Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke

Transkriptio

1 Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke OKM asetti 2010 työryhmän kehittämään säätiö- ja yhdistyspohjaisten sekä kunnallisten, ei-ammatillisesti ylläpidettyjen paikallis- ja kotiseutumuseoiden ja erikoismuseoiden toimintaa. Tavoitteena oli parantaa paikallismuseoiden toimintaedellytyksiä, nostaa esille paikallismuseotoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueellisen omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä lisätä yhteistoimintaa sekä museokentän sisällä että sidosryhmien kanssa julkistettiin ideahaku, jonka tavoitteena oli löytää hyviä käytäntöjä ja toimivia yhteistyömalleja jaettaviksi paikallismuseotoimijoille. Rahoituksen sai kymmenen paikallismuseoiden kehittämishanketta. Siilinjärven museot saivat hankkeeseen 6000 euroa.

2 Siilinjärven museoiden hanke Siilinjärven kylien kulttuurikartat ja kätköt valittiin yhdeksi Hankkeeksi. Hanke suuntautui alakoulujen ja museoiden välisten yhteistyömallien etsimiseen. Mukana pilottikouluina olivat Toivalan koulu ja Pöljän koulu. Hanke suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä opettajien kanssa. Molempien koulujen toive oli enemmän tekemistä, vähemmän luokassa istumista. Toivalan koululla mukaan lähti 2. luokka sekä heidän kummeina toimivat 5.- luokkaiset. Lisäksi mukana oli 6. luokka. Aiheeksi valittiin Toivalan kylän paikallishistoria. Toivalassa hanke toteutettiin kevätlukukaudella Pöljän koululla mukana oli koko koulu (pieni koulu, yht. 150 oppilasta). Teemaksi valittiin kivikausi, sillä kylältä tunnetaan paljon kivikautisia muinaisjäännöksiä. Pöljällä hanke toteutettiin pääosin syyslukukaudella 2013.

3 Toivalan koulu, luokka PIENOISMALLIT AIHEESTA TOIVALA 100 VUOTTA SITTEN 1. Tutustuminen paikallishistoriaan, aiheina mm. savutupa, kaskiviljely, entisajan karjatalous, rakennukset, pihapiirit, arki 100 vuotta sitten. Museoamanuenssi piti aloitusluennon, jossa käytiin läpi kuvien avulla perusasioita em. aiheista. 2. Oppilaat jaettiin 3-5 oppilaan pienryhmiin, joista jokainen sai oman aiheen: savutupa (2 ryhmää); maalaistalon pihapiiri; maalaistalon tupa; savusauna; pyykinpesu pyykkirannassa; tuulastus; kaskiviljely; navetta. Yhteensä 9 ryhmää. 3. Museoamanuenssi valmisteli jokaiselle ryhmälle aineistot, joiden avulla he tutustuivat aihepiiriinsä. Lisäksi oli ohjattua tiedonhakua kirjallisuudesta ja museoiden kokoelmatietokannoista (esineisiin tutustuminen). 4. Tehtiin myös tutustumiskäyntejä: Kuopion museolle, Haapamäen savutupaan, kylällä sijaitseviin vanhoihin rakennuksiin. Tutustumiskäynnin tehtiin Kuopion museota lukuun ottamatta pienryhmissä.

4 5. Oppilaat suunnittelivat ja rakensivat ohjatusti pienoismallit omista aihepiireistään. Oppilaat tiedonhaussa. Oppilaat tutustumassa Toivalan vanhimpaan tilaan ja sen arkistoaineistoihin. Samalla he haastattelivat tilan asukkaita.

5 Pienoismallien tekeminen täydessä vauhdissa.

6 PIENOISMALLIT Pyykinpesijät

7 Savusaunassa

8 Savutuvan elämää 1 Savutupa kiinnosti kahta ryhmää, joten savutupa-aiheisia malleja tuli kaksi.

9 Savutuvan elämää 2

10 Tuulastaja Kalastuksen aiheekseen valinnut ryhmä valitsi iuulastuksen pienoismallinsa kalastusmenetelmäksi tutustuttuaan erilaisiin vanhoihin kalastustapoihin.

11 Kaskenpolttajat

12 Maalaistalon pihapiiri 100 vuoden takaa. Mallina käytettiin Toivalan vanhinta tilaa, jonka nykyisiä omistajia ryhmä kävi haastattelemassa.

13 Maalaistalon pirtti

14 Navetan elämää

15 Yksityiskohta: kaski

16 Yksityiskohta: savutuvan uuni

17 Kaskiryhmän haastattelu: &type=2&theater

18 PIENOISMALLITYÖSKENTELYN TULOKSET Tekemisen kautta oppiminen, vaikka se sisälsikin välillä luentoja ja tiedonhakua, auttoi selvästi lapsia omaksumaan asiat paremmin. Kun pienoismallien tekijät vierailivat puoli vuotta myöhemmin kotiseutumuseolla, eteni opastus perinteisen sijaan niin, että lapset kertoivat oppaalle ja toisilleen, mitä olivat omista aiheistaan oppineet Opettajan mukaan pienoismallit elävät koko ajan koulun arjessa: niihin palataan eri oppiaineissa (esim. äidinkieli: kirjoitetaan tarinaa pienoismallin asukkaista) ja niitä työstetään koko ajan lisää! Projekti oli oppilaille selvästi mielekäs. Tarkempi kertomus pienoismalliprojektista hankkeen blogissa.

19 Toivalan koulu, 6. luokka PAIKALLISHISTORIAAN LIITTYVÄT ESITELMÄT JA NETTIKARTTA Pienryhmissä työskentely, kuten pienoismalleissakin. Aloitusluennot, museoamanuenssin ohjaama tiedonhaun opetus. Museoamanuenssi ohjasi henkilökohtaisesti kaikkia ryhmiä. Vaikka työnä perinteinen esitelmä, pyrittiin siihen liittämään normaalista koulutyöstä poikkeavia elementtejä: haastattelut, vierailut aiheeseen liittyvissä kohteissa (haastattelut, paikkojen valokuvaaminen) sekä nettiin esitelmistä koottu kulttuurikartta. Opettajan mukaan projekti oli oppilaille mieluisa ja esitelmiä & nettikarttaa käytetään muidenkin ryhmien kanssa opetuksessa. Ajatuksena oli myös tehdä kartalle laitetuille esitelmäkohteille geokätköjä, mutta tämä jäi ajanpuutteen takia toteuttamatta. Geokätköt voi kuitenkin toteuttaa myöhemmin.

20 Esitelmien aiheet 1) Kivikautinen asuinpaikka 2) Kaskeaminen 3) Toivalan ruotupetäjä (tarinapaikka) ja ruotuväkilaitos 4) Suomen sota Toivalassa 5) Johan August Sandels 6) I maailmansota Toivalassa 7) Toivala liikennepaikkana Esitelmistä tehty nettikartta sekä linkit esitelmiin löytyvät täältä

21 PÖLJÄN KOULU luokat : Kivikauden taide Kuopion korttelimuseon Savenaika-näyttelyssä sattui olemaan syksyllä taiteilijoiden vetämä savityöpaja, jossa luokka kävi tekemässä kivikautiset viestisoittimet. Sitä ennen oli tutustuttu museoamanuenssin johdolla kivikauden kalliomaalaustaiteen kuva-aiheisiin.

22 3.-4. luokat : Kivikauden musiikki Tutustuttiin soitintyyppeihin, joiden valmistaminen oli mahdollista kivikaudella käytössä olleilla materiaaleilla sekä eri puolilta maailmaa tunnettuihin ikivanhoihin soitintyyppeihin. Rakennettiin sadekeppi, tuulikannel, rumpu ja savisoittimia. Sadekeppi kalliotaiteen kuvamaailmalla koristeltuna

23 Kivikauden taiteeseen tutustuminen innoitti oppilaita tekemään myös kuvaamataidon tunneilla aiheeseen liittyviä taideteoksia. Niitä ihailtiin Pöljän koulun kaariaulan seinällä syksyn 2013 aikana.

24 Tuulikannel Savisia astiahuiluja

25 Saviesineiden valmistamiseen oppia haettiin paikalliselta Keraamikolta Jenni Linnovelta.

26 Oppilaat kiinnostuivat vanhojen noitarumpujen kuvista, mutta Pöljän rummut päätettiin kuitenkin koristella kivikauden taiteen kuvamaailmalla. Rumputyöpaja: rumpukalvona poron raakanahka, joka pingotettiin pahvikehikkoon. Viimesteilynä kehikko peitettiin poron taljalla.

27 Pöljän rummut vihittiin käyttöön kauniina joulukuisena päivinä. Oppilaat kirjoittivat jokaiselle rummulle oman vihkimisrunon.

28 6. luokka : Kivikauden arki Pöljän koulun 6. luokka tutustui siihen, kuinka kivikauden ihmiset valmistivat arkiset esineensä. Luokka opetteli kiviesineiden valmistamista hiomalla sekä kampakeraamisen saviastian valmistamista kivikautisella makkaratekniikalla. Siimanpaino ja verkonpaino. Kivilajina vuolukivi.

29 Koruja

30 Kampakeraaminen saviastia valmistumassa

31

32 5. luokka: Tulevaisuuden perinteenkerääjät Yhteistyö Kuopion museon kanssa: Pöljän koulun 5. luokka valittiin ensimmäiseksi stipendiaattiluokaksi Kuopion kulttuurihistoriallisen museon vetämään Tulevaisuuden perinteenkerääjät -hankkeeseen. Siilinjärven museot konsultoi ja koekäyttää työpajapakettia osana pamu-hanketta ja se liitetään osaksi pamu-hankkeen opetusmateriaaleja. Työskentely alkoi syksyllä 2013 ja jatkuu kevätlukukaudella Oppilaat keräävät nykyajan perinnettä, aiheena on Pöljän koulun 5.-luokkalaisen arki keväällä Tallennustyön tuloksena kertyvät aineistot tallennetaan Siilinjärven museoiden ja arkiston kokoelmiin. Perinteenkerääjät ovat käyneet tutustumassa Kuopion museon toimintaan sekä aloittaneet omat perinteenkeruuprojektinsa. Perinteenkerääjien haastattelu radiossa:

33 Tämä esitys oli vain pintaraapaisu hankkeesta. Hankkeen eteneminen on kuvattu yksityiskohtaisessa hankkeen blogissa Museovirastolle toimitettu hankkeen loppuraportti löytyy Siilinjärven kunnan sivuilta museoiden alta (