MUST. Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä. Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUST. Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä. Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa"

Transkriptio

1 Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä MUST Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa British Association for Parenteral and Enteral Nutrition (BAPEN) Malnutrition Advisory Group (MAG) The `Malnutrition Universal Screening Tool`(MUST) 1

2 Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa Tässä MUST-oppaassa esitetään perustelut sille, miksi vajaaravitsemusriskin seulonta on tarpeellista, sekä opastetaan käyttämään MUST-menetelmää. Opasta voi käyttää myös opetustarkoituksiin. Tämän oppaan tiedot täydentävät MUST-taskukorttia, jossa on lyhyesti esitetty ohjeet vajaaravitsemusriskin seulonnan toteuttamiseen. Alkuperäinen MUST-materiaali löytyy englanninkielisenä menetelmän kehittäneen BAPEN-järjestön internet-sivuilta osoitteesta Samasta osoitteesta löytyy myös lyhennelmä The MUST Report -kirjasta, joka on perusteellinen selvitys MUST-seulontamenetelmästä ja sen perusteista, sekä kysymyksiä ja vastauksia MUSTiin liittyen. Suomenkieliset versiot MUST-oppaasta ja MUST-taskukortista on laadittu BAPENin luvalla. Lisätietoja BAPENista:

3 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA 4 Tarkoitus 4 Vajaaravitsemuksen määritelmä 4 Vajaaravitsemus ja kansanterveys 4 Vajaaravitsemuksen seuraukset 5 Kehitystyö ja käyttökokemukset 6 2. VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA RAVITSEMUSHOIDON SUUNNITTELU MUSTIA KÄYTTÄEN 6 Vajaaravitsemusriskin seulonta 6 Vajaaravitsemusriskin seulonta MUSTia käyttäen 7 Asianmukaisen hoitosuunnitelman laatiminen 11 Hoitosuunnitelma 11 Suun kautta tapahtuvan ravinnonsaannin lisääminen 12 Letkuravitsemus ja parenteraalinen ravitsemus 12 Valvonta MUST VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTAA VARTEN TARVITTAVAT MITTAUKSET 13 Pituuden ja painon mittaaminen 13 Kehon painoindeksin laskeminen 13 Vaihtoehtoiset mittaukset Paino 17 Kehon painoindeksiluokan arviointi HUOMIOITA JA TAULUKOITA 20 Huomioon otettavia tekijöitä 20 MUST-menetelmä 22 Painonmenetystaulukko 23 BMI-taulukko KIRJALLISUUS 26

4 1. TAUSTAA Tarkoitus MUST on kehitetty apuvälineeksi aikuisten vajaaravitsemusriskin havaitsemiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös aikuisten ylipainon ja lihavuuden tunnistamiseen. MUST ei kuitenkaan havaitse vitamiinien tai kivennäisaineiden puutoksia tai niiden liian suurta saantia. Vajaaravitsemuksen määritelmä Englanninkielisellä termillä malnutrition voidaan tarkoittaa sekä vajaaettä liikaravitsemusta. Tässä yhteydessä keskitytään vajaaravitsemukseen. Kehon painoindeksiä > 30 kg/m 2 käytetään ilmaisemaan merkittävää lihavuutta. Vajaaravitsemukselle ei ole virallista määritelmää, mutta kirjallisuudessa käytetään yleisesti seuraavaa määritelmää: Vajaaravitsemus on ravitsemustila, jossa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden puute tai epätasapaino aiheuttaa mitattavia haittavaikutuksia kudosten/kehon kuntoon, toimintaan sekä kliiniseen hoitotulokseen. Vajaaravitsemus ja kansanterveys Noin 5% länsimaisesta väestöstä on alipainoisia eli kehon painoindeksi (BMI, body mass index) on alle 20 kg/m 2. 1 Alipainoisia on kuitenkin suhteellisesti paljon enemmän pitkäaikaissairautta sairastavien (12 %), pitkäaikaishoitolaitoksissa asuvien (16 29 %) ja sairaalapotilaiden (15 40 %) joukossa. 2-5 On arvioitu, että tälläkin hetkellä ainakin kaksi miljoonaa aikuista Iso-Britannian kansalaista on vajaaravitsemustilassa. Mikäli vajaaravitsemuksen esiintyvyys on Suomessa samaa luokkaa, on asukaslukuun suhteutettu vajaaravittujen aikuisten suomalaisten määrä lähes Vajaaravitsemukselle kaikkein alttiimpia riskiryhmiä ovat pitkäaikaissairaat, vanhukset, sairaalasta äskettäin kotiutetut potilaat sekä köyhät ja sosiaalisesti erakoituneet henkilöt. MUSTia käyttämällä vajaaravitsemusriski on havaittu %:lla sairaalaan joutuneista sisätauti- ja vanhuspotilaista sekä kirurgisista ja ortopedisistä potilaista, 14 %:lla kotona asuvista vanhuksista, %:lla erilaisissa vanhain- ja hoitokodeissa asuvista sekä %:lla terveyskeskusten ja poliklinikkojen potilaista

5 Vajaaravitsemuksen seuraukset Vajaaravitsemus jää usein toteamatta ja hoitamatta, jolloin siitä on monenlaisia haitallisia seurauksia. 12 Joitakin vajaaravitsemuksen seurauksia: Heikentynyt immuunivaste lisääntynyt infektioriski Heikentynyt lihasvoima ja uupumus (fatiikki) Heikentynyt hengityslihasten toiminta, joka johtaa hengitysvaikeuksiin ja yskimisen vaikeutumiseen, jotka puolestaan lisäävät rintakehän alueen infektioiden ja hengitysvajauksen vaaraa Heikentynyt lämmönsäätely alttius hypotermialle Heikentynyt haavojen paraneminen ja viivästynyt toipuminen sairauksista Apatia, depressio ja itsensä laiminlyöminen Lisääntynyt sairaalaan joutumisen vaara ja pitkittynyt sairaalahoitoaika Heikko sukupuolivietti, hedelmällisyys, raskauden lopputulos sekä äidin ja lapsen vuorovaikutussuhde Edellä mainitut vajaaravitsemuksen seuraukset lisäävät merkittävästi terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan kustannuksia. Kotona asuvat iäkkäät ihmiset, joilla on MUSTin mukaan vajaaravitsemusriski, joutuvat todennäköisemmin sairaalahoitoon ja käyvät useammin lääkärissä kuin hyvässä ravitsemustilassa olevat. 7 Alipainoisten henkilöiden (BMI < 20 kg/m 2 ) on myös osoitettu käyttävän enemmän terveydenhuollon resursseja kuin niiden, joiden kehon painoindeksi on välillä kg/m 2. Alipainoisille määrätään useammin lääkkeitä, he käyvät useammin lääkärissä ja joutuvat myös useammin sairaalaan. 13 Sairaalassa vajaravitsemusriskipotilaiden hoitoaika on merkittävästi pitempi ja heidät kotiutetaan luultavammin muualle kuin kotihoitoon. 8,9 5

6 Kehitystyö ja käyttökokemukset MUSTin kehitti Vajaaravitsemuksen konsulttiryhmä (Malnutrition Advisory Group, MAG), joka on Britannian parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemuksen yhdistyksen (BAPEN, British Association for Parenteral and Enteral Nutrition) pysyvä komitea. Vajaaravitsemuksen neuvontaryhmä koostuu tutkijoista, lääkäreistä, sairaanhoitajista, ravitsemusterapeuteista, apteekkareista sekä potilaista. MUSTin kehittämistä arvioivat puolueettomasti lukuisat lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijat ja yhdistykset, käytännön hoitotyötä tekevät lääkärit ja hoitajat sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset. MUST vajaaravitsemuksen seulontamenetelmän käytöstä on kerätty kokemusta sairaaloiden vuodeosastoilla, poliklinikoilla, terveyskeskuksissa, kotihoidossa sekä vanhainkodeissa. Potilaiden vajaaravitsemusriskin arviointi MUSTia käyttäen on todettu helpoksi, nopeaksi, toistettavaksi ja yhteneväiseksi. MUSTia voidaan käyttää myös potilaille, joiden pituus ja paino eivät ole mitattavissa, sillä se antaa myös ohjeet vajaaravitsemusriskin arviointiin tällaisessa tilanteessa. Yhteenveto tieteellisestä näytöstä, johon MUST perustuu, on esitetty englanninkielisessä julkaisussa The MUST Report, jonka lyhennelmä löytyy BAPEN-järjestön internet-sivuilta ja jonka voi kokonaisuudessaan ostaa BAPENilta. MUSTin toimivuutta on tarkoitus arvioida ja tarvittaessa päivittää vuosittain. 2. VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA RAVITSEMUSHOIDON SUUNNITTELU MUSTIA KÄYTTÄEN Vajaaravitsemusriskin seulonta Kun tavoitteena on vajaaravittujen tai vajaaravitsemusriskissä olevien, asianmukaisesta ravitsemushoidosta todennäköisesti hyötyvien henkilöiden löytäminen, on vajaaravitsemusriskin seulonta ensimmäinen askel. Seulonta on nopea, yksinkertainen ja yleinen toimenpide, jonka voi tehdä hoitaja, lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Seulonta tehdään kun potilas tai asiakas tavataan ensimmäisen kerran, jotta voidaan ripeästi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ja tarjota asianmukaista ravitsemuksellista ohjausta. 6

7 Jotkut henkilöt tarvitsevat kenties vain apua ja neuvoja syömiseen ja juomiseen kun taas toiset tarvitsevat perusteellisempaa ammattitaitoista ravitsemus- ja ruokavalio-ohjausta. Vajaaravitsemusriskin seulonta tulee toistaa säännöllisesti, sillä henkilön terveydentila ja ravitsemustila voivat muuttua ajan kuluessa. On erityisen tärkeää arvioida vajaaravitsemusriski uudelleen silloin kun potilas siirtyy terveydenhuollon yksiköstä toiseen tai kotihoitoon tai muuhun hoitopaikkaan. On aina parempi ehkäistä ongelmat tai havaita ne varhain seulonnan avulla kuin havaita vakavia ongelmia myöhäisemmässä vaiheessa. Vajaaravitsemusriskin seulonta MUSTia käyttäen Seulonta on 5-vaiheinen: Vaiheet 1 ja 2 Mitataan pituus ja paino sekä lasketaan kehon painoindeksi (BMI) ja selvitetään äskettäin tapahtunut tahaton painon lasku. Mikäli pituutta ja/tai painoa ei ole mahdollista mitata, käytetään vaihtoehtoisia mittauksia (ks. s ). Vaihe 3 Arvioidaan akuutin sairauden vaikutus. Vaihe 4 Arvioidaan vajaaravitsemusriskin suuruus tai vajaaravitsemuksen aste. Mikäli kumpaakaan tarvittavaa mittaustulosta (kehon painoindeksiä ja tahatonta painon laskua) ei pystytä määrittämään, määritetään vajaaravitsemusriski käyttäen muita, subjektiivisia kriteerejä (ks. s.10). Vaihe 5 Laaditaan asianmukainen hoitosuunnitelma käyttäen apuna MUSTissa annettuja yleisohjeita ja/tai paikallisia hoitokäytäntöjä. Katso esimerkki sivulla 22. Vaiheet 1 5 Vaihe 1: Kehon painoindeksi (BMI, body mass index) (kg/m 2 ) BMI:n avulla voidaan nopeasti arvioida pitkäaikaista proteiini- ja energiaravitsemustilaa yksilön pituuteen ja painoon pohjautuen. Potilas/asiakas punnitaan. Lasketaan BMI (paino (kg) jaetaan 7

