Motivaatio ja hyvinvointi elämän siirtymissä
|
|
- Taisto Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katariina Salmela-Aro Motivaatio ja hyvinvointi elämän siirtymissä Mikä meitä elämässä liikuttaa? Kuljen matkan nuoruudesta aikuisuuteen, nuoruuden kuohuista pitkään siltaan aikuisuuteen, tasapainoiluun työelämässä ja siltoihin vanhemmuuteen, mahdollisiin kivikkoihin matkan varrella sekä lopuksi interventioihin elämän siirtymissä, joiden avulla pyritään rakentamaan siltoja silloin, kun niitä ei ole. Tulokset perustuvat pitkittäistutkimuksiini, joissa ihmisiä on seurattu erilaisissa kriittisissä elämän siirtymissä. Elämänkulun motivaatiomallin mukaan neljä prosessia ovat keskeisiä tekijöitä (Salmela-Aro, Aunola & Nurmi, 2007; Little, Salmela-Aro & Phillips, 2007): suuntaaminen, suunnistaminen (valinta), säätely ja sopeuttaminen (4S-malli). Ihmiset elävät monien mahdollisuuksien, haasteiden ja rajoitusten maailmassa. Erilaiset instituutiot, kehitystehtävät, roolisiirtymät suuntaavat ja kanavoivat yksilön mahdollisuuksia ja rajoituksia. Keskeinen suuntaava tekijä on vuorovaikutuksellinen, interpersoonaalinen ympäristö, kuten muut ihmiset, esimerkiksi vanhemmat, ystävät, puoliso, työ- ja opiskelukaverit (Salmela-Aro, 2007). Ihmiset kuitenkin myös itse tekevät valintoja ja suunnistavat ja ohjaavat omaa elämäänsä omien tavoitteidensa avulla. Itsesäätelyn avulla ihmiset pyrkivät saavuttamaan tavoitteensa. Viime aikoina on korostettu sitä, että säätely tapahtuu usein muiden ihmisten kanssa ja tavoitteet voivat olla jaettuja muiden ihmisten kanssa (Salmela-Aro & Little, 2007). Vaikka ihmiset työskentelevät saavuttaakseen tavoitteensa, kaikki ei aina mene toivotulla tavalla. Tällöin joudutaan sopeutumaan: yksi keskeinen sopeutumiskeino on tavoitteiden muokkaaminen ja joskus on luovuttava tavoitteista (Salmela-Aro & Suikkari, 2008). Nuoruuden kuohut Nuoret elävät monien kuohujen, mahdollisuuksien, haasteiden ja rajoitusten kentässä, jotka kanavoivat heidän elämäänsä. He kuitenkin myös itse ohjaavat omaa elämäänsä ja sen polkuja ja valitsevat erilaisia kehitysympäristöjä itselleen. Koululaistemme osaaminen on maailman huippua, mutta silti nuorten psyykkinen terveys uhkaa rapistua. Koulu-uupumus on pitkittynyt kouluun liittyvä stressioireyhtymä, jolla on kolmet kasvot: uupumusasteinen väsymys, kouluun liittyvät kyynisyys ja riittämättömyyden tunteet. Koulu-uupumuksen mittaamiseksi on kehitetty toimiva menetelmä, BBI-10 (Salmela-Aro & Näätänen, 2005; Salmela-Aro, Kiuru, Leskinen & Nurmi, painossa). Tarkastelen uupumusta kolmen k:n kolmiomallin avulla: koulu, koti ja kaverit (Salmela-Aro, painossa). Kiire uuvuttaa koululaisia Olemme tutkineet eroavatko Suomen koulut toisistaan koulu-uupumuksen suhteen ja mitkä kouluun liittyvät asiat ovat yhteydessä nuorten koulu-uupumukseen sekä peruskouluissa että lukioissa (Salmela-Aro, Kiuru, Pietikäinen & Jokela, 2008). Tutkimus paljasti, että peruskouluissa koulu-uupumukseen oli erityisesti yhteydessä negatiivinen kouluilmapiiri. Mitä negatiivisempi kouluilmapiiri peruskoulussa oli, sitä enemmän siellä oli koulu-uupumusta. Negatiivinen kouluilmapiiri ilmeni kiireisenä ja rauhattomana työskentelyilmapiirinä. Sen sijaan, mitä enemmän peruskoulussa saatiin tukea koulun aikuisilta ja erityisesti kouluterveydenhuollosta, kouluterveydenhoitajalta, koulupsykologilta ja koululääkäriltä, sitä vähemmän koulussa koettiin koulu-uupumusta. Lukioissa sitä vastoin opettajien positiivinen motivaatio oli keskeinen suojaava tekijä. Mitä enemmän lukiolaiset kokivat opettajilta positiivista kannustusta, oikeudenmukaisuutta ja positiivista motivaatiota, sitä vähemmän lukiossa koettiin uupumusta. Tämän päivän riittämättömät resurssit kouluterveydenhuollossa tuntuvat hälyttäviltä. Toimivalla kouluterveydenhuollolla voitaisiin ennaltaehkäistä voimakas koulu-uupumus ja sen kroonistuminen. Tulokset osoittivat 374 Psykologia/5/2008
2 ESITELMÄ edelleen, että Suomen yläasteet ja lukiot eivät eroa toisistaan koulu-uupumuksen suhteen. Suomalaiset koulut ovat siis hyvin homogeenisia. Siirtymä lukioon ja menestyksen tavoittelu uuvuttaa nuoria Siirtymä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen on haastava siirtymä monelle nuorelle. Lukioon siirtyneillä koulu-uupumus lisääntyi lukiossa (Salmela-Aro, Kiuru & Nurmi, painossa), sen sijaan koulu-uupumus laski ammattikoulussa. Riittämättömyyden tunteet lisääntyivät erityisesti lukiolaistytöillä ja kyynisyyden tunteet lukiolaispojilla. Menestymisorientoituneet nuoret kärsivät eniten koulu-uupumuksesta (Tuominen-Soini, Salmela-Aro & Niemivirta, 2008). Kouluuupumus on vakava ilmiö: se johtaa masennukseen (Salmela- Aro, Savolainen & Holopainen, painossa). Koulusiirtymällä on keskeinen merkitys nuorten