Miksi muistipolkuja kannattaa kehittää?

Transkriptio

1 Miksi muistipolkuja kannattaa kehittää? Pirkko Jäntti Muistisairaudet haaste yhteiskunnalle Euroopan komissio kehotti vuonna 2008 kaikkia EU:n jäsenmaita laatimaan oman kansallisen muistisairauksien hoitoa koordinoivan ohjelman Euroopassa 8 miljoonaa muistisairasta, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset yli 100 miljardia euroa Suomen kansallinen muistiohjelma Muistisairauksien käypä hoito-suositus, 2006, päivitys 2010 Parlamentin kirjelmässä tähdennettiin neljää seikkaa: tutkimuksen kehittämistä varhaista diagnoosia potilaan ja heidän hoitajiensa elämänlaadun parantamista muistiyhdistysten asemaa 1

2 Kansanterveydellinen haaste Muistisairaudet ovat ikääntyneillä henkilöillä tärkein yksittäinen syy toimintakyvyn heikkenemiseen, avuntarpeeseen ja laitoshoitoon Ympärivuorokautisen hoivan piiriin he tulevat keskimäärin vuotiaina Suomessa oli vuonna 2010 (Kansallinen muistiohjelma ) keskivaikea / vaikea muistisairaus on noin henkilöllä, lievempi muistisairaus noin henkilöllä yli henkilöä, joilla on lievä älyllinen heikkeneminen Noin 90 % heistä on yli 65-vuotiaita 3 Tärkeitä lukuja muistisairauksista Suomessa vuonna 2010: Yhteensä diagnoosin saaneita tai tarvitsevia potilaita oli noin Vuoden 2013 lopussa Kelan erityiskorvauksen lääkkeistä sai noin verenpainepotilasta diabeetikkoa astmaatikkoa sepelvaltimotautia sairastavaa henkilöä muistisairasta Vuonna muistisairasta (Kelalta saatu tieto, korvatut ostot) 2

3 Kansantaloudellinen haaste Muistisairaan hoito maksaa keskimäärin euroa vuodessa Vuonna 2010 hoidon keskimääräiset kustannukset olivat (Kansallinen muistiohjelma ) kotihoidossa euroa yhtä henkilöä kohti laitoshoidossa euroa noin 80 % kustannuksista tulee ympärivuorokautisesta hoidosta 5 Kansantaloudellinen haaste Alzheimerin taudin ylimääräiset kustannukset yhden potilaan elinaikana ovat euroa, kustannukset lisääntyvät tilan vaikeutuessa, seuraavat karkeita arvioita (Muistisairaudet/Duodecim/2010) yhden MMSE -pisteen menetys 1000 euroa/vuosi yhden CDR -asteen vaikeutuminen noin euroa/vuosi Kokonaiskustannukset omaishoito mukaan lukien arvio miljardia euroa/vuosi (Muistisairaudet/Duodecim/2010) Kuopiossa tehdyt laskelmat arvioivat kustannusten olevan vuonna 2015 jopa 3.9 mrd (Raimo Sulkava) 7 % Suomen valtion 2015 budjetista 31 % STM:n budjetista 17 % kuntien sosiaali- ja terveystoimien käyttökustannuksista

4 Suomessahan on palvelujärjestelmä! Kuva:Papunet APTEEKKI farmaseutti ATERIA - PAVEU DEMENTIANEUVOJA JAKAHOITO OMAHOITO- VÄINEJAKEU KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PAVEUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset ESH - eri toimijat = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi RAVINTO- NEUVONTA HAMMASHOITO Asiakas OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA TERVEYDEN- HOITAJA VETERAANI- TOIMISTO FYSIOTERAPIA i Tk-lääkäri Pirstaleinen palvelujärjestelmä: muistisairaan VETERAANI- ihmisen ja perheen KUNTOUTUS mahdolliset palvelut avo/laitos KUJETUS- PAVEUT VAMMAISUSPAVEUJEN SOSIAAITYONTEKIJÄ PÄIVÄ- TOIMINTA AH-hoitojaksot PANKKI - valtuutus - juristit APUVÄINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ i KEA: -lääkekorvaukset - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn vähennys INVAPARKKIOIKEUS i ERIKOISÄÄKÄRI Pkl:n MUISTIHOITAJA MAISTRAATTI edunvalvonta 8 mukaellen Saarenheimo

5 Miten palvelujärjestelmämme vastaa omaishoitajien ja heidän Alzheimerin tautia sairastavien hoidettaviensa tarpeisiin? (Raivio, Eloniemi-Sulkava, 2007) Omaishoitajista 35%:lla huono terveydentila (keski-ikä 78,2v) Hoidettavilla AT-potilailla oli fyysisiä vikoja ja haastavaa käytöstä Diagnostiikkavaiheen ongelmat ei otettu vakavasti diagnoosi viivästyi, tietoa liian vähän Palvelujärjestelmä tarjosi: 36%:lle taloudellista tukea 33%:lle teknisiä apuvälineitä 32%:lle fysioterapiaa (veteraanikuntousta) 31%:lle intervallipaikkaa 15%:lle kotiapua. Miten palvelujärjestelmämme vastaa omaishoitajien ja heidän Alzheimerin tautia sairastavien hoidettaviensa tarpeisiin? Ne, jotka eivät saaneet mitään apua, olisivat oman arvionsa mukaan tarvinneet: 56% fysioterapiaa hoidettavalle 50% taloudellista apua 41% siivousapua, 40% muutaman tunnin lepotaukoa (=hoitaja kotiin) Vain 53.5% omaishoitajista oli saanut apua silloin, kun tarvitsi = oikeaan aikaan Kolmannes oli tyytyväinen saamaansa apuun Tyytyväisyys liittyi emotionaalisen tuen saamiseen! 5

