Geriatrinen ja gerontologinen kuntoutus iäkkään toimijuutta vahvistamassa. Geriatri Pirkko Jäntti Kokkola

Transkriptio

1 Geriatrinen ja gerontologinen kuntoutus iäkkään toimijuutta vahvistamassa Geriatri Pirkko Jäntti Kokkola 1

2 PARETO Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat, Aalto-yliopisto, Hema-instituutti,2012 2

3 3

4 4

5 5

6 PARETO hankkeen teesit Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat, Aalto-yliopisto, Hema-instituutti,2012 Vanhuspalvelujärjestelmän selviytymispolku Kuntoa huonontava hoito on lopetettava Itsehoitoa ja kotiin tuotavia palveluja lisättävä On luotava alueellinen kuntoutusjärjestelmä On rakennettava järkevät dementiayksiköt Palveluja on tuotettava siten, että eläkkeellä pärjää Ikääntyneet tarvitsevat uuden ympäristön 6

7 Vanhusten hoito Suomessa Iäkkäiden säännöllisesti käyttämien palveluiden kustannuksista yli 70% kuluu ympärivuorokautiseen hoitoon. Ikärakenteen muutos ja tavoite kotona asumisen tukemisesta on johtanut siihen, että kaikkialla länsimaissa pyritään tehostamaan iäkkäiden ihmisten kuntoutusta Vanhuspalvelulaki Keskeisenä tavoitteena on parantaa iäkkäiden ihmisten omatoimisuutta ja kotona asumisen edellytyksiä STM:n laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, 2013 Kuntoutus osana kaikkea palvelua STM:n toimenpideohjelma 2014 Iäkkäiden palvelujen rakennemuutos laitoshoitoa vähentäen ja kotiin annettavia palveluja lisäten 7

8 Laatusuosituksessa (v 2013) kuntoutus osaksi kaikkea palvelua Kuntoutumista edistävän työtavan käyttöä on lisättävä sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa: 1. työyhteisössä sovitaan sen vahvistamisesta ja sisällöstä. 2. kuntoutuksen ammattilaiset tukevat työtavan käyttöä arjessa. 3. työtapa sisällytetään hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutukseen sekä perehdytykseen Muistisairaiden kuntoutusta on järjestelmällisesti lisättävä 8

9 Vaikuttavaa kuntoutusta Laaja-alainen geriatrinen osaaminen ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus vähentää iäkkäiden avun tarvetta ja on vaikuttavaa Moniammatillisuus ja vastuunotto iäkkään kuntoutuskokonaisuudesta läpi hoitoketjun erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen 9

10 10

11 AKUUTISTI HEIKENTYNYT TOIMINTAKYKY = PERINTEINEN GERIATRISEN KUNTOUTUKSEN INDIKAATIO Toimintakyky Akuutti sairaus (esim. lonkkamurtuma, aivohalvaus, pneumonia) AADL IADL BADL Omatoimisuus Avuttomuus Kuntoutuksen paikka! Sosiomedisiininen kriisiraja Ympärivuorokautisen avun ja hoivan tarve Aika 11

12 Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen (HAD (hospitalization associated disability)-syndroma, JAMA, 2011:306; ) Sairaalahoito voi johtaa uuteen ja vielä hankalampaan sairauteen toimintakyvyn menetykseen Yksi kolmesta yli 70-vuotiaan sairaalahoidosta johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen Tulisi ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa paremmin Ehkäisyn kannalta oleellista: kaikkien liikuntarajoitteiden minimointi tarpeettoman vuodelevon ja passaamisen välttäminen riittävä ruoan ja juoman saanti lääkelistan jatkuva ja kriittinen arviointi 12

13 13

14 Vuodelepo on vanhuksille vaarallista. Haartmanin sairaalan päivystykseen on hankittu tuoleja erityisesti vanhuksia varten. 14

15 Alueellisesti koordinoitu kuntoutus - tärkein laitosjaksojen lyhentäjä 7 30 vrk Hoiva-osasto perushoiva Hoito arviointi kuntoutus kaikille sijoitus Palveluasunto Koti Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa heti akuutin hoidon jälkeen ja lopullinen sijoitus tehdään vasta kuntoutusjakson tulosten perusteella - Nykyinen järjestelmä sijoittaa (pysyvästi) laitokseen ENNEN/ILMAN kuntoutusta Todennäköisesti suurin osa voitaisiin kuntouttaa 1-3 vuotta kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %) (Vauramo, 2014) 15

16 Sänky on vaarallisempi paikka kuin kuntosali Iäkkäiden kuntosaliharjoittelu todettiin perusterveydenhuoltoon sopivaksi ja turvalliseksi kuntoutusmuodoksi myös äkillisestä sairaudesta toipumisessa (Timonen Leena, väitöskirja, 2007) 16

17 17

18 Suomen Lääkärilehti 46/2008, vsk 63,

19 19

20 Tilaan on sovitettu kolme vuodetta ja vuodelepo on maksimoitu eliminoimalla tuolit, EI NÄIN! Vauramo,

21 Mitä potilaan kuntoutuminen vuodeosastolla edellyttää? Sairauksien nopeaa diagnostiikkaa ja hyvää hoitoa Moniammatillista geriatrista arviointia Kotiutussuunnitelmaa kättelyssä, kotiutushoitajien toiminnasta hyviä tuloksia Mahdollisimman lyhyttä vuodelepoa Koko henkilökunnan osallistumista Yhteistyötä: lääkärit, terapeutit, hoitajat, sosiaalityöntekijät Omaisen mukana oloa, tarvittaessa kotikäyntejä Yhteydenpitoa KSH:oon, kotipalveluun, hoitavaan lääkäriin, hoitopaikkaan KUNTOSALI auttaa kuntoutuksen toteuttamista 21

22 Mitä muutos konkreettisesti Lempäälässä tarkoitti? Osaston kuormitus keveni, täyttöaste noin 80 % Keskim hoitoaika lyheni 31 vrk > 12 vrk Hoitojaksojen lukumäärä kasvoi Yli 75-vuotiaiden laitoshoidon osuus putosi 10%:sta 4.4%:iin, tehostettua palveluasumista 2.8% Kotipalvelun asiakkaiden määrä kasvoi 87>166 kotipalvelun lisäresurssointi + kuntouttava työote. Säännöllisen kotihoidon piirissä tällä hetkellä 13,2% yli 75-vuotiaista. 22

23 Pohdintaa Laitospaikkojen vähentäminen on kunnan talouden kannalta toivottava muutos Pitkäaikaispaikkojen vähentäminen edellytti vuodeosaston toiminnan muuttamista aktiiviseen, kuntouttavaan suuntaan potilaan toimijuus vahvistuu Kotipalvelun resurssien lisäämistä ja kuntouttavaa työotetta asiakkaan toimijuus vahvistuu Yhteistyön tiivistämistä kunnan sosiaalitoimen vanhuspalvelujen kanssa, avopalvelujen ja erityisesti muistisairaiden palvelujen kehittämistä Hyvää, innostavaa ja osaavaa johtamista 23

24 Kuntoutus Lonkkamurtuman hoidon KH-suositus, 2011 Kuva 5. Lonkkamurtumapotilaan leikkauksenjälkeisen kuntoutumispaikan valinta riippuu fyysisestä ja psyykkisestä suorituskyvystä ennen murtumaa ja kuntoutumisen tavoitteista. 24

25 Tehostettu geriatrinen kuntoutus lyhentää hoitoaikaa sairaalassa (mediaani) Huusko 2000 Tehostettu 34 vrk* TK 42 vrk* Dementia Ei 26 vrk Lievä 35 vrk* Keskivaikea 47 vrk* Vaikea 85 vrk Dementia Ei 42 vrk Lievä 46 vrk* Keskivaikea 147vrk* Vaikea 67 vrk 25

26 26

27 Aineisto ja menetelmät Lonkkamurtumahoidon jälkeen kotiutuneita iäkkäitä (80 +/- 7 v) n. 1-2 kk kotiutuksesta 1 v monitekijäinen kotikuntoutus ympäristön arviointi muutokset turvallisen kävelyn ohjaus lääkkeetön kivunhoito progressiivinen kotiharjoitusohjelma toimintakyvyn heikentymisen viitekehyksen mukaisesti fyysisen aktiivisuuden neuvonta 27

28 Vuoden kuntoutuksen tulokset Salpakoski et al JAMDA

29 Johtopäätökset Yksilöllinen kotikuntoutusohjelma parantaa lonkkamurtumasta toipumista Edellyttää yksilöllisyyttä monitekijäisyyttä progressiivisuutta riittävän pitkää aikaa Soveltuu käytäntöön kotikäyntien määrä kohtuullinen ei edellytä erityistä harjoituslaitteistoa on turvallinen 29

30 30

31 31

32 Keskeisiä kysymyksiä Miksi kotona tapahtuvaa kuntoutusta tulee lisätä? Mitkä preventiiviset kuntoutusmuodot ovat vaikuttavia? Mistä saamme tarvittavat resurssit? 32

33 33

34 Lupaava kotihoito Uusia toimintamalleja vanhustyöhön Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely: määritetään, mitkä palvelut vaativat jatkuvaa muokkaamista Yhteistoimintayhteisö: kaikki toimijat, jotka vaikuttavat kotona asuvien palveluihin ja elämisen laatuun Eheyttävät välineet: palveluista on yhteinen kokonaiskuva niin palvelujen tuottajilla kuin asiakkaillakin SAP (selvitys, arviointi, palveluohjaus) - toiminta 34

35 Liikkumissopimusmalli Liikkumiskyvyn ongelmat ovat muistisairauksien jälkeen toiseksi suurin laitoshoidon syy Ensin selvitetään, missä asioissa tarvitsee apua, mihin itse pystyy Mihin harjoittelulla pyritään? Toiminta- ja liikkumiskyvyn tukeminen ja ylläpitäminen on osa tehostetun palveluasumisen ydinpalvelua Ohjelma voidaan tehdä kuntoutuksen ammattilaisen kanssa Virtuaalikuntoutus kotikuntoutuksen uusi työväline? 35

36 Kotikuntoutus Sotesin kotihoidossa Miten seurata vaikuttavuutta Meiju Paunu, Katariina Anttila, Marita Pitkänen, Pieta Myllykangas 36

37 Kotikuntoutusohjelman vaikuttavuuden seuranta Seuranta talvella Mukana 12 ikääntynyttä, jotka noudattivat kotikuntoutusohjelmaa ja vertailuryhmänä 12 ikääntynyttä, jotka eivät toteuttaneet ohjelmaa Kotikuntoutuspyyntö tuli joko kotihoidon työntekijältä, asiakkaalta tai omaiselta. Kaikille tehtiin fysioterapeutin toimesta yksilöllinen kotikuntoutusohjelma, jonka kotihoidon työntekijä toteutti yhdessä asiakkaan kanssa. Jako harjoittelu- ja kontrolliryhmään jälkikäteen sen mukaan onko toteuttanut ohjelmaa. 37

38 Kotikuntoutussuunnitelmaa tukevat Kunnon hoitaja koulutukset (4 ryhmää, 47 hoitajaa koulutettu) ja niiden seurantaryhmät Kunnon esimies- ja Kunnon omainen tilaisuudet Kotikuntoutus lisätään asiakkaan hoitosuunnitelmaan, kirjaus mobiililaitteen kautta Tulokset näkyviksi; seurantatutkimus talvella ja tulosten esittely kotihoidon tiimeille keväällä

39 Fysioterapeutti teki kaikille testit Alku- ja lopputestaus kolmen kuukauden välein Tuolilta ylösnousu viisi kertaa, aika sekunteina Tandem-seisonta, jalkaterät peräkkäin, aika sekunteina Käden puristusvoima puristusvoimamittarilla, kg 39

40 Muutokset toimintakykytesteissä 3 kk:n seuranta, keskiarvot sekunteina, (N=24) 40

41 Käden puristusvoima, muutos alkuja lopputestauksen välillä kg, keskiarvo (N=24) 41

42 Punkalaitumen päivätoiminnan kuntoutus v 2007 Ohjattua kuntosaliharjoittelua kotona asuville Ohjaajana kuntoutukseen suuntautunut lähihoitaja Kuntosaliharjoittelu kerran viikossa Alku- ja loppumittaukset 3 kk:n välein Testit: tuolilta ylösnousu 5 kertaa, yhdellä jalalla seisominen ja 10 metrin kävely 42

