Nuorten ohjaus tulisi kohdistaa riskiryhmiin

Transkriptio

1 Nuorten ohjaus tulisi kohdistaa riskiryhmiin Petri Koivisto, opintopsykologi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari, Kela, Helsinki

2 Nuorten uraohjauksen vaikuttavuus (Kid & Killeen 1992; Kid 2006; Koivisto, 2010; Maguire 2004; Watts 1999; Whiston, 2001) Interventio Välitön vaikutus (oppimisvaikutus): Valmistautuneisuus ajankohtaisten urakehitystehtävien ratkaisuun ja urasiirtymien hallintaan Pitkäaikaisvaikutukset: uravalinnan toteuttaminen, työuran vakiinnuttaminen uratyytyväisyys, elämään tyytyväisyys, mielenterveys

3 Nuorten uraohjauksen vaikuttavuustutkimuksen keskeisiä kysymyksiä Aikaisempi tutkimus osoittanut interventioilla oleva välittömiä vaikutuksia työuralle valmistautumiseen (Brown & Ryan Krane 2000; Oliver & Spokane 1988; Spokane & Oliver, 1983; Whiston, Brecheisen & Stephens 2003; Whiston, Sexton & Lasoff, 1998) Mitkä ovat pitkäaikaisvaikutukset? Mielenterveys- ja hyvinvointivaikutukset? Keihin vaikutukset kohdistuva? Mikä on oletettujen mediaattoreiden rooli? (Brown & Ryan Krane 2000; Hepner & Hepner 2003; Whiston, Brecheisen & Stephens 2003)

4 Kohti työelämää menetelmä (Koivisto 2010) Kohderyhmä: uravalintaan valmistautuvat nuoret Välitön tavoite: vahvistetaan valmistautuneisuutta uravalintaan ja urasuunnitteluun kohdistuvia myönteisiä asenteita Pitkäaikaistavoite: edistetään koulutus- ja työuran valintaa, mielenterveyttä ja ehkäistään uraongelmien kielteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Tutkimukseen osallistui 1034 porilaista ja hyvinkääläistä yhteisvalintaan valmistautuvaa 9- luokkalaista 4

5 Kohti työelämää ryhmämenetelmän välittömät vaikutukset (Kiuru, Koivisto, Mutanen, Nurmi & Vuori, 2011) Koivisto 2010, Koivisto, Vinokur & Vuori, 2011) 1. Nuorten valmistautuneisuus uravalintaan (uravalintapystyvyys ja vastoinkäymisiin varautuminen) vahvistuu 2. Urasuunnitteluun ja koulutukseen kohdistuvat asenteet (hyödyllisyys, tärkeys) vahvistuvat 3. Vaikutus keskimäärin pieni (0%-4%) 4. Vaikutus valmistautuneisuuteen ja asenteisiin suurempi (3-9%) osallistujilla, joilla lähtötaso ko. muuttujissa ennen interventiota matala 5. Välitön vaikutus katosi viidessä kuukaudessa.

6 Vaikututtavuus vuoden seurannassa (Koivisto 2010; Vuori, Koivisto, Mutanen, Salmela-Aro & Jokisaari 2008, 2009) 7. Oppilailla, jotka luokiteltiin depressioriskiryhmään, menetelmä vähensi depressio-oireita. 8. Oppilailla, joilla oli depressioriski ja oppimisvaikeuksia, menetelmä vähensi kouluuupumusta. 9. Kongruenssihypoteesin mukainen tulkinta: menetelmä edisti riskiryhmiin kuuluneiden nuorten koulutusvalintaa toisen asteen opintoihin siirryttäessä.

7 Koulutuksesta työhön menetelmä Kohderyhmä: toisen asteen ammatillisista opinnoista työelämään siirtyvät nuoret Välitön tavoite: vahvistetaan valmistautuneisuutta työelämään siirtymiseen ja tehokkaiden työllistymisstrategioiden käyttöön kohdistuvia myönteisiä asenteita Pitkäaikaistavoite: ammatinvalinnan toteuttaminen työmarkkinoilla ja työuran vakiinnuttaminen Tutkimukseen osallistui 416 Porin ammattiopiston viimeistä lukuvuotta suorittavaa vuotiasta nuorta 7

8 Koulutuksesta työhön ryhmämenetelmän vaikutukset 10 kuukauden seurannassa (Koivisto 2010; Koivisto, Vuori & Nykyri 2004, 2007) 1. Koulutuksesta työhön -ryhmillä voidaan edistää nuorten työllistymistä koulutusta ja urasuunnitelmia vastaaviin tehtäviin. 2. Koulutuksesta työhön ryhmiin osallistuminen tukee työllistymisen ohella työelämään sekä talouteen ja omaisuuteen kohdistuvien tavoitteiden asettamista. 3. Koulutuksesta työhön ryhmillä voidaan ennaltaehkäistä depressio-oireita ja psyykkistä rasittuneisuutta psyykkisen terveyden suhteen riskiryhmään kuuluvilla nuorilla.

9 Baseline (T1) Pre-Transition Phase Intervention and Immediate Response (T2) Post-Transition Phase 10-month follow up (T3) Employment -.09 n.s. Employment Status..35 From School to Work Group Method Control Condition = 0 Experimental Condition = Employment Preparedness Employment Preparedness.13 n.s Work-Life Goals.06 n.s. Work-Life Goals Financial Strain.60 Financial Strain Depressive Symptoms (Koivisto 2010, Koivisto, Vuori & Vinokur 2010) 9.32 Depressive Symptoms

10 Johtopäätöksiä (Koivisto, 2010) 1. Nuorten ammatinvalintaa, ammatinvalinnan toteuttamista työelämässä ja mielenterveyttä voidaan edistää sosiaaliskognitiivisen uraohjauksen keinoin. 2. Keskimääräiset pitkäaikaisvaikutukset ovat suhteellisen pieniä koko ikäryhmään kohdistetuissa interventioissa. 3. Jotkut vaikutuksista esiintyvät ainoastaan riskiryhmissä. 4. Kustannustehokkuutta voidaan lisätä kohdentamalla ja kehittämällä ryhmänohjausta eri syistä riskiryhmiin kuuluvien ja eniten hyötyvien tarpeisiin 5. Näillä nuorilla on usein muita heikommat valmiudet selviytyä ajankohtaisista urakehitystehtävistä tai urasiirtymistä. He ovat usein myös psyykkisesti muita nuoria rasittuneempia ja heillä saattaa olla masennusoireita ja/tai oppimisvaikeuksia. 6. Uraohjauksen tulisi tavoitteiden tulisi vastata osallistujien henkilökohtaisia tavoitteita 10

11 Pohdintaa TE-toimistojen nuorten palvelujen kannalta 1. Riskiyhmät korostuvat TE-toimistojen asiakaskunnassa 2. TE-toimistojen tulisi kehittää sensitiivisyyttä työttömyyden ja koulupudokkuuden taustalla olevien ongelmien tunnistamisessa ja huomioimisessa. 3. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa (koulut, mielenterveyspalvelut, järjestöt, Erilaisten oppijoiden liitto, Autismi- ja aspergerliitto, Uudenmaan vammaispalvelusäätiö) 4. Edistävän mielenterveystyön ja työuran vakiinnuttamisen näkökulmat tulisi integroida TEtoimistojen nuorten työnhakuryhmiin 5. Koulutuksesta työhön menetelmän soveltaminen 11

12 Kiitos! 12