Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö

Transkriptio

1 Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö

2 Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on opiskelijan ja 250 asiantuntijan muodostama yhteisö, joka tarjoaa: korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ylempiä AMK-tutkintoja avoimia ammattikorkeakouluopintoja täydennyskoulutusta tutkimus- ja kehityspalveluja. Koulutusta on viidellä eri alalla: tekniikassa sosiaali- ja terveysalalla liiketaloudessa hotelli- ja ravintola-alalla kuvataiteessa.

3 Kesäopinnot Saimiassa pitkät perinteet Virtuaalinen kesälukukausi vuodesta 2005 EFIST-kansainvälinen kesäkouluyhteistyö Harjoittelut monella koulutusalalla kesällä Kesäkoulu tietotekniikan opiskelijoille 5. periodi / kesäopinnot 2014 omaa tarjontaa, joka on myös avoimen amkin tarjonnassa 5. periodilla ja suomeksi ja englanniksi, virtuaali- ja intensiivi/monimuoto toteutuksia yhteensä noin 80op yhteistyö Karelia ja Savonia amk:n kanssa omille opiskelijoille kesäopintojaksojen tarjonnassa (noin 100op) Työharjoittelu Opinnäytetyöt Kesäkoulu tietotekniikan opiskelijoille Osuuskuntamuotoinen opiskelu

4 Mitä hyötyä kesäopintojaksoista on? Valmistuminen nopeutuu Opiskelija voi kesätyön ohessa tehdä opintojaksoja Jos opiskelija ei saa kesätöitä hän voi saada opintotukea Opettajan työkuorman tasaaminen myös entiseen opetuksettomaan aikaan Kansainvälisten vaihto-opettajien saanti esim. elokuussa helpompaa VAI ONKO SITTENKÄÄN AINA IHAN NÄIN?

5 Kesäopetuksen vaikutusta valmistumisen nopeutumiseen voi olla vaikea mitata: Kesäopetus 2013 Virtuaaliopetukseen osallistui 413 opiskelijaa (yht 650op = 1,6op/opiskelija) Monimuoto/intensiiviopetukseen osallistui 531 opiskelijaa (yht 1256op = 2,4op/opiskelija) Opiskelijan on vaikea ennakkoon arvioida miten paljon opintojaksoja työn ohessa kykenee suorittamaan. Opetusresurssien mitoittaminen ennakkoon on hankalaa, koska opintojaksoille ilmoittautuu paljon opiskelijoita jotka eivät opintojaksoa kuitenkaan suorita Kesäopintojaksojen pedagogiset ratkaisut on pohdittava tarkkaan. Opettajan työkuorma virtuaaliopetuksessa painottuu usein opintojakson loppuun kun opiskelijat palauttavat harjoitustyönsä/tehtävänsä. Kesäkuussa pitäisi jäädä lomalle ja elokuussa taas uuden lukuvuoden opintojaksot tekevät alkuaan. Kesäopintotuki pelastaa ne opiskelijat jotka eivät saa kesätöitä, heille kesäopinnot on oikeasti tärkeä asia.

6 Kansainvälisten vaihto-opettajien saanti on helpompaa, mutta heidän opetuksensa hyödyttää vain kesäopintojaksojen opiskelijoita. Pullonkaulaopintojaksoja on järjestetty kesällä intensiivisesti, mutta rahoituksen pieneneminen ohjaa enemmänkin ryhmäkokojen suurentamiseen kuin opintojaksojen toistamiseen.

7 Opettajien työehtosopimukset hankaloittavat joustavan opetustarjonnan järjestämistä: Opettajalle on annettava välisenä aikana kahdeksan viikon (56 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajakso voidaan antaa kahdessa osassa. Opettajalle on annettava muulloin kuin neljän viikon (28 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta sopivana aikana (esimerkiksi joulun, uudenvuoden ja opiskelijoiden muiden lomien yhteydessä) ja se voidaan antaa enintään neljässä jaksossa. Lisäksi tekniikan ja liikenteen alalla: Työnantaja voi sijoittaa määrättävissä olevaa työaikaa 35 viikolle.

8 Mikä sitten avuksi? Kesäopinnot on paljon muutakin kuin opintojaksoja joita suoritetaan kesällä. Entistä tarkemmin on mietittävä opintojen suoritustapoja: mitä opintoja on tarpeen tuottaa kesällä opintojaksoina, mitä muita opiskelumuotoja kesällä voidaan toteuttaa? Työn opinnollistaminen muutenkin kuin harjoitteluna on tulevaisuudessa suuri mahdollisuus, joka toivottavasti mullistaa myös opiskelijan ajattelun ajankäytöstä: ei enää lukukauden aikana erillistä opiskeluaikaa ja työssäoloaikaa jotka kilpailevat toisistaan, vaan työssäoloaika voi olla myös opiskeluaikaa ja opiskeluaika työssäoloaikaa. Yhteistyö korkeakoulusektorin sisällä, kansainvälisesti ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen tarve tulee kasvamaan mitä enemmän erilaisia opintojen joustavia suoritustapoja otetaan käyttöön.