hyvinvoinnille ja nuoret tarvitsevat siinä tukea. Uupumus voi tarttua kaveripiirissä Kaverit vaikuttavat nuorten kouluun sopeutumiseen (Kiuru, Aunola, Nurmi, Leskinen & Salmela-Aro, 2008). Sopeutumisongelmat kasautuvat tiettyihin ryhmiin. Koulu-uupumus on kaveriporukassa tarttuvaa, kun taas nuoret hakeutuvat ryhmään, jossa on kouluintoa. Samoin tiivis vastavuoroinen kaveriporukka auttaa nuoria jaksamaan. Tytöt pärjäävät koulussa paremmin, mutta kärsivät poikia yleisemmin koulu-uupumuksesta. Nuorten tyttöjen hyvinvointi on asia, mihin kouluissa tulee tulevaisuudessa puuttua entistä hanakammin. Uupumus voi tarttua myös perheessä: kouluuupuneilla tytöillä näyttää myös olevan työuupunut äiti. Pitkä silta aikuisuuteen Ikävuosia on viime aikoina kuvattu pitkittyneenä siirtymänä aikuisuuteen (muotoutuva aikuisuus, emerging adulthood, Arnett; 2000; Salmela-Aro & Helve, 2006). Siirtymä aikuisuu- teen on siirtynyt aina 30-vuoden paikkeille saakka. Arnettin mukaan tähän ikään kuuluu keskeisesti itsen tutkiminen, kokemus siitä, että on erilaisten elämän vaiheiden välissä ja suuret elämän muutokset. Tässä iässä on kaksi keskeistä kehitystehtävää: työ ja rakkaus. Olemme tutkineet samoja nuoria aikuisia 15-vuoden ajan ja tarkastelleet, miten nuoret aikuiset navigoivat elämäänsä haasteiden, mahdollisuuksien ja vaatimusten kentässä (HELS, Helsinki University Longitudinal Study -tutkimus). Tässä iässä nuoret aikuiset kohtaavat paljon erilaisia vaatimuksia koskien toisaalta koulutusta ja työelämää, ja toisaalta perheen perustamista (Salmela-Aro, Aunola & Nurmi, 2007). Ne ovat samalla merkkejä siirtymästä aikuisuuteen. Monet näistä kehitystehtävistä kestävät vuosia ja sisältävät monia vaiheita. Esimerkiksi työelämään siirtymä sisältää koulutuksen hankkimisen ja päättämisen, erilaisten työpaikkojen hakemisen ja kokeilemisen ja sitä kautta vakaamman siirtymän työelämään. Lisäksi siirtymät vaikutta- 375
3 SALMELA-ARO vat toisiinsa, erimerkiksi siirtymä työelämään ja siirtymä vanhemmuuteen ovat usein kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Hyvä itsetunto ja optimismi ennakoivat menestystä työelämässä Itsearvostus ja optimismi lisääntyvät korkeakouluopintojen aikana (Salmela-Aro & Nurmi, 2007). Uusi konteksti, kuten opintojen aloittaminen, on mahdollisuus: uusien haasteiden kautta voi saada positiivisia kokemuksia, jotka parantavat itsetuntoa ja luottamusta elämään. Henkilöllä, jolla oli hyvä itsetunto korkeakouluopintojen aikana, oli kymmenen vuotta myöhemmin todennäköisemmin vakituinen työpaikka kuin sellaisella opiskelijalla, jolla oli huono itsetunto. Myös hänen palkkansa oli parempi ja työintonsa oli korkeampia. Mitä huonompi itsetunto opiskelijalla oli opintojen aikana, sitä todennäköisemmin hän oli työttömänä kymmenen vuotta myöhemmin. Niillä nuorilla aikuisilla, joilla oli huono itsetunto opiskeluaikanaan, oli myös suurempi riski loppuun palamiseen työssään. Hyvä itsetunto ja optimismi suojaavat työntekijää loppuun palamiselta. Itseensä tyytyväinen työntekijä uskoo omiin kykyihinsä, suuntautuu aktiivisesti haasteisiin ja kykenee selviytymään stressaavista tilanteista. Työtyytyväisyyttä nostaa se, että pystyy kohtaamaan työpäivän vaikeat tapahtumat haasteina, eikä pelkää epäonnistumista. Masennus hankaloittaa työelämään siirtymistä Masentuneisuudesta kärsivien opiskelijoiden masentuneisuus Silta vanhemmuuteen: lapseen suuntautuminen vähentää masentuneisuutta lisääntyi korkeakouluopintojen aikana (Salmela-Aro, Aunola & Nurmi, 2008). Vakavista masennusoireista kärsivien ryhmässä, johon kuului 16% opiskelijoista, oli vaikeuksia kehitystehtävien suorittamisessa, esimerkiksi ystävyyssuhteiden solmimisessa ja suhteissa vanhempiin. Vaikeudet johtavat herkästi pessimismiin ja epäonnistumisen odotuksiin, mikä lisää passiivisuutta ja haastavien tilanteiden välttelyä. Nämä vääristyneet toimintastrategiat aiheuttavat vuorostaan masennusta. Ollaan kehässä, josta on vaikeaa päästä ulos. Silta vanhemmuuteen muuttaa elämän suuntaa Siirtymä vanhemmuuteen on yksi keskeisimmistä aikuisuuden kehitystehtävistä. Siirtymä vanhemmuuteen on myös lopullinen elämänmuutos. Siinä se eroaa esimerkiksi siirtymästä työelämään. Työelämästä voi joutua työttömäksi, mutta vanhemmuus jatkuu läpi elämän. Naisten elämässä siirtymässä vanhemmuuteen tapahtuu suuria fysiologisia ja ulkonäköön liittyviä muutoksia. Myös naisten sosiaaliset roolit ja suhteet muihin ihmisiin muuttuvat. Kai- ken kaikkiaan naisten elämänrakenne käy läpi suuren muutoksen naisen siirtyessä äitiyteen. Myös miesten elämässä tapahtuu muutoksia heidän siirtyessä isyyteen. Haasteiden ja vaatimusten muutokset heijastuvat muutoksina tavoitteissa. Onnistuminen henkilökohtaisten tavoitteiden sopeuttamisessa muuttuneeseen kontekstiin, haasteisiin