43 Muutokset testituloksissa Punkalaitumen päivätoiminta 2007, keskiarvot (N=20) 43

44 Mutkat suoriksi Sastamalassa Toimiva yhteistyö ikääntyneiden liikunnan järjestämisessä, Voimaa vanhuuteen-hanke Tavoitteet: Liikunta-, sotepalvelujen, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden työnjaon selkeyttäminen ikääntyneille järjestettävissä liikuntapalveluissa Projektiryhmässä edustajat Sastamalan kaupungin liikuntapalveluista, kotihoidosta ja fysioterapiasta Tulokset: Yhteistyön ansiosta päällekkäistä toimintaa karsittu, liikuntaa järjestävien tahojen roolit selkiytyneet ja ikääntyneet heille sopiviin ryhmiin. Maksuttomat kuntosalivuorot yli 65- vuotiaille Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset osoittaneet, että yli 80-vuotiaiden liikunta on lisääntynyt Yhteistyötä jatketaan sopimalla avaintoimijoiden suunnittelupäivät vähintään kaksi kertaa vuodessa 44

45 Kuntosalitoiminta vanhuspalveluissa Lempäälän mallin mukaan, asukasluku , ,2%, 75+ 5,2% Vanhustyössä kaksi kuntosalia Ketkä käyttävät? 1. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien perusteella löydetyt 2. Asiakkaat, jotka ovat jo palvelujen piirissä 3. Jakso- ja pitkäaikaishoidon asiakkaat Kuntosalien iltakäyttäjinä seniori- ja eläkeläisryhmät: vertaisohjaajat Palvelutalon kuntosali palvelutalon asukkaat ja lähiympäristössä asuvat iäkkäät 45

46 Kuntosaliohjelma Kuntosaleilla koulutetut ohjaajat Ryhmäkoot 6-8 osallistujaa, apuväline ei esteenä Yksilöllinen nousujohteinen harjoitusohjelma, jossa tavoitteena mahdollisimman maksimaalinen lihasvoima Tehdään testit (Toimiva, Berg) 2x vuodessa Ohjelman laatii fysioterapeutti, omalääkäri hyväksyy Harjoittelu jatkuu loppuiän 46

47 Psykososiaalinen ryhmätoiminta ikäihmisten yksinäisyyden lievittäjänä Anu Jansson, Vanhustyön keskusliitto

48 Ryhmäliikunta ja -keskustelut senioritanssi, sauvakävely, kuntosali, uinti, retket, pallopelit, terveyspainotteiset keskustelut Taide-elämykset, viriketoiminta taiteilijoiden vierailut, retket, teatteri, näyttelyt, luova viriketoiminta Terapeuttinen kirjoittaminen ja ryhmäterapia omasta elämästä kirjoittaminen, ryhmäterapia 2011/PRoutasalo 48

49 Suurempi osa hoitoryhmistä sai uusia ystäviä verrattuna vertailuryhmään 40 % ryhmistä jatkoi itsenäisesti kokoontumisiaan Suurempi osa hoitoryhmistä koki itsensä tarpeelliseksi (67 % vs. 50 %) Ahdistuneisuus ja masentuneisuus vähenivät Elämänlaatu parani Muistitoiminnot paranivat 2011/PRoutasalo 49

50 Survival, % Intervention Kuolleisuus väheni HR 0.39 (95%CI ) 75 Control /PR Time, months 50

51 Tutkimus- ja kehittämishankkeesta Ystäväpiiritoiminnaksi Vanhustyön keskusliitto kehittänyt toimintamallia tutkimushankkeen jälkeen Ystäväpiiri-ryhmiä toteutettu kautta maan Niihin osallistunut yli 5000 ikäihmistä Koulutettuja Ystäväpiiriohjaajia on jo 450 Jansson

52 52

53 Kannattaako muistisairaita ihmisiä kuntouttaa? Kuva:Papunet 53

54 Muistisairaan hoidon kokonaisuus AT RISKISSÄ ENNALTAEHKÄISY VARHAINEN AT PREDEMENTIA Diagnoosi Perusinformaatio Ensitieto Lääkitys, Terveydentilan optimointi Kuntoutusarvio - kognit kuntoutus? Vertaisryhmät Etuisuudet Muistikoordinaattori LIEVÄ AT Kuntoutussuunnitelma Sopeutumisvalmennus Sosiaalistavat ryhmät, liikunta, kognitiivinen harjoittelu Lääkitys, terveydentila Omaisten tukiryhmät, tukihenkilö Konkreettinen kotona asumista tukeva apu, Etuisuudet KESKI-VAIKEA AT Sosiaalistavat ryhmät, liikunta, kognitiivinen harjoittelu Lääkitys, terveydentila!! Omaisen terveydentila ja jaksaminen, tukihenkilö, Kriisiapu Kuntoutusarvio; toiminta-, taideterapia,liikunta, laitoskunt?? VAIKEA AT Kommunikaatiota ja liikuntaa edistävä kuntoutus 2 VUOSIA OMAISEN SAATTOHOITO (Kaisu Pitkälä 2012)

