Valtakunnallinen teema: Osallisuus
|
|
- Tauno Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 21. lokakuuta 2014 / 1 Valtakunnallinen teema: Osallisuus Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Toimenpidekokonaisuudet: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tuki Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Erityistavoite: 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Toimenpidekokonaisuus: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Toimenpidekokonaisuudella edistetään heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä kehittämällä heille suunnattuja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä työttömiä ja osatyökykyisiä henkilöitä tukevat palvelujärjestelmät ja toimintamallit. Erityistä huomiota kiinnitetään matalan kynnyksen palvelumallien kehittämiseen, palvelutarpeiden tunnistamiseen, palveluihin pääsyn nopeuttamiseen sekä monialaisen yhteistyön vahvistamiseen eri toimijoiden välillä. Kehittämistyö tukee sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista uudistamista ja kuntoutuksen palvelujärjestelmän arviointia. Toimenpidekokonaisuudessa rahoitetaan hankkeita, joilla tuetaan vuoden 2015 alusta voimaan astuvan lain työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta toimeenpanoa. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömän palvelutarpeen, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.
2 21. lokakuuta 2014 / 2 Rahoitus kohdistuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden (esimerkiksi työttömien terveydenhuollon palvelut, sosiaalinen kuntoutus) kehittämiseen osana monialaista yhteispalvelua. Painopiste on valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettujen toimintamallien kehittämisessä, levittämisessä ja toimeenpanossa. Kuntoutuksen palvelujärjestelmää kehitetään etsimällä tapoja saada palvelut vastaamaan paremmin työelämästä syrjään jääneiden tarpeisiin. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja kehitetään sekä hoitoa ja muita asiakkaan kuntoutumista edistäviä palveluita sovitetaan yhteen. Eri tahojen (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalityö, kuntoutusta järjestävät tahot) yhteistyötä asiakkaiden kuntoutusprosessin toteuttamisessa vahvistetaan. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen kuntoutuksen sisällön, laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen on yksi teeman painopistealuista. Tällä tuetaan uuteen sosiaalihuoltolakiin sisältyvän sosiaalisen kuntoutuksen palvelun käyttöönottoa ja kehittämistä Suomessa. Tavoitteena on luoda sosiaaliselle kuntoutukselle valtakunnallisia, näyttöön perustuvia toimintamalleja, jotka vahvistavat asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä, torjuvat heidän syrjäytymistään ja edistävät heidän osallisuuttaan. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisen kuntoutuksen palveluun sisältyvien sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämisen sekä kuntoutusneuvonnan ja -ohjauksen kehittämiseen. Työttömien terveydenhuollon palveluita kehitetään siten, että työttömien mahdolliset terveysongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain ja hoitoon pääsy tehostuu. Yhteistyötä terveydenhuollon ja työ- ja elinkeinohallinnon sekä muiden toimijoiden välillä vahvistetaan. Suomessa on käynnistymässä historiallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistus. Toimenpidekokonaisuudessa tuetaan alueita ja kuntia uudistuksen toimeenpanossa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä siten, että heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut muotoutuvat heidän työ- ja toimintakykyään parhaalla mahdollisella tavalla tukeviksi. Kysymys voi olla mm. erilaisten tieto-, seuranta- tai arviointijärjestelmien kehittämisestä, uusien yhteisten palvelumallien ja -rakenteiden luomisesta tai asiakasosallisuuden varmistamisesta uudessa palvelujärjestelmässä. Tavoitteena on sovittaa yhteen valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen kehittämistyö siten, että osallisuutta ja toimintakykyä edistävien palveluiden laatu ja saatavuus on yhdenvertaista koko maassa.
3 21. lokakuuta 2014 / 3 Sukupuolinäkökulma sisältyy kaikkiin osallisuutta edistäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin hankkeisiin valtavirtaistamisperiaatteen mukaisesti. Miesten ja naisten erot esim. työmarkkina-asemassa, terveydessä, palvelujen käyttäjinä ja kuntoutujina otetaan huomioon. Hankkeissa selvitetään ja hyödynnetään sukupuolittain eriteltyä tietoa kehittämiskohteena olevasta ilmiöstä. Tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä ehkäistä suoraa ja epäsuoraa syrjintää. Toimenpidekokonaisuus: Nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tuki Nuorten syrjäytymisen torjumista ja aktiivista osallisuutta tehostetaan uudistamalla ja kehittämällä sosiaali- ja terveyspalveluja ja tukitoimia nuorille. Lähtökohtana on taata kaikille nuorille aito mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen mahdollisista sosiaalisista ja/tai terveydellisistä ongelmista huolimatta. Erityisesti kehitetään nuorten sosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta sekä mielenterveyspalveluja ja päihdekuntoutusta. Toimenpidekokonaisuudella rahoitetaan hankkeita, joilla tuetaan uuden sosiaalihuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpanoa ja kehittämistä siten, että nuorten palvelut tukevat heidän työ- ja toimintakykyään ja vahvistavat heidän koulutus- ja työelämävalmiuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämisen kohteita ovat esimerkiksi nuoren tuen tarpeiden kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen selvittäminen, omatyöntekijä-malli, nuorten sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus sekä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut. Nuorten parissa tehtävään sosiaalityöhön luodaan uusia aktiivisia toimintamalleja, jotka tukevat siirtymiä sosiaalihuollon palveluista eteenpäin koulutukseen ja työhön. Nuorten kohdalla nopea pääsy aktiiviseen toimintaan on erityisen tärkeää paitsi osallisuuden tukemiseksi, myös oikean tilannearvioinnin tekemiseksi; nuoren avuntarpeet selviävät parhaiten toiminnan kautta. Niille nuorille, jotka eivät vielä pysty osallistumaan varsinaiseen tavoitteelliseen työskentelyyn kuntouttavassa työtoiminnassa, työpajoilla tms., taataan mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen ryhmätoimintaan, jossa nuoren jaksamista vahvistetaan ja hänellä on mahdollisuus tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin. Kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa joustavasti päihde- ja mielenterveyshoito sekä -kuntoutus. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorisotakuun toteuttamista edistämällä ja tukemalla nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näissä keskeyttämistä. Toiminta toteutetaan tarpeen mukaisesti yhteistyössä nuorisotoimen, terveystoimen, opetustoimen, oppilas- ja opiskelijahuollon, työ-
4 21. lokakuuta 2014 / 4 ja elinkeinohallinnon, muiden kuntoutuspalvelujen sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Yksittäisten projektien sijaan muodostetaan peruspalveluihin tavoitteellisia toimintajatkumoja, joissa tuki räätälöidään kunkin nuoren tarpeiden mukaisesti ja josta tehokas ulospääsy opintoihin ja työelämään on mahdollista. Esimerkiksi pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus ilman aktiivisia tukitoimia ei ole hyväksi yhdellekään nuorelle. Sosiaalinen kuntoutus perustuu aina asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. Taustalla on ymmärrys kokonaisvaltaisen työskentelyn välttämättömyydestä silloin, kun ongelmat ovat kasautuneet ja pitkittyneet tai kun sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat muutoin tarpeellisia henkilön sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on huomioitava esimerkiksi pitkään jatkuneen työttömyyden seuraukset, tulottomuus, vaikeat perhetaustat, osattomuuden ja näköalattomuuden kokemukset, koulutuksen ulkopuolelle jääminen, hahmotus- ja oppimishäiriöt, vammaisuudesta sekä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä johtuvat sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet sekä kiusaamis- ja väkivaltakokemukset. Sosiaalisessa kuntoutuksessa yksilöllinen tuki yhdistyy toiminnallisuuteen. Tavoite voi olla arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tai tukea ryhmässä toimimiseen. Kuntoutuksen välineitä voivat olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki, valmennus ja lähityö (kotikäynnit, mukana kulkeminen, kasvatuksellinen tuki omien asioiden hoitamiseen, kuntouttava sosiaalityö), erilaiset toiminnalliset ryhmät, tukihenkilö- ja mentorointitoiminta, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, työtoiminta jne. Osana nuoruusikäkauden erityispiirteet huomioivien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä tuetaan myös hankkeita, joissa otetaan käyttöön näyttöön perustuvia hoito- ja palvelumalleja nuorten päihde- ja käytöshäiriöihin ja kehitetään työtapoja nuorten monimuotoisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vahvistetaan sosiaali- ja terveyskeskusten sekä oppilas- ja opiskelijahuollon mahdollisuuksia hoitaa nuorten sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi mielenterveyspalveluja kehitetään tiiviinä eri tahojen välisenä yhteistyönä nuorten arkiympäristössä. Kaikkeen hanketoimintaan valtavirtaistetaan sukupuolinäkökulma eli tunnistetaan sukupuolen merkitys ao. toiminnassa ja eriytetään toimenpiteitä tarpeen mukaan tietoon pohjautuen. Erityisillä tasa-arvon edistämiseen suuntautuvilla hankkeilla voidaan selvittää miesten ja poikien, tyttöjen ja naisten terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ja ehkäistä syrjäytymistä.
5 21. lokakuuta 2014 / 5 Toimenpidekokonaisuus: Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Toiminnan tavoitteena on tukea henkilöitä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja jokapäiväisessä elämässään. Hankkeiden kohderyhminä voi olla mm. mielenterveyskuntoutujia, vammaisia, vankeja, asunnottomia tai päihde- ja huumeriippuvaisia henkilöitä tai henkilöitä, jotka kuuluvat esim. johonkin etniseen vähemmistöön tai sukupuolivähemmistöön. Toiminnalla kehitetään näiden väestöryhmien osallisuutta ja hyvinvointia ja sitä kautta sosiaalisia toimintaedellytyksiä. Toimenpidekokonaisuudessa rahoitetaan hankkeita, joilla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpanoa ja kehittämistä siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla ehkäisee huono-osaisuutta Suomessa. Kehittämistyöllä tuetaan myös kansallisten toimenpideohjelmien, kuten Suomen romanipoliittisen ohjelman, Suomen vammaispoliittisen ohjelman, kansallisen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman, kehitysvammaisten asumisen kehittämisohjelman sekä valtakunnalliseen mielenterveys- ja päihdeohjelman toimeenpanoa. Sukupuolinäkökulma sisältyy kaikkiin syrjintää ja syrjäytymistä kokevien väestöryhmien sosiaalista osallisuutta tukeviin hankkeisiin. Suomen romanipoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti kehitetään valtakunnallisia toimintamalleja paikallistasolla tapahtuvaan romanien syrjäytymisen ehkäisytyöhön. Niissä keskiössä ovat eri hallinnonalojen välinen yhteistyö ongelmakierteiden katkaisemiseksi. Romanien hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä selvitetään ja tuetaan valtakunnallisesti. Tavoitteena on luoda pysyviä rakenteita ja toimintamalleja romanien hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiselle Suomessa. Saamelaisten hyvinvointia ja osallisuutta tuetaan valtakunnallisella hankkeella, jossa selvitetään, miten palvelutarjonnalla voidaan lisätä osallisuutta ja ehkäistä syrjintää vähemmistöyhteisöissä. Tavoitteena on välittää saamelaisten näkemyksiä ja kokemuksia hyvinvoinnin ja osallisuuden osatekijöistä, palveluista ja palvelutarpeista sekä kehittää palvelujärjestelmää saamelaiskulttuurin erityispiirteet paremmin huomioivaksi. Toimenpideohjelmalla tuetaan Suomen vammaispoliittisen ohjelman sekä YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Tavoitteena on vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, yhtäläisten oikeuksien ja osallisuuden turvaaminen kaikkialla yhteiskunnassa. Tuki kohdennetaan hankkeisiin, jotka edistävät em. tavoitteiden toteutumista valtakunnallisesti. Kyse voi olla esimerkiksi osaamisen kehittämisestä, yhteistyöfoorumien
6 21. lokakuuta 2014 / 6 järjestämisestä, palveluiden ja toimintamallien uudistamisesta tai asenteisiin vaikuttamisesta. Kehittämisen kohteina voivat olla esimerkiksi vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta sekä työ- ja päivätoiminta, kehitysvammaisten asumispalveluiden uudistaminen tai yhteiskunnan esteettömyyden ja saavutettavuuden lisääminen. Rikoksista vankeusrangaistuksiin tuomittujen hyvinvointia tutkitaan ja kehitetään eri tahojen välisenä yhteistyönä tavoitteena työ- ja muuhun elämään siirtymisen helpottaminen vankeusrangaistuksen jälkeen. Erityisesti vahvistetaan yhteistyötä ja tiedonkulkua vankeinhoitolaitosten, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuspalveluiden välillä ja kehitetään vankeusrangaistuksiin tuomittujen kuntoutumista ja osallisuutta tukevia uusia toimintamalleja. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden hyvinvointia ja osallisuutta tuetaan kehittämällä tiedonkeruun menetelmiä heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvien työllistymisen ja kotoutumisen esteiden tunnistamiseksi. Samalla kehitetään myös laajemmin viranomaisyhteistyötä ja edistetään tiedon hyödyntämistä palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on varmistaa, että palveluja ja maahanmuuttajien kotoutumista, terveyttä ja hyvinvointia tukevia toimenpiteitä kehitetään maahanmuuttajia osallistaen eri viranomais- ja järjestötoimijoiden yhteistyössä. Lisäksi kehitetään valtakunnallisia toimintamalleja syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi. Sukupuolen merkityksestä syrjäytymisessä, syrjinnässä ja häirinnässä sekä moniperusteisesta syrjinnästä ja näiden ilmiöiden muutoksista suomalaisessa yhteiskunnassa kerätään lisää tietoa. Syrjinnän seurannan kehittämisessä erityishuomiota tulee kiinnittää maahanmuuttajataustaisten naisten ja miesten sekä muiden moniperusteista syrjintää kohtaavien asemaan. Tasa-arvohankkeilla voidaan tehostaa syrjinnän suojaa ja edistää osaltaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain uudistusten toteuttamista. Hankkeilla mm. selvitetään miesten ja poikien, tyttöjen ja naisten terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ja ehkäistään syrjäytymistä, kehitetään lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisykeinoja, ennaltaehkäiseviä ja tukipalveluja erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluville, sekä kehitetään vähemmistöryhmiin kuuluvien, mm. etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten ja miesten osallistumista koulutukseen ja työelämään. Lisäksi selvitetään sukupuoleen perustuvan ja moniperusteisen syrjinnän sekä häirinnän ilmenemistä ja kehitetään syrjinnän seurantajärjestelmää. Toiminnassa huomioidaan myös sukupuolivähemmistöt sekä henkilöt, jotka kohtaavat syrjintää sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.
7 21. lokakuuta 2014 / 7 Palvelujärjestelmän kehittämisen lisäksi tavoitteena on yleisiin asenteisiin vaikuttaminen ja väestöryhmien välisen ymmärryksen lisääminen. Valtakunnallisella tiedottamis- ja vaikuttamistoiminnalla sekä erilaisilla yhteistyön foorumeilla vahvistetaan eri väestöryhmien välisiä vuorovaikutussuhteita ja poistetaan toisiin väestöryhmiin liittyviä ennakkoluuloja. Lisäksi kehitetään valtakunnallisia seurantajärjestelmiä eri väestöryhmien kokeman syrjinnän esiintuomiseksi. Syrjäytyminen johtuu usein huono-osaisuuden kasautumisesta samoille henkilöille. Toimenpideohjelmalla tuetaan valtakunnallista huono-osaisuuden syiden arviointia ja siihen pohjautuvaa kehittämistyötä. Tavoitteena on hyödyntää syntynyttä tietoa huono-osaisuuden vähentämiseen liittyvässä päätöksenteossa. Huono-osaisuuden torjuntaan käynnistetään valtakunnallinen kehittämishanke/hankkeita, jossa painopiste on asunnottomuuden, köyhyyden, pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ja muiden huono-osaisuuden tekijöiden vähentämisessä.
Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
ESR ohjelmakausi 2014-2020 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö Rakennerahastot: valtakunnalliset teemat Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) rahoitus
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen
Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
SOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
Ohjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2010 rakennerahasto-ohjelma Ohjaamoa tukevien valtakunnallisten ja alueellisten hakujen hakuajat Pia Pirskanen 4.11.2014 Valtakunnallinen ESR-toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo
Kevään 2018 ESR- ohjelmatilanne TL5 Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo 29.5.2018 TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke
Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke Sosiaalinen osallisuus tulee, oletko valmis? - seminaari, Jyväskylä 7.10.2015 Jarno Karjalainen 7.10.2015 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset
Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa
Kela osana monialaisessa verkostossa
Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä
Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia
Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen
SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU
SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU Johtava sosiaalityöntekijä Kristiina Aho 11.3.2014 12.3.2014 1 Peruslähtökohtia nuoren hyvinvoinnille jokaisella nuorella on kykyjä olennaista on, mitä nuori voi tehdä
Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena
Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä
Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl
Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän
Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM
TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kaikki irti Kelan palveluista
Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM
Integroituja palveluja - Asiakaslähtöisen tukitoimet yhdestä tuutista Välittämisen koodi RoadShow Seinäjoki 10.3.2015 Ylijohtaja Silja Hiironniemi VM Välittämisen koodin prosessikaavio pp.kk.vvvv 2 Palvelutilanne
#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa
#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
Yhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi
Yhtenäinen työ ja toimintakyvyn arviointi 3.10.2017 Mitä on fasilitointi? Ryhmäprosessiohjausta > yhdistetään eri henkilöiden ja eri yksiköiden tietotaitoa Etsitään ajattelutavan muutosta > saadaan ihmiset
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen
Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp Pohtimolampi 27.5.16 Ari Räisänen Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus asiakasprosessityö 1.8.15 30.5.16 Nykytilan selvitys
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015
Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa
Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja
Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen
Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017 Lahti Palvelupäällikkö Tuula Kähäri ja sosiaaliohjaaja Henna Nousiainen (Eksote)
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?
STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta
SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,
Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä
Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014
Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:
3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016
Tervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
Osallisuutta ja valmiuksia aktiiviseen elämään - sosiaalisen kuntoutuksen asemoituminen nuorten palvelujen yhteistyöverkostossa
Osallisuutta ja valmiuksia aktiiviseen elämään - sosiaalisen kuntoutuksen asemoituminen nuorten palvelujen yhteistyöverkostossa 24.11.2015 vanhempi asiantuntija, YTL Matti Tuusa 25.11.2015 1 Nuorten sosiaalisen
Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015
Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
Kotona Suomessa -hanke
Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen
kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela
1 Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa 22.2.2018 Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela 2 Mitä kuntoutuspalveluita tarjoamme nuorille nyt ja jatkossa? kuntoutuskurssit eri sairausryhmille,
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa. ESR-hanke ajalla
VANKEUSAIKA MAHDOLLISUUTENA! - Yhteisasiakkuus sosiaalista osallisuutta ja työllisyyttä tukevissa verkostoissa ESR-hanke ajalla 1.10.2016 30.6.2019 Hankkeen tavoite Rikostaustaisten osallisuuden lisääminen
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
Ajankohtaista vammaislainsäädännössä
Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalinen kuntoutus Käsitteellistä tarkastelua ja katsaus tulevaan THL/ Sosku-kehittämishanke Helka Raivio 19.1.2017 SOSKU kehittämishanke 1.4.2015 31.3.2018 Valtakunnallinen ESR kehittämishanke (Kestävää
Sosiaalihuoltolain muutos ja työelämäosallisuus
Sosiaalihuoltolain muutos ja työelämäosallisuus Kari Ilmonen Sosiaali- ja terveysministeriö Siuntio 24.9.2014 Liikkeelle asiakkaan tarpeista Työttömällä yleensä suurimpana työn tarve ratkaistaan työ- ja
Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?
Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki
Kainuun ELY-keskus 2013
Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+
Lausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus
EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma
PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen
PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille
Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta
Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja
Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Kunnan intressi? 2 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää
Nuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM
Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, 8.2. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja lähtökohdat Keskeinen sisältö Jatkovalmistelun kärjet
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
2. Kuntoutusjärjestelmä ennakoivaksi, keskeiseksi osaksi uudistuksia
Kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 14.10.2015 Kuntoutussäätiö Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 1. Työhön kuntoutuminen on strateginen valinta Työhön kuntoutuminen on strateginen valinta
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL
Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.
Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun