NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS"

Transkriptio

1 NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS Kuopion infotilaisuuden (..00) tiivistelmä Yhteistyöstä kiittäen, tutkimuksen tekijät: Katariina Salmela-Aro Markku Niemivirta Heta Tuominen Jari-Erik Nurmi Noona Kiuru

2 Nuori valintojen edessä tutkimus Nuori valintojen edessä tutkimuksessa on seurattu noin kuutta ja puolta sataa Kuopiolaista nuorta heidän siirtyessään peruskoulun 9 luokalta toiselle asteelle sekä noin kuutta sataa lukiolaista lukiovuodesta lukion jälkeisiin opintoihin. Tutkimuksessa nuorilta on tutkittu mm. heidän koulutussuunnitelmiaan, oppimismotivaatiota, ikätoverisuhteita ja koulu-uupumusta. Tutkimusta on tarkoitus jatkaa vielä, jolloin saadaan tarkempi kuva siitä, mihin nuoret päätyvät koulusiirtymän jälkeen. Esittelemme tässä teille ensin joitakin yleisiä havaintoja aineistosta ja sitten annamme kaksi esimerkkiä osaalueista, joita olemme tähän mennessä tarkastelleet. Haluamme myös painottaa, että teemme mielellämme tarkentavia analyyseja, jos teidän mieleenne tulee joitakin asioita, joita haluaisitte selventää. Yleisiä huomiota Seuraamistamme peruskoululaista 9% jatkoi lukioon, % ammattikouluun, 7% kymppiluokalle ja -% (0 nuorta) ei ollut peruskoulun jälkeen missään koulutuksessa. Koulutusvalinnat näyttivät olevan sillä tapaa nuoren taustaan yhteydessä, että kun lukiolaisista ehdottomasti suurin osa tuli nk. ydinperheistä, niin 0-luokalle menijöistä ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä suuri osa tuli yksinhuoltajaperheistä. Kaiken kaikkiaan nuorista runsaat 0% asui ydinperheissä, noin neljännes joko yksinhuoltajaäidin tai -isän kanssa ja kymmenisen prosenttia uusioperheissä. Toiselle asteelle siirryttäessä myös yksin asuvien nuorten määrä alkoi lisääntyä. Myös osa-aikatöiden tekeminen alkoi toisella asteella lisääntyä, eritoten lukiolaisten keskuudessa. Alkoholia 9. luokkalaista vähintään kerran kuussa käyttäviä oli n. %, n. 0% oli satunnaisesti käyttäviä ja 9% oli raittiita. Raportoitu huumeiden kokeilu oli vähäistä: noin 7% kertoi kokeilleensa huumeita vähintään kerran. Useamman kerran kokeilleita oli pari prosenttia. Nuorista n. 0% raportoi vakavampaa koulu-uupumusta. Uupumus liittyi yleensä heikkoon koulumenestykseen ja oppimisvaikeuksiin sekä myös laajempiin ongelmiin kuten alkoholin käyttöön. Siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen koulu-uupumuksen tunteet yleensä vähenivät. Poikkeuksena tästä olivat lukioon jatkavat, joilla koulu-uupumus lisääntyi.

