Starttivalmennuksella arki järjestykseen ja uutta suuntaa elämään

Transkriptio

1 Starttivalmennuksella arki järjestykseen ja uutta suuntaa elämään Pirjo Oulasvirta-Niiranen Valtakunnalliset Työpajapäivät 2016

2 Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( ) Päätavoitteena: levittää valtakunnallisesti työpajan matalimman kynnyksen starttivalmennusmalli ja työpajan ja asumispalveluiden yhteistoimintamalli Rahoittaja: Rahaautomaattiyhdistys

3 Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Mukana yht. 16 työpajaorganisaatiota eri puolilta Suomea - Kehittämisprosessit kullakin organisaatiolla, asiantuntija- ja mentorituki hankkeesta, koulutuksia jne. - Mentorit: Tukeva-työvalmennussäätiö, Joensuun Nuorisoverstas ry ja Hdl/ Vamos Levitetään hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja ja vahvistetaan starttipajojen näkyvyyttä (palvelukuvaukset, toiminnasta tiedottaminen), tuodaan esille starttivalmennuksen hyötyjä Mahdollistaa työpajatoimijoiden verkostoitumisen ja yhteisen kehittämisen Starttivalmennuksen juurruttamisessa keskeistä: aseman vakiinnuttaminen palveluverkostossa ja rahoituksen turvaamisen edistäminen

4 Starttivalmennus Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Tarvitaanko sitä? Taustaa starttipajojen perustamiselle: löytyykö etsityille ja löydetyille nuorille oikea palvelu/ tuki oikeaan aikaan? 2014: 107 työpajalla (Valtakunnallinen työpajakysely) Erilaisia toimintamalleja/ -tapoja, erilaisia toimintaympäristöjä Miten starttivalmennus poikkeaa muusta työpajapalvelusta?

5 Starttivalmennus Työpajojen matalimman kynnyksen toimintaa Vahvistaa nuoren arjenhallintaa, itsetuntemusta ja itseluottamusta Tukee valmentautujan itseohjautuvuutta ja optimoi tukiverkostojen yhteistyötä - Vahvistaa omaehtoista toimijuutta ja osallisuutta Auttaa löytämään tarvittavat tukipalvelut ja jatkopolut Moniammatillista ja monialaista yhteistyötä Kokonaisvaltaista, intensiivistä ja pitkäkestoista tukea

6 Starttivalmennus: kohderyhmä ja ohjautuminen Kohderyhmä: heikoimmassa asemassa olevat nuoret, joilla monenlaisia tuen tarpeita ja haasteita kiinnittyä palveluihin - Taustalla esim. o o o o o o o Arjenhallinnan vaikeuksia Yksinäisyyttä Kiusaamista Sosiaalisten tilanteiden pelkoa Keskeytyneitä koulutuksia ja palveluprosesseja Mielenterveys- ja päihdeongelmia Asunnottomuutta Usein pitkäkestoisia ja monia samanaikaisia elämänhallinnan ongelmia - Sektoroitunut palvelujärjestelmä ei tarjoa riittävän kokonaisvaltaista tukea - Tarvitaan: elämäntilanteen kartoittaminen ja monialainen tuki Reetta Pietikäinen ja Pirjo Oulasvirta- Keskeisiä ohjaavia tahoja: etsivä Niiranen nuorisotyö, sosiaalitoimi, TYP, TE-

7 Starttivalmennus Kesto määräytyy yksilöllisesti nuoren tilanteesta/ tuen tarpeesta lähtien - Esim. 4h/pv, 2 3 pvänä viikossa - Osalla sekä aamupäivän että iltapäivän ryhmät - Yleensä väh. 6 kk Ryhmässä eri-ikäisiä nuoria - Valtaosa vuotiaita Ryhmäkoko yleensä 8 10 nuorta - Non-stop -aloitus tai kaikki aloittavat samaan aikaan, mitä näkökulmia vaihtoehtoihin sisältyy? Useimmiten kuntouttavan työtoiminnan sopimuksilla - Myös esim. nuorisopalveluiden oma sopimus (alaikäiset nuoret)

8 Starttivalmennus Tavoitteellisuus: painopiste arjen taitojen ja elämänhallinnan vahvistamisessa ja oman polun löytämisessä Nuoren oma halu muutokseen! Motivoinnin merkitys Katse tulevaisuuteen Kannustava, vahvuuksia, mahdollisuuksia korostava valmennusote Onnistumisia painottava valmennusote Ohjaus tarpeen mukaan muihin palveluihin starttivalmennuksen ohella, palveluihin kiinnittymisen tukeminen

9 Mea Hannila-Niemelä ja Pirjo Oulasvirta-Niiranen, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( )

10 Starttivalmennus Oma valmentaja nuorelle luottamuksellisuus Yksilövalmennus yksilöllisyys ja joustavuus, aikaa nuoren asioiden käsittelyyn Ryhmävalmennus vuorovaikutusta tukevaa, yhteisöllistä Tekemällä oppiminen toiminnallisuus ja kokemuksellisuus - Kädentaidot, työpajan työtehtäviin tutustuminen - Työtehtäviä ei kaikilla starttipajoilla; osalla työ erityisessä merkityksessä siten, että tekemiseen on liitetty keskustelevaa valmennusta

11 Nuorten osallisuuden tukeminen Luottamuksen syntyminen Sosiaalinen vahvistuminen Yhteisön jäsenyys Pitkäkestoinen tuki Keskeistä: nuoren kohtaaminen - Miten nuori kokee o o o o Tulleensa kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään Valmennuksen tukevan omia tavoitteitaan Elämänsä merkitykselliseksi Voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa Reetta Pietikäinen ja Pirjo Oulasvirta- Niiranen

12 Starttivalmennuksen työskentelyprosessi Starttivalmennuksen työskentelyprosessi, starttivalmennusmalli, on tehty Startti parempaan elämään -hankkeessa ( ). Tätä prosessia on edelleen kehitetty juurruttamishankkeessa nousseiden kokemusten pohjalta. Starttivalmennuksen työskentelyprosessi koostuu kolmesta vaiheesta: 1) Starttivalmennuksen aloitusvaihe 2) Starttivalmennuksen tavoitteiden mukaisen työskentelyn vaihe 3) Starttivalmennuksen lopetus ja jatkopolkujen vaihe Prosessi etenee tavoitteellisesti ja joustavasti aloitusvaiheesta tavoitteiden mukaiseen työskentelyvaiheeseen ja jatkopolkujen vaiheeseen. Jokaisessa vaiheessa painottuvat erilaiset asiat, joiden edistämiseksi tehdään nuoren kanssa yhdessä työtä. Kaikkia vaiheita läpileikkaa luottamuksellisuus nuoren ja valmentajan välillä sekä työskenteleminen nuoren tavoitteita kohti sekä yksilö että ryhmävalmennuksella. Mea Hannila-Niemelä ja Pirjo Oulasvirta-Niiranen, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( )

13 Starttivalmennusmalli Reetta Pietikäinen ja Pirjo Oulasvirta- Niiranen

14 Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajana

15 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolain kirjaus sosiaalisesta kuntoutuksesta - Sosiaalinen kuntoutus 17, uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.

16 Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajana Työpajojen matalimman kynnyksen palvelu: mahdollisuus toimia yhteistyössä muun palveluverkoston kanssa nuoren sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajana, esim. tukea osaltaan muuta kuntoutuksellista palveluketjua Starttivalmennus on tarjonnut palveluverkostosta usein puuttuvan osan: nuorten matalan kynnyksen arjenhallinnan tukemiseen keskittyvän palvelun

17 Sosiaalinen kuntoutus Käsitteenä ollut epämääräinen, vakiintunut asema puuttunut Uuden sosiaalihuoltolain myötä käsite selkiytymässä, laissa kuvattu sisältöä Miten sosiaalinen kuntoutus käsitetään kunnissa/ käytännön työssä? Mitä sosiaalinen kuntoutus on yksittäisen asiakkaan kannalta? Palvelun sisältö muotoutuu asiakassuhteessa. Lain myötä sosiaalinen kuntoutus osaksi kuntoutuksen laajasisältöistä kokonaisuutta Asemoituu sosiaalityöhön kunnissa Miten nuorten asiakkaiden ohjaaminen ns. paneutuvampaan työskentelyyn tapahtuu? Lähde: Ala-Kauhaluoma & Tuusa, Kuntoutus 1/ 2015

18 Sosiaalinen kuntoutus Lähde: Ala-Kauhaluoma & Tuusa, Kuntoutus 1/ 2015

19 Sosiaalinen kuntoutus ketkä nuoret tarvitsevat sitä? Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevien nuorten määrää vaikea esittää Moni toimeentulotukea saavista nuorista tarvitsee intensiivisempää palvelua kuin pelkkää toimeentulotuen laskentaa ja myöntämispäätöstä, vrt. nuoren arjenhallinnan tukeminen, koulutukseen ja työhön hakeutumisen tuki, nuoren tilanteen arviointi Lähde: Ala-Kauhaluoma & Tuusa, Kuntoutus 1/ 2015

20 Sosiaalinen kuntoutus ketkä nuoret tarvitsevat sitä? - Kohderyhmänä nuoret, joilla on samanaikaisesti useita, vakavia ja usein myös pitkäkestoisia elämänhallintaa vaikeuttavia ongelmia (kuten kouluvaikeuksia, oppimisvaikeuksia, koti- ja perhevaikeuksia, tulottomuus, työja opiskelupaikan puuttuminen, asunnottomuus tai irrallisuus uudessa asuinpaikassa, mielenterveys- tai päihdeongelma, rikollisuutta) ja joiden tukemisessa muut sosiaalihuollon, nuorisotoimen, terveydenhuollon, työpajatoiminnan, TEhallinnon tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat riittämättömiä. Lähde: Ala-Kauhaluoma & Tuusa, Kuntoutus 1/ 2015

21 Sosiaalinen kuntoutus Verkostoituminen (terveydenhuolto, TE-hallinto, Kela, opetustoimi, kolmas sektori ) Tarvitaan toimivat palvelukonseptit, pelisäännöt asiakasvalintaan ja ohjaukseen, toimijoiden välisen työnjaon selkeyttä Palvelutarpeen huolellinen arviointi, palvelusuunnitelmat Dialogisuus Eri toimijoiden eri näkökulmien yhteensovittaminen (Lähde: Ala-Kauhaluoma & Tuusa, Kuntoutus 1/2015) Mikä on työpajan asema palveluverkostossa? Mitä palvelutarpeen huolellinen arviointi edellyttää? Mitä annettavaa starttipajalla on siinä? Vrt. pitkät valmennusprosessit, luottamuksellinen valmennussuhde, intensiivinen työskentely nuoren kanssa, mahdollinen jälkituki pajajakson jälkeen

22 Työpajatoiminta ja sosiaalinen kuntoutus Työpajoilla moniammatillista osaamista haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa työskentelyyn - Starttivalmennusta kehitetty vuosien ajan Monialainen yhteistyö, nuorten ohjaaminen tarvitsemiinsa palveluihin sekä nuoren tukeminen palveluihin kiinnittymisessä työpajan valmennuksen arkea Työpajoilla kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä kasvanut viime vuosina huomattavasti : 36% valmentautujista, 2013: 26% Henkilöstöllä vahva osaaminen : yksilövalmentajista 75 %:lla AMK- tai yliopistotutkinto Työpajat tarjoavat kunnille luotettavan kumppanin ja starttivalmennus toimivan konseptin sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen Lähde: OKM / TPY: Valtakunnallinen työpajakysely 2014 Reetta Pietikäinen ja Pirjo Oulasvirta- Niiranen

23 Starttivalmennus ja sosiaalinen kuntoutus Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa keskeistä on yksilöllinen ja ryhmämuotoinen tuki ja valmennus, jonka avulla edistetään nuorten osallisuutta, elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, tulevaisuudensuunnitelmia, arjessa selviytymistä ja itsenäistä asumista. - (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014: Selvitys nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta) Starttivalmennuksen keskeisiä sisältöjä: - yksilö- ja ryhmävalmennus (pienet ryhmät) - toiminnallisuus, tekemällä oppiminen - arjen taidot, itsenäisen asumisen tuki - Yhteisöllisyyttä, sosiaaliset taidot - elämänhallintaa - osallisuutta - tulevaisuuden suunnitelmia ja tuki jatkopoluille Reetta Pietikäinen ja Pirjo Oulasvirta- Niiranen

24 Mea Hannila-Niemelä ja Pirjo Oulasvirta- Niiranen, Startti parempaan elämään - juurruttamishanke ( )

25 Mitä juurruttamisella tarkoitetaan? Taustalla usein omaa kehittämistyötä tai otetaan käyttöön muualla kehitetty toimintamalli ja sovelletaan sitä paikallisiin tarpeisiin Starttivalmennuksen juurruttamisessa kiinnitetään palvelu/ palvelumalli arkityöhön ja olemassa olevaan palveluverkkoon Juurruttamisen tavoitteena on vakinaistaa toimintaa, saada sille pitkäkestoisuutta (ja turvata näin myös toiminnan edelleen kehittämisen mahdollisuus) Mea Hannila-Niemelä ja Pirjo Oulasvirta-Niiranen, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( )

26 Toiminnan juurruttaminen on pitkäkestoista työtä Mea Hannila-Niemelä ja Pirjo Oulasvirta-Niiranen, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( )

27 Toiminnan juurruttaminen on vaikuttamistyötä Vaikuttamistyön kohteita? - Kuntapäättäjät (esim. kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, sosiaali- ja terveyslautakunta, sivistyslautakunta, nuorisotoimen toimielin, kunnan johtoryhmä ) - Säätiön hallitus - Yhteistyökumppanit (esim. sosiaalitoimi, te-hallinto, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, asumispalvelut, talous- ja velkaneuvonta ) Mea Hannila-Niemelä ja Pirjo Oulasvirta-Niiranen, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( )

28 Vaikuttamisen keinoja Mikä on meillä toimiva vaikuttamisen tapa? Mikä tapa toimii juuri tässä asiassa? Millainen päätöksenteko-organisaatio on? Miten päätöksentekoprosessi toimii? Esim. avoimien ovien päivä pajalla, infotilaisuudet, toimielinten/ työryhmien kokousten yhteydessä palvelun esittely, talousarvioseminaarit, johtoryhmän jäsenille palvelun esittely, tiedotteet/ esitteet, näkyvyys mediassa (paikallislehdet...) Mea Hannila-Niemelä ja Pirjo Oulasvirta-Niiranen, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( )

29 Mitä toiminnan juurtuminen edellyttää? Riittävät resurssit (henkilöstö, tilat ja toiminta ja palvelun kehittäminen) Asiakkaiden ohjautuminen oikeaan aikaan, oikeaan palveluun Miten saada toiminnalle resurssit yleisesti vaikeassa taloustilanteessa? Miten perustella palvelun tarve ja tuoda esille palvelun hyödyt? Miten varmistaa, että palveluun ohjautuu asiakkaita ja nimenomaan asiakkaita, joille palvelu on tarkoitettu? Palvelu ja kehittämistyön tulokset on tehtävä näkyväksi Palvelukuvaus ja kumppanuusfoorumi palvelun näkyväksi tekemisen tukena Mea Hannila-Niemelä ja Pirjo Oulasvirta-Niiranen, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( )

30 Palvelukuvaukset tukena toiminnan näkyväksi tekemisessä Mea Hannila-Niemelä ja Pirjo Oulasvirta-Niiranen, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( )

31 Palvelukuvauksen sisältöjä - Starttivalmennus osana organisaatiota - Starttivalmennuksen määrittely - Kohderyhmä ja asiakasprofiili - Asiakasohjaus - Starttivalmennuksen prosessikuvaus - Valmentajat - Verkostotyö ja sidosryhmät - Starttivalmennuksen hyötyjä Mea Hannila-Niemelä ja Pirjo Oulasvirta-Niiranen, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( )

32 Hyödyt (kenelle, millaiset hyödyt/ vaikutukset) Hyödyt valmentautujalle, kunnalle, yhteiskunnalle Taloudelliset hyödyt, inhimilliset hyödyt Huom! Palvelun hyötyjä tarkasteltaessa muistettava peilata tuloksia lähtötilanteessa asetettuihin tavoitteisiin! Syrjäytymiskehitys usein kestänyt pitkään, lyhyt valmennusjakso ei tällöin riittävä korjaamaan tilannetta tarvitaan pitkäkestoista matalan kynnyksen palvelua

33 Selvitys starttivalmennuksesta Starttivalmennuksessa Otetaan kiinni tavanomainen elämänrytmi (esim. ajanhallinta, päivärytmi, viranomaisyhteydet, ruuanlaitto, siivous, sosiaaliset kontaktit ) Joku ottaa itseään niskasta kiinni, toisia tönitään eteenpäin Saadaan mielekästä tekemistä (työpajan työvalmennukseen osallistuminen, retket, tutustumisvierailut, harrastukset / aktiviteetit) Sosiaalista kanssakäymistä (kannustava yhteishenki, huumoria, tilaa kaikenlaisille nuorille) Yksilöllisyyttä (kuunnellaan, ollaan kiinnostuneita jokaisesta nuoresta) Vaikutusmahdollisuus toiminnan sisältöön Osallisuuden lisääntymistä Jos en täällä, olisin kotona tekemässä en mitään Nuoret kaipasivat lukujärjestystä elämäänsä, syyn ja tavoitteen päästä pois kotoa - Starttipaja tarjosi tämän Lähde: Mikko Kesä (2015): Starttivalmennuksesta asiakasnuorten äänellä. Reetta Pietikäinen ja Pirjo Oulasvirta- Niiranen

34 Starttivalmennuksesta kaksi uutta julkaisua Reetta Pietikäinen ja Pirjo Oulasvirta- Niiranen

35 Koulutusta starttivalmennuksesta Verkkoklinikka , aiheena Starttivalmennus Reetta Pietikäinen ja Pirjo Oulasvirta- Niiranen

36 Tervetuloa POHJOIS-SUOMEN KUMPPANUUSFOORUMIIN Rovaniemelle ilmoittautumisia otetaan vastaan ()

37 POHJOIS-SUOMEN KUMPPANUUSFOORUMI Avaussanat Marja Hanni, nuorisotoimen ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään Pirjo Oulasvirta-Niiranen, projektipäällikkö, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Elämänkulun mutkia ja arjen palapelejä: koulutuksesta työelämään Virpi Vaattovaara, KT, Yliopistonlehtori, Lapin yliopisto Elämän suurin riski? Koulupudokkuuden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Jukka Ohtonen, sosiologi, tutkija Työpajojen starttivalmennuksen hyviä käytäntöjä Sirpa Kiljo, nuorten yksilövalmentaja, starttipaja Sentteri, Siikalatvan kunta Sami Kurt, yksilövalmentaja, Starttipaja, Tornion Työvoimalasäätiö Mulla on aivan ihana se työntekijä nuorten kokemuksia palvelujärjestelmästä Sanna Aaltonen, VTT, erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto R

38 POHJOIS-SUOMEN KUMPPANUUSFOORUMI Otteita ohjelmasta (jatkoa) Sosiaalinen kuntoutus työpajatoiminnassa Pirjo Lehtola, toimitusjohtaja, Itä-Lapin Työhönvalmennus -säätiö Kolme näkökulmaa työpajojen matalan kynnyksen palveluihin ja nuorten palvelujärjestelmän kehittämiseen Keskustelemassa: Riitta Harmanen, toimitusjohtaja, Eduro-säätiö Kati Pakarinen, opinto-ohjaaja, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Nuorten Ohjaamo Sanna Ylitalo, hyvinvointikoordinaattori, Seita-säätiön hallituksen jäsen, sivistyslautakunnan pj., Sodankylän kunta

39 Starttivalmennusverkostopäivien teemana on tällä kertaa starttivalmennuksen juurruttaminen palveluverkkoon. Mitkä ovat keskeisiä asioita matalan kynnyksen työpajapalvelun juurtumisen edistämisessä? Onko starttivalmennus tuttu palvelu rahoituksesta päättäville tahoille omalla alueellasi? Onko starttivalmennuksesta tiedotettu riittävässä laajuudessa yhteistyötahoille jne.? Palvelukuvaukset toimivat hyvänä tukena työpajapalvelujen näkyväksi tekemisessä. Tärkeätä on kuvata palvelun hyötyjä eri näkökulmista: miksi starttivalmennusta tarvitaan ja miksi sitä tulee kehittää? Kohderyhmä: Starttivalmennuksen parissa työskentelevät toimijat ja yhteistyötahot Paikka: Radisson Blu Marina Palace Turku, Linnankatu 32 TERVETULOA!

40 Alustava ohjelma Keskiviikko Kahvitarjoilu Tervetuloa Turkuun! Taina Laaksonen, nuorisopalvelupäällikkö, Turun kaupunki Tutustumista ja virittäytymistä päivien teemaan Starttivalmennuksen juurruttaminen palveluverkkoon Pirjo Oulasvirta-Niiranen, projektipäällikkö, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Yhteistä työskentelyä päivän teeman parissa, kokemusten vaihtoa Lounas (omakustanteinen) Sovari työpajatoiminnan ja sosiaalisen vahvistumisen arviointimittari Riitta Kinnunen, asiantuntija, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Vaikuttavuuden arviointi pajoilla jaetaan hyviä käytäntöjä Kahvit ja lähtö tutustumiskäynnille Paluu hotellille

41 Alustava ohjelma Torstai Starttivalmennus juurtumaan mentorin katsaus päivien teemaan Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja, Joensuun Nuorisoverstas ry, Startti parempaan elämään -juurruttamishankkeen mentori Aamupäivän kahvitarjoilu Yhteistä työskentelyä Starttivalmennusta vai ei? Miltä starttivalmennus näyttää taloudellisten tekijöiden näkökulmasta? Tuomas Leinonen, kehityspäällikkö, Kumppaniksi ry Lounas (omakustanteinen) Yhteistä työskentelyä ja päivien yhteenveto Päätöskahvit

42

43 Kiitos! Yhteystiedot: Pirjo Oulasvirta-Niiranen, projektipäällikkö etunimi.sukumi(at)tpy.fi