 1,54 1,53 1,52 1,50 1,49 1,48 Naiset (> 55 v.) 1,65 1,64 1,63 1,62 1,61 1,59 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,52 1,51 1,50 1,49 1,47 1,46 (m) (m) (m) (m) 18

19 Kehon painoindeksiluokan arviointi Mikäli tietoja sen paremmin potilaan pituudesta kuin painostakaan ei ole käytettävissä, potilaan kehon painoindeksi (BMI) voidaan arvioida käyttäen olkavarren ympärysmittaa (OY). Olkavarren ympärysmitan mittaaminen Ks. Kuva 1 Potilaan tulee seistä tai istua. Mikäli mahdollista, käytetään vasenta (ei-dominoivaa) kättä. Potilasta pyydetään riisuuntumaan niin että käsivarsi on paljas. Olkapään kärki (akromion) sekä kyynärpään kärki (kyynärlisäke, olecranon) paikallistetaan. Mitataan edellä mainittujen kohtien välinen etäisyys ja merkitään sen keskipiste käsivarteen. Kuva 1 Ks. Kuva 2 Potilasta pyydetään pitämään kättään rennosti alhaalla Olkavarren ympärysmitta mitataan merkitystä kohdasta mittanauhalla. Mittanauhaa ei saa kiristää liian kireälle sen tulisi vain sopia mukavasti käsivarren ympärille. Kuva 2 19

20 Mikäli olkavarren ympärysmitta (OY) on vähemmän kuin 23,5 cm, on todennäköistä, että kehon painoindeksi (BMI) on alle 20 kg/m 2 eli potilas on mitä ilmeisimmin alipainoinen. Mikäli olkavarren ympärysmitta (OY) on suurempi kuin 32,0 cm, kehon painoindeksi (BMI) on luultavammin yli 30 kg/m 2 eli potilas on todennäköisesti ylipainoinen. Painon muutokset ajan kuluessa Olkavarren ympärysmittaa (OY) voidaan myös käyttää painon muutosten arvioinnissa ja se saattaa olla käyttökelpoinen painon seurantaan pitkäaikaishoidossa. Olkavarren ympärysmittaa (OY) tulee tällöin mitata säännöllisin väliajoin. Mieluiten mittaus tehdään kullakin mittauskerralla kahdesti ja keskiarvoa käytetään ko. mittauskerran mittaustuloksena. Mikäli olkavarren ympärysmitta (OY) on muuttunut ainakin 10 %, on todennäköistä, että myös henkilön paino on muuttunut noin 10 % tai enemmän. 4. HUOMIOITA JA TAULUKOITA Huomioon otettavia tekijöitä 1. BMI-taulukon arvot on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Välillä 18,5 20 olevien BMI-arvojen kohdalla taulukon pohja on harmaa. Tämän alueen yläpuolella olevat lukuarvot 20 edustavat näin ollen BMI arvoa, joka on suurempi kuin 20, mutta pienempi kuin 20,5. Alueen alapuolella olevat lukuarvot 18 edustavat puolestaan BMI-arvoa, joka on suurempi kuin 17,5, mutta pienempi kuin 18,5. 2. Potilaan BMI-arvon ja prosentuaalisen painon laskun tulkinnassa tulee olla erityisen huolellinen seuraavissa tilanteissa: Nestetasapainon häiriöt: (i) BMI: mikäli alipainoa havaitaan potilaalla, jolla on turvotusta, alipaino on tavallista merkittävämpää kun turvotus on tuskin havaittavaa, vähennetään potilaan painosta 2 kg (vakava turvotus on > 10 kg; ks. The MUST Report). mikäli potilaalla on askitesta tai turvotusta jaloissa, muttei käsissä, 20

