Siilinjärven museoiden paikallismuseohanke

Transkriptio

1 Siilinjärven museoiden paikallismuseohanke

2 1 Siilinjä rven kylien kulttuurikärtät jä - kä tkö t -hänke Yleiskuvaus hankkeesta Hankerahoitus oli haettu nimellä Siilinjärven kylien kulttuurikartat ja -kätköt, jonka sisältösuunnitelma oli (lyhyesti) seuraava: Toteutetaan verkossa julkaistavat toiminnalliset kulttuurikartat kätköineen ja tehtävineen. Kartoilla esiintyy paikalliskulttuurin- ja taiteen maamerkkejä, jotka voivat olla historiallisia tapahtumapaikkoja, kulttuurimaisemia, rakennuksia, muistomerkkejä ym. Paikkoihin liitetään tehtäviä ja geokätköjä. Siilinjärven museoilla tapahtuneen henkilöstövaihdoksen vuoksi hanke saatiin käynnistettyä kuitenkin vasta loppuvuonna 2012 ja hankkeen toteuttamiselle saatiin lisäaikaa vuodelle Myös hankkeen sisältö vaihtui aika tavalla alkuperäisestä, uusi sisältö sai kuitenkin Museoviraston hyväksynnän. Hankkeen kutsumanimeksi vakiintui pamu, millä nimellä myös tässä raportissa hanketta kutsutaan. Pamua aloiteltiin loppuvuonna 2012 suunnittelupalavereilla hankkeeseen mukaan ilmoittautuneiden Toivalan ja Pöljän koulujen kanssa. Hanke haki jonkin tovin muotoaan, mutta alusta saakka opettajat toivoivat "enemmän tekemistä ja vähemmän luokassa istumista". Pelkän nettisisällön tuottamisesta ei kouluilla innostuttu ja tulosten saattaminen nettiin jäikin hanketta vetäneen museoamanuenssin tehtäväksi. Kummallakin koululla haluttiin hankkeen tutustuttavan lapsia kotiympäristöönsä ja sen historiaan elämyksellisellä tavalla. Toivalassa aiheeksi tuli kylän historiallinen aika, Pöljällä esihistoria. Toivalan koululla hankkeeseen lähtivät mukaan luokat 2A, heidän 5.-luokkalaiset kummioppilaansa sekä 6A. Kakkosten ja vitosten kanssa teimme pienoismalleja aiheesta Toivala 100 vuotta sitten. 6.-luokkalaiset tekivät esitelmät kotiseutunsa historiaan liittyvistä paikoista ja elävöittivät niitä maastokäynneillä kohteisiin sekä valokuvaamalla kohteita. Näistä kohteista koottiin myös alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen kartta Internetiin. 1 Toivalan koululla hanke toteutettiin kevätlukukaudella Pöljällä hankkeessa oli mukana koko koulu (n. 150 oppilasta). Siellä hankkeen toiminnallinen osuus toteutettiin syyslukukaudella 2013, mutta museoamanuenssi piti jokaiselle luokalle jo kevätlukukaudella aloitustyöpajan kivikaudesta. Toukokuussa 2013 Pöljän koululla järjestettiin myös toimintapäivä silloisille esikoululaisille ja heidän kummioppilailleen, 4. luokkalaisille. Näin saatiin syksyn 2013 uudet ekaluokkalaisetkin mukaan hankkeeseen jo heti keväällä. Hanketta veti Siilinjärven museoiden amanuenssi. Erikoisosaamista vaativissa työpajoissa käytettiin mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisia vetäjiä, joiden palkkio maksettiin hankkeen rahoilla. Hankkeen aikana sitä raportoitiin ja hankkeesta tiedotettiin ylläpitämällä hankkeelle luotua blogia osoitteessa Blogi saikin paljon katselijoita mennessä blogissa oli vierailtu yli 1800 kertaa.

3 2 Hankkeen aikataulu ja eteneminen: suunnittelu Pöljän koulu Suunnittelutapaamiset ( , , ja ): hankkeen sisällön hahmottelua Pöljän koululla pidimme ensimmäiset kolme palaveria rehtorin ja opettajien kanssa. Hankkeen sisältö sai muotonsa näiden palaverien aikana. Opettajat olivat saaneet alkuperäisen hankesuunnitelman, mutta hanke haki vielä muotoaan, eikä museoamanuenssikaan vielä ollut saanut muodostettua selkeää mielikuvaa hankkeesta. Pelkän nettisisällön tuottaminen ei innostanut opettajia, vaan sen lisäksi toiveissa oli konkreettisempia apuvälineitä opetukseen. Hankkeeseen suunniteltu geokätköjen tekeminen toimisi osaltaan sellaisena, mutta kaivattiin myös muita välineitä perusopetuksen elävöittämiseksi, koulualueella. Lisäksi, kun Pöljän kyläyhdistyksellä oli tuolloin aloitteilla EU-rahoituksen saanut kulttuuripolkuhanke 3, koettiin, että on turha tehdä päällekkäistä työtä kylän kulttuurikohteiden esittelemiseksi. Koulu onkin jo hyödyntänyt kesällä 2013 valmistunutta kulttuuripolkua. Koska Pöljän kylällä on rikas arkeologinen kulttuuriperintö ja kylä on antanut nimensä myöhäiskivikautiselle keramiikkatyypillekin, oli luontevaa valita teemaksi Pöljän esihistoria. Kävelyetäisyydellä koulun alueelta on useita muinaisjäännöskohteita. Alueen arkeologinen kulttuuriperintö liittyy vahvasti kylän identiteettiin. Opettajilla oli selkeä toive siitä, että koulun alueen ulkopuolella olevien kulttuurikohteiden lisäksi he haluaisivat opetukseen apuvälineitä koulun alueelle. Näin ollen Pöljän koululla toteuttavan hankkeen toteutustavaksi tuli kokeilla erilaisia elämyksellisiä tapoja opettaa esihistoriaa. Toivalan koulu Suunnittelutapaamiset , ja : hankkeen sisällön hahmottelua Toivalan koulu on suurehko alakoulu Etelä-Siilinjärvellä Toivalassa. Kouluun on aikojen kuluessa yhdistetty useampia pieniä kyläkouluja, mm. Jännevirran ja Räimän koulut. Toivalassa hanketta lähdettiin viemään enemmän alkuperäisen suunnitelman mukaan (kulttuurikartan luominen ja geokätköt), mutta mukaan tuli myös paikallishistoriaan liittyvien pienoismallien rakentaminen. Pelkkä nettisisällön luominen ei Toivalassakaan innostanut, vaan Pöljän koulun tapaan haluttiin elävöitystä, elämyksellisyyttä ja tekemistä perusopetuksen oheen. Ensimmäisessä palaverissa esille nousivat mm. tiedon- ja mahdollisesti myös vanhojen valokuvien keruu vanhemmilta & isovanhemmilta, vanhojen työtapojen, käsitöiden, perinneruokien ym. kokeilu koulun oppituntien ja kerhojen puitteissa. Opettajat lähtivät hankkeeseen mukaan innostuneen ja sitoutuneen oloisesti ja hanke saikin ensimmäisten tapaamisten ja niiden välillä sekä museoamanuenssin että opettajien tahoillaan tekemän taustatyön ansiosta varsin nopeasti rungon. Mukaan lähti kaksi luokkaa: 6. ja 2. luokka. Lisäksi 2. luokan kanssa työskentelivät heidän 5.-luokkalaiset kummioppilaansa. 3

4 3 6. luokka toteutti hankkeen perinteisemmin: tekemällä museoamanuenssin ja opettajan ohjauksessa esitelmät paikallisista historiakohteista. Esitelmiin kuului haastatteluja sekä valokuvaus- ja tutustumiskäyntejä aiheisiin liittyen, joten pelkästään luokassa ei istuttu luokat tekivät hankkeessa yhdeksän pienoismallia paikallishistoriasta. (Tarkempi kuvaus em. työskentelytavoista myöhemmin.) Opettajat toivoivat museoamanuenssilta alkuvaiheessa etenkin taustatietojen tuottamista alueen historiasta. Museoamanuenssi valitsi luokille eri tyyppisiä ja -ikäisiä Toivalan historiaa ja kehittymistä kuvaavia kohteita taustatietoineen, joiden pohjalta tehtiin valintoja esitelmien ja pienoismallien aiheiksi. Koska Toivala on liikenteellisenä ja asutuksellisena alueena ollut merkittävää seutua ja lisäksi alue on tunnettu Suomen sodan (1809) aikaisista tapahtumista, oli helppo valita monipuolisesti historian aihealueita käsitteleviä kohteita. Kohteiden valinnassa kiinnitettiin huomiota myös niiden sijaintiin suhteellisen lähellä koulua, sillä tarkoituksena on löytää paikallishistorian opetuksen elävöitykseen tähtäävä malli, jota Toivalan koulun on helppo käyttää jatkossakin, ilman hankalia kyytijärjestelyitä. Alussa mietittyjä järjestelyllisiä seikkoja Vaikka molempien koulujen kanssa oli selkeä tavoite: etsiä ja luoda koulujen käyttöön malleja, materiaaleja ja tapoja joilla edellä mainittuja koululaisten kotiseutuun liittyviä aihepiirejä voidaan opettaa koulussa eri vuosiluokille elämyksellisesti, tuli käytännön toteuttamiseen lähtemisessä esille seuraavia ongelmia: - Koulujen ajankäyttö: miten projekti sijoitetaan normaaliin työrytmiin? - Museoamanuenssin työpanos, joka meinasi paisua hyvin suureksi taustatietojen tuottamisen suhteen kahdelle eri koululle. - Mitä työpajoja museoamanuenssi vetää, mitä opettajat teettävät itsenäisesti, mitä ostetaan ulkopuolisilta osaajilta? - Opettajien määräaikaisuus ja opettajanvaihdokset Toivalan koululla, joista johtuen osa aihepiireistä uhkasi jäädä toteuttamatta/kesken Näiden seikkojen edessä todettiin kuitenkin, että ryhdytään palanen kerrallaan toteuttamaan hanketta etsimällä ensin muutaman aihepiirin kautta toimiva malli muihin sovellettavaksi. Ja näin olikin hyvä edetä, sillä hanke osoittautui lopulta niin laajaksi, ettei sitä olisi voinut suunnitella kerralla kokonaan. Lisäksi monet ideoista syntyivät vasta tekemisen ja yhteistyökumppanien myötä.

5 4 Hankkeen aikataulu ja eteneminen: toteutusvaihe eli työskentely oppilaiden kanssa Hanke aloitettiin Toivalassa, Pöljän koulun kanssa sovittiin hankkeen pääasialliseksi toteutusaikatauluksi syksy Jälkikäteen ajateltuna tämä oli erinomainen päätös, sillä kahden koulun kanssa työskentely samaan aikaan museoamanuenssin muiden tehtävien lomassa olisi ollut ylivoimaista yhdelle ihmiselle. Koulujen kanssa tehdyt suunnitelmat kun olivat vielä varsin erilaiset. Toivalan koulu Jo ennen työskentelyn aloittamista Toivalan 2.-luokkalaiset olivat koonneet näyttelyn kotoa löytyneistä vanhoista esineistä. Pienoismallit, 2. ja 5. luokka Työskentely alkoi Toivalassa pienoismalliluokkien kanssa. Oppilaita tässä ryhmässä oli 38. Työskentely oppilaiden kanssa alkoi aloitusluennolla, jossa käsiteltiin alueen historialliseen aikaan liittyviä perusasioita: kaskeamista, karjanhoitoa ja muita alueen perinteisiä elinkeinoja sekä asumismuotoja ja muuta arkeen liittyvää. Tutustuimme myös Siilinjärven esihistoriaan. Aloitusluennon veti museoamanuenssi. Luentomainen aloitus arvelutti: onko se liian raskas ja tylsä oppilaille. Yllätykseksi kuitenkin oppilaat olivat aiheesta todella kiinnostuneita. 2.-luokkalaiset olivat historian tunnille pääsystä innoissaan. Luento mentiin läpi katselemalla paljon aiheeseen liittyviä kuvia esineistä, paikoista, viljelykasveista ym. sekä keskustelemalla. Museoamanuenssi laati aloitusluentoja varten paljon kuvia sisältävät Powerpoint-esitykset. Myöhemmin oli hienoa huomata, että oppilaat muistivat aloitusluennoilla läpi käytyjä asioita. Työskentelyä jatkettiin pienoismallien aiheiden jakamisella (aiheet oli valittu yhdessä 2. luokan opettajan kanssa museoamanuenssin tekemiin taustatietoaineistoihin pohjautuen) sekä tiedonhaun opettelulla. Pienoismalleille valikoitui seuraavat aiheet:

6 5 1. Savutupa päivällä 2. Savutupa yöllä 3. Maalaistalon pihapiiri kesällä 4. Maalaistalon tupa sisältä 5. Savusauna 6. Pyykinpesua pyykkirannassa 7. Tuulastus 8. Kaskenpoltto 9. Navetta Ryhmät aloittivat tarkemmalla tiedonhaulla, jota varten museoamanuenssi oli koonnut linkkejä ja kirjallisuutta jokaista ryhmää varten. Tiedonhakua tehtiin museoamanuenssin ohjaamana koulun atkluokassa muutaman oppitunnin verran. Tässä vaiheessa hyödynnettiin paljon museoiden verkkokokoelmia ja opetuspaketteja. Esim. verkkokokoelmia käytettiin siten, että museoamanuenssi keräsi jokaiseen aiheeseen liittyvää sanastoa (esineiden nimiä ja muita hakusanoja, joilla aiheeseen liittyviä kuvia löytyi), joilla oppilaat hakivat kuvia ja tutustuivat esineisiin ja aiheisiin. Oppilaat tekivät tätä työskentelyä myös muuna kuin museoamanuenssin ohjaamana kouluaikana. Em. valmistelut olivat aikaa vieviä, mutta työskentelytapa osoittautui hyödylliseksi ja oppilaat tuntuivat pitävän siitä. Kunnan museotoimi lahjoitti jokaiselle pienoismallien tekoon osallistuvalle oppilaalle kuvateoksen Entistä Siilinjärveä, johon on koottu vanhoja kuvia Siilinjärveltä. Oppilaat saivat myös kirjaan liittyviä tehtäviä/keskustelunaiheita oppitunneilla läpi käytäväksi. Ryhmät tutustuivat aiheisiinsa myös tutustumiskäynneillä (mm. Kuopion museo, Haapamäen savutupa) sekä haastattelemalla kyläläisiä aihettaan varten. Koska museoamanuenssilla ei ollut aiempaa kokemusta pienoismalleista, olikin edessä aihepiiriin ja materiaaleihin tutustuminen. Onneksi kirjallisuudesta ja netistä löytyi paljon tietoa aiheesta (ks. kirjallisuusliite). Mittakaavaksi päätettiin nukkekodeissakin yleinen 1:12 (maalaistalon pihapiiri -pienoismalli tehtiin mittakaavaan 1:120). Pienoismalleista tehtiin dioraaman tyyppisiä laatikoita, joissa käytettiin tekniikoina taustamaalaamisen ja kolmiulotteisten mallien yhdistelmää. Museoamanuenssi rakensi pienoismalleille laatikot (pohjan koko 42 x 50 cm, korkeus 34 cm) Kapa-levystä. Levyt oli näppärä kiinnittää toisiinsa pienillä nuppineuloilla. (Lopullinen kiinnitys pienoismallien valmistuttua tehtiin vielä teipillä.) Pienoismallit valmistettiin "seinä kerrallaan", jolloin koko ryhmälle oli tekemistä, kun seinät jaettiin oppilaiden kesken. Osa oppilaista maalasi 5. luokan opettajan johdolla mallien taustoja, eli maisemia ja sisätilojen seiniä. Loput valmistivat esineitä. Huonekalujen ja rakennusten rakentamiseen käytettiin Kapa- ja mainospahvilevyä, jotka pintakäsiteltiin maalaamalla (tupien uunit rappaamalla paperimassalla). Ulkotilaa kuvaavien mallien sekä navetan pohjat muotoiltiin paperimassasta ja maalattiin vesiväreillä. Esineitä muotoiltiin askartelumassasta. Kaikenlaisia askartelu- ja luonnonmateriaaleja, joita vain keksittiin käyttää, hyödynnettiin. Lähes kaikki tehtiin itse, vain nuket ja muutama pienoismallien mittakaavaan sopiva rukki ostettiin lopuksi valmiina. Osa pienoismalleista tuli valmiimmiksi kuin toiset, eikä nukkejen vaatetusta ehditty lopulta muuttamaan, mutta tarkoituksena onkin, että pienoismalleihin tehdään jatkossa kuvaama- ja käsityötuntien yhteydessä lisää esineitä. Näin ne toimivat opetusvälineenä jatkossakin.

7 6 Pienoismalliprojektista kuvineen löytyy tarkempi kuvaus hankkeen blogista, osoitteesta Projektin jokaisesta vaiheesta löytyy blogikirjoitus 4. Paikallislehti teki pienoismalleista lehtijutun sekä videon 5. Uutis-Jousi Pienoismalliluokkien kanssa työskentelyä jatkettiin vielä syyslukukaudella, jolloin pienoismalliluokat, tuolloin 3. ja 6.-luokkalaiset, vierailivat Pöljän kotiseutumuseolla Museokäynti huipensi työskentelyn ainakin museoamanuenssin näkökulmasta: vaikka pienoismallien työstämisestä oli kulunut jo lähes puoli vuotta, muistivat oppilaat tarkkoja yksityiskohtia historiasta, jota kotiseutumuseo esittelee. Ryhmä erosi tietämykseltään tavallisesta koululaisryhmästä merkittävästi ja opastus eteni enemmän keskustellen kuin perinteisesti opastaen. Museokäynti oli konkreettinen osoitus siitä, että pienoismallityöskentely täytti tarkoituksensa: opetti historiaa ja innosti sen pariin. Ulkopuolinen apu pienoismalliprojektissa Apua pienoismalliprojektiin tiedusteltiin pienoismalliharrastajilta, mutta ongelmaksi muodostuivat aikataulut: pienoismalliharrastajat olivat kaikki työelämässä, eikä heillä ollut mahdollisuutta tulla kesken työpäivän ohjaamaan pienoismallien tekoa. Pienoismalleja ohjasi neljä ihmistä: kaksi opettajaa, museoamanuenssi sekä museoharjoittelija kaikki varsin kokemattomia pienoismallien suhteen. 4 Pienoismalleihin liittyvä blogi-kirjoitukset:

8 7 Pienoismallien valaistusten suunnitteluun pyydettiin apua mediataiteen läänintaiteilijalta, joka vieraili koululla katsomassa projektiamme ja neuvomassa valaistussuunnittelua. Pienoismallien valaistusta ei ehditty hankkeen aikana toteuttaa, mutta asiasta innostunut opettaja suunnitteli toteuttavansa sen myöhemmin koulun omana projektina. Mitä tekisimme toisin jälkiviisautta pienoismalliprojektiin Pienoismallit osoittautuivat innostavaksi, elämykselliseksi ja kaikin puolin mukavaksi opetuksen keinoksi. Projekti oli kuitenkin myös hyvin työläs ja olisi tässä mittasuhteessa tarvinnut enemmän ohjaajia. Ryhmät osoittautuivat hyvin monitasoisiksi: osa teki hyvinkin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti, osa tarvitsi paljon ohjausta kädestä pitäen. Jokaiselle pienoismallille olisi ollut hyvä olla aikuinen vetäjä, joka olisi keskittynyt vain yhden pienoismalliryhmän kanssa työskentelyyn. Koska tekeillä oli samanaikaisesti yhdeksän pienoismallia ja ohjaajia 3-4 henkilöä, eivät kaikki ryhmät saaneet aina tarpeeksi tai tarpeeksi ajoissa ohjausta. Tästä seurasi turhautumista niinä hetkinä, joina työ ei tuntunut etenevän. Kokonaisen pienoismallin rakentaminen 3-5 hengen alakoululaiselle oppilasryhmälle on haastavaa. Olisi ollut parempi tehdä vain muutama pienoismalli ja jakaa pienoismallin eri osaset eri ryhmille. Esimerkiksi savutupa-pienoismallin teossa jako voisi mennä näin: yksi ryhmä tekee uunin, yksi kalusteet, yksi ihmiset, yksi irtoesineet, yksi lattian ja seinät. Näin pienoismallin teko muodostuisi pienemmistä, helpommin hahmotettavia projekteista, jotka myös valmistuisivat suhteellisen nopeasti. "Projektin hallinta" olisi tällä tavalla oppilaille helpompaa: tarvitsisi suunnitella alusta loppuun asti vain esim. uuni, penkki tms. pienempi osa, eikä koko pienoismallia. Yhteistyö korostuisi kuitenkin, sillä osasten olisi käytävä yhteen pienoismallia koottaessa. Pienoismalliprojektiin, kaikki suunnittelu mukaan luettuna, meni museoamanuenssin työaikaa noin 90 tuntia. Esitelmät ja nettikartta 6. luokan kanssa 6. luokka työskenteli laati pienryhmissä esitelmät paikallishistoriaan liittyvistä aiheista. Erona tavalliseen koulutyöhön oli museoamanuenssin antama kokonaisohjaus työhön, sekä haastattelujen, valokuvauksen ym. dokumentointitapojen käyttö osana tiedonhankintaa. Esitelmien teemaksi valittiin historian merkit maisemassa, eli aiheet ovat sellaista historiaa, jonka jäljet ovat nähtävissä edelleen Toivalan maastossa ja maisemissa. Työskentely aloitettiin museoamanuenssin pitämällä aloitusluennolla (sama, kuin muillekin pamu-luokille) ja opetuksella tiedonhakuun netistä. Lisäksi jaettiin ryhmät ja ryhmille aiheet. Museoamanuenssi ja luokan opettaja olivat miettineet sopivia aiheita etukäteen ja ryhmät saivat valita mieleisensä. Aiheiksi valikoituivat seuraavat: 1. Kivikautinen asuinpaikka 2. Kaskeaminen 3. Toivalan ruotupetäjä ja ruotuväkilaitos 4. Suomen sota Toivalassa 5. Johan August Sandels 6. I maailmansota Toivalassa 7. Toivala liikennepaikkana

9 8 Ryhmissä oli 3-4 oppilasta. Ryhmät etsivät museoamanuenssin avustuksella tietoa aiheeseensa kirjallisuudesta. Internetistä hyödynnettiin mm. Museoviraston muinaisjäännösrekisteriä, Kuvakokoelmia ja Museot Onlinea, Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen Historiallinen maatalous -opetuspakettia, Kansan Arkiston 1918 Kansalaissodan kuvia -sivustoa ja Kuopion Isänmaallinen Seura ry:n Kolmesti pystytetty - Toivalan taistelijoiden muistomerkin vaiheet -julkaisua. Tiedonhaku oli oppilaille suhteellisen vaativaa suuren määränsä vuoksi. Ryhmät onnistuivat kuitenkin oikein hyvin tiedonhaussa ja esitelmien teossa. Museoamanuenssi pyrki etsimään kirjallisuutta ja linkkilistoja etukäteen jokaiselle ryhmälle ja ohjaamaan töiden edistymistä muillakin tarvittavilla tavoilla. Jotkut ryhmät esimerkiksi viestivät sähköpostitse museoamanuenssin kanssa melko aktiivisesti. Opettajan mukaan oppilaat myös pitivät projektista, vaikka se olikin melko pitkä. Osa ryhmistä teki aiheisiinsa liittyviä haastatteluja. Kaikki ryhmät tekivät toukokuussa retken aiheeseensa liittyvälle kohteelle ja valokuvasivat kohteen. Esitelmät niihin tehtyine haastatteluineen ja kuvineen ovat nähtävissä hankkeen blogissa 6. Koska tämänkin luokan aikataulu oli tiukka ja esitelmäprojekti vei paljon oppilaiden aikaa, toteutti museoamanuenssi alkuperäiseen hankesuunnitelmaan kuuluvan nettikartan 7 kohteista. Oppilaat laativat esitelmästään lyhyet tiivistelmät, jotka on liitetty karttaan

10 9 Esitelmäprojektiin meni museoamanuenssin työaikaa noin 40 tuntia. Ilmaisen Google Maps -palvelun Omat kartat -sovelluksella tehty oma karttapohja, johon on syötetty esitelmäkohteet. Kartan voi julkaista kaikille avoimeksi tai jakaa vain tietyille henkilöille. Siilinjärven kylien kulttuurikartat Toivalan 6A:n paikallismuseoprojekti -niminen kartta on julkaistu palvelussa kaikille avoimeksi. Karttaan lisättyihin paikkoihin voi kirjoittaa tietoja, lisätä valokuvia ja linkkejä. Pamu-hankkeessa tehdyistä kartoista aukeaa oppilaiden esitelmistään kirjoittama lyhennelmä sekä linkki kohteesta tehtyyn esitelmään hankkeen blogissa.

11 10 Geokätköily Alkuperäisessä suunnitelmassa oli myös geokätköjen tekeminen kulttuurikartan kohteisiin. Kätköilyyn liittyviä asioita selvitettiin, mutta luokan aika ei enää riittänyt kevätlukukaudella kätköilyn toteuttamiseen. Tiedusteltiin myös paikallisten geokätköharrastajien parista ohjaajaa geokätkötyöpajan pitämiseen, mutta ohjaajaa ei löytynyt. Kätköily kuitenkin vaikuttaisi sopivan hyvin tämäntapaiseen työskentelyyn ja se tullaan mahdollisesti toteuttamaan tulevaisuudessa näihin esitelmäkohteisiin liittyen. Muuta Toivalassa tehtyä Koska alussa hanke haki muotoaan, tuli siinä toteutettua muuhun sisältöön nähden hieman irralliseksi jäänyt nauhatyöpaja kunnan vapaa-aikatoimen henkilökunnasta sekä koulun viereisen Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijoista kun löytyi osaajat sitä ohjaamaan. Nauhapajaan osallistui 6. luokan oppilaita, jotka kokeilivat nauhojen valmistamista erilaisilla vanhoilla nauhatekniikoilla (mm. lautanauha, pirtanauha). Myös pienoismalleja tehneet 2. luokan oppilaat harjoittelivat pirtanauhan tekoa tekstiilialan opiskelijan johdolla useamman oppitunnin ajan. Kakkoset hyödynsivätkin uutta taitoaan pienoismalleissa kutomalla mattoja pienoismalleihin pirralla. Nauhatyöpajoista löytyy kuvaus hankkeen blogista 8. Lautanauhan kuvioiden suunnittelua. 8

12 11 Lautanauhaa. Lautanauhan suunnittelua. Vaikka nauhatyöpaja jäi ainakin 6. luokan osalta muusta hankkeesta irralliseksi, hyödytti sen järjestäminen koulua ja museoita uuden yhteistyökuvion löytymisellä Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa. Jatkossa Ingmanin opiskelijat voivat suunnitella yhteistyössä Toivalan koulun opettajien kanssa kursseja, joista Ingmanin opiskelijat saavat opinnäytesuorituksia ja alakoulu taas osaavaa apua käsityöprojekteihin.

13 12 Kipinä syttyy Lokakuussa 2013 museoamanuenssin saama sähköposti esitelmäluokan opettajalta: Hyödynsimme nyt viime perjantaina nyk. luokkani kanssa sitä Google-karttaa Toivalan esi- /historiallisista paikoista: teimme muutaman kohteen kautta pyöräretken "kohti kivikautta" ja päädyimme lopuksi maastoon ryhmittäin tekemään kivikautiset taideteokset. Lähetän tässä muutaman kuvan teoksista ja maalauksista.

14 13 Pienoismalleja tehneen luokan (raportin kirjoitushetkellä 3. luokka) opettaja kertoi luokan innostuneen historiasta ja historian kulkevan eri aineissa mukana, vaikka 3.-luokkalaiset eivät vielä varsinaista historiaa opiskelekaan. Mm. ympäristötiedon karttaopetuksen tunneilla luokka tutki digitoituja, vanhoja Toivalaa kuvaavia karttoja Jyväskylän yliopiston Historialliset kartat -tietokannasta

15 14 Pöljän koulu Kevätlukukausi 2013 Vaikka hankkeen varsinainen toteutusvaihe Pöljän koululla päätettiin toteuttaa syyslukukaudella 2013, toteutettiin kevätlukukaudella kaksi työpajaa sekä esihistoriaan perehdyttävät luennot. Tämä aloitusluento on kuvattu hankkeen blogissa 10. Museoamanuenssi piti luennon jokaiselle koulun luokalle erikseen. Pöljän koulu ja paikallinen riistanhoitoyhdistys ovat jo useana vuonna pitäneet keväisin riistanhoitoon ja metsään liittyvän teemapäivän esikoululaisille sekä 1.-luokkalaisille. Teemapäivä liitettiin osaksi hanketta ja toteutettiin siis koulun, Siilinjärven riistanhoitoyhdistyksen ja Siilinjärven museoiden yhteistyönä. Päivän teemana oli metsästys ja riistanhoito, johon kuului riistanhoitoyhdistyksen toteuttama riistapolku sekä Siilinjärven museoiden vetämä ansatyöpaja, jossa rakennettiin pienoismalleja erilaisista vanhoista, jo kivikaudella mahdollisesti käytössä olleista ansatyypeistä. Yksityiskohtaisempi kuvaus teemapäivästä ja pienoismallien rakentamisesta kuvineen löytyy hankkeen blogista 11. Nopeasti askarreltavat ansapienoismallit tuntuivat toimivan erityisen hyvin opetuksen välineenä: ne olivat suhteellisen nopeita rakentaa, lapset saivat käyttää niissä luovuuttaan mm. hyödyntämällä löytämiään luonnonmateriaaleja niiden rakentamisessa. Tarvikkeet niihin olivat edullisia ja helposti saatavia (Kapalevyä, grillitikkuja, rautalankaa, narua, liimaa + luonnonmateriaaleja) ja niitä kului vähän. Luokilta kerätyissä palautteissa oli myös museoamanuenssin yllätykseksi mainittu ansojen teko yhtenä hyvin mieleen painuneista asioista, vaikka palaute kerättiin puoli vuotta ja useita muita työpajoja myöhemmin. Oppilaat jaettiin 3-5-hengen ryhmiin, joista jokainen sai yhdestä ansatyypistä piirroskuvan 12 sekä muutamalla lauseella kirjoitetun kuvauksen ansan toiminnasta. Ohjeen sekä mukana olleiden aikuisten avustuksella ryhmät rakensivat ansapienoismallinsa n. puolessa tunnissa. Tämän jälkeen ryhmät esittelivät ansat ja niiden toimintaperiaatteet toisilleen. Ansat laitettiin esille koulun vitriiniin, havaintokuvien sekä tekstien kera. Lahto valmistumassa Kirjassa Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja on hyvät piirroskuvat vanhoista ansoista.

16 15 Paikallislehden toimittaja oli pyydetty paikalle ja paikallislehti julkaisikin teemapäivästä mukavan jutun. Lisäksi ansat olivat syksyllä 2013 esillä Siilinjärven kunnantalon aulan näyttelytilassa. Uutis-Jousi Syyslukukausi 2013 työpajoja ja hankeyhteistyötä Kuopion museon kanssa Hankkeen varsinaiset työpajat aloitettiin Pöljän koululla syyslukukaudella Eri luokka-asteet päätettiin jakaa kolmeen teemaan, jotka käydään seuraavassa järjestyksessä tässä raportissa lyhyesti läpi: luokat: Kivikauden taide luokat: Kivikauden musiikki 6. luokka: Kivikauden arki (ravinto ja elinkeinot) 5. luokka: Tulevaisuuden perinteenkerääjät. Tässä pamu-hanke yhdistettiin Kuopion kulttuurihistoriallisen museon koululaisten työpajapajahankkeeseen, jonka puitteissa työskentely jatkuu myös kevätlukukaudella 2014.

17 luokat: Kivikauden taide Oppilasmäärät: 1. luokka: 24 oppilasta, 2. luokka: 22 oppilasta. Yht. 46. Luokat aloittivat tutustumalla kivikauden taiteeseen museoamanuenssin pitämällä oppitunnilla. Painopisteenä oli kalliotaide. Oppilaat tutustuivat Suomen kalliotaiteen yleisimpiin kuva-aiheisiin ja siihen, mitä kalliotaide on ja mitä kivikauden taiteesta tiedetään. Oppilaat yllättivät museoamanuenssin kiinnostuksellaan. Varsinkin 2.-luokkalaisten kanssa olisi voinut jatkaa keskustelua kalliomaalauskuvista koko loppupäivän. Oppilaat pohtivat rohkeasti kuvien merkitystä ja mitä ne kertovat kivikauden maailmasta. Kuopion korttelimuseolla oli näihin aikoihin meneillään K Ä S I L L Ä -näyttelyyn liittyvä S A V E N A I K A - taidetyöpaja koululaisille, jota päätettiin hyödyntää pamu-hankkeessa. "Korttelimuseon kouluille suunnitellussa savityöpajassa S A V E N A I K A työstetään savea ja luonnonmateriaaleja K Ä S I L L Ä -näyttelyn taiteilijoiden ohjauksessa. Lisäksi ryhmä voi tutustua opettajan johdolla Korttelimuseon vaihtuvaan K Ä S I L L Ä -näyttelyyn." Lähde: Kuopion korttelimuseo. Työpajaa ohjanneet taiteilijat räätälöivät Pöljän koululaisille esihistoriaan liittyvän savityöpajan, aiheena savisoittimet. Niinpä luokkien kanssa pamu-hankkeen työpajana oli retki Korttelimuseolla, jossa kaikki näiden luokkien oppilaat osallistuivat työpajaan ja pääsivät myös tutustumaan museoon ja K Ä S I L L Ä - näyttelyyn. Hankkeen blogissa on tarkempi kertomus valokuvineen päivän kulusta 13 sekä valmiista savitöistä 14 polton jälkeen

18 luokat: Kivikauden musiikki Oppilasmäärät: 3A: 18 oppilasta; 3B: 12 oppilasta, 4. luokka: 21 oppilasta. Yht. 51. Kolmosten ja nelosten teemana oli musiikki. Koska kivikauden musiikista ei voida esittää kuin arvauksia, pysyteltiin samalla linjalla: työpajoissa tehtiin ja kokeiltiin soittimia, joiden valmistaminen olisi ollut mahdollista kivikaudella. Materiaalien suhteen emme pyrkineet täydelliseen autenttisuuteen, sillä monien asioiden tekeminen olisi mennyt silloin liian vaikeaksi paitsi alakoululaisille myös ohjaajille. Työpajojen tarkoituksena kun ei ollut puhdas kokeellinen arkeologia, vaan opetuksen elävöittäminen ja oppiminen tekemisen kautta. Joten vaikka välillä oiottiin käyttämällä epäkivikautisia materiaaleja, niin tekemisen punaisena lankana mukana kulki kuitenkin sen pohtiminen, mitä tehdään, miten se toimii ja miten se olisi voitu valmistaa kivikaudella. 3B:Rumpu Aloitimme 3B-luokan kanssa, jonka työpajaksi museoamanuenssi valitsi rummun valmistamisen. Tarvikkeet rummun valmistamiseen tilattiin Kemin Nahkatarvike Oy:stä, josta saa edullisen ja helpon rummuntekopaketin. Pakettiin kuuluu valmiiseen kokoon leikattu raakanahkapalanen, pahvinen kehys sekä kuvallinen ohjeistus rummun valmistamiseen. Rumpupaketteja tilattiin 6 kpl. Rummut valmistettiin syyskuussa ja viimeisteltiin sekä vihittiin joulukuussa. Museoamanuenssi ohjasi kaikki rumpuun liittyvät työpajat. Ensimmäinen rumputyöpaja aloitettiin museoamanuenssin luennolla, jossa käytiin läpi, mitä kivikauden musiikista tiedetään, katsottiin kuvia eri puolilta maailmaa tehdyistä esihistoriallisista soitinlöydöistä sekä soitintyypeistä, joiden valmistaminen olisi ollut kivikaudella mahdollista. Luennon jälkeen siirryttiin rummun tekoon, josta tarkempi kuvaus on luettavissa hankkeen blogista 15. Rumpu oli selvästi inspiroiva aihe oppilaille ja myös sopiva heidän taidoilleen. Luokan pieni koko helpotti työskentelyä huomattavasti: kaikkia oppilaita ehti ohjata tarpeeksi ja samalla keskustella heidän kanssaan aiheesta. Rumputarvikkeiden mukana tulleessa ohjeessa esitellyt saamelaisen mytologian kuva-aiheet kiinnostivat oppilaita tavattomasti. Saatuaan oman rumpunsa valmiiksi he tutkivat omatoimisesti kuvia ja harjoittelivat piirtämään niitä paperille. Tutustuimme yhdessä myös kivikautisen kalliotaiteen kuva-aiheisiin ja rummut koristeltiin kivikauden taiteen kuva-aiheilla. Koska oppilaat samalla kiinnostuivat myös saamelaisesta kulttuurista, ohjasi museoamanuenssi heidät tutustumaan aiheeseen mm. Saamelaismuseo Siidan opetussivustojen avulla. Rummut viimeisteltiin joulukuussa porontaljalla, kuvioimalla rumpukalvot kivikauden sekä valmistamalla vasarat eli malletit nahasta ja hirvenluusta. Oppilaat pitivät aitojen materiaalien käsittelystä ja käsillä tekemisestä, mikä nousi myös luokalta kerätyssä palautteessa esille. Koska rummun aloitus- ja lopetustyöpajojen väliin jäi useampi kuukausi aikaa, ehtivät oppilaat miettiä rumpujen kuvioinnin ja muun viimeistelyn sekä rumpujen vihkimisseremonian hyvin opettajansa kanssa: rumpukuviot oli suunniteltu ja pienet runot rumpujen käyttöönottoa varten kirjoitettu, joten viimeistelytyö sujui jouhevasti. Työpaja huipentui talvisena joulukuun iltapäivänä koulun lähimetsässä pidettyyn rumpujen vihkimistilaisuuteen. 15

19 18 3A: Sadekeppi ja tuulikannel 3A:n työpajan järjestys oli samanlainen: aluksi samainen kivikauden musiikkia käsittelevä luento, kuin 3B:lle ja sitten työpajatyöskentelyä, aiheena sadekeppi ja tuulikannel, jotka ovat molemmat todennäköisesti muinaisilta ajoilta saakka tunnettuja soitintyyppejä. Työpajan ohjasi ulkopuolinen henkilö, joka on ohjannut aiemminkin vastaavia soitintyöpajoja lapsille. Vaikka 3A:n luokkakoko ei ole kuin kuusi oppilasta suurempi, vaikutti sekin työskentelyyn. Paikalla oli kuitenkin luokan opettajan lisäksi kolme aikuista (työpajan vetäjä, museoamanuenssi sekä kulttuuritoimen harjoittelija), joten käsipareja riitti tarpeeksi ohjaamaan kaikkia oppilaita. Tämänkin suhteen oli hyvä, että

20 19 työpajalla oli ulkopuolinen vetäjä. Myös historiallisen perspektiivin mukana säilyttämiselle oli hyvä, että museoamanuenssi pystyi keskittymään oppilaiden kanssa aiheesta keskustelemiseen, vastaamaan heidän kysymyksiinsä sekä avustamaan kivikauden taide -aiheisen soitinten koristelun suunnittelussa. Oppilaat olivat valmistautuneet työpajaan etukäteen keräämällä koulun alueelta männynkäpyjä ja keppejä, joita oli kuivatettu sisätiloissa pari viikkoa ennen työpajaa. Männynkävyt menivät sadekeppien täytteeksi, kepeistä saatiin soivia kalikoita tuulikanteleisiin. Koska työpaja on kuvattu seikkaperäisesti hankkeen blogissa 16, ei sitä kuvata tässä sen tarkemmin. Tässä työpajassa, kuten aiemmissakin, oli hienoa huomata, että alkuluennosta jäi oppilaiden mieleen asioita ja he myös pyrkivät toteuttamaan niitä heti luennon jälkeen alkavassa työskentelyssä. Esimerkiksi suurin osa oppilaista koristeli automaattisesti sadekeppinsä kivikauden taiteen teemoin. 16

21 20 3. luokkien maalaustaidetta 3. luokat tutustuivat myös oma-aloitteisesti kalliotaiteen kuviin ja maalasivat niitä kuvaamataidon tunneilla. Maalaukset olivat käytössä myös koulun joulujuhlan ohjelmassa.