8 pituuden neliöllä metreinä kg/m 2 ); BMI-arvon voi lukea myös suoraan s taulukosta. Mikäli painoa ja pituutta ei voi mitata, voivat potilaan itse ilmoittama paino ja pituus olla käyttökelpoisia, jos ne vaikuttavat realistisilta ja luotettavilta. Vaihtoehtoisia mittausmenetelmiä ja havaintoja voidaan myös käyttää (ks. s ). Mikäli niitä ei ole käytettävissä, tulee käyttää subjektiivisia kriteerejä kliinisen yleiskuvan muodostamiseksi potilaan vajaaravitsemusriskistä. Pisteytys BMI vaihtelu- Painoluokka Merkitys väli (kg/m 2 ) 2 < 18,5 Alipaino Heikko proteiini- ja energiaravitsemustila todennäköinen 1 18,5 20 Alipaino Heikko proteiini- ja energiaravitsemustila mahdollinen Tavoitepaino* Heikko proteiini- ja energiaravitsemustila epätodennäköinen Ylipaino* Krooniseen ylipainoon liittyvien komplikaatioiden riski kasvaa 0 (lihavuus) > 30 Merkittävä lihavuus Lihavuuteen liittyvien komplikaatioiden riski kohtalainen (30 35 kg/m 2 ) korkea (35 40 kg/m 2 ) erittäin korkea (> 40 kg/m 2 ) * Yli 65- tai 75-vuotiaiden painoindeksiluokittelu poikkeaa tästä usein siten, että tavoitepainoindeksinä pidetään esimerkiksi lukua Vaihe 2: Painon lasku Tahaton painonmenetys 3 6 kuukauden aikana on akuutimpi vajaaravitsemuksen riskitekijä kuin kehon painoindeksi (BMI) Potilaan painon menetys määritetään kysymällä onko potilas laihtunut edeltävien 3 6 kuukauden aikana ja jos on, kuinka paljon. Tarvittaessa tietoa voi löytyä myös potilasasiakirjoista. 8

9 Painon menetys lasketaan vähentämällä nykyinen paino aikaisemmasta painosta. Prosentuaalinen painonmenetys lasketaan jakamalla painonmenetys aikaisemmalla painolla ja kertomalla tulos sadalla. Prosentuaalisen painonmenetyksen määrittämiseen ja pisteyttämiseen voi käyttää myös sivun 23 painonmenetystaulukkoa. Mikäli potilas ei ole menettänyt painoa (tai paino on lisääntynyt), hän saa 0 pistettä Pisteytys Tahaton painon lasku Merkitys edeltävien 3-6 kuukauden aikana (% kehon painosta) 2 > 10 Kliinisesti merkittävä Suurempi painon menetys kuin normaali yksilöllinen vaihtelu kasvaneen vajaaravitsemusriskin osoittaja 0 < 5 Mahtuu yksilöllisen normaalin vaihtelun vaihteluväliin Vaihe 3: Akuutti sairaus voi kasvattaa vajaaravitsemusriskiä Potilaalla on todennäköisesti suuri vajaaravitsemusriski, mikäli hänellä on sairaus tai hän on sellaisessa akuutissa patofysiologisessa tai psykologisessa tilassa, jonka takia hänen ravinnonsaantinsa on ollut tai tulee olemaan hyvin vähäistä vähintään viiden päivän ajan. Tällaisia potilaita ovat esimerkiksi kriittisesti sairaat, potilaat joilla on nielemisvaikeuksia (esimerkiksi aivohalvauksen seurauksena), potilaat, joilla on pään vamma, tai ruoansulatuskanavan leikkauspotilaat. Lisää kokonaispisteisiin 2 pistettä Vaihe 4: Vajaaravitsemusriskin arviointi Vajaaravitsemusriskin arvioinnissa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Lasketaan yhteen vaiheista 1, 2 ja 3 saadut pisteet vajaaravitsemusriskin arvioimiseksi. 0 = vähäinen riski 1 = kohtalainen riski 2 = suuri riski 9

10 Mikäli kehon painoindeksiä tai painon laskua ei voida luotettavasti todeta, määritetään vajaaravitsemusriski käyttäen alla näkyvässä taulukossa esitettäviä muita arviointikriteerejä. Muita arviointikriteerejä Mikäli pituudesta, painosta tai kehon painoindeksistä ei saada tietoa, voidaan käyttää seuraavia arviointikriteerejä, jotta saadaan kuva yksilön ravitsemuksellisesta riskistä. Alla mainitut tekijät voivat joko osaltaan edistää vajaaravitsemusta tai suoraan vaikuttaa vajaaravitsemusriskiin. Näistä arviointikriteereistä ei saada pisteitä vajaaravitsemusriskin arviointiin, mutta ne antavat vihjeitä siitä onko henkilöllä vajaaravitsemusriski vai ei. i) BMI Kliininen arvio: laiha, normaalipaino, ylipaino Havaittavissa oleva kuihtuminen (potilas on hyvin laiha) ja lihavuus (potilas on hyvin ylipainoinen) otetaan huomioon. ii) Painon lasku Vaatteet ja/tai korut (kuten sormukset) tuntuvat löysemmiltä kuin ennen Potilaan ravinnonsaanti on vähentynyt, ruokahalu on heikentynyt tai hänellä on ollut dysfagiaa (nielemisvaikeuksia) 3-6 kuukauden aikana ja taustalla on sairaus tai psykologisia/fyysisiä syitä, joiden vuoksi painon lasku on ollut todennäköistä. iii) Akuutti sairaus Ravinnonsaanti on ollut tai tulee todennäköisesti olemaan erittäin vähäistä 5 päivän ajan. Arvioi vajaaravitsemusriski yllä mainittuihin kriteereihin perustuen. 10

11 Vaihe 5. Suositukset ja ohjeet vajaaravitsemusriskipotilaan hoidosta Asianmukaisen hoitosuunnitelman laatiminen Vajaaravitsemusriskin suuruus merkitään potilaan papereihin Hoitosuunnitelmasta sovitaan ja se sekä kaikki potilaalle annetut ohjeet dokumentoidaan. Potilaat, joilla on suuri tai kohtalainen vajaaravitsemusriski, tarvitsevat tyypillisesti jonkinlaista ravitsemusinterventiota (ks. taulukko alla). Esimerkki toimintasuunnitelmasta sivulla 22. MUST pisteet Vajaaravitsemusriski Toimenpiteet (BMI + painon lasku + akuutin sairauden vaikutus) 2 tai > 2 Suuri Hoidetaan mikäli ravitsemushoito ei aiheuta potilaalle haittaa tai mikäli sen ei katsota olevan hyödytöntä esimerkiksi potilaan väistämättömän kuoleman takia. 1 Kohtalainen Tarkkaillaan tai hoidetaan mikäli mittaustulosten perusteella lähellä korkeaa riskiä tai mikäli odotettavissa on kliinisen tilan nopea huononeminen. 0 Matala Tavanomainen hoito mikäli ei ole odotettavissa kliinisen tilan merkittävää huononemista. Ylipainoisilla potilailla akuutti sairaus hoidetaan pääsääntöisesti ennen ylipainoon puuttumista. Hoitosuunnitelma 1. Asetetaan hoidon tavoitteet ja päämäärät. 2. Hoidetaan vajaaravitsemukseen vaikuttavat syyt ja tilanteet. 3. Hoidetaan vajaaravitsemusta ruoan ja/tai kliinisten täydennysravintovalmisteiden avulla. Potilaat, joiden ravinnonsaanti suun kautta on riittämätöntä, saattavat tarvita letkuruokintaa tai parenteraalista ravitsemusta. Edellä mainitut menetelmät eivät ole toisiaan poissulkevia ja tarvittaessa voidaan käyttää kahden tai useamman 11

12 menetelmän yhdistelmää. Mikäli potilas on ylipainoinen tai lihava, noudatetaan paikallisia ohjeita potilaan painonhallinnasta. 4. Valvotaan ravitsemushoidon ja hoitosuunnitelman toteutumista sekä arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. 5. Arvioidaan potilaan vajaaravitsemusriski säännöllisin väliajoin ja aina kun potilas siirtyy hoitopaikasta toiseen tai kotiin. Suun kautta tapahtuvan ravinnonsaannin lisääminen Ruoka Tarjotaan apua ja neuvoja ruoan valintaan, syömiseen ja juomiseen. Varmistetaan, että potilas saa maistuvaa, houkuttelevaa ja ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa aterioilla ja välipaloilla. Tarvittaessa tarjotaan apua ostosten tekemiseen, ruoanlaittoon ja syömiseen. Huolehditaan siitä, että ruokailuympäristö on miellyttävä sekä kotona, hoitolaitoksessa että sairaalassa. Täydennysravintovalmisteet Mikäli potilas ei pysty täyttämään ravinnontarvettaan tavallisella ruoalla, hänelle tarjotaan kliinisiä täydennysravintovalmisteita. Täydennysravintovalmisteista saadaan päivittäin tyypillisesti noin kcal lisäenergiaa ja muita ravintoaineita, joista on potilaalle todennäköisesti hyötyä. Potilaalle tulisi täydennysravintovalmisteita käytettäessä antaa myös ravitsemusneuvontaa ja ruokavalio-ohjausta. Letkuravitsemus ja parenteraalinen ravitsemus Silloin kun näitä tarvitaan, noudatetaan paikallista hoitokäytäntöä. Valvonta Vajaaravitsemusriskipotilaiden tilannetta sekä hoidon toteutumista ja onnistumista valvotaan ja arvioidaan säännöllisesti, jotta varmistetaan heille laaditun hoitosuunnitelman edelleen vastaavan heidän tarpeitaan. 12

13 3. MUST VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTAA VARTEN TARVITTAVAT MITTAUKSET Pituuden ja painon mittaaminen Mittaukseen käytetään luotettavaa pituusmittaa. Ennen mittausta varmistetaan, että pituusmitta on asetettu oikein seinää vasten. Mitattavaa henkilöä pyydetään riisumaan kenkänsä ja seisomaan pystysuorassa asennossa, kantapäät massa mittatikkua (tai seinää) vasten. Varmistetaan että mitattavan henkilön katse kohdistuu suoraan eteenpäin ja lasketaan mittarin liikkuvaa osaa alaspäin kunnes se hellävaraisesti koskettaa päälakea. Luetaan pituus ja dokumentoidaan se. Paino Käytetään mahdollisimman luotettavaa vaakaa. Varmistetaan, että vaa an tarkkuus on tarkistettu säännöllisesti ja varmistetaan myös, että vaaka näyttää lukemaa 0, kun potilas ei seiso sen päällä. Potilas punnitaan kevyissä vaatteissa ja ilman kenkiä. Kehon painoindeksin laskeminen Potilaan kehon painoindeksi (BMI) voidaan laskea seuraavaa laskukaavaa käyttäen: BMI = Paino (kg) (m) x (m) BMI:n kokonaislukuihin pyöristetty arvo sekä ko. arvon antamat MUSTpisteet voidaan myös lukea BMI-taulukosta (ks. s ). Vaihtoehtoiset mittaukset Mikäli pituutta ei voida mitata, käytetään äskettäin dokumentoitua tai potilaan itse ilmoittamaa pituutta (mikäli luotettava ja realistinen). Mikäli pituutta ei voida mitata tai henkilö ei tiedä tai ei pysty kertomaan pituuttaan, voidaan käyttää seuraavia vaihtoehtoisia mittauksia pituuden arvioimiseen. 13