21 voidaan käyttää olkavarren ympärysmittaa. potilas punnitaan uudelleen nestetasapainon korjaamisen jälkeen. potilasta tutkitaan ja hänet luokitellaan laihaksi, normaalipainoiseksi tai ylipainoiseksi/lihavaksi. (ii) Painon muutos: Kun potilaalla on suuria nestetasapainon vaihteluita, voidaan tietoja potilaan ruokahalun muutoksista ja muista painoon vaikuttavista tekijöistä käyttää osana vajaaravitsemusriskin subjektiivista arviointia (vähäinen/kohtalainen/korkea vajaaravitsemusriski). Raskaus: (i) BMI ennen raskautta on käyttökelpoinen raskausaikana BMI mitataan raskauden alkuvaiheessa. Voidaan käyttää potilaan itse ilmoittamaa tai aiemmin papereihin kirjattua pituutta ja painoa. Olkavarren ympärysmitta on käyttökelpoinen koko raskauden ajan. (ii) Painon muutos Painon nousu <1 kg (<0,5 kg lihavilla odottajilla) tai >3 kg kuukaudessa raskauden toisella ja kolmannella kolmanneksella vaativat yleensä tarkempaa arviointia. Ks. The MUST Report. Imetys: (i) BMI; käytä mitattua BMI:tä (ii) Painon muutos; kuten nestetasapainon häiriöissä (ks. yllä). Kriittinen sairaus: Akuutin sairauden vaikutus (ei ravinnonsaantia vähintään viiteen päivään). Kriteeri sopii useimpiin potilaisiin teho- ja valvontaosastoilla. Potilaat, joilla on kipsi: (i) BMI; kipsi painaa materiaalista ja sijainnista riippuen <1 kg 4,5 kg (ks. The MUST Report). Amputoidut potilaat: (ii) BMI; Kehon painoon voidaan tehdä korjauksia sen mukaan mikä kehon osa puuttuu: Yläraaja 4,9 % (olkavarsi 2,7 %, kyynärvarsi 1,6 %, käsi 0,6 %) Alaraaja 15,6 % (reisi 9,7 %, sääri 4,5 %, jalkaterä 1,4 %) 3. Ylipainoisten tai lihavien, akuutisti sairaiden potilaiden laihdutus tulee siirtää myöhemmäksi vaiheeseen, jolloin potilaan kliininen tila on vakaampi. 21

22 MUST Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä Vaihe 1 Kehon painoindeksi (BMI) BMI kg/m 2 > 20 18,5 20,0 < 18,5 Pisteet = 0 = 1 = 2 Mikäli painoa ja/tai pituutta ei voida mitata, käytä vaihtoehtoisia menetelmiä tai arvioi tilanne silmämääräisesti. + Vaihe 2 + Painon lasku Painon lasku 3 6 kk:n aikana < 5 % 5 10 % > 10 % Pisteet = 0 = 1 = 2 Vaihe 4 Vajaaravitsemusriskin arviointi Laske pisteet yhteen vajaaravitsemusriskin määrittämiseksi Vaihe 3 Akuutin sairauden vaikutus Lisää 2 pistettä, jos ravinnonsaanti on ollut tai tulee olemaan vähäistä tai potilas ei pysty syömään yli 5 päivän aikana. 0 pistettä = vähäinen riski 1 piste = kohtalainen riski > 2 pistettä = korkea riski 0 Vähäinen riski Tavanomainen hoito Toista seulonta - sairaalassa viikoittain - vanhainkodissa kuukausittain - kotihoidossa vuosittain esim. yli 75-vuotiaille Riittävä ravinnonsaanti tai ravinnonsaanti parantunut lähes normaaliksi Vaihe 5 Toimintaohjeet 1 Kohtalainen riski Tarkkaile! Seuraa ravinnon ja nesteen saantia 3 päivän ajan Toista seulonta - sairaalassa viikoittain - vanhainkodissa vähintään kuukausittain - kotihoidossa vähintään 2-3 kuukauden välein > 2 Korkea riski Hoida!** Konsultoi ravitsemusterapeuttia tai noudata paikallista ravitsemushoitokäytäntöä Täydennä ruokaa ja/tai käytä kliinisiä ravintovalmisteita Seuraa ravitsemushoidon onnistumista - sairaalassa viikoittain - vanhainkodissa kuukausittain - kotihoidossa kuukausittain ** Mikäli ravitsemushoidosta ei ole haittaa tai sen ei katsota olevan hyödytöntä esim. väistämättömän kuoleman takia. Riittämätön ravinnonsaanti tai ravinnonsaannin väheneminen Kaikissa vajaaravitsemusriskiluokissa: - Hoida taustalla oleva sairaus ja anna tarvittaessa ruokavalio-ohjausta sekä apua ja ohjeita syömiseen ja juomiseen - Kirjaa vajaaravitsemusriskin suuruus - Kirjaa ruokavalion erityistarpeet ja noudata paikallista ravitsemushoitokäytäntöä 22

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa

Lisätiedot

YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN. Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS 14.5.2012

YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN. Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS 14.5.2012 YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS 14.5.2012 MALNUTRITIO = virheellinen ravitsemus, ravitsemushäiri iriö mitattavissa olevia haittavaikutuksia

Lisätiedot

MNA-testi eli Mini Nutritional Assessment:

MNA-testi eli Mini Nutritional Assessment: MNA on tutkimuksissa validoitu mittari, eikä sen kysymyksiä saa muuttaa. Tätä ohjeistusta voi sen sijaan muokata käyttäjien tarpeiden mukaan helposti ymmärrettäviksi. Tavoite: MNA testiä voidaan käyttää

Lisätiedot

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 26.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tiedetään että: Ikä, pitkäaikaissairaudet ja toiminnanvajaus altistavat

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti Mikkelin keskussairaala 5.11.2015 Ennaltaehkäisyn näkökulma Huono ravitsemustila ja puutteellinen ravinnonsaanti

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Täydennysravintovalmisteet vajaaravitsemuksen hoidossa

Täydennysravintovalmisteet vajaaravitsemuksen hoidossa Täydennysravintovalmisteet vajaaravitsemuksen hoidossa TIIVISTELMÄ ESIPUHE Vajaaravitsemus, varsinkin sairauteen liittyneenä, on laajaalainen ongelma, joka vaikuttaa joka vuosi miljoonien eurooppalaisten

Lisätiedot

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7

Lisätiedot

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset Ikääntyneiden ravitsemussuositukset RAI-SEMINAARI 23.9.2008 Miksi suosituksia tarvitaan Ikääntyneiden ihmisten ravitsemukseen liittyvät ongelmat ovat toisenlaisia kuin nuorempien Ihmisen vanhenemiseen

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

20.10.2015. Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta

20.10.2015. Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta 20.10.2015 Sh Miia Sepponen AVH-valvonta Tavoitteena on, että jokaiselta potilaalta seulotaan vajaaravitsemuksen riski heti hoitojakson alussa Käytetään NRS-2002 (Nutritional Risk Screening) menetelmää

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Gradun tekijä: Laura Sormunen, LitK & ETM Gradun ohjaajat: Anu Turpeinen, dos, ETT Merja Suominen, ETT Kuka

Lisätiedot

NutriAction 2011 Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila

NutriAction 2011 Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila 1 NutriAction 2011 Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen, ETT merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi p. 050 584 1995 2 Tiivistelmä Riski vajaaravitsemukselle ja sen haittavaikutuksille lisääntyy

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi videon liitemateriaali (Saat ilmaisen kopion videosta: www.taichi18.com) Voit vapaasti jakaa ohjekirjan niiden kanssa, jotka tarvitsevat sitä,

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012 1. Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: 165 2. Ammattisi Vastaajien määrä: 48 Avoimet vastaukset: muu, mikä? - ylihoitaja, oh - LASTENHOITAJA

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS

LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA ON OSA HUS:N HOITOTYÖN STRATEGIAA Ravitsemushoitosuositus 2010: Vajaaravitsemusriski seulotaan viimeistään

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN

VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN Katja Mäkelä Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisy sairaalassa

Kaatumisten ehkäisy sairaalassa Kaatumisten ehkäisy sairaalassa IKINÄ-mittarin screening version pilotointi KYSissä IKINÄ -mittari Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty THL:ssä huomiota jo useiden vuosien ajan ja materiaalia

Lisätiedot

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset teoriasta ruokapöytään. ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat 18.11.2010

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset teoriasta ruokapöytään. ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat 18.11.2010 Ikääntyneiden ravitsemussuositukset teoriasta ruokapöytään ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat 18.11.2010 Ravitsemus läpi elämän Ruokavalio ja elämäntavat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin, sairastuvuuteen

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

POTILASVAA AT 2015. Paljonko panet painoa vaa alle?

POTILASVAA AT 2015. Paljonko panet painoa vaa alle? POTILASVAA AT 2015 Paljonko panet painoa vaa alle? Tässä esitteessä esittelemme suosituimmat potilasvaakamme. Tarjoamme mielellämme myös muita vaihtoehtoja. HENKILÖVAA AT DETECTO PRODOC PD100M Matalarakenteinen,

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA

PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA PIA NIKANDER LAILL. RAVITSEMUSTERAPEUTTI, TTM HUS, RAVIOLI, KLIININEN RAVITSEMUSTERAPIAYKSIKKÖ SYÖPÄTAUTIEN KLINIKKA POTILAAN MATKA LEIKKAUKSEEN

Lisätiedot

Ravitsemuksen kehittäminen. Seija Muurinen

Ravitsemuksen kehittäminen. Seija Muurinen Ravitsemuksen kehittäminen Seija Muurinen Kehittämisen johtaminen hoitotyössä 2 Hoitotyön johtamisosaaminen (Kantanen ym. 2011 mitä on hoitotyön johtajien johtamisosaaminen, kirjallisuuskatsaus) Substanssiosaaminen

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE

Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE SISÄLLYS SISÄLLYS...1 ESITTELY...1 OSAT...1 ALOITTAMINEN...2 Pakkauksen purkaminen...2 Yksiköiden sijoittaminen...2 Ennen käyttöä...3 KÄYTTÄJÄPROFIILIT...3 Profiilin luominen...3

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Lääkärin rooli on tärkeä ravitsemushoidossa

Lääkärin rooli on tärkeä ravitsemushoidossa Nutricia Medical Oy:n tiedotuslehti 1/2013 NEWS Tutkimus: Ohjaus paransi muistisairaiden ravitsemusta 3 Ravitsemushoidosta vireyttä Kangasalan ikäihmisille 5 Ravitsemushoito on tehokasta ja säästää kustannuksia

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi

Lisätiedot

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011 ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Tiedosta hyvinvointia 1 RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 23.9.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vertailukehittäminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen ravitsemuksen erityispiirteitä. Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti MKS 13.1.2016

Kehitysvammaisen ravitsemuksen erityispiirteitä. Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti MKS 13.1.2016 Kehitysvammaisen ravitsemksen erityispiirteitä Heli Pyrhönen laillistett ravitsemsterapetti MKS 13.1.2016 Hyvä roka hellii aisteja, mieltä ja kehoa Hermoston kehityshäiriöillä on homattava vaikts ravitsemstilaan.

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa Anu Mikkola, ravitsemussuunnittelija TtM Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Kotka ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N / 65 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 22 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

25.10.2011 Minna Virola. Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus

25.10.2011 Minna Virola. Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus 25.10.2011 Minna Virola Keuhkoahtaumapotilaan liikunta ja ravitsemus Liikunta Keuhkoahtaumatautiin sairastuvat vähentävät liikkumistaan ja välttävät hengästymistä hengenahdistuksen pelossa. Joidenkin tutkimusten

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Ravitsemustilan arviointi ja vajaaravitsemustilan diagnosointi 25.9.2014

Ravitsemustilan arviointi ja vajaaravitsemustilan diagnosointi 25.9.2014 Ravitsemustilan arviointi ja vajaaravitsemustilan diagnosointi 25.9.2014 Helena Orell-Kotikangas, ravitsemusterapeutti Ravioli kliinisen ravitsemusterapian yksikkö, HUS 1 Lääkäri vastaa potilaan ravitsemushoidosta!

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

FortiCare. Ravitsemusopas syöpää sairastaville

FortiCare. Ravitsemusopas syöpää sairastaville FortiCare Ravitsemusopas syöpää sairastaville Sisältö Miksi ravitsemus on niin tärkeää? 3 Miten syöpä vaikuttaa ravitsemukseen? 3 Syö usein 4 Mitä hyvä ruokavalio sisältää? 4 Apua täydennysravintovalmisteista

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 212 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien lääkäreiden,

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Ravitsemushoidon erityiskysymyksiä

Ravitsemushoidon erityiskysymyksiä Ravitsemushoidon erityiskysymyksiä Juha Saarnio dosentti, osastonylilääkäri Operatiivinen tulosalue, OYS 25.09.2014 Ravitsemuskoulutus SEINÄJOKI Ravitsemushoidon erityiskysymyksiä Seminaarin painotus:

Lisätiedot

Enteraalisen ravitsemuksen suuntaviivat

Enteraalisen ravitsemuksen suuntaviivat Näin hoidan Maaret astrén European Society for linical Nutrition and Metabolism on julkaissut suositukset enteraalisesta ravitsemuksesta. Enteraalisella ravitsemuksella tarkoitetaan lisäravinnon antamista

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,

Lisätiedot