6 Miksi muistipolkuja kannattaa kehittää? Muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä: AT:n riskitekijöihin puuttumalla, voidaan sairauden puhkeamista siirtää jopa 5 vuodella puolittaisi sairauden ilmaantuvuuden yhden sukupolven aikana Yhteistyö työterveyshuollon, hoitavan lääkärin, diabeteshoitajan jne kanssa Varhainen taudinmääritys ja hoidon aloitus on keskeistä ääkityksen myöhästyminen muutamalla kuukaudella potilas ei enää missään vaiheessa saavuta sitä toimintakyvyn tasoa, johon olisi päässyt varhaisella lääkkeen aloituksella. Yksistään kohdennetun lääkehoidon tuoma nettohyöty voisi olla yli 83 milj /vuosi (Erkinjuntti, Viramo). Potilaan/läheisen esittämät huolet tulee ottaa vakavasti! Helpot voidaan diagnosoida omassa tk:ssa, vaikeammat tarvitsevat erikoislääkärin konsultaation 6

7 Miksi muistipolkuja kannattaa kehittää? Potilaiden seuranta on edellytys oikea-aikaisille toimille ja edellyttää moniammatillista, sektorirajat ylittävää toimintaa. Tavoitteena potilaan elämänlaadun parantaminen, tulevaisuuteen varautuminen ajoissa ja laitoshoidon siirtäminen. Muistisairaan hoidossa, kuntoutuksessa ja seurannassa tulee selvittää kognitiivisten toimintojen ohella käytösoireita, muiden sairauksien hoitoa, toimintakykyä, kuntoutuksen tarvetta, omaisten jaksamista sekä koko perheen muuttunutta elämäntilannetta moniammatillinen yhteistyö Muistipolku turvaa hoito- ja kuntoutuspalvelujen jatkuvuuden AT RISKISSÄ muistin ja toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta ENNATAEHKÄISY Kuntoutussuunnitelma, Sopeutumisvalmennus VARHAINEN AT PREDEMENTIA Diagnoosi Perusinformaatio Ensitieto ääkitys Terveydentilan optimointi Kuntoutusarvio - kognit kuntoutus? Vertaisryhmät Etuisuudet Muistikoordinaattori IEVÄ AT Sosiaalistavat ryhmät, liikunta, kognitiivinen harjoittelu ääkitys, terveydentila Omaisten tukiryhmät, tukihenkilö Konkreettinen kotona asumista tukeva apu, Etuisuudet KESKI-VAIKEA AT VUOSIA Sosiaalistavat ryhmät, liikunta, kognitiivinen harjoittelu ääkitys, terveydentila!! Omaisen terveydentila ja jaksaminen, tukihenkilö Kriisiapu Kuntoutusarvio; toimintaterapia, liikunta,taideterapia, laitoskunt?? VAIKEA AT Kommunikaatiota ja liikuntaa edistävä kuntoutus OMAISEN SAATTOHOITO (Kaisu Pitkälä 2012)

8 Vaikutus toimintakykyyn Kotikuntoutusryhmässä (N=70) toimintakyvyn heikkeneminen hidastui merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään ero alkoi näkyä 6 kk kohdalla, 12 kk kohdalla vielä selvempi Ryhmäkuntoutuksessa (N=70) ero ei muodostunut yhtä selväksi Vertailuryhmä (N=70) tavanomainen kunnallinen hoito FIM / kokonaispistemäärän muutos alkutilanteesta Heikkeneminen Parantuminen FIM /motoriset toiminnat, pisteiden muutos alkutilanteesta Heikkeneminen Parantuminen Vertailu Ryhmäkuntoutus Kotikuntoutus Aika, kk Vertailu Ryhmäkuntoutus Kotikuntoutus Aika, kk FIM / kognition toiminnat, pisteiden muutos alkutilanteesta Heikkeneminen Parantuminen Vakioitu iällä, sukupuolella ja liikkumisen apuvälineillä Vertailu Ryhmäkuntoutus Kotikuntoutus Aika, kk 8

9 Kuntoutuksen tuloksia Kotona tapahtuva liikunnallinen kuntoutus hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä. (1t x 2/viikko vuoden ajan fysioterapeutin ohjauksessa) N=70 Ryhmäkuntoutus vähentää muiden palveluiden käyttöä merkitsevästi. (4 tx2/viikko päiväkeskuksessa, 10 henkilöä/ryhmä, 2 ft, lounas, taksit) N=70 Molemmat kuntoutusmuodot vähentävät kaatumisia. Shutterstock, Colourbox uotiin turvallinen kuntoutusmalli, joka parantaa Alzheimerin tautia sairastavien toimintakykyä lisäämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia. Kotikuntoutus Sotesin kotihoidossa Miten seurata vaikuttavuutta Meiju Paunu, Pieta Myllykangas, Marita Pitkänen, Olli ehtiniemi 9

10 Kotikuntoutussuunnitelma ähete / pyyntö kotihoidon työntekijältä, omaiselta tai asiakkaalta Ft laatii kotihoidon ikääntyneen asiakkaan kanssa yksilöllisen kotikuntoutussuunnitelman tarpeen mukaan Ft tekee alkutestauksen, laatii ohjelman ja tekee kotikuntoutussuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa Suorituskortti tukee kotikuntoutussuunnitelman toteutumista Kotihoidon työntekijä ja / tai omainen tukee toteutuksessa Seurantamittaus 3-6 kk:n kuluttua, kotikuntoutussuunnitelman tarkistus Kotikuntoutussuunnitelman toteutumiseen vaikuttaa Asiakas Omainen Kotihoidon työntekijä Oikea ajankohta Työn järjestelyt 10

11 Kotikuntoutussuunnitelmaa tukevat Kunnon hoitaja koulutukset (4 ryhmää, 47 hoitajaa koulutettu) ja niiden seurantaryhmät Kunnon esimies- ja Kunnon omainen tilaisuudet Kotikuntoutus lisätään asiakkaan hoitosuunnitelmaan, kirjaus mobiililaitteen kautta Tulokset näkyviksi - Kuntoutuksen tuloksia tulee seurata! Alku- ja lopputestaukset 3 kk:n välein: Tuolilta ylösnousu 5 kertaa, aika sekunteina, Tandem-seisonta, aika sekunteina, käden puristusvoima puristusvoimamittarilla, kg 11

12 Muistikoordinaattori-toiminta Eloniemi-Sulkava, VTK, JAGS 2009 Interventio; muistikoordinaattori, geriatri + vertaisryhmät; liikunnallinen kuntoutus, tietoillat, käytösoireryhmät Toimintaperiaatteet: ongelmanratkaisutaitojen ja voimaantumisen tukeminen: asiakaslähtöisyys + autonomian kunnioittaminen, koko perheen tukeminen, ripeä reagointi kriisitilanteisiin, tulkkina toimiminen, voimavaralähtöisyys Apu oikea-aikaista aitostuminen, % Hoitoryhmä Kontrolliryhmä Aika, kuukautta P=

13 Miksi muistipolkuja kannattaa kehittää? - kustannusvaikuttavuus Kun kunta tai kuntayhtymä pystyy järjestämään muistioireisten kansalaisten ohjauksen, neuvonnan, tutkimukset, kuntoutuksen, palvelut ja hoidon tukeutumalla asiakaslähtöisiin prosesseihin ja toimintatapoihin, sillä on mahdollisuudet selviytyä ikääntyvän väestön aiheuttamasta palvelujen tarpeen kasvusta kohtuullisin kustannuksin. (uostarinen & Päivärinta, 2008) Muistikoordinaattoritoiminta vähensi merkitsevästi sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ( /omaishoitoperhe/vuosi vs. vertailuperhe ). Muistisairaan liikunnallinen kuntoutus vähensi sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä: vertailuryhmä , ryhmäkuntoutus , kotikuntoutus /omaishoitoperhe/vuosi vähensi erikoissairaanhoidon sairaalavuorokausia ja kotipalvelukäyntejä Huonoon hoitoon ei ole varaa! 13

14 Kirjallisuutta M Hallikainen, R Mönkäre, T Nukari, M Forder (toim) Muistisairaan kuntouttava hoito, Duodecim, 2014 S Sormunen, P Topo, (toim) aadukkaat dementiapalvelut opas kunnille, Gummerus Kirjapaino, 2008 K Virjonen (toim), Muistin ongelmat, Toimiva palvelukokonaisuus ehkäisystä hoitoon, PS-kustannus, 2013 Muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukeminen opas toimeenpanijoille, Suomen Muistiasiantuntijat, Julkaisu nro 13/2011 Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito- käypä hoito suositus, Duodecim, 2010 Kirjallisuutta J Suhonen, T Rahkonen, K Juva, K, Pitkälä Muistipotilaan hoitoketju, Duodecim 2011;127: U Eloniemi-Sulkava, T Rahkonen ym. Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys. Suomen ääkärilehti 39/2010, vs 65: T Erkinjuntti, A Remes ym (toim). Muistisairaudet, Duodecim, 2015 M Raivio, Ulla Eloniemi-Sulkava ym. How do officially organized services meet the needs of elderly caregivers and their spuses with Alzheimer s disease? Am J of Alzheimer s Disese & Other Dementias; Nov 2007; 22(5):

15 Aurinkoista kesää! 15