22 21 4. luokka: savisoittimia Luokalle järjestetyn työpajan aiheeksi valittiin savinen astiahuilu, jollaisen valmistaminen olisi ehkä ollut mahdollista kivikauden Pöljälläkin. Koska koulun naapurissa toimii ammattikeraamikko Jenni Linnove, oli luontevaa tilata työpaja häneltä. Jenni ohjasikin ammattitaitoisesti paitsi savisoitinpajat myös myöhemmin 6. luokan saviastiapajat. Laadukkaamman henkilökohtaisen ohjaamisen takaamiseksi sekä keramiikkastudion tilojen rajallisuuden vuoksi luokka kävi savityöpajassa kahtena ryhmänä, jolloin ryhmäkoko oli kymmenkunta oppilasta. Tämä vaikuttaisi olevan työpajassa kuin työpajassa suurin oppilasmäärä, jos halutaan taata oppilaille riittävä henkilökohtainen ohjaus sekä pitää ohjaustahti rauhallisena.

23 22 Savipajoissa tutustuttiin saveen materiaalina ja opittiin valmistamaan savinen astiahuilu 17. Oppilaat pääsivät tutustumaan myös keramiikkauuniin ja saivat pohtia, kuinka kivikaudella saviesineet on poltettu ja hyviä ajatuksia asiasta tulikin. Työpaja toimi hyvin, kun keraamikko hoiti savityön ja saveen liittyvien asioiden ohjaamisen sekä opettamisen museoamanuenssin kertoillessa kivikauden keramiikasta. 18 Savisoitintyöpajan tuloksena valmistuneita astiahuiluja. 6. luokka: Kivikauden arki Oppilasmäärä: luokalle järjestettiin heidän kivikauden elinkeinot ja arki -teemaansa liittyen kaksi työpajaa: savi- ja kivitöitä. Savityöpaja järjestettiin samalla tavalla, kuin edellä kuvattu 4. luokan savisoitinpaja, eli Keramiikkastudio Jenni Linnoven työpajoilla. Tämäkin luokka jaettiin kahteen ryhmään. Aiheena oli kampakeraamisen saviastiamallin tekeminen makkaratekniikalla, jonka ohjaamisen keraamikko Jenni Linnove tunsi hyvin. 19 Työpajan kulku oli samanlainen, kuin edellä kuvattu 4. luokalle järjestetty savisoitinpaja. 17 Mm. kukkopilli on yksinkertainen astiahuilu, työpajassa tehtiin kukkopillin tapaisia soittimia. 18 Työpajasta ja sen tuloksista lisää tietoa hankkeen blogissa: ja 19 Blogikirjoitus saviastiatyöpajasta:

24 23 Kaikki savityöpajat saivat välitöntä positiivista palautetta oppilailta. Pojat innostuivat savitöistä ennakkoluuloistaan huolimatta kovasti. Sekä museoamanuenssille että luokkien opettajille välittyi tunne, että konkreettinen tekeminen painoi opetettavat asiat hyvin oppilaiden mieleen. Myös aloitusluentojen asiat vaikuttivat painuneen hyvin mieleen. 6.-luokkalaiset pääsivät kokeilemaan lisäksi kiventyöstöä Kuopion Kivikerho ry:n vetämänä työpajana. Työstettävänä kivilajina oli vuolukivi, työpajassa tutustuttiin myös muihin kivilajeihin. Kuvaus kivityöpajan kulusta on luettavissa hankkeen blogista luokalle museoamanuenssin valmistelema luento heidän aihepiiristään pidettiin aikataulullisista syistä vasta molempien työpajojen jälkeen. Tästä oli se hyöty, että oppilailla oli luennon taustaksi kokemus materiaalien työstöstä. 20

25 24 5. luokka: Tulevaisuuden perinteenkerääjät Kuopion kulttuurihistoriallinen museo (Kumu) aloitti oman, maakunnissa kiertäväksi tarkoitetun koululaistyöpajansa Tulevaisuuden perinteenkerääjät syksyllä Jo keväällä oli sovittu Siilinjärven museoiden auttavan hankkeen pilotoinnissa Siilinjärvellä. Hanke päätettiin ottaa osaksi pamu-hankkeen työpajoja ja Pöljän koulun 5. luokka valittiin Tulevaisuuden perinteenkerääjien ensimmäiseksi stipendiaattiluokaksi. 21 Kumun laatima tarkempi kuvaus hankkeesta on tämän raportin liitteenä. Luokka tutustuu hankkeen aikana perinteenkeruu- ja museotyöhön. Työskentely luokan kanssa alkoi lokakuussa 2013 ja jatkuu kevätlukukauden 2014 ajan. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla luokalle kerrottiin työpajan tarkoituksesta ja sisällöstä. Oppilaita viritettiin myös pohtimaan perinteenkeruun tarkoitusta ja menetelmiä erilaisin harjoituksin, kyselyin ja katsomalla vanhoja kansatieteellisiä filmejä, kuvia ym. materiaaleja esimerkeiksi vanhasta perinteentallentamisesta. Oppilaat haastettiin pohtimaan nykyajan arkea, sen muuttumista (mm. vanhempien ja isovanhempien kouluaikaan verrattuna) ja mitä nykyarjen elementtejä olisi hyvä tallentaa tulevia sukupolvia varten. Oppilaat oli jaettu opettajien toimesta ryhmiin, joille valittiin aihealueet nykypäivän tallentamiseen. Tavoitteena on tallentaa monipuolisesti erilaisin dokumentointimenetelmin pöljäläisen koululaisen arki vuonna Ryhmien töistä laaditaan lopuksi kokoelma, joka tallennetaan Siilinjärven museoiden ja kotiseutuarkiston kokoelmiin ja jota esitellään näyttelyssä tai kiertävänä pakettina esimerkiksi vanhustentaloissa. Työskentely jatkui 5.11., jolloin luokka kävi Kumulla tutustumassa museon valokuva- ja asiakirja-arkistoihin, museoammattilaisten työhön sekä Stipendiaattien repusta -näyttelyyn. 22 Näyttely esittelee Kuopion Isänmaallisen Seuran palkkaamien, stipendiaateiksi kutsuttujen perinteenkerääjien keruutyötä. Joulukuussa stipendiaattiluokka teki matkan myös Kuopion korttelimuseolle, jossa he tutustuivat kokoelmista vastaavan amanuenssin opastuksella esinekokoelmatyöhön. Käynnin lopuksi he vierailivat myös museon joulunäyttelyssä. Savon Sanomat teki tällä vierailulla lehtiartikkelin stipendiaattiluokasta. 21 Ks. hankkeen blogi: 22 Blogikirjoitus museokäynnistä:

26 25 Ensimmäisenä perinteenkeruun harjoittelutehtävänä luokka teki oman arki-illan dokumentoinnin syksyn aikana. Ryhmät myös aloittivat tallennusaiheisiinsa liittyvien haastattelujen tekoa. Työskentely jatkuu kevätlukukaudella 2014 ja sen etenemistä voi seurata hankkeen blogista. Savon Sanomat

27 26 Loppuhuipennus Hanke sai upean huipennuksen Pöljän koulun joulujuhlassa, jonka ohjelman koulu oli ideoinut pamuhankkeessa tehtyä ja opittua hyödyntäen: ohjelman kantavana teemana oli erilaisten jouluperinteiden esitteleminen ja pohtiminen esityksissä pohdittiin niin kivikauden kuin 1970-luvun, nykyajan ja tulevaisuudenkin joulua, tutustuttiin eri Suomen alueiden jouluperinteisiin sekä kerättiin tietoa jouluperinteistä ennen ja nykyisin. Ohjelman juontajina toimivat stipendiaattiluokan perinteenkerääjät. Kivikauden taiteilijat ja muusikot esiintymässä Pöljän koulun joulujuhlassa Muuta hankkeessa toteutettua Draamatyöpajat Pöljän koululla Pamu-hankkeesta innostunut Pöljän koulun vanhempainyhdistys lähestyi hanketta tiedustelemalla, olisiko mahdollista järjestää yhteistyönä draamallisia työpajoja koululaisille. Työpajat päätettiin järjestää ja teemoittaa ne hankkeen mukaisesti esihistoria-aiheisiksi. Työpaja ostettiin teatteri-ilmaisun ohjaajalta, joka veti yhteensä kuusi työpajaa (kestoltaan á 3 tuntia) Pöljän koululla. Kaikki koulun oppilaat osallistuivat työpajoihin. Alla ohjaajan raportti työpajoista: Työpajan tarkoitus: Tuoda lasten tietoon vanha traditio, jossa ihmiset viihdyttivät toisiaan nuotion ääressä tanssien ja näytellen esim. metsästysretkiään sekä opiskella kivikauden eläimistöä, elinkeinoja ja -tapoja draaman keinoin. Työpajan runko: 1) virittäytyminen aiheeseen (tutustumisharjoituksia, näyttelijäntyön lämmittelytehtäviä sovellettuna kivikauden elementeillä, matalan kynnyksen harjoituksia) 2) vuorovaikutus (kontakti- ja yhteistyöharjoituksia, erilaisia draaman työtapoja esim. vanhojen satujen avulla), 3) draaman rakenne (pienten kohtausten suunnittelu ja näytteleminen, osalla ryhmistä harjoitusten aiheena oli kivikausi ajan riittävyydestä ja oppilaiden valmiuksista riippuen) Onnistumisen kokemukset: Lapset tiesivät kivikaudesta hyvin paljon etukäteen. Draaman työtavat toimivat hyvin myös niissä luokissa, joissa perinteinen luokkatyöskentely tuottaa haasteita; villeimmätkin pojat keskittyivät luomaan monimutkaisiakin esityksiä tarkasti ja hiljaisimmat oppilaat rohkaistuivat ilmaisemaan oman mielipiteensä jopa koko luokan edessä. Työpajat jäivät lapsille

28 27 mieleen ja opettajat käyttänevät harjoituksia ja näkemäänsä omassa opetuksessaan. Jokainen koululuokka osallistui työpajoihin, eli hanke tavoitti kaikki koulun oppilaat. Työpajat kustansi suurimmaksi osaksi Pöljän koulun vanhempainyhdistys, paikallismuseohankkeesta maksettiin ohjaajan palkkioita 500 euroa. Draamapajoista vaikuttaa olleen hyötyä myöhemmässä hankkeessa, oppilaat ovat osanneet heittäytyä kivikauden maailmaan eri työpajoissa. Koska monet oppilaista innostuivat draaman tekemisestä ja se tukee museohanketta, päätettiin draamapajoja jatkaa syksyllä 2013 osana paikallismuseohanketta. Opetuskaivauslaatikko ja arkeologian opetuspaketti Hankerahoja käytettiin myös museoiden koululaistyön kehittämiseen jatkoa ajatellen. Pöljän kotiseutumuseolla käy vuosittain koululaisryhmiä, useimmiten 5.-luokkalaisia, joilla alkaa historia uutena oppiaineena. Ongelmana on ollut, että kotiseutumuseon aihepiiri 23 riihineen ja savutupineen liittyy vasta 6. luokalla käsiteltäviin aiheisiin. Opettajat ovat toivoneet luokilleen esihistoriaan liittyvää museo-opetusta. Koska kotiseutumuseon ja sen yhteydessä olevan kotiseututalon alue on toimiva monenlaiseen ulkona puuhasteluun, valmistettiin hankerahoilla kotiseututalon pihalle opetuskaivauslaatikot, joissa koululaiset voivat tutustua ohjatusti arkeologin työhön. Opetuskaivauslaatikot odottamassa koululaisryhmää. 23 Pohjoissavolaisen itsellisen pienviljelijän pihapiiri lukujen taitteesta: savutupa, morsiusaitta, maitoaitta, navetta, eloaitta, riihi ja savusauna.

29 28 Kaivauslaatikko on noin 120 x 120 cm kokoinen hiekkalaatikko, joka on jaettu neljään kaivausruutuun. Hiekkaan on piilotettu arkeologisia löytöjä markkeeraavia esineitä. Jotta kaivauslaatikon löytöjä ei vahingossakaan sotkettaisi oikeisiin arkeologisiin artefakteihin, on esimerkiksi keramiikanpalaset merkattu taustapuoleltaan erilaisilla leimoilla. Kaivajat saavat kaivauslaatikkoa varten laaditun monistetun tasokartan, johon he merkkaavat löytönsä. Loppusyksyllä hankittiin vielä vaaituskone tarvikkeineen koululaisten käytettäväksi. Laatikoita kokeili useampikin koululaisryhmä loppusyksyllä 2013 ja ne saivat hyvän vastaanoton. Yleensä laatikoita käytettiin museokierroksen yhteydessä niin, että puolet luokasta lähti opastetulle museokierrokselle ja toinen puoli jäi työskentelemään kaivauslaatikoille opettajan johdolla. Opettajia varten luotiin selkeät ohjeistukset laatikoiden käyttöön sekä arkeologin työstä, kaivauksista ja yleisimmistä löytötyypeistä kertovat infotaulut, joihin oppilaat tutustuivat opettajan johdolla. Tämä työskentelymalli vaikuttaa toimivalta ja jää Siilinjärven museoiden käyttöön koululaisten ja muidenkin kiinnostuneiden ryhmien kanssa. (Jatkokehitysideana on myös tuottaa kannettava versio kaivauslaatikosta, jolla arkeologiaa voisi esitellä erityisryhmille, kuten näkövammaisille.) Lisäksi laadittiin keväällä hanketta varten Kuopion museolta lainassa olleen arkeologian opetussalkun pohjalta oma arkeologian opetuspaketti Siilinjärven museoiden opetuskäyttöä varten. Paketissa on mm. näytteitä erilaisista kivikaudella käytetyistä materiaaleista (mm. piikiveä ja kvartsia iskoksineen, punamultaa, luita, palasia eläinten taljoista ja sarvista, simpukankuoria ym.) sekä esineistä (keramiikkaa, onki, linko, kaapimia, kirves, siimanpainoja, savisoittimia ym.). Lisäksi pakettiin kuuluu kirjallisuutta 24 ja muuta aiheesta koottua tietoa tulosteina. 24 Aino Nissinaho: Muinaishaudan salaisuus ja kuinka se paljastetaan. Arkeologian opaskirja nuorille & Paula Purhonen Tiina Miettinen: Elämää kivikauden Suomessa.

30 29 Opetuspaketin sisältöä kartutetaan edelleen, mutta se on kuitenkin jo nykyiselläänkin käyttövalmis lainattavaksi kouluille. Opetuspaketin sisältöä.

31 30 Yhteenvetoa Hankkeessa mukana olleet yhteistyökumppanit ja sidosryhmät: - Toivalan koulu - Pöljän koulu - Pöljän päiväkoti - Pohjois-Savon Riistanhoitoyhdistys - GTK Itä-Suomen yksikkö/kuopio - Pohjois-Savon taidetoimikunta/läänintaiteilija Markku Ruotsalainen - Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos - Pohjois-Savon Metsäkeskus/ - Keramiikkastudio Jenni Linnove - Kuopion Kivikerho ry. - Kuopion museo - Uutis-Jousi - Pöljän kyläyhdistys - Pöljän koulun vanhempainyhdistys - Siilinjärven kunta/tekniset palvelut - Leena Ollikainen - Laura Elina Martikainen - Väinö Holopainen - Kiia Möller - Päivi Hagroos Hankkeeseen kulunut aika ja työpajoihin osallistuneiden oppilaiden määrä Osallistumismäärään on laskettu jokainen oppilaiden kanssa työskentelykerta, eli sama oppilas kertautuu moneen kertaan. Suunnittelu, palaverit, valmistelu, materiaalien tuottaminen Toivalan koulu Pöljän koulu Blogi, raportointi ym. yleinen Yht. n. 79 tuntia n. 64 tuntia 148 tuntia Työpajat määrä/tuntimäärä 19 kpl 53 tuntia 29 kpl 66 tuntia 48 kpl 119 tuntia Yht. = 132 tuntia = 130 tuntia n. 25 h 287 tuntia Osallistuneet oppilaat osallistunutta oppilasta

32 31 Hankkeessa järjestyt työpajat ja tilaisuudet Kevät Pöljä: Arkeologian aloituspaketti (luento + arkeologian opetuslaukku) jokaiselle luokalle (6 x) 2.4. Toivala: Arkeologian aloituspaketti 2. ja 5. luokalle 4.4. Toivala: Pienoismallityöpajan aloitus: tiedonhaun oppitunnit ja ryhmäjaon tekeminen (2. & 5. luokka) 5.4. Toivala: Pienoismallityöskentelyn aloittaminen sekä pirtanauhatyöpaja (2. & 5. luokka) Toivala: Esitelmäluokan kanssa aloitus: tiedonhaun oppitunti. (6. luokka) Toivala: Pienoismallityöskentelyä. (2. & 5. luokka) Toivala: Pienoismallityöskentelyä: haastattelukäynti maalaistalon pihapiiri-ryhmän kanssa Toivalan 1. tilalla. (2. & 5. luokka) Toivala: Tutustumiskäynti savutupa-pienoismalliryhmän kanssa Haapamäen havaintotilan savutuvassa ym. savutupapienoismalliryhmän kanssa sekä haastattelu. (2. & 5. luokka) Toivala: Esitelmäluokan ohjaus. (6. luokka) Toivala: Pienoismallityöpaja. (2. & 5. luokka) Toivala: Pienoismallit: Tutustumiskäynti Haapamäen havaintotilalla savusauna-ryhmän kanssa. (2. & 5. luokka) Toivala: Käynti Kuopion museolla pienoismalliluokkien kanssa, jossa tutustumista eri ryhmien aihepiireihin kuuluviin esineisiin. (2. & 5. luokka) Toivala: Lautanauhatyöpaja. (6. luokka) 2.5. Toivala: Pienoismallit: haastattelukäynti ja tutustuminen vanhaan huvilaan Toivalassa maatalon pirtti-ryhmän kanssa. (2. & 5. luokka) 6.5. Pöljä: Ansatyöpaja Pöljän koululla yhteistyössä Pohjois-Savon riistanhoitoyhdistyksen kanssa. (1. luokka ja esikoululaiset) Toivala: Pienoismallityöpaja. (2. & 5. luokka) Pöljä: Draamatyöpajat 6 kpl (kaikille luokille) Toivala: Pienoismallityöpaja. (2. & 5. luokka) Toivala: Pienoismallityöpaja. (2. & 5. luokka) Toivala: Pienoismallityöpaja. (2. & 5. luokka) Toivala: Pienoismallityöpaja. (2. & 5. luokka) Syksy Paikallismuseohanketta ja siinä oppilaiden tekemiä töitä esittelevä näyttely Siilinjärven kunnantalolla Pöljä: Kivikauden taide -oppitunnit (1. & 2. luokka) Pöljä: Kivikauden taide -luokkien vierailu Kuopion korttelimuseolla savityöpajoissa. ((1. & 2. luokka) Pöljä: Hankkeen esittely koulun vanhempainillassa oppilaiden vanhemmille

33 Pöljä: Rumputyöpaja, (3B-luokka) Pöljä: Savisoitin-työpaja (4. luokka) Pöljä: Sadekeppi ja tuulikannel -työpaja (3A-luokka) Pöljä: Kampakeraaminen saviastia makkaratekniikalla -työpaja (6. luokka) Pöljä: Tulevaisuuden perinteenkerääjät: 1. työpaja (5. luokka) Pöljä: Tulevaisuuden perinteenkerääjät: tutustuminen museon arkistoihin, muuhun museotyöhön sekä Stipendiaattien repusta-näyttelyyn Kumulla. (5. luokka) Pöljä: Tulevaisuuden perinteenkerääjät: kotitehtävien purku ja oman aihepiirin dokumentoinnin suunnittelu. (5. luokka) Pöljä: Kivityöpaja (6. luokka) Pöljä: Työpaja: rummun viimeistely ja vihkiminen. (3B-luokka) Pöljä: Luento Kivikauden elinkeinot ja ravinto. (6. luokka) Pöljä: Stipendiaattiluokan vierailu Kuopion korttelimuseolla. (5. luokka) ( Pöljä: Koulun joulujuhla, jonka ohjelmassa hyödynnettiin museohankkeessa tehtyjä ja opittuja asioita) Lisäksi vuoden 2014 aikana tullaan järjestämään Siilinjärven kunnantalon näyttelytilassa laajempi hankkeen tuloksia esittelevä näyttely. Siilinjärven museoiden paikallismuseohanke mediassa Uutis-Jousi: Hangas, takka, nakki ja käpälauta Pöljällä tunnetaan nyt vanhat ansat Uutis-Jousi: Toivalassa on innostuttu kylän historiaan Tämä on meille kaikille innostava projekti. Juttuun liittyvä video lehden Facebook-sivuilla: &theater Radio Savon juttu stipendiaattiluokasta Savon Sanomat: Perinteitä keräämässä Museo avaa lapsille toimintansa merkitystä. Juttu stipendiaattiluokasta.

34 33 Hankkeelle asetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Toivalasta saatu palaute - Monille oppilaille syntyi kipinä historiaan, varsinkin luokilla. Pienoismallit elävät opetuksessa mukana ja vanhoista asioista keskustellaan eri oppiaineissa. - Oppilaiden vanhemmilta tuli koululle innostunutta palautetta: kodeissa oli innostuttu paikallishistoriasta ja sitä tukevasta hankkeesta ja tutkittu oppilaiden kotiin tuomia hankkeessa tehtyjä opetusmateriaaleja innolla luokan opettajalta saatu palaute: Hankkeen tavoitteet [kotiseudun historiaan tutustuminen, tiedonhankinta- ja ryhmätyötaitojen opettelu, dokumentointi, oleellisen tiedon hahmottaminen, projektityön ymmärtäminen, oman työn esittäminen muille, historian tekeminen eläväksi ja kiinnostuksen herättäminen] onnistuivat hyvin. Saimme projektin myötä hyvän työtavan lähestyä historiaa tai muitakin oppiaineita. Yhteistyö museohenkilökunnan ja paikallisten ihmisten kanssa, koimme sen oikein hyväksi. Hyödynnämme projektin töitä ja verkkomateriaalia opetuksessa ja tutustumisessa paikallishistoriaan. - Pienoismallityöskentelyssä kohdatut ongelmat ja parannusehdotukset: projektin ajallinen ja työmäärällinen pituus, oppilaiden oli vaikea hahmottaa koko pienoismallia kerralla. Tulevaisuudessa kannattaisi tehdä vain 1-2 pienoismallia/luokka ja jakaa työ pienempiin osiin ryhmille. (Aihetta on käsitelty tarkemmin kappaleessa Mitä tekisimme toisin jälkiviisautta pienoismalliprojektiin.) - Esitelmätyöskentelyssä kohdatut ongelmat ja parannusehdotukset: Oppilaalla vaikeuksia hahmottaa oleellinen tieto aiheensa kannalta. Hieman pitkä ja vaativa projekti ikäisilleen, sillä sisälsi paljon itsenäistä tiedonhakua. Jatkossa aiheet kannattaa rajata selkeästi ja riittävän suppeiksi. Oppilaat kuitenkin selvisivät hyvin ja pääosin pitivät työskentelystä. Hankkeen tavoitteena oli löytää koulujen paikallishistorian opetukseen uusia, elämyksellisiä keinoja ja vahvistaa oppilaiden paikallisidentiteettiä. Hankkeen työpajat tukivat myös tiedonhankinta- ja ryhmätyötaitojen opettelua sekä projektityön ymmärtämistä. Hankkeen alku oli hieman hapuilevaa, mistä syystä hankkeessa oli kevätpuolella myös muutamia kokonaisuudesta irrallisiksi jääneitä työpajoja (nauhatyöpajat), mutta nekin elävöittivät osaltaan historiaa. Näihin pajoihin ei myöskään tarvittu rahallista panostusta, sillä materiaalit niihin löytyivät koululta ja kunnan kulttuuritoimesta, vetäjät kunnan kulttuuritoimesta sekä viereisen Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijoista. Koulu koki yhteistyön Ingmanin kanssa hyödylliseksi ja se mahdollisesti avasi keskinäisen yhteistyön näiden kahden oppilaitoksen välille, joten millään tavalla turhaksi nauhatyöpajoja ei voida laskea. Vaikka Toivalan koululla koulun suuresta koosta johtuen hankkeeseen osallistui vain muutama luokka, näkivät muutkin luokat hankkeen työskentelyä ja siinä syntyneet tulokset (pienoismallit, nettikartta, esitelmät) jäävät koko koulun käyttöön.

35 34 Pöljältä saatu palaute Pöljältä kerättiin erillinen palaute opettajilta sekä oppilaiden luokittain miettimä palaute. Palaute hankkeesta oli hyvää, hankkeeseen osallistuminen oli koettu helpoksi, elämykselliseksi ja uusia opetuskeinoja ja -välineitä antaneeksi. Konkreettinen tekeminen ja sen kautta oppiminen korostui sekä opettajien että oppilaiden antamassa palautteessa parhaiten mieleen jääneenä asiana. Oppilaille oli jäänyt hyvin mieleen myös kevätlukukaudella luokissa kierrätetty esihistorian opetuslaukku sekä tietenkin myös museovierailut. Myös yhteistyö koulun ulkopuolisten henkilöiden (museoamanuenssi ja muut ulkopuoliset työpajojen vetäjät) kanssa koettiin mukavaksi ja vaihtelua tarjoavaksi työskentelytavaksi. Sekä oppilaat että opettajat olisivat palautteen mukaan valmiita osallistumaan toistekin hankkeessa toteutettuun työpajatyyppiseen työskentelyyn. - Ymmärsin, ettei kivikaudella ollut helppo tehdä itse ruukkuja, nuolenkärkiä. - Tunnit olivat ihan kivoja, mutta kaikki ei ollut kauhean helppoa. - Mukavinta oli kivenhionta. - Olisin halunnut tehdä savesta jotain muutakin. - Päiviä olisi voinut olla enemmän. - Historia tuli tutuksi myös alaluokkalaisille. Mahdollisuuksia uusiin toimintoihin/retkeen museoon. - Tutustuminen kivikauden ihmisten elämään, elinkeinoihin, kulttuuriin jne. 5. luokalla kivikaudesta opittujen asioiden mieleen palauttaminen ja syventäminen. - Opettaja sai vinkkejä käsitellä asiaa 5. luokan historiassa. Koululle jäävät työpajojen tuotokset + muu materiaali ovat hyviä havaintovälineitä jatkossa. - Kivikausi on laaja käsite -> runsaudenpula aiheita valittaessa. Muiden luokka-asteiden tuotokset ja tekemiset olisi hyvä saattaa paremmin oppilaiden tietoisuuteen -> näin syntyisi omaa aihealuetta laajempi käsitys kivikaudesta. Tulosten parempaa koontia koko koulun kesken toivottiin, eli että eri luokka-asteiden tuotokset ja tekemiset saatettaisiin paremmin koko koulun tietoisuuteen. Luokittain tapahtuneessa työskentelyssä muiden luokkien tekemiset jäivät helposti toisille hieman epäselviksi. Tähän myös museoamanuenssi kiinnitti huomiota. Tarkoituksena onkin järjestää vielä kevätlukukaudella päivä, jolloin jokainen luokka esittelisi toisille tekemisiään ja oppimiaan asioita, jotta hankkeen kokonaisuus hahmottuisi koko koululle. Hanke Siilinjärven museoiden näkökulmasta Pöljällä hankkeeseen osallistui koko koulu, mikä teki työskentelystä erityisen antoisaa puolin ja toisin: kaikki koululla edes suunnilleen tiesivät, mistä on kyse ja aihepiirinä ollut esihistoria alkoi elää koulun arjessa monella, etukäteen suunnittelemattomalla tavalla. Toivottavasti myös eri luokkien oppilaat vertailivat ja keskustelivat keskenään, mitä kukakin on tehnyt. Hanke huipentui koulun joulujuhlassa, jonka ohjelmassa hyödynnettiin hankkeessa valmistettuja esineitä sekä saatua tietotaitoa. Koko koulu oli erittäin sitoutunut hankkeeseen ja pienessä koulussa esimerkiksi tuntien uudelleenjärjestely, luokkatilojen vaihtaminen tarvittaessa ym. oli helpompaa kuin suurella koululla. Kummallakin koululla hankkeen työpajat jäivät kuitenkin niihin osallistumattomille oppilaille ja opettajille ainakin osittain epäselviksi. Toivalassa tehdyt pienoismallit toki puhuvat puolestaan. Pöljän koululla aiotaan järjestää vielä koko koulun yhteinen tilaisuus, jossa eri luokat esittelevät hankkeesta saamiaan tietotaitojaan toisille luokille, mahdollisesti myös vanhemmille.

36 35 Työpajoissa valmistetut käsityöt jäävät kouluille opetuskäyttöön. Oppilaille oli usein pettymys, kun he eivät saaneet viedä tekemisiään kotiin. Vastaavissa hankkeissa kannattaa tehdä hankkeen alussa selväksi, jos tehdyt työt on tarkoitus jättää koululle. Museoamanuenssi pyrki jokaisessa työpajassa tekemään esinekappaleet museoiden opetuskäyttöön. Niitä voi kierrättää jatkossa esihistorian opetuspaketin mukana muillakin kouluilla elävöittämässä opetusta. Hanke avasi Siilinjärven museoiden koululaistyön aivan uudelle tasolle. Aiemmin koululaistyö on käsittänyt lähinnä vain koulujen syksyiset käynnit kotiseutumuseolla. Nyt toiminta vietiinkin kouluille, mikä helpottaa sitä niiden kannalta, sillä museokäynnit järjestyvät kouluissa harvoin kuljetusten vuoksi (lukuun ottamatta Pöljän koulua, joka sijaitsee kävelymatkan päässä kotiseutumuseolta). Myös museolla tapahtuvaa koululaistyöskentelyä kehitettiin hankkeen aikana rakentamalla kotiseutumuseon pihalle opetuskaivausympäristö. Kotiseutumuseon toiminnallista ympäristöä aiotaan kehittää jatkossakin niin, että koululaisille olisi mahdollisuus oppia historiaa erilaisilla kokeiluilla. Hankkeessa löytynyt malli koululaistyölle jää käyttöön Siilinjärven museoiden toiminnassa. Em. toiminnallista oppimisympäristöä kotiseutumuseolla tullaan kehittämään. Lisäksi hankkeen aikana koottiin Siilinjärven museoille oma esihistorian opetuspaketti, jota museoamanuenssi voi käydä esittelemässä Siilinjärven kouluilla tai koulut voivat myös lainata sitä maksutta Siilinjärven museoilta. Tavoitteena on ulottaa hankkeen tapaista työpajatyöskentelyä myös muille Siilinjärven kouluille ainakin pienimuotoisesti. Hanke opetti museoamanuenssille monia uusia taitoja ja jatkossa museoamanuenssilla voikin vetää itsenäisesti ainakin useimpia hankkeessa tehtyjä työpajoja. Hanke tavoitti kohderyhmänsä, kahden siilinjärveläisen alakoulun oppilaat ja opettajat hyvin, sekä myös oppilaiden vanhemmat hankkeesta saadun palautteen perusteella. Hankkeesta tiedotettiin opettajille ja oppilaiden vanhemmille aika ajoin erilaisin tiedottein. Lisäksi paikallinen media teki hankkeesta useita juttuja ja hankkeelle avattu blogi tavoitti paljon kävijöitä. Hankkeen tiedotus ja kohderyhmien saavuttaminen vaikuttaa siis onnistuneen suunnitellulla tavalla. Hankkeelle saatu rahoitus auttoi hankkeen työpajojen toteuttamisessa helpottamalla materiaalihankinnoissa sekä mahdollistamalla ulkopuolisen osaamisen ostamisen. Tämänkaltainen työskentely ei kuitenkaan vaadi välttämättä erityisemmin varoja, sillä työpajoja voi toteuttaa hyvinkin pienimuotoisesti ja monet käytetyistä askartelumateriaaleista on mahdollista korvata kierrätyskeskuksista tai luonnosta löytyvillä materiaaleilla, kunhan niiden etsimiseen on käytettävissä aikaa. Ainakin luonnosta hankittavien materiaalien kerääminen kannattaa ulkoistaa oppilaille osana työpajoja. Työpajojen ja luentojen valmistelu vei moninkertaisesti odotettua enemmän museoamanuenssin aikaa. Toisaalta se johtui myös hankkeen elämisestä, kun ideat johtivat toiseen. Myös työpajamateriaalien hankkiminen ja hankkeeseen liittynyt viestiminen eri toimijoiden kanssa vei aikaa, mutta myös avasi uusia hienoja yhteyksiä ja mahdollisuuksia Siilinjärven museoiden ja muiden paikallisten toimijoiden kesken. Hanketta vetäneelle museoamanuenssille hanke oli erittäin antoisa ja varsinainen tehokoulutus museopedagogiikkaan. Se toi myös paljon hyvää julkisuutta museoille ja kunnan sivistyspalveluille. Suosittelemme vastaavanlaista paikallishistoriaa elävöittävää toimintaa kaikille museoille koosta riippumatta.

37 36 Hankkeessa käytettyä kirjallisuutta ja nettisivuja - Kirsti Manninen - Pirkko Kanerva: Kauan sitten - Lasten elämää viime vuosisadan Suomessa Lasten oma kirjakerho - Juha Kuisma Kirsti Manninen Jussi Kaakinen: Suomen lasten historia Otava. - Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja WSOY. - Toivo Vuorela : Suomalainen kansankulttuuri WSOY. - Savo ja sen kansa. Toim. Riitta Räsänen SKS. - Riitta ja Jukka Kasurinen: Siilinjärvi Puoli vuosisataa kunnan ja seurakunnan kehitystä Pertti Karppinen Eila Kauppinen: Entistä Siilinjärveä Siilinjärven kunta. - Siilinjärven rakennuskulttuuri, osa 2, Maaseutualue Pöljän kotiseutumuseon julkaisusarja Paula Purhonen Tiina Miettinen : Elämää kivikauden Suomessa Gummerus. - Aino Nissinaho: Muinaishaudan salaisuus ja kuinka se paljastetaan. Arkeologian opaskirja nuorille Pirkanmaan Maakuntamuseo. - Ahti Rytkönen: Savupirttien kansaa WSOY. - Timo Niiranen: Miten ennen asuttiin Vanhat rakennukset ja sisustukset Otava. - Kustaa Vilkuna: Työ ja ilonpito Otava. - Kustaa Vilkuna Eino Mäkinen: Isien työ Veden viljaa ja arkityön kauneutta Otava. - Matti Huurre: Kivikauden Suomi Otava. - Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa Otava. - Matti Hakulinen: Suursaimaa; Hiekkarantojen elämää 6000 vuotta sitten Geomatti. Nettisivut - Suomen Museot Online / Museovirasto - Kuvakokoelmat.fi / Museovirasto - Suomen esihistorian opetuspaketti / Museovirasto - Suomen esihistorian esineet / Museovirasto - Pielisen museon opetussivusto - Muuttuva maaseutu Historiallinen maatalous / Helsingin yliopisto, kansatieteen laitos - Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry:n nettisivusto - Päivä Eilisessä / Keski-Suomen museo - Kivikauden kylä / Saarijärven museo - Staalon ja maahisten maa / Saamelaismuseo Siidan lastensivut Internetissä - Kuopion Kulttuurihistoriallisen museon opetusaineistot - Pohjois-Savon muisti - Heikki Rantatupa historialliset kartat portaali / Jyväskylän yliopisto - Yle Areena / Oddasat - Yle Sápmi

38 37 Liite TULEVAISUUDEN PERINTEENKERÄÄJÄT - Pohjois-Savon koululaiset perinnettä tallentamassa Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU on yhteistyössä Kuopion Isänmaallisen Seuran, KIS:n, kanssa tehnyt Perinteenkeruun työpajan materiaalipaketin KIS:n 130 vuotisjuhlanäyttelyyn liittyen. Näyttely Stipendiaattien repusta on Kuopion museolla avoinna saakka. Näyttely kertoo KIS:n historiaa esine- ja perinnekeruun näkökulmasta. Työpajat kouluilla Työpajan materiaali on suunnattu Pohjois-Savon ala- ja yläkoululaisille. Materiaali on ladattavissa Kuopion kulttuurihistoriallisen museon KUHMU:n kotisivuilta. Työpajaa varten on tehty myös museolta lainattava materiaalipaketti. Työpajan tarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria oman paikkakuntansa ja perheensä historiaan sekä perinteisiin. Eri aihealueittain jaettujen tehtävien avulla koululaiset pääsevät tutkimaan ja pohtimaan perinnettä omassa elinpiirissään eri näkökulmista. Tarkoituksena on myös avata museotyötä ja saada koululaiset tutustumaan omaan kotiseutumuseoonsa ja sen toimintaan. Työpajakokonaisuus toimii museolla näyttelyyn tutustumisen ja opastusten kautta, maakuntien kouluissa ja oppilaiden kotona työpajoina sekä sosiaalisessa mediassa. Työpajan voi tehdä joko kotisivuilta tulostettavien tehtävien tai museolta lainattavan materiaalipaketin avulla. Stipendiaattiluokkana Pöljän koulun 5 lk. KUHMU aloittaa samaan aikaan Perinteenkeruun työpajan kanssa stipendiaattiluokkatoiminnan. Stipendiaattiluokka toimintaa pilotoimaan valittiin Pöljän koulun 5 luokka. Luokka vaihtuu vuosittain ja se valitaan Pohjois-Savon alueen kouluista. Stipendiaattiluokan kanssa on tarkoituksena tutustua perinteenkeruuseen Perinteenkeruun työpajaa syventäen ja sekä erityisesti tutustuen museotyöhön lähemmin. Stipendiaattiluokalle avataan museolla vierailujen aikana museotyötä. Ennen kaikkea innostaa kaikella tavalla kiinnostumaan oman suvun, perheen, paikkakunnan perinteistä sekä tietenkin avata mystistä museotyötä; sen merkityksiä ja arvoja. Kaikki perinteenkeruun työpajan materiaalit on eilen ladattu nettiin, löydät ne osoitteesta:

39 38 Tiedustelut hankkeesta: Heidi Pelkonen museoamanuenssi Siilinjärven kunta Sivistyspalvelut/Kulttuuri Kasurilantie 1, PL Siilinjärvi