ja vaatimuksiin luo pohjan hyvinvoinnille. Pitkittäistutkimuksemme tulokset (Nyytti-tutkimus) osoittivat, että siirtymässä vanhemmuuteen henkilökohtaisten tavoitteiden sopeuttaminen muuttuneisiin vaatimuksiin lisäsi hyvinvointia, kun taas elämäntilanteen, ympäristön ja kehitystehtävien vaatimusten huomioimatta jättäminen vähensi hyvinvointia (Salmela-Aro, Nurmi, Saisto & Halmesmäki, 2000, 2001). Vanhemmiksi tulevien tavoitteet muuttuivat raskausajasta lapsen syntymään ja sen jälkeiseen aikaan: äitien työelämään liittyvät tavoitteet vähenivät ja korvautuivat ensin raskausaikaan ja synnytykseen liittyvillä tavoitteilla ja myöhemmin lapseen ja perheeseen liittyvillä tavoitteilla (Salmela-Aro, 2002). Kaiken kaikkiaan lähes kaikki naisten henkilökohtaiset tavoitteet 376 Psykologia /5/2008
4 ESITELMÄ muuttuvat siirtymässä äitiyteen. Varsinkin ensisynnyttäjillä, joille siirtymä äitiyteen oli uusi asia, tavoitteiden sisällöt muuttuivat voimakkaasti siirtymän haasteiden mukaisesti. Äidit, joilla oli lapsia ennestään, suuntautuivat sen sijaan ensisynnyttäjä äitejä nopeammin jälleen työelämään liittyviin tavoitteisiin lapsen syntymän jälkeisenä aikana. Henkilökohtaisten tavoitteiden muutoksia tarkastelevat tulokset osoittivat, että siirtymässä vanhemmuuteen naiset muuttivat koko siirtymän ajan tavoitteitaan uutta tilannetta vastaavaksi. Ihmiset luovat ja muuttavat jatkuvasti henkilökohtaisia tavoitteitaan voidakseen paremmin sopeutua uusiin elämän haasteisiin, vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Tavoitteiden muokkaus myös vaikutti äitien hyvinvointiin vanhemmuuteen siirtymän aikana. Naisten tulevaan synnytykseen ja lapseen liittyvien tavoitteiden lisääntyminen vähensi naisten masennusta raskauden aikana. Samoin naisten perheeseen ja puolisoon liittyvien tavoitteiden lisääntyminen loppuraskaudesta lapsen syntymän jälkeiseen aikaan vähensi naisten masennusta. Masentuneisuus lisääntyi, jos eksistentiaalisten itseen liittyvien tavoitteiden määrä lisääntyi siirtymässä vanhemmuuteen. Tulokset osoittivat, että henkilökohtaisten tavoitteiden sopeuttaminen kontekstin vaatimusten mukaisesti lisäsi hyvinvointia, kun taas tilanteen muutosten huomiotta jättäminen heikensi hyvinvointia. Äidiksi tuleminen muuttaa naisen elämää merkittävällä tavalla. Sopeutuminen muutoksiin lisää hyvinvointia. Siirtymässä vanhemmuuteen hyvin- ja pahoinvointi on jaettua parien kesken (Salmela-Aro, Aunola, Nurmi, Saisto & Halmesmäki, 2006). Kivikoita matkan varrella: lapsettomuus vanhemmuuden kääntöpuolena Äitiydestä haaveilevien naisten pahin pelko lienee lapsettomuus, joka koskettaa nykyään yhä useampaa paria. Mutta mitä tapahtuu, jos äidiksi tuleminen syystä tai toisesta ei onnistukaan? Miten parit suuntaavat elämäänsä lapsettomuushoitojen aikana ja miten se on yhteydessä parien hyvinvointiin? Parit näyttävät sopeutuvan melko nopeasti raskaaseen elämäntilanteeseen, lapsettomuuteenkin. Parien hyvinvoinnin kannalta näyttää siltä, että motivaation suuntaaminen muihin asioihin voi lisätä hyvinvointia, kun taas voimakas märehtiminen saavuttamattomassa tavoitteessa voi lisätä pahoinvointia. Luopuminen unelmasta saada oma lapsi voi jossain tapauksessa siis lisätä parien hyvinvointia. Olemme tutkineet pitkittäistutkimuksen avulla (LIFE-tutkimus), miten parit muokkaavat tavoitteeseen liittyviä arviointeja lapsettomuushoitojen aikana ja niiden jälkeen. Lapsettomuushoidoissa olevat parit muuttivat lapseen liittyviä tavoitteiden arviointeja lapsettomuushoitojen aikana (Salmela-Aro & Suikkari, 2008). Ensinnäkin hoidon tulos vaikutti voimakkaasti lapseen liittyvän tavoitteen arviointiin. Tavoitteeseen liittyvät tunteet muuttuivat samanaikaisesti hoidon tuloksen kanssa. Onnistunut lapsettomuushoito lisäsi lapseen liittyvän tavoitteen tärkeyttä, sitoutumista, ja positiivisia tuntei- ta, kun taas epäonnistunut hoito lisäsi tavoitteen stressaavuutta ja siihen liittyviä negatiivisia tunteita. Tyypillistä kuitenkin oli, että vaikka hoito ei onnistunutkaan, parit sopeuttivat negatiivisia tavoitearviointejaan jo pari kuukautta lapsettomuus hoidon jälkeen. Yksi keskeinen sopeutumiskeino lapsettomuuteen olikin muuttaa tavoitteeseen liittyviä arviointeja. Tavoitteen sopeuttaminen lapsettomuushoidon aikana ja sen jälkeen vaikutti myös masentuneisuuteen. Tuloksemme osoittivat, että niillä pareilla, joilla hoito ei onnistunut, lapseen liittyvän tavoitteen arvioiminen edelleen hyvin tärkeäksi, voimakas sitoutuminen siihen ja kokeminen tavoitteen saavuttamisen vaikeaksi lisäsi masentuneisuutta, kun taas tavoitteesta luopuminen paransi hyvinvointia. Tulokset tukevat mallia, jonka mukaan saavuttamattomista tavoitteista luopumisella on keskeinen merkitys masentuneisuuden laskulle. Tasapainoilua työelämässä: työppöys uuvuttaa Ihmisiä liikuttavat kolme perustarvetta, tarve kompetenssiin, yhteenkuuluvuuteen ja autonomiaan (Deci & Ryan, 2000). Tavoitteiden balanssi, jossa kaikki tarpeet tulevat tyydytettyä lisää hyvinvointia (Nurmi & Salmela- Aro, 2006). Aikuisuudessa yksipuolinen suuntautuminen työhön liittyviin tavoitteisiin näyttää olevan yhteydessä työuupumukseen (Salmela-Aro & Nurmi, 2004). Perheen ohella aikuisten tavoitteet suuntautuvat työelämään. Olemme tarkastelleet, miten aikuisten työelämätavoitteet ovat yhteydessä työuupumukseen 377
5 SALMELA-ARO (Salmela-Aro & Nurmi, 2004). Työuupumus on vakava ongelma. Se ilmenee uupumusasteisena väsymyksenä, kyynisyytenä ja riittämättömyyden tunteina. Olemme havainneet, että työntekijän motivaatio on yhteydessä työuupumukseen. Aikuisten työntekijöiden henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella voitiin muodostaa neljä motivaatio-orientaatioryhmää: terveys, tasapaino, itseen suuntautuneisuus ja työppöys. Tasapainoryhmän muodostivat työntekijät, joilla oli työn lisäksi eri elämän alueiden tavoitteita, jotka liittyivät esimerkiksi koulutukseen, vapaa-aikaan ja perheeseen. Tämä ryhmä oli suurin; siihen kuului noin 40 % työntekijöistä. Heillä oli vähiten terveyteen liittyviä ongelmia ja he olivat tyytyväisimpiä elämään. Itseen suuntautuneita oli 22 % työntekijöistä. Tähän ryhmään kuuluvat työntekijät olivat masentuneimpia. Työppöys ryhmään kuului 10% ja heidän kaikki tavoitteensa liittyivät työelämään. Tälle ryhmälle oli tyypillistä voimakas työuupumus ja alhainen työkyky. Tuloksemme osoittavat, että vahva työhön suuntautuminen, työppöys, ei ole yhteydessä positiiviseen hyvinvointiin vaan pikemminkin on uhka työhyvinvoinnille. Sillan rakentaminen elämän siirtymissä Elämän siirtymät ovat otollista aikaa interventioille. Olemme käyttäneet tavoitelähestymistapaa interventioissa, jotka keskittyvät työelämän siirtymävaiheisiin: nuorilla siirtymässä peruskoulutuksesta erilaisille koulutuksellisille urille (Vuori, Koivisto, Mutanen, Jokisaari & Salmela-Aro, 2008) sekä työuupuneiden hoidossa (Salmela- Aro, Nurmi & Näätänen, 2004) ja työuran hallinnassa (Vuori, Ristolainen ym., 2008). Kohti työelämää interventiossa nuorten suuntautuminen lisääntyi sekä kohti tulevaan työelämään liittyviä tavoitteet että sisäinen motivaatio tulevaan koulutus- ja työuraan (Salmela-Aro, Koivisto, Mutanen & Vuori, 2008). Interventiolla voitiin siis lisätä nuorten tulevaisuutta koskevaa positiivista motivaatiota. Työuupuneiden Balanssi-interventiossa voimakkaasti työuupuneet osallistuivat vuoden kestävään interventioon. Balanssin tulokset osoittivat, että interventioon osallistuvien työtavoitteiden määrä laski intervention kuluessa ja tavoitteet olivat enemmän balanssissa, tasapainossa (Salmela-Aro, Nurmi & Näätänen, 2004). Työtavoitteiden edistyminen Balanssiintervention kuluessa ennusti uupumuksen laskua (Nurmi, Salmela-Aro, Keskivaara & Näätänen, 2008). Interventioiden avulla on mahdollista saada positiivisia muutoksia motivaatioon, mikä heijastuu positiivisesti onnistuneina elämänvalintoina ja lisääntyneenä hyvinvointina. Pohjautuu Psykologia kongressissa pidettyyn Keynote-esitelmään. Lähteet: Arnett, J. (2000). Emerging adulthood: A theory of development from the late teens through the twenties. American Psychologist, 55, Deci, E. L. & Ryan, R. M. (2000). The what and why of goal pursuits: Hu- man needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11, Kiuru, N., Aunola, K., Nurmi, J.-E., Leskinen, E. & Salmela-Aro, K. (2008). Peer group influence and selection in adolescents school burnout: A longitudinal Study. Merrill Palmer Quarterly, 54, Little, B., Salmela-Aro, K., & Phillips, S., (2007, toim), Personal project pursuit: Goals, action and human flourishing. Lawrence Erlbaum. Nurmi, J.-E. & Salmela-Aro, K. (2006). What works makes you happy: The role of personal goals in the life-span development. Teoksessa M. Csikszentmihalyi & I. Csikszentmihalyi, (toim.), A life worth living. Oxford University Press. Nurmi, J.-E., Salmela-Aro, K., Keskivaara, P. & Näätänen, P. (2008). Confidence in work-related goals and feelings of exhaustion during a therapeutic intervention for burnout: A time-series approach. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 81, Salmela-Aro, K. (2002). Motivaation mittausmenetelmä. Teoksessa K. Salmela-Aro & J.-E. Nurmi (toim.) Mikä meitä elämässä liikuttaa: modernin motivaatiopsykologian perusteet. PS-kustannus. Salmela-Aro, K. (2007). Goal-related social ties. Teoksessa H. Helve & J. Bynner (toim.), Youth and Social capital (s ). London, UK: The Tufnell press. Salmela-Aro, K. (painossa). School burnout: Antecedents and consequences. Teoksessa I. Schoon & R. Silbereisen (toim.), Transitions from School to Work: Globalisation, Individualisation, and Patterns of Diversity. Cambridge University Press. Salmela-Aro, K., Aunola, K. & Nurmi, J. (2007). Personal goals during emerging adulthood: A 10-year follow-up. Journal of Adolescent Research, 22, Salmela-Aro, K., Aunola, K. & Nurmi, J.-E. (2008). Trajectories of depressive symptoms during emerging adulthood: Antecedents and consequences. The European Journal of Developmental Psychology, 5, Salmela-Aro, K., Aunola, K., Nurmi, J.-E., Saisto, T. & Halmesmäki, E. 378 Psykologia /5/2008
6 ESITELMÄ (2006). Changes in depressive symptoms and marital satisfaction during a birth of a child to the family vary across couples rather than individuals. Journal of Personal and Social Relationships, 23, Salmela-Aro, K. & Helve, H. (2006). Emerging adulthood in Finland. Teoksessa J. Arnett (toim.), Routledge International encyclopedia of Adolescence. New York: Routledge, Taylor & Francis Group. Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E. & Nurmi, J.-E. (painossa). School Burnout Inventory: Reliability and validity. European Journal of Psychological Assessment. Salmela-Aro, K., Kiuru, N. & Nurmi, J.- E. (painossa). The role of educational track in adolescents school burnout: A longitudinal study. British Journal of Educational Psychology. Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Pietikäinen, M. & Jokela, J. (2008). Does school matter? The role of school context for school burnout. European Psychologist, 13, Salmela-Aro, K., Koivisto, P., Mutanen, P. & Vuori, J. (2008). Adolescents future education-related personal goals, concerns and internal motivation during the Towards Working Life group intervention. Lähetetty julkaistavaksi. Salmela-Aro, K. & Little, B. (2007). Mine, yours, ours and others: Relational aspects of project pursuit. Teoksessa B. R. Little, K. Salmela- Aro & S. D. Phillips (toim), Personal project pursuit: Goals, action and human flourishing (s ). Lawrence Erlbaum. Salmela-Aro, K. & Nurmi, J.-E. (2004). Motivational orientation and wellbeing at work: A person-oriented approach. Journal of Change Management, 17, Salmela-Aro, K. & Nurmi, J.-E. (2007). Self-esteem during university studies predict career 10 years later. Journal of Vocational Behavior, 70, Salmela-Aro, K., Nurmi, J.-E. & Näätänen, P. (2004). Personal projects and burnout intervention: Two longitudinal interventions. Work & Stress, 18, Salmela-Aro, K., Nurmi, J.-E., Saisto, T. & Halmesmäki, E. (2000). Women s and men s personal goals during the transition to parenthood. Journal of Family Psychology, 14, Salmela-Aro, K., Nurmi, J.-E., Saisto, T. & Halmesmäki, E. (2001). Goal construction and depressive symptoms during transition to motherhood: Evidence from two longitudinal studies. Journal of Personality and Social Psychology, 81, Salmela-Aro, K. & Näätänen, P. (2005). BBI-10. Nuorten koulu-uupumusmenetelmä. Edita. Salmela-Aro, K., Savolainen, H. & Holopainen, L. (painossa). Depressive symptoms and school burnout during adolescence: Evidence from two cross-lagged longitudinal studies. Journal of Youth and Adolescence. Salmela-Aro, K. & Suikkari, A.-M. (2008). Letting go of your dreams Adjustment of child-related goal appraisals and depressive symptoms during infertility treatment. Journal of Research in Personality, 42, Tuominen-Soini, H., Salmela-Aro, K. & Niemivirta, M. (2008). Achievement goal orientations and wellbeing. Learning and Instruction, 18, Vuori, J., Koivisto, P., Mutanen, P., Jokisaari, M. & Salmela-Aro, K. (2008). Towards working life: Effects of an intervention on mental health and transition to post-basic education. Journal of Vocational Behavior, 72, Vuori, J., Ristolainen, H., Larvi, T., Salokangas, T., Ahola, K., Koivisto, P., Jalonen, P., Honkonen, T., Toppinen- Tanner, S. & Salmela-Aro, K. (2008). Työuran uurtaja uranhallintamenetelmä. Ohjaajan opas. TTL. 379
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotTyöuran uurtaja ryhmämenetelmä
Työuran uurtaja ryhmämenetelmä Jukka Vuori, johtaja Salla Toppinen Tanner, pääasiallinen tutkija Tommy Larvi, tuotevastaava Anna Vanhala, asiakasvastaava sähköpostiosoitteet muotoa: nimi.sukunimi@ttl.fi
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotKoulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini. Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus
1 Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus Koulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini Vaikka suomalaiset nuoret pärjäävät kansainvälisten vertailujen mukaan koulussa
LisätiedotNUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS
NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi
LisätiedotMitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?
Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?
LisätiedotNUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS
NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS Kuopion infotilaisuuden (..00) tiivistelmä Yhteistyöstä kiittäen, tutkimuksen tekijät: Katariina Salmela-Aro Markku Niemivirta Heta Tuominen katariina.salmela-aro@psyka.jyu.fi
LisätiedotNuorten ohjaus tulisi kohdistaa riskiryhmiin
Nuorten ohjaus tulisi kohdistaa riskiryhmiin Petri Koivisto, opintopsykologi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari, 27.10.2011 Kela, Helsinki Nuorten uraohjauksen
LisätiedotMikä nuoria motivoi lukiolaisia koulu-uupumuksesta kouluintoon? Professori Katariina Salmela-Aro, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto ja Lontoon
1 Mikä nuoria motivoi lukiolaisia koulu-uupumuksesta kouluintoon? Professori Katariina Salmela-Aro, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto ja Lontoon yliopisto Opetushallituksen raportti vuodelta 2012
LisätiedotNuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO. Tutkimustuloksia oppilaitoksille. Rauhallista Joulua!
Nuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO Tutkimustuloksia oppilaitoksille Tutkimus Mitä ja keitä Miksi Tiivistelmä tutkimustuloksista Tutkimus on osa Suomen Akatemian Life as Learning -ohjelman (2002 2006)
LisätiedotMiten jaksan omaisena?
Miten jaksan omaisena? Rovaniemi 20.4.2007 Eija Stengård, PsT Omaisten rooli muuttunut Tiedon antaja Etiologinen tekijä Sairauden kulkuun vaikuttava tekijä Hoidon ja kuntoutuksen voimavara Omainen omana
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotMotivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa
Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa Kati Vasalampi Johdanto Koulutukseen hakeutuminen ja ammatinvalinta ovat nuoruuden keskeisimpiä kehitystehtäviä (Havighurst, 1948). Onnistuminen
LisätiedotNUORTEN PÄRJÄÄMINEN ARJESSA
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Vasalampi, Kati; Salmela-Aro, Katariina Title: Sisäinen
LisätiedotTarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?
Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? -opisto 26.4.2019 Sitra / megatrendit: o Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi. o Elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän
LisätiedotKOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ. Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki
KOKEMUKSIA TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVISTA MENETELMISTÄ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke 2011-2014 Merja Marjamäki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Tavoitteena on saada tietoa lievästi
LisätiedotKuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen
Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen www.artosalonen.com @artoosalonen SISÄLTÖ 1. Korosta elämänlaatua elintason sijasta 2. Luo mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiselle 3.
LisätiedotElämänhallinta mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Elämänhallinta mitä se on ja miten sitä voi edistää? Nyyti ry 30 vuotisjuhlaseminaari 14.11.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Sisältö 1. Miksi opiskelijoiden elämänhallinta
LisätiedotKokemustietoa hyödyntävä traumahoidollinen vertaisryhmä
Kokemustietoa hyödyntävä traumahoidollinen vertaisryhmä SANNA LAINE SOSIAALITYÖNTEKIJÄ (YTM) KOULUTETTU KOKEMUSASIANTUNTIJA MUOTIALAN ASUIN- JA TOIMINTAKESKUS RY Missä ja miten pilotti toteutettiin A-Klinikkasäätiön
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Alueellinen verkostotapaaminen Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto ja JKV, Sodankylä 26.9.2013 Esimies työn mielekkyyden edistäjänä Guy Ahonen KTT, professori Johtaja, tiedolla vaikuttaminen
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotSISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011
SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011 CHI KUNG MEDITAATIO TIETOISUUS ELINVOIMA LIFESTYLE TIISTAISIN klo 1900-2100 keväällä 12 kertaa 18.1.-12.4.11 (ei hiihtolomalla 22.2.) ESPOON IYENGARJOOGAKESKUS NIITTYKUMPU Niittykummuntie
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt www.jedu.fi
Työelämän pelisäännöt www.jedu.fi 1 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Kalajoki Alavieska Oulainen Haapavesi Siikalatva Ylivieska Pyhäntä Nivala Kärsämäki Sievi Haapajärvi
LisätiedotVanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotTerveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012
Nyt ne kuule miettii, että keitä me Ellun Kanat oikein ollaan ja miten työelämä liittyy viestintätoimistoon Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012 KIRSI
LisätiedotIkääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa
Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa Uudista ja uudistu tapahtuma 24.11.2015 Wanha Satama, Saija Ohtonen-Jones TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ
LisätiedotKERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli vanhemmille
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille?
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille? Sari Kauranen, psykologi Verve Oulu Kokemuksia ja havaintoja kahdesta näkökulmasta
LisätiedotParista perheeksi. Suvi Laru, PsM, laillistettu psykologi, opettaja
Parista perheeksi Suvi Laru, PsM, laillistettu psykologi, opettaja 21.2.2013 Onneksi olkoon! Teille on tulossa vauva tai olette jo vanhempia Tänään teemana on parisuhde ja vauvan tuleminen Suvi Laru, laillistettu
LisätiedotOPISKELIJAVALINTOIHIN LIITTYVÄÄ TUTKIMUSTA
OPISKELIJAVALINTOIHIN LIITTYVÄÄ TUTKIMUSTA Katri Kleemola 5.10.2017 1 AIEMPI OPINTOMENESTYS JA VALINTAKOEMENESTYS OPINTOMENESTYKSEN SELITTÄJÄNÄ Katri Kleemola 5.10.2017 2 YLEISTÄ AIEMMAN OPINTOMENESTYKSEN
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotYKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
LisätiedotKokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi
Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani
LisätiedotSE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ
SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten
LisätiedotASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta
ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014
LisätiedotMiia Behm Itä-Suomen yliopisto Kesäkuu 2015. Vapaaehtoisesti työtön? - pitkäaikaistyöttömyys ja köyhyyskulttuuri
Miia Behm Itä-Suomen yliopisto Kesäkuu 2015 Vapaaehtoisesti työtön? - pitkäaikaistyöttömyys ja köyhyyskulttuuri Suomalaisten selviytyminen (SUSE) -hanke Valtakunnallisen hankkeen tavoitteina on selvittää:
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
LisätiedotCurriculum vitae & Julkaisuluettelo
Curriculum vitae & Julkaisuluettelo jari-erik nurmi Taustaa CV ja julkaisuluettelo ja niiden selkeys ovat tärkeitt rkeitä,, koska - niiden pohjalta arvioidaan pätevyytänne ja ansioitanne - julkaisuluettelo
LisätiedotKolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio
Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio Järki päätti ottaa selvää, keitä koulussamme hiihtelevät ja opoiksi itseään kutsuvat ihmisolennot todellisuudessa oikein ovat ja mistä he tulevat. Opinto-ohjaajat
LisätiedotMitä olemme oppineet imetyksestä ja stressistä?
Mitä olemme oppineet imetyksestä ja stressistä? Imetys aiheuttaa perheille stressiä Stressi vaikeuttaa imetystä Imetys on valtavan monisyinen ja tunteita herättävä asia 2 Kun puhutaan imetyksestä, nostetaan
Lisätiedot.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan.
KEHITYSPSYKOLOGIA.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan. TEHTÄVÄT: 1. TEHTÄVÄ FYYSINEN KEHITYS ( ja temperamentti) s. 26 32 ja 99 102 Minkä ikäisenä
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotHyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta
Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,
LisätiedotKASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ
KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN
LisätiedotPersoonan käyttö seikkailukasvatuksessa. Prof. Juha Perttula Lapin yliopisto Seikkailukasvatuksen päivät, Syöte 30.1.2014
Persoonan käyttö seikkailukasvatuksessa Prof. Juha Perttula Lapin yliopisto Seikkailukasvatuksen päivät, Syöte 30.1.2014 Dan McAdams: persoonallisuuden tasot Persoonallisuus ~ psykologinen yksilöllisyys:
LisätiedotPEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ
PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ Janne Pietarinen Itä-Suomen yliopisto OPPI-tutkimusryhmä Copyright OPPI-tutkimusryhmä Neljä teesiä 1. Opettaja kuormittuu työnsä eri ulottuvuuksissa laadullisesti
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotJoukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?
Tuomo Alasoini Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa? Teknologinen kehitys muuttaa työtä vauhdilla. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia jakaa työtä ja tehdä työtarjouksia ihmisille,
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06
LisätiedotMitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin
Mitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin Anne Kejonen, Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Nuorten terveystapatutkimus 2013 Tupakointikokeilut
LisätiedotMikä luo nuorelle turvallisuuden tunnetta kodin ja viranomaisten välissä
Mikä luo nuorelle turvallisuuden tunnetta kodin ja viranomaisten välissä Vesa Heiskanen Puolueeton vyöhyke Punaisen Ristin brändi Avoimuus ja läpinäkyvyys avoimet prosessit auttavat nuorta ja vanhempia
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset. Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen
Matkalla naapuruuteen -seminaari Eduskunnan terveiset Kansanedustaja, TtT Merja Mäkisalo-Ropponen Vammaisten palveluista hallitusohjelmassa Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Erityisenä
LisätiedotOpiskeluinto ja -uupumus Prof. Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopisto Opiskeluterveys 2018
Opiskeluinto ja -uupumus Prof. Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopisto 14.11.2018 Opiskeluterveys 2018 Mikä lukiolaisia huolestuttaa vuonna 2018? Ilmiö ops on syvältä Kirjojen maksullisuus on niin väärin
LisätiedotDiakonian tutkimuspäivä 2014
M O N I T I E T E I S I Ä L Ä H E S T Y M I S T A P O J A N U O R T E N T O I M I J U U T E E N J A V O I M A A N T U M I S E E N Diakonian tutkimuspäivä 2014 TM Anna Juntunen TM Johanna Mantere TAUSTALLA
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017
Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2016 ja kevät 2017 Työelämän edustajina,
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotEpätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti
LisätiedotNUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI
EK:n puheenvuoro NUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI 11.2.2014 Mirja Hannula mirja.hannula@ek.fi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset (18.10.2012) koulutuksen
LisätiedotEväitä opintojen sujumiseen - opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa uraohjaaja Marika Tuupainen ja opintopsykologi Katri Ruth
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Eväitä opintojen sujumiseen - opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa uraohjaaja Marika Tuupainen ja opintopsykologi Katri Ruth
LisätiedotKatja Noponen Oy Yksilöllisen valmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille Kuntoutussäätiö 13.4.2011, Katja Noponen
Katja Noponen Oy Yksilöllisen valmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille Kuntoutussäätiö 13.4.2011, Katja Noponen Menestys syntyy vastuullisesta toiminnasta. Katja Noponen Oy, hyvän työn tekijä. PÄHKINÄNKUORESSA
LisätiedotTestataanko samalla hiv
Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä
LisätiedotTutkinnon suorittaja. ymmärtää identiteetin merkityksen ihmisen elämässä
1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT KULTTUURIEN VUOROVAIKUTUS Näytön antaja: Arvioija: Paikka ja aika: KULTTUURINEN IDENTITEETTI ymmärtää kulttuurin ja uskonnon
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona
Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotEnnakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa
Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) MYÖTÄTUULESSA toimintaa ja tuloksia ammatilliseen
LisätiedotMitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala
Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotNUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE- MISESTÄ, SYNTYYN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA KOU- LUTERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMISTÄ AUTTAMISMENE- TELMISTÄ
Sonja Harja NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE- MISESTÄ, SYNTYYN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA KOU- LUTERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMISTÄ AUTTAMISMENE- TELMISTÄ NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE-
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotValmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla. Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos
Valmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Esityksen sisältö: 1. Valmentajan luoma motivaatioilmasto teoria käytäntö
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotNuorten uratavoitteet sosiaalisessa kontekstissa
Lectio Praecursoria Lotta Tynkkynen Nuorten uratavoitteet sosiaalisessa kontekstissa Lotta Tynkkysen psykologian väitöskirja Adolescents Career Goals in Social Context (Nuorten uratavoitteet sosiaalisessa
LisätiedotII- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta
II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,
LisätiedotKesäkuun työllisyyskatsaus 6/2014
NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Tuunia Keränen 0295 020 914 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa torstaina 31.7. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa Uudellamaalla Uudenmaan elinkeino-,
Lisätiedot1. Kuluneen lukuvuoden aikana olen opiskellut enimmäkseen pääainetta sivuainetta 2. Jos olet opiskellut enimmäkseen sivuainetta, niin kerro mitä.
HowULearn 2016 Helsingin yliopisto HowULearn -kyselyn avulla on tarkoitus saada tietoa opiskelijoiden opiskelusta ja opetuksesta eri tieteenaloilla. Tavoitteena on saada mahdollisimman tarkka kuva kokemuksistasi
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotTukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta
Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilastoiminnan uusi esittelyvideo (linkki) Tukioppilastoiminnan toimijat ja yhteistyökumppanit Toimijat koulun tukioppilastoiminnassa
LisätiedotLapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen
Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012 Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun
LisätiedotVauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009
Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,
LisätiedotARVIOINTI JA EETTISYYS VANHUSTENHOIDON ARKITILANTEISSA
RAI-seminaari: Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Paasitorni, Helsinki 29.3.2012 ARVIOINTI JA EETTISYYS VANHUSTENHOIDON ARKITILANTEISSA Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia
LisätiedotEiran aikuislukion peruskoulun kurssit lukuvuonna 2014-2015
Eiran aikuislukion peruskoulun kurssit lukuvuonna 2014-2015 SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 - TAITOTASOLTA A 1.1 TAITOTASOLLE B 1.2. s2v1 s2v2 s2v3 Tutustuminen ja esittäytyminen Kotimaani Minä ja lähiympäristöni
LisätiedotMATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAA NUORILLE YHTEISTYÖNÄ
MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAA NUORILLE YHTEISTYÖNÄ Nuorten syrjäytyminen ja palveluiden ulkopuolelle jääminen on kestoteema. Syrjäytymisen inhimillinen puoli ja sen pitkäaikaisvaikutukset ja nuorten syrjäytymisen
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2013. Tilannekatsaus 29.11.2013. Työttömien määrä kasvoi
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2013 Tilannekatsaus 29.11.2013 Työttömien määrä kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli marraskuun 2013 tilannekatsauspäivänä 32315 työtöntä työnhakijaa.
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotLukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo
Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.
Lisätiedot-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8
Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotYhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen. 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi
Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi L 630/98 3 Vammaisille opiskelijoille voidaan järjestää
LisätiedotLastensuojelun edunvalvonnan tarpeen arvioiminen lastensuojeluprosessissa. 18.9.2013 Marjukka Heikkilä
Lastensuojelun edunvalvonnan tarpeen arvioiminen lastensuojeluprosessissa 18.9.2013 Marjukka Heikkilä LSL 22 Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen
Lisätiedot13 Koulutusvalintaa ennustavat hyvinvointitekijät
13 Koulutusvalintaa ennustavat hyvinvointitekijät Jaana Minkkinen, Pirjo Lindfors, Jaana M. Kinnunen & Arja Rimpelä Tässä luvussa analysoidaan sitä, mitkä yksilö- ja koulutason tekijät selittävät oppilaiden
LisätiedotOhjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?
Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys
LisätiedotToimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia
Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset
Lisätiedot