55 Muistisairaan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Uudenkaupungin systeemi Tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma asiakkaan hoidosta, palveluista ja kuntoutuksesta >> on näkyvä, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen Läsnä: tiimin lääkäri, asiakkaan vastuuhoitaja, sosiaaliviraston vanhusvastuualueen sosiaalityöntekijä Lähtötilanne: MMSE, Barthel, SPPB, IADL, paino, pituus Kaikkien tulee toimia tehdyn suunnitelman mukaisesti Muistisairaat mukaan kotitöihin Hyvän hoidon kriteeristö: Kaikki mukaan kehitystyöhön 55

56 Muistikoordinaattoritoiminta Eloniemi-Sulkava, VTKL, JAGS 2009 interventio; muistikoordinaattori, geriatri + vertaisryhmät; liikunnallinen kuntoutus, tietoillat, käytösoireryhmät toimintaperiaatteet: ongelmanratkaisutaitojen ja voimaantumisen tukeminen: asiakaslähtöisyys + autonomian kunnioittaminen, koko perheen tukeminen, ripeä reagointi kriisitilanteisiin, tulkkina toimiminen, voimavaralähtöisyys merkitsevästi vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin kontrolliperheet (15588 vs ). Laitostuminen, % Hoitoryhmä Kontrolliryhmä P= Aika, kuukautta 56

57 57

58 Tutkimuksen taustaa Muistisairaudet ovat ikääntyneillä ihmisillä tärkein tekijä, joka johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen avuntarpeeseen erilaisten palveluiden ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen 58

59 Tutkimuksen tavoite Selvittää voiko Alzheimerin tautia sairastavien liikunnallisella harjoittelulla parantaa liikunta- ja toimintakykyä parantaa muistitoimintoja sekä vähentää käytösoireita ja masentuneisuutta lykätä laitokseen joutumista vähentää palveluiden käyttöä parantaa omaishoitajien elämänlaatua Selvittää kustannukset sekä kuolleisuus 59

60 Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus Pitkälä K, yms Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125 Tutkimukseen osallistui 210 pariskuntaa, joista toinen oli muistisairaan puolison omaishoitaja Ryhmäkuntoutusryhmä (4 t 2 x/vk päiväkeskuksessa) Kotikuntoutusryhmä (1 t 2 x/vk ft:n ohjauksessa) Vertailuryhmä (tavallinen kunnallinen hoito) 60

61 Mitä tutkimustulokset osoittivat? Kotona tapahtuva, yksilöllisesti räätälöity liikunnallinen kuntoutus hidastaa toiminnanvajeiden etenemistä lisäämättä sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksia Ryhmässä tapahtuva kuntoutus säästi muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kuluja Kumpikin kuntoutusmuoto vähensi kaatumisia Harjoittelulla myönteisiä vaikutuksia muistisairaan kognitioon, erityisesti toiminnanohjaukseen Luotiin uusi kustannus-vaikuttava malli muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemiseen 61

62 62

63 KIRJALLISUUTTA Kinnula, Malmi, Vauramo. Sisältöä sote-uudistukseen, Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimussarja, julkaisunumero 78, 2014 Autio, Groop, Kuusterä, Vauramo, Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat -loppuraportti, PARETO, Hema-Instituutti, 2012, julkaistu hema.aalto.fi Laatutyöstä hyötyvät kaikki, Suom Lääkärilehti, 46/2008, vsk 63; Lupsakko, Lemmetty, Viskari, Kivekäs. Terveyskeskuksen vuodeosaston kuormaa voi keventää Suom Lääkärilehti, 8/2008, vsk 63; Pitkälä K yms, Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125, 2013 Jansson A (toim), Psykososiaalinen ryhmätoiminta ikäihmisten yksinäisyyden lievittäjänä, vanhustyön keskusliitto, Ray, 2012 Engeström Y, Niemelä A-L ym (toim), Lupaava kotihoito, PS-Kustannus,