14 (i) Kyynärvarren pituus Potilasta pyydetään koukistamaan käsivartensa (vasen käsi, mikäli mahdollista), kämmen rintaa vasten, sormet osoittaen kohti vastapäistä olkapäätä. Mittanauhaa käyttäen mitataan kyynärvarren pituus kyynärpään päästä (olecranon) ranteen esiin työntyvän luun (kyynärluun puikkolisäke, processus styloideus ulnae) keskikohtaan saakka 0,5 cm:n tarkkuudella. Seuraavalla sivulla (s.15) olevan taulukon avulla kyynärvarren pituuden voi muuntaa koko kehon pituudeksi. (ii) Polven korkeus Mitataan vasen jalka, mikäli mahdollista Mitattavan henkilön tulee istua tuolilla ilman jalkineita, polvi ja nilkka suorassa kulmassa Mittaaja pitää mittanauhaa keskisormen ja nimettömän välissä siten, että lukema 0 on sormien välissä. Mittaaja asettaa mittanauhaa pitelevän kämmenensä poikittain mitattavan henkilön reiden päälle, noin 4 cm päähän polven etuosasta ja pitää sormet suorina. Mittanauha suoristetaan lattiaa kohti säären sivulta nilkan ulostyöntyvän luun (ulkokehräs, malleolus lateralis) kohdalta. Mittauslukema luetaan lattiapinnasta ja pyöristetään lähimpään 0,5 senttimetriin. Mittaustulos luetaan ja käytetään sivun 16 taulukkoa polven korkeuden muuntamiseksi koko kehon pituudeksi. 14

15 Pituuden arviointi kyynärvarren pituuden avulla Miehet (< 65 v.) 1,94 1,93 1,91 1,89 1,87 1,85 1,84 1,82 1,80 1,78 1,76 1,75 1,73 1,71 Miehet (> 65 v.) 1,87 1,86 1,84 1,82 1,81 1,79 1,78 1,76 1,75 1,73 1,71 1,70 1,68 1,67 Kyynärvarsi (cm) 32,0 31,5 31,0 30,5 30,0 29,5 29,0 28,5 28,0 27,5 27,0 26,5 26,0 25,5 Naiset (< 65 v.) 1,84 1,83 1,81 1,80 1,79 1,77 1,76 1,75 1,73 1,72 1,70 1,69 1,68 1,66 Naiset (> 65 v.) 1,84 1,83 1,81 1,79 1,78 1,76 1,75 1,73 1,71 1,70 1,68 1,66 1,65 1,63 Miehet (< 65 v.) 1,69 1,67 1,66 1,64 1,62 1,60 1,58 1,57 1,55 1,53 1,51 1,49 1,48 1,46 Miehet (> 65 v.) 1,65 1,63 1,62 1,60 1,59 1,57 1,56 1,54 1,52 1,51 1,49 1,48 1,46 1,45 Kyynärvarsi (cm) 25,0 24,5 24,0 23,5 23,0 22,5 22,0 21,5 21,0 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 Naiset (< 65 v.) 1,65 1,63 1,62 1,61 1,59 1,58 1,56 1,55 1,54 1,52 1,51 1,50 1,48 1,47 Naiset (> 65 v.) 1,61 1,60 1,58 1,56 1,55 1,53 1,52 1,50 1,48 1,47 1,45 1,44 1,42 1,40 (m) (m) (m) (m) 15

16 Pituuden arviointi polven korkeuden avulla Miehet (18-59 v.) 1,94 1,93 1,92 1,91 1,90 1,89 1,88 1,87 1,865 1,86 1,85 1,84 1,83 1,82 1,81 Miehet (60-90 v.) 1,94 1,93 1,92 1,91 1,90 1,89 1,88 1,87 1,86 1,85 1,84 1,83 1,82 1,81 1,80 Polven korkeus (cm) 65 64, , , , , , ,5 58 Naiset (18-59 v.) 1,89 1,88 1,875 1,87 1,86 1,85 1,84 1,83 1,82 1,81 1,80 1,79 1,78 1,77 1,76 Naiset (60-90 v.) 1,86 1,85 1,84 1,835 1,83 1,82 1,81 1,80 1,79 1,78 1,77 1,76 1,75 1,74 1,73 Miehet (18-59 v.) 1,80 1,79 1,78 1,77 1,76 1,75 1,74 1,73 1,72 1,71 1,705 1,70 1,69 1,68 1,67 Miehet (60-90 v.) 1,79 1,78 1,77 1,76 1,74 1,73 1,72 1,71 1,7 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 Polven korkeus (cm) 57, , , , , , , ,5 Naiset (18-59 v.) 1,75 1,74 1,735 1,73 1,72 1,71 1,70 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 1,63 1,62 Naiset (60-90 v.) 1,72 1,71 1,70 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 1,63 1,625 1,62 1,61 1,60 1,59 Miehet (18-59 v.) 1,66 1,65 1,64 1,63 1,62 1,61 1,60 1,59 1,58 1,57 1,56 1,555 1,55 1,54 1,53 Miehet (60-90 v.) 1,63 1,62 1,61 1,60 1,59 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,52 1,51 1,49 1,48 Polven korkeus (cm) 50 49, , , , , , ,5 43 Naiset (18-59 v.) 1,61 1,60 1,59 1,585 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,52 1,51 1,50 1,49 1,48 Naiset (60-90 v.) 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,52 1,51 1,50 1,49 1,48 1,47 1,46 1,45 1,44 (m) (m) (m) (m) (m) (m) 16

17 (iii) Demispan Potilas on helpointa mitata hänen seisoessaan. Rintalastan kaulaloven keskipiste paikallistetaan ja merkitään. Pyydetään potilasta nostamaan käsivartensa ylös siten, että käsivarsi on olkapään kanssa yhdensuuntaisessa linjassa (potilasta avustetaan tarvittaessa ja varmistetaan, että ranne on suorassa). Mittanauha asetetaan mitattavan henkilön oikean käden keskisormen ja nimettömän väliin, mittanauhan 0-kohta sormien tyveen. Mittanauha suoristetaan käsivartta pitkin rintalastan kaulaloven keskipisteeseen ja mittaustulos luetaan pyöristäen lähimpään 0,5 cm:iin. Sivun 18 taulukkoa käytetään mittaustuloksen muuntamiseen henkilön pituudeksi. Huomioita: Demispan-mittaa ei tule käyttää potilailla, joilla on vakava tai ilmeinen kyfoosi (köyryselkäisyys) tai skolioosi (kieroselkäisyys). Vuodepotilailla, vaikeasti vammaisilla sekä kyfoosi- ja skolioosipotilailla suositellaan käyttämään kyynärvarren pituutta pituuden arviointiin. Paino Mikäli potilaan punnitseminen ei ole mahdollista, käytetään äskettäin dokumentoitua tai potilaan itse kertomaa painoa (jos realistinen ja luotettava). Äskettäinen painon lasku Mikäli punnitseminen ei ole mahdollista, voidaan painon laskun arvioinnissa käyttää aikaisempia painotietoja. Myös aiemmin potilasasiakirjoihin merkittyjä painotietoja tai potilaan itse kertomia tietoja painon laskusta voidaan käyttää, jos nämä tiedot ovat luotettavia ja realistisia. Painon laskusta voi nähdä merkkejä myös katsomalla potilaan vaatetusta ja koruja (erityisesti sormukset) ovatko ne väljiä? 17

18 Pituuden arviointi demispan-mitan avulla Miehet (16-54 v.) 1,97 1,95 1,94 1,93 1,92 1,90 1,89 1,88 1,86 1,85 1,84 1,82 1,81 1,80 1,78 1,77 1,76 Miehet (> 55 v.) 1,90 1,89 1,87 1,86 1,85 1,84 1,83 1,81 1,80 1,79 1,78 1,77 1,75 1,74 1,73 1,72 1,71 Demispan (cm) Naiset (16-54 v.) 1,91 1,89 1,88 1,87 1,85 1,84 1,83 1,82 1,80 1,79 1,78 1,76 1,75 1,74 1,72 1,71 1,70 Naiset (> 55 v.) 1,86 1,85 1,83 1,82 1,81 1,80 1,79 1,77 1,76 1,75 1,74 1,73 1,71 1,7 1,69 1,68 1,67 Miehet (16-54 v.) 1,75 1,73 1,72 1,71 1,69 1,68 1,67 1,65 1,64 1,63 1,62 1,60 1,59 1,58 1,56 1,55 1,54 Miehet (> 55 v.) 1,69 1,68 1,67 1,66 1,65 1,64 1,62 1,61 1,60 1,59 1,57 1,56 1,55 1,54 1,53 1,51 1,50 Demispan (cm) Naiset (16-54 v.) 1,69 1,67 1,66 1,65 1,63 1,62 1,61 1,59 1,58 1,57 1,56 1,54 1,53 1,52 1,50 1,49 1,48 Naiset (> 55 v.) 1,65 1,64 1,63 1,62 1,61 1,59 1,58 1,57 1,56 1,55 1,54 1,52 1,51 1,50 1,49 1,47 1,46 (m) (m) (m) (m) 18

19 Kehon painoindeksiluokan arviointi Mikäli tietoja sen paremmin potilaan pituudesta kuin painostakaan ei ole käytettävissä, potilaan kehon painoindeksi (BMI) voidaan arvioida käyttäen olkavarren ympärysmittaa (OY). Olkavarren ympärysmitan mittaaminen Ks. Kuva 1 Potilaan tulee seistä tai istua. Mikäli mahdollista, käytetään vasenta (ei-dominoivaa) kättä. Potilasta pyydetään riisuuntumaan niin että käsivarsi on paljas. Olkapään kärki (akromion) sekä kyynärpään kärki (kyynärlisäke, olecranon) paikallistetaan. Mitataan edellä mainittujen kohtien välinen etäisyys ja merkitään sen keskipiste käsivarteen. Kuva 1 Ks. Kuva 2 Potilasta pyydetään pitämään kättään rennosti alhaalla Olkavarren ympärysmitta mitataan merkitystä kohdasta mittanauhalla. Mittanauhaa ei saa kiristää liian kireälle sen tulisi vain sopia mukavasti käsivarren ympärille. Kuva 2 19

20 Mikäli olkavarren ympärysmitta (OY) on vähemmän kuin 23,5 cm, on todennäköistä, että kehon painoindeksi (BMI) on alle 20 kg/m 2 eli potilas on mitä ilmeisimmin alipainoinen. Mikäli olkavarren ympärysmitta (OY) on suurempi kuin 32,0 cm, kehon painoindeksi (BMI) on luultavammin yli 30 kg/m 2 eli potilas on todennäköisesti ylipainoinen. Painon muutokset ajan kuluessa Olkavarren ympärysmittaa (OY) voidaan myös käyttää painon muutosten arvioinnissa ja se saattaa olla käyttökelpoinen painon seurantaan pitkäaikaishoidossa. Olkavarren ympärysmittaa (OY) tulee tällöin mitata säännöllisin väliajoin. Mieluiten mittaus tehdään kullakin mittauskerralla kahdesti ja keskiarvoa käytetään ko. mittauskerran mittaustuloksena. Mikäli olkavarren ympärysmitta (OY) on muuttunut ainakin 10 %, on todennäköistä, että myös henkilön paino on muuttunut noin 10 % tai enemmän. 4. HUOMIOITA JA TAULUKOITA Huomioon otettavia tekijöitä 1. BMI-taulukon arvot on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. Välillä 18,5 20 olevien BMI-arvojen kohdalla taulukon pohja on harmaa. Tämän alueen yläpuolella olevat lukuarvot 20 edustavat näin ollen BMI arvoa, joka on suurempi kuin 20, mutta pienempi kuin 20,5. Alueen alapuolella olevat lukuarvot 18 edustavat puolestaan BMI-arvoa, joka on suurempi kuin 17,5, mutta pienempi kuin 18,5. 2. Potilaan BMI-arvon ja prosentuaalisen painon laskun tulkinnassa tulee olla erityisen huolellinen seuraavissa tilanteissa: Nestetasapainon häiriöt: (i) BMI: mikäli alipainoa havaitaan potilaalla, jolla on turvotusta, alipaino on tavallista merkittävämpää kun turvotus on tuskin havaittavaa, vähennetään potilaan painosta 2 kg (vakava turvotus on > 10 kg; ks. The MUST Report). mikäli potilaalla on askitesta tai turvotusta jaloissa, muttei käsissä, 20