3 Nuorten tavoiteorientaatiot, koulutustavoitteet ja hyvinvointi Heta Tuominen, Katariina Salmela-Aro, Markku Niemivirta Nuori valintojen edessä -tutkimuksen infotilaisuus..00 Johdanto Tämän tutkimuksen tavoitteena on yhdistää tavoiteorientaatioiden, koulutustavoitteen arviointien ja hyvinvoinnin tutkimus. Motivaatiota tutkitaan toisaalta tarkastelemalla nuorten tavoitteita tietyssä oppimistilanteessa (tavoiteorientaatiot) ja toisaalta keskittymällä nuorten yleisempiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Tutkimusongelmat. Minkälaisia tavoiteorientaatioprofiileja voidaan identifioida 9. luokalla ja lukiossa?. Miten eri tavoiteorientaatioryhmien nuoret eroavat a. koulutustavoitteen arviointien suhteen? b. hyvinvoinnin (itsetunto, masentuneisuus ja koulu-uupumus) suhteen?. Mikä on sukupuolen ja kouluasteen yhteys koulutustavoitteen arviointeihin ja hyvinvointiin? Osallistujat 9-luokkalaiset (N=707) Lukion. vuosikurssin opiskelijat (N=) Tulokset perustuvat poikkileikkausaineistoon (. keräys). Tutkimus on osa Suomen Akatemian Life as Learning -ohjelman (00 00) rahoittamaa hanketta. Mittarit Tavoiteorientaatiot kuvastavat sitä, millä tavoin opiskelija suuntautuu oppimiseen ja opiskeluun, minkälaisia tavoitteita hän asettaa ja minkälaisia lopputuloksia hän suosii (Niemivirta, 00). Tavoiteorientaation mittaamisessa käytettiin viittä erillistä osa-aluetta: Oppimisorientaatio: Minulle tärkeä tavoite koulussa on oppia mahdollisimman paljon. Menestysorientaatio: Tavoitteeni on menestyä koulussa hyvin. Suorituslähestymisorientaatio: Tunnen saavuttaneeni tavoitteeni silloin, kun saan parempia tuloksia tai arvosanoja kuin monet muut oppilaat. Suoritusvälttämisorientaatio: Minulle on tärkeää, etten epäonnistu muiden oppilaiden edessä. Välttämisorientaatio: Yritän selvitä koulunkäynnistä mahdollisimman vähällä työllä. Osallistujat tuottivat yhden henkilökohtaisen tavoitteen liittyen koulutukseen. Seuraavaksi he arvioivat tätä tavoitetta merkityksen, vaivannäön, rasittavuuden ja edistymisen suhteen (Little, 98; Salmela-Aro, 00)., 0, 0-0, - -, - Hyvinvointi miellettiin tässä tutkimuksessa toisaalta myönteisenä itsearvostuksena, toisaalta masentuneisuuden ja koulu-uupumuksen puuttumisena. Kouluuupumus on oireyhtymä, joka kehittyy jatkuvan kouluun liittyvän stressin seurauksena. Itsetunto (Rosenberg, 9): Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen itseeni. Masentuneisuus (DEPS; Salokangas, Poutanen, & Stengård, 99): Viimeksi kuluneen kuukauden aikana tunsin itseni surumieliseksi. Koulu-uupumus (BBI-0; Salmela-Aro & Näätänen, 00): o Emotionaalinen väsymys: Tunnen hukkuvani koulutyöhön. o Kyyninen suhtautuminen: Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni koulua kohtaan. o Riittämättömyyden tunne: Minulla on usein riittämättömyyden tunteita koulussa. Menetelmät Tutkimuksessa käytettiin henkilösuuntautunutta lähtökohtaa (person-centered approach; Bergman, Magnusson & El-Khouri, 00) eli analyysit keskittyivät identifioimaan eroja ja yhtäläisyyksiä ryhmien välillä suhteessa tavoiteorientaatioihin. Oppilaat luokiteltiin ensin ryhmittelyanalyysin (latent class analysis, LCA) perusteella. Ryhmien välisiä eroja tutkittiin varianssianalyysin (ANOVA) avulla. Tulokset Löydettiin kuusi tavoiteorientaatioryhmää (ks. kuvio ): normatiivinen ryhmä, oppimisorientoituneet, suoritusorientoituneet, menestysorientoituneet, sitoutumattomat ja välttämisorientoituneet. Normatiivisen ryhmän oppilaat (0 %) saivat kaikilla tavoiteorientaatioiden skaaloilla lähellä keskiarvoa olevia arvoja eli toisin sanoen heidän opiskeluun liittyviä tavoitteitaan ei luonnehtinut mikään tietty orientoitumistapa. Tämä ryhmä on tavoiteorientaatioryhmistä suurin ja ryhmän voidaankin katsoa kuvastavan oppilaiden massaa. Kuvio. Tavoiteorientaatioryhmien motivationaaliset profiilit Oppimisorientaatio Menestysorientaatio Suorituslähestymisorientaatio Suoritusvälttämisorientaatio Välttämisorientaatio Sitoutumattomat Normatiivinen ryhmä Oppimisorientoituneet Menestysorientoituneet Suoritusorientoituneet Välttämisorientoituneet

4 Oppimisorientoituneille nuorille ( %) tärkein tavoite koulussa oli oppia mahdollisimman paljon, hankkia uutta tietoa ja ymmärtää opittavat asiat. Kuitenkin myös hyvien arvosanojen saaminen oli heille tärkeää. Tämä ryhmä korosti kaikista ryhmistä vähiten koulutyön välttelemistä. Suoritusorientoituneet oppilaat (7 %) pyrkivät toisaalta saamaan parempia arvosanoja kuin muut oppilaat ja toisaalta välttämään epäonnistumisia sekä tilanteita, joissa voi tehdä virheitä. Heille oli ominaista myös pyrkimys tehdä vain pakolliset kouluun liittyvät asiat, eikä juurikaan enempää. Menestysorientoituneiden oppilaiden (9 %) opiskeluun liittyviä tavoitteita luonnehti voimakas pyrkimys hyviin tuloksiin ja suhteelliseen menestymiseen. Heille tärkeä tavoite oli myös oppia ja ymmärtää mahdollisimman paljon. Sitoutumattomat oppilaat (9 %) saivat hyvin alhaisia arvoja kaikilla tavoiteorientaatioskaaloilla verrattuna muihin oppilaisiin. Näiden oppilaiden tavoitteita ei siis luonnehtinut pyrkimys esimerkiksi oppimiseen tai suoriutumiseen, mutta ei myöskään pyrkimys opiskelun välttämiseen. He eivät olleet sitoutuneet kouluun ja opiskeluun, vaan olivat ikään kuin psykologisesti irrottautuneet koulusta. Välttämisorientoituneet oppilaat ( %) halusivat selvitä koulutyöstä mahdollisimman vähällä. Heidän opiskeluun liittyviä tavoitteitaan luonnehti myös pyrkimys välttää epäonnistumisia. Tämä ryhmä oli kaikista ryhmistä vähiten orientoitunut oppimiseen. Tavoiteorientaatioryhmien erot koulutustavoitteen arvioinneissa Välttämisorientoituneet nuoret olivat vähiten sitoutuneita koulutustavoitteisiinsa, näkivät vähiten vaivaa niiden eteen ja kokivat ne vaikeasti saavutettavina. Sitoutumattomat nuoret kokivat koulutustavoitteensa vähiten stressaavina ja menestysorientoituneet nuoret eniten stressaavina. 9-luokkalaiset näkivät enemmän vaivaa koulutustavoitteensa eteen kuin lukiolaiset. Lukiolaiset pitivät koulutustavoitteitaan stressaavampina kuin 9- luokkalaiset. Tytöt kokivat koulutustavoitteensa vaikeammin saavutettaviksi kuin pojat. Tavoiteorientaatioryhmien erot hyvinvoinnissa Oppimisorientoituneilla nuorilla oli parempi itsetunto ja he kokivat vähemmän masentuneisuuden oireita kuin muut nuoret. Välttämisorientoituneilla nuorilla puolestaan oli huonoin itsetunto sekä eniten masentuneisuuden oireita. Välttämisorientoituneet nuoret kokivat eniten kyynisyyttä ja riittämättömyyden tunteita (ks. kuvio ). He eivät kuitenkaan tunteneet erityisen paljon emotionaalista väsymystä. Emotionaalista kouluun liittyvää väsymystä kokivat eniten menestysorientoituneet nuoret ja vähiten sitoutumattomat nuoret. Oppimisorientoituneet nuoret suhtautuivat vähiten kyynisesti koulunkäyntiin ja kokivat myös vähiten riittämättömyyden tunteita. Tyttöjen itsetunto oli heikompi kuin poikien. Masentuneisuuden riski oli tytöillä suurempi kuin pojilla ja tytöt olivat myös uupuneempia kuin pojat. Lukiolaisilla oli parempi itsetunto, mutta suurempi masentuneisuuden riski verrattuna 9-luokkalaisiin. Lukiolaiset olivat myös uupuneempia kuin 9- luokkalaiset. 9-luokkalaisten opiskelu toisen asteen koulutukseen siirtymisen jälkeen tavoiteorientaatioryhmittäin Sitoutumattomien ryhmä: Lukioon menneet olivat aliedustettuina. Normatiivinen ryhmä: Ammattikouluun menneet olivat yliedustettuina. Oppimisorientoituneiden ryhmä: Ammattikouluun menneet olivat aliedustettuina. Menestysorientoituneiden ryhmä: Ammattikouluun menneet olivat aliedustettuina ja lukioon menneet yliedustettuina. Johtopäätökset Tässä tutkimuksessa pyrittiin yhdistämään tavoiteorientaatiot, koulutustavoitteen arvioinnit sekä hyvinvointi. Tulokset viittaavat erilaisten motivationaalisten orientaatioiden esiintymiseen. Se, miten nuoret arvioivat koulutustavoitteitaan, on systemaattisesti yhteydessä heidän tavoiteorientaatioonsa. Lisäksi nämä tavoiteorientaatiot ovat yhteydessä nuoren hyvinvointiin. Ongelmat motivaatiossa ja hyvinvoinnissa näyttävät kasautuvan vain pienelle osaa nuorista. Välttämisorientoituneilla nuorilla oli eniten ongelmia hyvinvoinnissa. He olivat muun muassa kyynisimpiä ja kokivat eniten riittämättömyyden tunteita. Kuitenkin myös menestysorientoituneilla nuorilla oli ongelmia, sillä he tunsivat voimakasta väsymystä, kokivat masentuneisuuden oireita ja pitivät myös koulutustavoitteitaan stressaavina. ka - Kuvio. Tavoiteorientaatioryhmien erot koulu-uupumuksessa Emotionaalinen väsymys Kyynisyys Helsingin yliopisto Riittämättömyys Sitoutumattomat Normatiivinen ryhmä Oppimisorientoituneet Menestysorientoituneet Suoritusorientoituneet Välttämisorientoituneet

5 Kuopion infotilaisuus..00/ NUORTEN TOVERIVERKOSTOT KOULUTUSSIIRTYMISSÄ JOHDANTOA Toveriryhmät ja -verkostot ovat yksi nuoruuden tärkeimmistä sosiaalisista konteksteista - keskilapsuudesta alkaen suurin osa vuorovaikutuksesta tovereiden kanssa tapahtuu ryhmässä. Tutkimukset osoittavat, että nuorten toveriryhmien jäsenet ovat keskenään samanlaisia monien piirteiden ja käytösten suhteen. Edelleenkin on todettu, että tyttöjen toveriryhmät ovat poikien ryhmiä tiiviimpiä ja intiimimpiä. Koulutussuunnitelmat ovat tärkeä osa nuorten ammatinvalintaprosessia: nuorten koulutussuunnitelmat ja toisaalta koulumenestys ennustavat heidän tulevia koulutuspolkujaan ja ammattiuran kehitystä. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että nuorilla ja heidän ystävillään on samantapaisia koulutussuunnitelmia. Nuoret myös kokevat ystävät tärkeitä tietolähteenä heidän ammatillisessa suunnittelussaan. Nuorten toveriryhmien ja verkostojen tutkiminen: * Toveriryhmien identifiointi positiivisten kaverimainintojen perusteella * Sosiogrammien piirtäminen ja ryhmäkriteerit ryhmien muodostamiseksi * Monitasomallintaminen: mahdollisuus tutkia muuttujien välisiä yhteyksiä samanaikaisesti toveriryhmätasolla ja yksilötasolla ESIMERKKI TOVERIVERKOSTOSTA ID7 Löyhä ryhmä ID ID8 ID9 ID ID Yksinäinen Liaison ID ID ID ID ID ID Yksinäinen dyadi Klikki ID ID0 ESIMERKKITUTKIMUS : Toveriryhmien rooli nuorten koulutussuunnitelmissa ja koulusopeutumisessa (Noona Kiuru, Kaisa Aunola, Jukka vuori, & Jari-Erik Nurmi) * Toteutettu osana Kohti työelämää -tutkimusta * Tutkittavat: 9 (9 tyttöä, 98 poikaa), 9. luokkalaisia * Tutkittavat täyttäneet kyselyn kaverisuhteista, koulutusvalinnoista ja koulusopeutumisesta syksyllä 00 Tutkimuskysymykset: () Onko nuorten toveriryhmien jäsenillä keskenään samanlaisia koulutussuunnitelmia? () Ovatko nuorten toveriryhmien jäsenet samanlaisia myös koulusopeutumisensa suhteen (koulumenestys, oppimisvaikeudet, negatiivinen asenne koulua kohtaan, ongelmakäytös, itsetunto)? () Ovatko koulusopeutumista mittaavat muuttujat yhteydessä nuorten koulutussuunnitelmiin? () Onko toveriryhmän rooli koulutussuunnitelmissa erilainen eri sukupuolilla? Noona Kiuru, University of Jyväskylä, Department of psychology P.O. Box, 00 Jyväskylä, Finland. Tulokset: * Tytöt kuuluivat poikia tiiviimpiin ryhmiin ja tyttöjen ryhmien jäsenet olivat keskenään samanlaisempia koulutussuunnitelmien ja koulusopeutumisen suhteen kuin poikien ryhmät * Tyttöjen toveriryhmille tyypillinen koulusopeutuminen (koulumenestys, oppimisvaikeudet, negatiivinen asenne koulua kohtaan, ongelmakäytös) oli yhteydessä ryhmän jäsenten koulutussuunnitelmiin * Poikien toveriryhmille tyypillisiä koulutussuunnitelmia ennusti vain ryhmän jäsenten jakama ongelmakäyttäytyminen ei muut koulusopeutumista mittaavat muuttujat ESIMERKKITUTKIMUS : Toveriryhmien rooli nuorten koulutuspoluissa (Noona Kiuru, Jari-Erik Nurmi, Kaisa Aunola, & Katariina Salmela-Aro) * Toteutettu osana Nuori valintojen edessä -tutkimusta =>. mittaus tammikuu 00 (N = ), 9lk =>. mittaus tammikuu 00 (N = 88) toisen asteen lk Tutkimuskysymykset: () Sijoittuvatko nuorten toveriryhmien jäsenet samanlaisille koulutuspoluille? () Ennustavatko 9. luokkalaisten nuorten koulumenestys ja koulutussuunnitelmat heidän myöhempiä koulutuspolkuja? Missä määrin nämä yhteydet tapahtuvat toveriryhmätasolla ja missä määrin yksilötasolla? () Ennustavatko perhetaustatekijät ja sukupuoli nuorten koulutuspolkuja? Missä määrin nämä yhteydet tapahtuvat toveriryhmätasolla ja missä määrin yksilötasolla? Tulokset: () Tulokset osoittivat, että ennen siirtymää samoihin toveriryhmiin kuuluvat nuoret valikoituivat keskenään samantyyppisille koulutusurille () Toveriryhmien jäsenet olivat keskenään samanlaisia myös laajemman koulutusorientaation suhteen (koulutussuunnitelmat ja koulumenestys ennen siirtymää, koulutuspaikka siirtymän jälkeen). Edelleenkin tulokset osoittavat, että ryhmän jäsenten keskinäinen samanlaisuus perhetaustan (perheen rakenne, vanhempien sosioekonominen status) ennusti nuorten koulutussuuntautumista () Yksilötasolla siirtymän jälkeistä koulutuspaikkaa ennusti sekä koulumenestys että koulutusennakoinnit ennen siirtymää. koulumenestys oli yhteydessä koulutuspaikkaan sekä suoraan että siirtymää edeltävien koulutusennakointien kautta. IMPLIKAATIOITA: * Toveriryhmillä on tärkeä rooli nuorten koulutussuunnitelmissa ja koulutuspoluissa: Ryhmän normit saattavat joko tukea korkeita koulutustavoitteita tai pikemmin kannustaa negatiivisia asenteita koulua kohtaan * Suunniteltaessa nuorten uranhallintaa tukevia interventioita olisi tärkeää huomioida myös se sosiaalinen ympäristö, jossa nuori opiskelee (kaveripiiri, vanhempien tuki kotona). * Hyvät ja tiiviit kaverisuhteet tukevat yleensä nuoren menestystä koulussa. Kaverisuhteiden tukeminen ja opiskeluun kannustavan ilmapiirin luominen olisi tärkeää. Opettajat ja opintoohjaajat ovat tärkeässä roolissa luomassa hyvää kouluhenkeä ja tukemassa nuoren urasuunnittelua. * Puolestaan ongelmallisiin toveriryhmiin, joissa ryhmän normit tukevat kielteisiä asenteita koulua kohtaan ja joissa esiintyy paljon ongelmakäyttäytymistä olisi tärkeää puuttua esim. muuttamalla opiskeluryhmien koostumusta ja vaikuttamalla ryhmän normeihin

Nuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO. Tutkimustuloksia oppilaitoksille. Rauhallista Joulua!

Nuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO. Tutkimustuloksia oppilaitoksille. Rauhallista Joulua! Nuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO Tutkimustuloksia oppilaitoksille Tutkimus Mitä ja keitä Miksi Tiivistelmä tutkimustuloksista Tutkimus on osa Suomen Akatemian Life as Learning -ohjelman (2002 2006)

Lisätiedot

Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa

Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa Kati Vasalampi Johdanto Koulutukseen hakeutuminen ja ammatinvalinta ovat nuoruuden keskeisimpiä kehitystehtäviä (Havighurst, 1948). Onnistuminen

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Koulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini. Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus

Koulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini. Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus 1 Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus Koulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini Vaikka suomalaiset nuoret pärjäävät kansainvälisten vertailujen mukaan koulussa

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013. Nina Lahtinen

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013. Nina Lahtinen PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013 Nina Lahtinen FAKTOJA Kaikista alle 30-vuotiaista 110 000 on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Heistä noin 40 000 on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Näistä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 8.12.2014 Hyvä päättöluokkalainen ja huoltajat, yksi elämäsi suurimmista päätöksistä on käsillä jatko-opintopaikan valinta. Yhteishaku tulee pian, joten nyt viimeistään on

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014. Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus

Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014. Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014 Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus Työryhmä 1. /Osaamisen ja oppimisen merkitys yhteiskunnallisen kehityksen osana

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE- MISESTÄ, SYNTYYN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA KOU- LUTERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMISTÄ AUTTAMISMENE- TELMISTÄ

NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE- MISESTÄ, SYNTYYN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA KOU- LUTERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMISTÄ AUTTAMISMENE- TELMISTÄ Sonja Harja NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE- MISESTÄ, SYNTYYN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA KOU- LUTERVEYDENHOITAJAN KÄYTTÄMISTÄ AUTTAMISMENE- TELMISTÄ NUORTEN NÄKÖKULMIA KOULU-UUPUMUKSEN EHKÄISE-

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

Paljon työtä ja hauskanpitoa Viikin normaalikoulun lukiolaisten kokemukset opintojen kuormittavuudesta ensimmäisen lukukauden jälkeen

Paljon työtä ja hauskanpitoa Viikin normaalikoulun lukiolaisten kokemukset opintojen kuormittavuudesta ensimmäisen lukukauden jälkeen Paljon työtä ja hauskanpitoa Viikin normaalikoulun lukiolaisten kokemukset opintojen kuormittavuudesta ensimmäisen lukukauden jälkeen Riikka Leikola 012836440 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

OPEDA Perusopetus Toinen aste

OPEDA Perusopetus Toinen aste OPEDA Perusopetus Toinen aste Työllistyminen Jatko-opinnot PERUSKOULUN LOPETTANEIDEN TUKEMINEN JATKO-OPINTOIHIN, SUUNNITTELUHANKE koulutustakuumalli nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuorisotakuu v.2011

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Dos. Saija Mauno Jyväskylän yliopisto saija.mauno@jyu.fi Työ ja hyvinvointi seminaari Oulu 27-28.9.200928.9.2009

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle

Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle 6.-luokkalaisille ja 6.-luokkalaisten huoltajille Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle Sivistystoimiala Hakeminen 7. luokalle tai painotettuun opetukseen 7. luokalle Hakeminen

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta , Pst Niilo Mäki Instituutti ja Itä-Suomen yliopisto Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta Työrauha Kaikille toimintamalli Luokanopettajien konsultatiivinen koulutus, PsT Itä-Suomen yliopisto ja Niilo

Lisätiedot

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille?

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? OpeVeivit Mikael Seppälä YTM, KTM, KM Tietojärjestelmäsuunnittelija

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2011 Laukaan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2012 1 (10) Kaupunginhallitus Sj/2 12.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2012 1 (10) Kaupunginhallitus Sj/2 12.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/2012 1 (10) 1278 Vt Kauko Koskisen toivomusponsi: Selvitys opintojen keskeytyssyistä ammattioppilaitoksissa HEL 2011-009183 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot