Työtehoseura ry ja Mikkelin ammattikorkeakoulu LOPPURAPORTTI. Eila Lautanen, TTS Työtehoseura Pasi Pakkala, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 1 Työtehoseura ry ja Mikkelin ammattikorkeakoulu LOPPURAPORTTI Metsätalousinsinöörikoulutuksen toteutuksen, seurantajärjestelmän ja työelämävastaavuuden kehittämishanke Eila Lautanen, TTS Työtehoseura Pasi Pakkala, Mikkelin ammattikorkeakoulu

2 2 1. Hankkeen tavoitteet Metsätalousinsinöörikoulutuksen toteutuksen, seurantajärjestelmän ja työelämävastaavuuden kehittämishankkeen tavoitteet olivat: 1.metsäalan substanssiosaaminen nyt ja 2020-hankkeen MTI- koulukohtaisten tulosten jalkauttaminen koulutuksen järjestäjille koulutuksen kehittämiseksi 2.ammattikorkeakoulujen metsätalousinsinöörikoulutusohjelmien työelämätavoitteisen koulutuksen toteutumista mittaavan pysyvän seurantajärjestelmän luominen 3.koulutuksen järjestäjien metsätalousinsinöörikoulutuksen opetuksen toteutuksen työelämävastaavuuden parantamisen kehittäminen. Lisäksi hankkeen oli määrä valmistaa maaperää ammattikorkeakoulujen osalta mahdollisesti myöhemmin käynnistyvälle ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen metsätieteiden laitosten verkostoitumishankkeelle (Metsäkoulutuksen esiselvitys, Top-10) ja se teki yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun metsätalousinsinöörikoulutuksen markkinointihankkeen kanssa. 2. Hankkeen toteutus 2.1 Aikataulu Hanke käynnistyi suunnitellusti ja sen aikataulu oli 4/2014-9/2014 Substanssihankkeen MTI - tulosten jalkauttaminen o yhteistilaisuus, jossa tiedotetaan valmistuneen substanssihankkeen tulokset anonyyminä (kaikki koulutuksen järjestäjät ja oppilaitosjohto) o 4-9/ järjestäjäkohtaista tilaisuutta, jossa oppilaitoskohtaiset tulokset avattiin 9/ /2015 Opetuksen ja työelämävastaavuuden kehittäminen 10/ /2015 MTI- koulutuksen tuloksellisuuden seurantajärjestelmän luominen, testaus ja käyttöönotto 1/2016 Tulokset ja raportointi 2.2 Toteutuksen organisaatio ja yhteistyö Hankkeen hallinnoija oli Työtehoseura. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi toimialajohtaja MMM Vesa Tanttu Työtehoseurasta. Hankkeen projektipäällikkönä oli tutkija, MMK, Eila Lautanen. Hankkeessa työskenteli osiossa 3.2 tutkija, kasvatustieteiden lisensiaatti Riitta Kilpeläinen ja erikoisasiantuntija Tea Elstob, TTS Mikkelin ammattikorkeakoulu/metsätalouden osasto (myöhemmin Mamk) oli TTS:n yhteistyökumppani hankkeessa. Se toteutti vastuullisesti hankkeen päävaiheen 3.3. (9/ /2015 Opetuksen ja työelämävastaavuuden kehittäminen), mistä TTS teki erillisen yhteistyösopimuksen Mamkin kanssa. Mikkelin hanketoimijat olivat Pasi Pakkala ja Jukka Mäntylä. Lisäksi kohdan 3.3 osallistuvat kuusi oppilaitosta käyttivät työaikaa omavastuuosuutensa verran raportointia vastaan.

3 3 Tutkimushankkeen ohjausryhmään kuuluivat metsäasiantuntija Jyrki Ketola, Taaleritehdas (pj), Metsätalouden koulutustoimikunnan puheenjohtaja Tiina Eklund (vpj), Metsäteollisuus ry:n edustaja Kari Airaksinen (SE), piensahojen edustaja Touko Joutjärvi (Herralan Saha) ja Metsäkeskusten edustaja Seija Rantonen (Otso-metsäpalvelut), MTK:n edustaja ja metsätalouden koulutustoimikunnan jäsen Markus Lassheikki sekä Mhy:n edustaja Pekka Sahlman (Mhy Pohjois- Savo), Mamkin edustaja, koulutusjohtaja Jukka Mäntylä ja TTS: n edustaja, toimialajohtaja ja Metsätalouden koulutustoimikunnan jäsen Vesa Tanttu. Ohjausryhmä toimi myös osion 2 seurantajärjestelmän kriteeristötyöryhmänä. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat ohjausryhmän jäsenten lisäksi hanketta toteuttavat asiantuntijat. Hanke teki yhteistyötä Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä -tutkimuksen (Mekot ) kanssa ja Lapin ammattikorkeakoulun metsätalousinsinöörikoulutuksen markkinointihankkeen kanssa. 3. Toimenpiteet Metsätalousinsinöörikoulutuksen kehittämishankkeeseen osallistujiksi saatiin kaikki vuoden 2016 jälkeen MTI- koulutusta antavat ammattikorkeakoulut: Hämeen, Lapin, Mikkelin, Tampereen ammattikorkeakoulut sekä Karelia ja Novia. 3.1 Substanssiosaamiskartoituksen tulosten jalkautus (osio 1) Hankkeen aluksi koottiin yhteistyössä Meton kanssa kaikki koulutuksen järjestäjät yhteiseen tapaamiseen Evolle Tilaisuudessa kerrottiin valmistuneen substanssihankkeen yhteiset tulokset ja sovittiin koulukohtaisten, luottamuksellisten tulosten käsittelyajat. Viisi koulukohtaista tilaisuutta pidettiin keväällä Niissä kunkin ammattikorkeakoulun kyselytulokset avattiin ja lisäksi käsiteltiin keskeiset oppiainekohtaiset haastattelutulokset. Tilaisuudet olivat onnistuneita ja kertoivat ulkopuolisen konsultoinnin tarpeesta metsäopetuksessa. 3.2 Oppilaitosten seurantajärjestelmät ja mittariston kehittäminen (osio 2) Järjestäjillä käytössä olevat palautejärjestelmät käsiteltiin amk- kohtaisesti Ramkin (Lapin amk), Tamkin ja Mamkin osalta 6 8/2014, Karelia ja Hamk ja saadut tiedot analysoitiin mittariston kehittämistyötä varten. Osa mti - koulutuksen järjestäjistä on säilyttänyt järjestäjäkohtaisten yhteisten amk - palautteiden ja Opalan ohella omat alakohtaiset palautejärjestelmänsä, mistä saavat pitkäaikaista vertailutietoa alakohtaiseen kehittämistyöhönsä. Vaarana päällekkäisissä palautejärjestelmissä on kuitenkin opiskelijoiden vastausväsymys moniin palautteisiin. Lisäksi paineita alakohtaisista järjestelmistä luopumiseen on olemassa (amk- sulatusuunit). Keskeistä verrattaessa järjestäjäkohtaisia palautejärjestelmiä oppilaitosten saavutettuihin oppimistuloksiin (Mekot 2011, Substanssi 2013) näyttäsi olevan, kuinka palautejärjestelmistä saatua tietoa on käytetty opetuksen kehittämiseen.

4 4 Mittaristotyössä valmistumisvaiheen mittauksen keskeiseksi periaatteeksi päätettiin valmistuneen testiversion perusteella ohjausryhmässä ottaa, miten valmistunut mti - insinööri menestyy työssään saamansa opetuksen perusteella. Kriteeristötyöryhmänä toiminut ohjausryhmä kokoontui työskentelemään ,jolloin hiottiin valmistumiskyselyn mitattavat alueet ja kysymykset. Työskentelyssä nousi esille vahvasti tarve mitata myös oppimistulosten pidempiaikaista pysyvyyttä sekä työllisyyden ja uralla etenemisen kulminaatiopisteitä suhteessa koulutukseen samoin kuin työssä tarvittavaa lisä - ja täydennyskoulutusta (vrt. maistereiden Aarresaari-tutkimukset 5v. valmistumisesta). Uraseurantaan liittyvät kysymykset päätettiin kuitenkin keskittää erilliseen mittaristoon, joka nähtiin tarpeelliseksi kehittää seuraavaksi. Kyselyt nähtiin tarpeellisena pitää erillisinä, jotta niiden pituus ei kasvaisi niin, että vastausten sisällöt ja vastaajien intensiteetti kärsisivät. Tämä näkyisi mittaristojen tuottamien vastausten tarkkuudessa. Koulutuksen tuloksellisuutta ja työelämävastaavuutta mittaava valmistumisvaiheen mittaristo rakentui 25 kysymyksen mittaiseksi ja se testattiin kolmessa focus groupissa (Ramk, Tamk ja Mamk) keväällä ja alkukesällä Vastaajilta saatujen palautteiden perusteella kysely viimeisteltiin ja toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena mennessä vuonna 2015 valmistuneilla tai valmistumista hakeneilla MTI- opiskelijoilla Perusjoukko muodostui 133 henkilöksi.valmistuneiden nimilistat saatiin hankkeeseen osallistuvilta ammattikorkeakouluilta seuraavasti: Hamk 25 Karelia 28 Lapin amk 21 Mamk 29 Novia 9 Tamk 21 Hamk ja Novia hankkivat valmistuneiltaan luvat käyttää nimilistojen ohella rekisteristään löytyviä sähköpostiosoitteita. Näin tavoitettiin 31 perusjoukon jäsentä ja menetettiin kolme valmistunutta. Loppujen 2015 valmistuneiden (Tamk, Ramk, Mamk, Karelia) tavoittaminen tehtiin yhteistyössä Meton kanssa verraten valmistuneiden nimilistoja Meton jäsenrekisteristä löytyviin. Näin tavoitettiin 60 valmistunutta, mutta menetettiin 39 mahdollista vastaajaa. Otokseksi siis muodostui 91 valmistunutta, joista 43 vastasi. Vastausprosentiksi saatiin 47 %. Vastaajilta saatu palaute mittariston toimivuudesta oli hyvä. Valmistuneiden saavutettavuusongelmien vuoksi otoksen koko jäi pieneksi, joten alustavat tulokset esitettiin yleisellä tasolla MTI- seminaarissa (liite 1) sekä koulukohtaiset, tarkemmin analysoidut tulokset toimitettiin jokaiselle koululle MTI- koulutuksen kehittämistyön avuksi Valmistumiskyselyn mittariston on todettu olevan paikoillaan ja tuottavan relevanttia tietoa koulutuksen kehittämiseen. Valmistumiskyselyä tulee jatkaa samalla mittaristolla ja saada sille pysyvyys. Sen tärkeä tehtävä on systemaattisen, vuosittaisen ja katkeamattoman seurantatiedon tuottaminen oppilaitoksille kehittämistyötä varten, mikä tulee varmistaa tulevina vuosina. Yhtenä kehitysvaihtoehtona on hankeen aikana nähty liittäminen /pilotointi alakohtaisena oppimistulosmittarina osana AVOPia (Arene), kun AVOP- kyselyn tilanne ja pysyvyys selkiintyvät.

5 5 Metsäalan koulutuksen oppimistulosten mittaaminen on nähty Kansallisessa Metsäohjelmassa 2025 tärkeänä kehittämiskohteena alan kannalta. Valmistumismittarityön vakiinnuttaminen on saanut rahoituksen vuodelle 2016 Maa- ja Metsätalousministeriöstä. Vuonna 2016 tullaan mittamaan MTI- valmistuneet kuuden 2016 jälkeen jatkavan koulun kohdalla sekä laajentamaan valmistumismittaristot koskemaan ammatillista - ja yliopistokoulutusta ( ). Mittaristotyön aikana todettiin tarve erilliselle uraseurantamittarille ( 5 - vuotta valmistumisesta), joka tuottaisi tietoa koulutuksen pidempiaikaisesta tuloksellisuudesta, oppimistulosten pysyvyydestä, valmistuneiden urakehityksestä ja lisä-/täydennys-koulutustarpeista. Uraseurantamittaristosta on valmisteltu Metsämiesten Säätiölle tammikuussa 2016 jätettäväksi jatkohankkeeksi. 3.3 Opetuksen ja työelämävastaavuuden kehittäminen pidetyssä AMK- työseminaarissa päätettiin keskittyä kehitystyössä viiteen keskeiseen aiheeseen. Valitut kehittämishankkeet, vastuut ja tavoitteet olivat: 1.Työelämäläheisen opetuksen kehittäminen Vastuu: Karelia, ryhmä: Lapin AMK, Novia, HAMK Tavoitteena oli kehittää/lisätä työelämän osuutta opetuksessa ja koota koulujen hyviä käytäntöjä asiasta => luoda laajemmin useisiin opinjaksoihin ja aiheisiin sopivia yleisiä malleja työelämän rooli kehittämiseksi opetuksessa. 2. Mti - harjoittelun kehittäminen Vastuu TAMK, ryhmä: MAMK, HAMK Tavoitteena oli harjoittelun pedagoginen kehittäminen ja yhteisten mallien luominen. 3.TKI-toiminta osana työelämäyhteistyötä opetuksessa Vastuu: Lapin AMK, ryhmä MAMK, Novia. Tavoitteena oli selvittää ensisijaisesti muun kuin hanketoimintaan liittyvän TKI - toiminnan kehittämistä ja lisäämistä osaksi opetusta. 4. Liiketoiminnan ja johtamisen opetuksen kehittäminen Vastuu: HAMK, ryhmä Karelia, TAMK Tavoitteena oli kehittää liiketoiminnan ja johtamisen opetusta. Ryhmälle annettiin vastuu rajata aihetta parhaaksi katsomallaan tavalla alkuselvityksen jälkeen. 5. Puunhankinnan opetuksen kehittäminen Vastuu: MAMK, ryhmä TAMK, Karelia, Novia Tavoitteena oli kehittää puunhankinnan opetusta. Ryhmä annettiin vastuu rajata aihetta parhaaksi katsomallaan tavalla alkuselvityksen jälkeen. Tavoitteeksi syksylle 2014 asetettiin kartoittaa kehityskohteiden nykytila ja toiveet, haaveet, puutteet. Työssä asiaa selvitettiin webropol- ja sähköpostikyselyin sekä skypekokouksien avulla kaikilta MTI- koulutusta antavilta ammattikorkeakouluilta. Saadut tulokset toimivat vuoden 2015 kehittämistyön pohjana. Ammattikorkeakoulut suhtautuivat asiaan vakavasti ja yhteistyö lähti hyvin käyntiin. Syksyn aikana kertyi yli 30 sivua opetuksen nykytilan kuvausta. Hankkeessa yhtenä tavoitteena ollut yhteistyön syventäminen ammattikorkeakoulujen välillä onnistui hyvin.

6 6 Työskentelyssä saadun aineiston perusteella työelämäyhteistyötä opetuksessa tehdään erityisesti puunhankinnan opetuksessa. Opiskelijat saavat työelämän toimeksiantoja esimerkiksi leimikon ja työmaiden suunnittelussa, tarjousten laatimisessa ja arvioinnissa, kaukokuljetusten suunnittelussa, kustannusten laskemisessa ja laatumittauksessa. Metsäsuunnittelu on toinen alue, jossa työelämäyhteistyötä on suhteellisen paljon. Opiskelijat saavat suunnittelukohteita yhteistyökumppaneilta (esim. metsäkeskukset) tai markkinoivat suunnittelupalvelua yksityisille metsänomistajille. Yhteistyö näyttää perustuvan vakiintuneisiin työelämäsuhteisiin sekä usein henkilökohtaisiin kontakteihin. Opetus on painottunut eri ammattikorkeakouluissa eritavoin johtuen useimmiten pedagogisista valinnoista. Esimerkiksi Mikkelin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat tehneet liiketoimintaosaamisesta ja yrittämisestä isoja opintokokonaisuuksia (15-20 op), joka jakaantuvat pienempiin opintojaksoihin (noin 5 op). Toisaalta Tampereen ammattikorkeakoulussa on ollut jo pitkään käytössä opetusmenetelmänä problem based learning (PBL), johon nyt myös Lapin ammattikorkeakoulu on siirtymässä. Koulutusohjelman tuottama ydinosaaminen on kaikilla koulutusohjelmilla samankaltainen. Keväällä 2015 raporttien yhteenvedon yhteydessä päätettiin tarkentaa kehittämiskohteita seuraaviin viiteen ryhmään: Jakautuminen ryhmiin (5 kpl) aiheen perusteella: metsänhoito, metsäinventointi ja suunnittelu, puunhankinta ja korjuu, liiketoiminta ja johtaminen sekä harjoittelu. Näistä koulujen vastuuopettajat työstivät ydinosaamisen, hyvät käytänteet opetuksessa ja työelämäyhteistyön kuvaukset. Nämä kuvaukset valmistuivat kesään 2015 mennessä. Mti-opetuksen työelämävastaavuuden kehittäminen huipentui MTI-OPETUKSEN TULEVAISUUS YHDESSÄ TEHDEN Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaariin Seminaari oli laatuaan ensimmäinen ammattikorkeakoulujen olemassaolon aikana. Osallistujat: Hämeen, Karelia, Lapin, Mikkelin ja Tampereen ammattikorkeakoulujen ja Yrkeshögskolan Novian metsäopettajat, 43 henkilöä. Seminaariohjelma oli jaettu kahdelle päivälle. Torstai teemana työelämätaidot ja get together Päivän aikana kuultiin työelämän puheenvuoroja MTi-opetuksen kehittämiseksi, pohdittiin metsäalan työelämätaitoja sekä tutustuttiin toisiimme. Lisäksi kuultiin MTI-valmistumiskyselyn 2015 alustavat tulokset. Perjantai teemana MTI-opetuksen kehittämisryhmien tuotoksen jalostaminen Kehittämisryhmien (metsänhoito, metsäninventointi ja suunnittelu, puunhankinta, liiketoiminta ja johtaminen sekä harjoittelu) edelleen työstäminen. Tehtävänä oli kevään tuotoksien viimeistely eli ryhmän kevään raportin täydentäminen, ydinosaamisen löytäminen sekä opetuksen tulevaisuuden pohtiminen esittelemiseksi suullisesti muille opettajille sekä aiheryhmän jatkotyöskentelystä sopiminen. Kehittämisryhmien vetäjinä ja sparraajina toimi työelämänedustajat. Marras-joulukuussa 2015 hankkeessa valmisteltiin jatkohakemus MTI- opetuksen edelleen kehittämiseksi. Hankkeeseen on saatu kaikkien MTI- koulutusta antavien yksiköiden sitoumus.

7 7 3.4 Ohjausryhmätyöskentely Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä kahdeksan kertaa. Kahdesti vuonna 2014( ja ) viisi kertaa vuonna 2015 ( , , ) sekä hankkeen päätöskokoukseen Lisäksi hankkeen asioita on hoidettu sähköpostitse ja puhelimitse. 4. Viestintä 4.1 Hankkeen tiedotussuunnitelma Hankkeen tiedottamisesta laadittiin ensimmäisessä ohjausryhmässä tiedotussuunnitelma, jonka mukaan hankkeesta pyritään tiedottamaan vähintään seuraavasti: Lehdistötiedotteet 2 kpl Lehtiartikkelit 3 kpl Julkaisut TTS: n ja Mamkin sarjoissa 2 kpl (raportit tai/ja tiedotteet) Esitelmät ja alustukset koulutus- ja metsäalan kokouksissa sekä seminaareissa 3 kpl Hanke esillä metsä- ja/tai koulutusalan messuilla 2 kpl Lisäksi hankkeesta tehdään TTS: n internet-sivu, jossa hankkeen perustiedot ovat jatkuvasti esillä ja tiedotteita hankkeen edistymisestä. Tuloksista raportoidaan metsäalan ja koulutuksen eri tapahtumissa, kokouksissa sekä mediassa ja hankkeen loppuraportti julkaistaan TTS: n ja/tai Mamkin julkaisusarjassa. 4.2 Hankkeen tiedotus Johtuen hankkeen alkamisella luottamuksellisten tietojen jalkautuksella ja luottamuksen saavuttamisella amk - ryhmän sisällä, tiedottaminen painottuu hankkeen osioihin 2 ja 3 vuoden 2015 puolella. Hankkeessa on julkaistu 6/ 2014 TTS- metsätiedote 775: R. Kilpeläinen : Metsätalousinsinöörien ja maatalous- ja metsätieteiden maistereiden koulutuksen ja työn välinen vastaavuus Vuonna 2015 julkaistiin artikkeli R. Kilpeläinen & E. Lautanen: Metsätalousinsinöörin koulutuksen ja työn välinen vastaavuus (Teho 1/ 2015) lehdistötiedote Metsätalousinsinöörikoulutus vastaa yhdessä työelämän haasteisiin artikkeli R. Kilpeläinen & E. Lautanen Oppimistulokset metsätalousinsinöörikoulutuksen laadun mittareiksi Teho 4/2015 artikkeli R. Kilpeläinen & E. Lautanen& P. Pakkala Metsätalousinsinööri koulutus vastaa haasteisiin oppimistulokset pysyviksi laadun mittareiksi - Metsätalous 8/2015 Lisäksi hanke esiteltiin AMK- ja ammatillisen koulutuksen (ALVAR) tutkimuspäivillä seminaariesityksellä Oppimistulokset laadun mittareina MTI- koulutuksessa ( R. Kilpeläinen & E. Lautanen) Hankkeen nettisivut toimivat osoitteessa : mistä löytyvät hankkeen tiedot ja julkaisut sekä hankkeeseen liittyvät aiemmat julkaisut ja tulokset.

8 8 5. Tilitys apurahan käytöstä Rahoitussuunnitelma 2014 MMS-MYÖNTÖ: TTS-RAHOITUS: YHTEENSÄ 2014 : Tuloslaskelma 2014 v kulut: henkilöstökulut 26518,98 matkat 2122,03 tarvikkeet 0 yleiskulut 8273,19 kokouspalvelut 592,21 ostopalvelut(mamk) yhteensä 51158, Vuoden 2014 hankeylijäämän ylijäämän tuloutus taseen kautta hankkeelle 2015 (sp. tuloutus: T. Laaksonen ) Tilinpäätöksessä 2014 on ollut taseessa saaduissa hanke-ennakoissa ko. hankkeen osalta 3027,59 euroa. Tätä jäljellä ollut raha on tuloutettu taseesta vuodelle Metsämiesten Säätiö 23515tsr Subtossu 1. erä 3027, Rahoitussuunnitelma 2015 MMS-MYÖNTÖ 2015: 45000,00 +siirto ,59 TTS-RAHOITUS: 15830, YHTEENSÄ 2015: 63857,59

9 9 5.5 Tuloslaskelma 2015 henkilöstökulut 36074,62 matkat 1776 tarvikkeet 260 yleiskulut 11903,47 kokouspalvelut 2259,16 ostopalvelut(mamk) yhteensä 77723,25 Liite 1. MTI- valmistumiskyselyn 2015 alustavat tulokset