21 voidaan käyttää olkavarren ympärysmittaa. potilas punnitaan uudelleen nestetasapainon korjaamisen jälkeen. potilasta tutkitaan ja hänet luokitellaan laihaksi, normaalipainoiseksi tai ylipainoiseksi/lihavaksi. (ii) Painon muutos: Kun potilaalla on suuria nestetasapainon vaihteluita, voidaan tietoja potilaan ruokahalun muutoksista ja muista painoon vaikuttavista tekijöistä käyttää osana vajaaravitsemusriskin subjektiivista arviointia (vähäinen/kohtalainen/korkea vajaaravitsemusriski). Raskaus: (i) BMI ennen raskautta on käyttökelpoinen raskausaikana BMI mitataan raskauden alkuvaiheessa. Voidaan käyttää potilaan itse ilmoittamaa tai aiemmin papereihin kirjattua pituutta ja painoa. Olkavarren ympärysmitta on käyttökelpoinen koko raskauden ajan. (ii) Painon muutos Painon nousu <1 kg (<0,5 kg lihavilla odottajilla) tai >3 kg kuukaudessa raskauden toisella ja kolmannella kolmanneksella vaativat yleensä tarkempaa arviointia. Ks. The MUST Report. Imetys: (i) BMI; käytä mitattua BMI:tä (ii) Painon muutos; kuten nestetasapainon häiriöissä (ks. yllä). Kriittinen sairaus: Akuutin sairauden vaikutus (ei ravinnonsaantia vähintään viiteen päivään). Kriteeri sopii useimpiin potilaisiin teho- ja valvontaosastoilla. Potilaat, joilla on kipsi: (i) BMI; kipsi painaa materiaalista ja sijainnista riippuen <1 kg 4,5 kg (ks. The MUST Report). Amputoidut potilaat: (ii) BMI; Kehon painoon voidaan tehdä korjauksia sen mukaan mikä kehon osa puuttuu: Yläraaja 4,9 % (olkavarsi 2,7 %, kyynärvarsi 1,6 %, käsi 0,6 %) Alaraaja 15,6 % (reisi 9,7 %, sääri 4,5 %, jalkaterä 1,4 %) 3. Ylipainoisten tai lihavien, akuutisti sairaiden potilaiden laihdutus tulee siirtää myöhemmäksi vaiheeseen, jolloin potilaan kliininen tila on vakaampi. 21

22 MUST Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä Vaihe 1 Kehon painoindeksi (BMI) BMI kg/m 2 > 20 18,5 20,0 < 18,5 Pisteet = 0 = 1 = 2 Mikäli painoa ja/tai pituutta ei voida mitata, käytä vaihtoehtoisia menetelmiä tai arvioi tilanne silmämääräisesti. + Vaihe 2 + Painon lasku Painon lasku 3 6 kk:n aikana < 5 % 5 10 % > 10 % Pisteet = 0 = 1 = 2 Vaihe 4 Vajaaravitsemusriskin arviointi Laske pisteet yhteen vajaaravitsemusriskin määrittämiseksi Vaihe 3 Akuutin sairauden vaikutus Lisää 2 pistettä, jos ravinnonsaanti on ollut tai tulee olemaan vähäistä tai potilas ei pysty syömään yli 5 päivän aikana. 0 pistettä = vähäinen riski 1 piste = kohtalainen riski > 2 pistettä = korkea riski 0 Vähäinen riski Tavanomainen hoito Toista seulonta - sairaalassa viikoittain - vanhainkodissa kuukausittain - kotihoidossa vuosittain esim. yli 75-vuotiaille Riittävä ravinnonsaanti tai ravinnonsaanti parantunut lähes normaaliksi Vaihe 5 Toimintaohjeet 1 Kohtalainen riski Tarkkaile! Seuraa ravinnon ja nesteen saantia 3 päivän ajan Toista seulonta - sairaalassa viikoittain - vanhainkodissa vähintään kuukausittain - kotihoidossa vähintään 2-3 kuukauden välein > 2 Korkea riski Hoida!** Konsultoi ravitsemusterapeuttia tai noudata paikallista ravitsemushoitokäytäntöä Täydennä ruokaa ja/tai käytä kliinisiä ravintovalmisteita Seuraa ravitsemushoidon onnistumista - sairaalassa viikoittain - vanhainkodissa kuukausittain - kotihoidossa kuukausittain ** Mikäli ravitsemushoidosta ei ole haittaa tai sen ei katsota olevan hyödytöntä esim. väistämättömän kuoleman takia. Riittämätön ravinnonsaanti tai ravinnonsaannin väheneminen Kaikissa vajaaravitsemusriskiluokissa: - Hoida taustalla oleva sairaus ja anna tarvittaessa ruokavalio-ohjausta sekä apua ja ohjeita syömiseen ja juomiseen - Kirjaa vajaaravitsemusriskin suuruus - Kirjaa ruokavalion erityistarpeet ja noudata paikallista ravitsemushoitokäytäntöä 22

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

RUOKA EI MAISTU MITEN TUKEA PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOITOPOTILAAN RAVITSEMUSTA?

RUOKA EI MAISTU MITEN TUKEA PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOITOPOTILAAN RAVITSEMUSTA? RUOKA EI MAISTU MITEN TUKEA PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOITOPOTILAAN RAVITSEMUSTA? SAATTAMASSA KOULUTUS 28.11.2016 MARI SALMINEN JOHTAVA RAVITSEMUSTERAPEUTTI TYKS, ASIANTUNTIJAPALVELUT RUOKA MERKITSEE + -

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti Mikkelin keskussairaala 5.11.2015 Ennaltaehkäisyn näkökulma Huono ravitsemustila ja puutteellinen ravinnonsaanti

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Lapissa Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: Ammattisi Vastaajien määrä: Avoimet vastaukset: muu, mikä? - fysioterapeutti - työterveyshoitaja - perushoitaja

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Takin mitat Kaulanympärys

Takin mitat Kaulanympärys Takin mitat Kaulanympärys Mittaa kaulanympärys aataminomenan alapuolelta. Ota mitta niin, että mittaajalla on sormi mittanauhan alla. Hartialeveys Mittaa hartialeveys hartioiden uloimmista kohdista. Voit

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012 1. Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: 165 2. Ammattisi Vastaajien määrä: 48 Avoimet vastaukset: muu, mikä? - ylihoitaja, oh - LASTENHOITAJA

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE

Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE Henkilövaaka GR101 KÄYTTÖOHJE SISÄLLYS SISÄLLYS...1 ESITTELY...1 OSAT...1 ALOITTAMINEN...2 Pakkauksen purkaminen...2 Yksiköiden sijoittaminen...2 Ennen käyttöä...3 KÄYTTÄJÄPROFIILIT...3 Profiilin luominen...3

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta Miksi Suomessa mammografia on valittu rintasyövän seulontamenetelmäksi? rintasyövän ilmaantuvuus v. 2006 4069 naista ja 20 miestä rintasyövän vaaratekijät rintasyöpä ja ammatti? varhaismuutokset havaitaan

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää.

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää. 32 SKATEPAL PRO 3 PAKKAUKSEN PURKU JA ASENTAMINEN 1. Aseta kone vakaalle pöydälle 80 100 cm:n työskentelykorkeudelle. 2. Avaa yläkansi napsauttamalla koneen molemmilla puolilla olevia solkia. 3. Kannen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

MAA4 Abittikokeen vastaukset ja perusteluja 1. Määritä kuvassa olevien suorien s ja t yhtälöt. Suoran s yhtälö on = ja suoran t yhtälö on = + 2. Onko väittämä oikein vai väärin? 2.1 Suorat =5 +2 ja =5

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N / 65 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 22 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Käyttöohje Suomi 7FI160188-02 Handy Tube -liukurulla pitkä Handy Tube -liukurulla lyhyt Handy Tube -liukurulla leveä Tuotekuvaus Tuote Malli Tuotenumero Koko

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 2012 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle.

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle. CHINTO 1(14) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) CHINTO 1. Yoi 2. Katse kääntyy 45 astetta

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA

PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA PIA NIKANDER LAILL. RAVITSEMUSTERAPEUTTI, TTM HUS, RAVIOLI, KLIININEN RAVITSEMUSTERAPIAYKSIKKÖ SYÖPÄTAUTIEN KLINIKKA POTILAAN MATKA LEIKKAUKSEEN

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 212 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien lääkäreiden,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus 2.2.2017 Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli Syy sopimaton valmiste, valmisteen osmolaalisuus, bakteerikontaminaatio,

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS

LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA ON OSA HUS:N HOITOTYÖN STRATEGIAA Ravitsemushoitosuositus 2010: Vajaaravitsemusriski seulotaan viimeistään

Lisätiedot

AMPUMATAKIN JA -HOUSUN MITTAUSOHJEET

AMPUMATAKIN JA -HOUSUN MITTAUSOHJEET 25.2.2015 1 AMPUMATAKIN JA -HOUSUN MITTAUSOHJEET MITAT ON OTETTAVA KAIKKIEN NIIDEN ALUSASUJEN PÄÄLTÄ, JOITA AMPUJA PITÄÄ AMPUESSAAN TAKIN JA HOUSUN ALLA. OY TEEMA LINE LTD OY TEEMA LINE LTD. AA 3.9.2012

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN

VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN Katja Mäkelä Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Alkoholi ja lihavuus VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Esityksen tavoitteet Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholi lihottaa vai lihottaako? Alkoholimetabolia

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN. Baltic Marine Litter - MARLIN

RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN. Baltic Marine Litter - MARLIN RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN Baltic Marine Litter - MARLIN YLEISTÄ VALITTAVISTA RANNOISTA 1. Roskaantumista tutkittaessa valitaan rantakaistale, joka on leveydeltään vähintään 100 m, korkeintaan 1000 m.

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi

Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi Kainuun terveysasemien omahoitopisteet Opastus AMK-yhteistyön pohjaksi Kainuun RAMPE-osahanke Laura Kauhanen, harjoittelija 21.3.2012 Mitä on omahoito? Omahoito on yksilöllistä ja päivittäistä. Omahoitoa

Lisätiedot

( 24 LIIKETTÄ / 7.GUP / YLEMPI KELTAINEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D

( 24 LIIKETTÄ / 7.GUP / YLEMPI KELTAINEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D Do-San ( 24 LIIKETTÄ / 7.GUP / YLEMPI KELTAINEN VYÖ ) Liikesarjan alussa oppilas seisoo viivalla AB ja katse on suuntaan D Oli salanimi isänmaalliselle Ahn Chang-Ho:lle (1876-1938). 24 liikettä edustavat

Lisätiedot

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 A. FYSIIKKA 1. Voima (etunojapunnerrus rintakehä nyrkkiä koskettaen) Suoritusohjeet: Oikeaa suoritustekniikkaa saa kokeilla kaksi toistoa. Lähtöasento on etunoja,

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015

PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015 PAINEHAAVA- KALLISTA KÄRSIMYSTÄ 5.11.2015 Hoitotyön keinot ehkäistä painehaavoja, käytännön näkökulma Erja Laitinen Sairaanhoitaja os.34, Esshp Tavoitteena on herättää ajatuksia ja keskustelua painehaavan

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas

TUTKIMUSOPAS. SPSS-opas TUTKIMUSOPAS SPSS-opas Johdanto Tässä oppaassa esitetään SPSS-tilasto-ohjelman alkeita, kuten Excel-tiedoston avaaminen, tunnuslukujen laskeminen ja uusien muuttujien muodostaminen. Lisäksi esitetään esimerkkien

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA

VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA Hankesuunnitelma 1.6.2016 30.4.2017 Sisällys VAJAARAVITSEMUKSEN ENNALTAEHKÄISY JA HOITO KAINUUSSA... 1 1. Hankkeen tausta... 3 2. Tavoitteet ja kohdejoukko...

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot