DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk

Transkriptio

1 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk

2 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen kysymys: Miten työelämäläheistä osaamista korostavat ylemmät AMK-tutkinnot ja toisaalta tiedekorkeakoulujen maisteritutkinnot eroavat toisistaan osaamisen näkökulmasta? Yhtä taustakysymyksenä ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden työllistyminen. Miten työelämä tunnistaa ja tunnustaa YAMKtutkinnon? (kysymys olennaisesti erilainen esim. sos.alalla, terveysalalla ja liiketaloudessa) Hanketta organisoi Laurea-AMK. Hankkeen toiminta-aika: ; syksyllä 08 keskitytty lähinnä tutkimusasetelman tarkentamiseen ja esitutkimuksiin

3 Tutkimusasetelma Tutkimusongelmat 1. Ylemmän korkeakoulututkinnon koulutusohjelmista valmistuneiden kokemus ja näkemys omasta osaamisestaan: Millä tavalla he määrittävät omaa osaamistaan? Miten työelämäläheinen asiantuntijuus näkyy ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaamisessa? 2. Työnantajien näkemyksiä koulutusten tuottamasta osaamisesta: Miten työelämän edustajat arvioivat tarvittavaa osaamista? Kuinka eri tutkinnoilla valmistuneet asemoituvat työelämässä? Tutkimuksessa keskitytään liiketalouden, sosiaalialan ja terveysalan koulutuksiin. Aineistot 1. Kysely työnantajille 2. Työelämään siirtyneiden ylemmän AMK-tutkinnon ja yliopistollisen maisterin tutkinnon suorittaneiden henkilöiden haastattelut

4 Osaamisen käsite Osaaminen noussut tärkeäksi innovaatio- ja koulutuspoliittiseksi käsitteeksi Työorganisaatioissa osaamisen mittaaminen liittyy tyypillisesti strategiseen henkilöstöresurssointiin, oppilaitoksissa useimmiten arviointiin.tässä tutkimuksessa ei ole kyseessä ei ole kumpikaan perinne. Lähtökohtana kompetenssi-tyyppinen osaamiskeskustelu (ECTS ym., Tuning, EQF) Osaaminen ymmärretään kuitenkin myös laajemmin kontekstuaalisena käsitteenä työssä / tietyissä työtehtävissä vaadittavan sisällöllisen osaamisen näkökulma työnantajan edellyttämä muodollinen osaaminen Lisäksi osaamista tarkastellaan ajallisesti kehittyvänä prosessina: jatkuvan oppimisen näkökulma ja urakehityksen näkökulma/henkilöstökoulutuksen näkökulma

5 OPS-analyysi Tarkasteltavana on eri ammattikorkeakoulujen ylemmän AMK-tutkinnon opetussuunnitelmat (N= 58) ja toisaalta yliopistolliset opetussuunnitelmat (N=25). Alustava analyysi tuo näkyviin osaamista koskevien jäsennysten moninaisuuden (erilaisia osaamiskäsityksiä nähtävissä opseissa) kansallisen ECTS-projektin tulokset näkyvät selkeästi monissa opetussuunnitelmissa.

6 Terveyden edistämisen ko (ylempi AMK), haastatteluaineisto Laadullisen asennetutkimuksen metodiikan soveltuvuutta osaamisen tutkimiseen testattu ensin sos.työntekijähaastattelujen kautta, tämän jälkeen terveyden edistämisen ylemmän tutkinnon valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille Esitutkimuksen tutkimustuloksissa tuli selkeästi näkyviin osaamisen kontekstuaalisuus: Osaamisesta puhuttiin yksilöllisten kompetenssien sijasta ennen kaikkea tilannesidonnaisesti ja työtehtäviin liittyen. Oma osaaminen nähtiin kokonaisuutena, johon on ollut vaikuttamassa työhistoria, erilaiset kokemukset, koulutus sekä tutkimalla ja kehittämällä oppiminen. Haastateltavat tarkastelivat osaamista myös yksilöllisen osaamisen sijasta jaetun osaamisen näkökulmasta puhuessaan moniammatillisesta yhteistyöstä ja asiakastyöstä.

7 Sosionomien (ylempi AMK) arvio omasta osaamisestaan (N=40) Sosionomit (ylempi AMK) pitävät varsin yksimielisesti kehittämisosaamistaan hyvänä: 97,5 % on täysin tai osittain samaa mieltä sen kanssa, että sosionomi (ylempi AMK) tutkinnon suorittamisen jälkeen kehittämisosaaminen on hyvä 97,5 % vastaajista piti kykyään toimia eettisten periaatteiden mukaan hyvänä Vahvoina sosionomit (ylempi AMK) pitävät myös yleissivistystasoaan, viestintätaitoaan äidinkielellä, tietotekniikkataitojaan, informaation käsittelytaitojaan, ammatillista osaamistaan, tiimityötaitojaan ja tutkimusosaamistaan (näissä kaikissa vähintään 85 % piti osaamistaan hyvänä) Eniten puutteita sosionomeilla (ylempi AMK) on oman arvionsa mukaan viestintätaidossa vieraalla kielellä, talousosaamisessa sekä yrittäjyysosaamisessa Osa sosionomeilla (ylempi AMK) katsoo myös johtamiseen liittyvän ja juridisen osaamisensa puutteelliseksi