Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä

Transkriptio

1 Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä Erityistarkastelussa: Roine, Mallasvesi, Pälkänevesi, Ruovesi, Ukonselkä, Kerteselkä ja Mouhijärvi Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Suunnittelija Päivi Pyyvaara, Pirkanmaan Kalatalouskeskus Kuhaseminaari Tampere, Komediateatteri

2 Kuhatutkimus Kuhan lisääntymisikä- ja koko Pirkanmaalla Kalastajat keräsivät kuhien sukukypsyys- ja kokotietoja sekä suomunäytteitä 2 talven verkkokalastuksen saaliista (tavoitekoko cm) Pieni osa näytteistä loppusyksyllä kasvukauden jälkeen tai alkukevääällä ennen kutua, myös hiukan vapapyyntiä Kuhien ikä ja kasvu määritettiin suomuista takautuvan kasvunmäärityksen avulla Järvi- ja vuosiluokkakohtaisia tuloksia Kalastusalueiden toteuttama ja päärahoittama yhteishanke Osarahoitus P-Savon ELY; khmja kh-varat Käytännön toteutus PKK ja KVVY TAVOITE: TUOTTAA KALASTUS- JA KALATALOUSALUEILLE TAUSTATIETOA KALASTUKSEN JÄRJESTÄMISEN KANNALTA

3 Kohdejärvi/selkäalue Kalastusalue 1. Kyrösjärvi Kyrösjärven 2. Längelmävesi, Isoniemens. Längelmäveden 3. Längelmävesi, Pappil.-Ristins. Längelmäveden 4. Längelmävesi, Ponsanselkä Längelmäveden 5. Näsijärvi, Koljonselkä Näsijärven 6. Pyhäjärvi, pohjoisosa Pirkkalan 7. Pyhäjärvi, Sorvanselkä Pirkkalan 8. Mallasvesi R-M-P:n 9. Pälkänevesi R-M-P:n 10. Roine R-M-P:n 11. Kerteselkä (Kertejärvi) Ruoveden-Kuoreveden 12. Ruovesi Ruoveden-Kuoreveden 13. Ukonselkä Ruoveden-Kuoreveden 14. Mouhijärvi Suodenniemen 15. Rautavesi Vammalan seudun R-M-P = Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden Kuhajärvet MML, Pirkanmaan Kalatalouskeskus 2017

4 Kuhajärvet 1. Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi kirkasvetisiä ja karuja altaita, perinteisiä muikkujärviä, koko a n ha, keskisyvyys 7 8 m. Roineella muikku kateissa pitkään, kanta elpyi Kerteselkä, Ruovesi ja Ukonselkä melko karuja ja tummavetisiä, keskisyvyys 6 7 m, Mouhijärvi tummavetinen ja rehevä, keskisyvyys vain 3,5 m. Ruovesi yli ha, Ukonselkä n ha, Mouhijärvi n. 700 ha, Kerteselkä n. 500 ha

5 Kuhatutkimuskohteet, tavoite ja toteuma Kuhatutkimuskohteet, 2 vuoden tavoite ja toteuma pituusluokittain (Lisäksi jonkin verran alle 30 cm ja yli 55 cm kuhia) Pituus mm Yhteensä Kalastusalue Tavoite kpl Eri tavoite R-M-P Roine R-M-P Mallasvesi R-M-P Pälkänevesi Ruoveden-Kuoreveden Ruovesi Ruoveden-Kuoreveden Ukonselkä Ruoveden-Kuoreveden Kerteselkä Suodenniemen Mouhijärvi Yhteensä

6 Pälkänevesi ja Ukonselkä, sukukypsyysaste pituusluokittain 2015 ja Pälkänevesi (n=20) Ukonselkä (n=57) Pälkänevesi (n=39) Ukonselkä (n=44) Kuhien pituusluokat cm

7 Ruovesi ja Mouhijärvi, sukukypsyys pituusluokittain 2015 ja Ruovesi (n=114) Mouhijärvi (n=86) Ruovesi (n=86) Mouhijärvi (n=121) Kuhien pituusluokat cm

8 Kerteselkä, näytemäärä ja sukukypsyys pituusluokittain kpl Kerteselkä Kerteselän (Kertejärven) näytemäärä (36 kpl) jäi hyvin pieneksi, tulokset lähinnä suuntaa antavia Kerteselkä Kuhien pituusluokat cm

9 Roine ja Mallasvesi, sukukypsyys pituusluokittain 2015 ja Roine (n=60) Mallasvesi (n=58) Roine (n=119) 10 9 koska saaliissa jo muutamia nopeakasvuisia vl Mallasvesi (n=66) Poikkeava tilanne: raakojen osuus suurempi v. 2016, ja 2013 kuhia Kuhien pituusluokat cm

10 Roine ja Mallasvesi Sukukypsyysaste pituusluokittain keskiarvo 10 Roine (n=179) 10 Mallasvesi (n=124) Kuhien pituusluokat cm Kahden vuoden aineistolla saadaan luotettavampi käsitys normitilanteesta verrattuna siihen, jos näytteitä olisi kerätty vain yhtenä talvena. Kuhat saavuttavat 8:sti sukukypsyyden: Roineella n cm koossa Mallasvedellä n cm koossa (41 42 cm kuhista sukukypsiä yli )

11 Vuoden 2015 kuha-aineisto vuosiluokittain 10 Kuhavuosiluokat järvittäin 2015 (30-54,9 cm) Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä

12 Vuoden 2016 kuha-aineisto vuosiluokittain 10 Kuhavuosiluokat järvittäin 2016 (30-54,9 cm) Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä

13 4 5-vuotiaiden kuhien sukukypsyys vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste 3-vuotiaat kuhat (n=15) vielä raakoja yhtä nopeakasvuista Mallasveden ta lukuun ottamatta Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi 5-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste Mallasvedellä ja Pälkänevedellä merkittävä osa kuhista myös naaraista sukukypsiä jo 4-vuotiaana ja yli 9 5-vuotiaana. 3 1 Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi

14 6 7-vuotiaiden kuhien sukukypsyys vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste Roineella, Pälkänevedellä ja Ukonselällä kaikki 6- vuotiaat kalat sukukypsiä. Huom! Mallasvesi 6-v pieni kpl-määrä (5); 1 kala 1 Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi 10 7-vuotiaiden kuhien sukukypsyysaste Roine Mallasvesi Pälkänevesi Kerteselkä Ruovesi Ukonselkä Mouhijärvi Kaikki 8-vuotiaat kuhat olivat sukukypsiä.

15 Kuhat kasvavat nopeimmin karuissa ja kirkasvetisissä järvissä 700 Kuhan pituuskasvu 600 mm Pälkänevesi Mallasvesi Roine Kertejärvi Mouhijärvi Ukonselkä Ruovesi vuosia

16 5 kasvukaudessa kuhan kasvunopeuden järvikohtaiset piirteet tulevat selkeästi näkyviin; haitari yli 10 cm ja 0,8 kg Keskipaino 1,3 kg Kasvuerot lisääntyvät järvien välillä merkittävästi erityisesti 3. kasvukaudesta eteenpäin Keskipaino 0,5 kg Kuvan kasvutiedoissa korostuvat vuosiluokan nopeakasvuisimmat kuhat

17 Kasvunopeudesta saatava kuva vaihtelee vuosiluokittain, koska ensin pyynnin kohteeksi tulevat nopeakasvuisimmat kuhat. Näin vanhempien ikäluokkien kasvunopeudesta muodostuva käsitys on aliarvio ja nuorempien ikäluokkien kasvukäyrä yliarvio Kuhan pituuskasvu vuosiluokittain Ruovedellä (2015 näytteet) Todellinen keskimääräinen kasvunopeus lienee tätä luokkaa mm Ruovesi vl (n=4) Ruovesi vl (n=16) Ruovesi vl (n=36) Ruovesi vl (=21) Ruovesi vl (n=9) Ruovesi 2007 (n=10) Ruovesi 2006 (n=12) Ruovesi 2005 (n=6) vuosia

18 Pituuskasvu heikkenee selvästi 4 vuotta vanhemmilla kaloilla. Painoa tulee kuitenkin huomattavasti lisää: esim. Pälkänevedellä 4-vuotias 40 cm kuha painaa noin 700 g, 6-vuotias cm kuha noin 1,5 kg. 120 Kuhan keskimääräinen yksilökohtainen pituuskasvu Pälkänevedellä, Ruovedellä ja Ukonselällä (5-7 vuotiaat kuhat) mm vuosia Pälkänevesi Ruovesi Ukonselkä

19 Naaraat ja koiraat kasvavat suurin piirtein yhtä nopeasti 600 Kuhan kasvu, kaikki järvet (n=709) mm vuosia (n=325, keskikoko 461 mm, 940 g ) (n=384, keskikoko 452 mm, 895 g )

20 pituus 6-vuotiaana (mm) Ensimmäisenä kesänä tullut kasvuero näkyy aikuisten kuhien koossa, mutta osa kuhista kuroo myöhemmin kokoeron kiinni 550 Vuosiluokan 2010 kuhien koko 6-vuotiaina alle 9 cm ja yli 11 cm 1-vuotiaiden poikasten kokoryhmissä pituus 1-vuotiaana (mm) Mouhijärvi alle 9 cm Mouhijärvi yli 11 cm Roine alle 9 cm Roine yli 11 cm

21 Samanikäisten kuhien koossa ja lihavuudessa huima ero järvien välillä; esim. Mallasvesi ja Ukonselkä 1800 Kuhan pituus-painosuhde vuosiluokka g Mallasvesi Ukonselkä

22 Hidaskasvuisten kantojen kuhat kasvavat pari ensimmäistä vuotta suurin piirtein yhtä nopeasti tai jopa nopeammin (esim. Ruovesi) kuin nopeakasvuisten kantojen kuhat 500 Kuhavuosiluokan 2011 kasvu Mallasvedellä ja Ruovedellä (2015 ja 2016 näytteet) Ruoveden vl kuhien kasvunopeus on hyvä 3 ensimmäistä vuotta Mallasvesi 2015 Mallasvesi 2016 mm Ruoveden kuhien kasvu heikkenee selvästi 4. kasvukaudesta eteenpäin; ravintotilanne ilmeisesti muuttuu ratkaisevasti Mallasveden tilanteeseen nähden Ruovesi 2015 Ruovesi vuosia

23 Hidaskasvuisten kantojen kuhilla täytyy olla pulaa ravinnosta myös rehevissä vesissä (esim. Mouhijärvi). Viime aikoina selitystä kuhien hitaalle kasvulle on usein teorisoitu lähinnä genetiikan pohjalta. Olisi ehkä syytä tarkemmin miettiä myös itse perusasiaa; ravintotilanteen merkitystä suhteessa kuhakannan tiheyteen? Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Roineella ja Mouhijärvellä (2015 ja 2016 näytteet) Mouhijärven kuhien kasvupotentiaali näkyy alussa yhtä nopeana tai jopa nopeampana kasvuna Roineen kuhiin verrattuna 300 mm Mouhijärven ilmeisen tiheän kuhakannan kuhien kasvu heikkenee selvästi; syynä mitä todennäköisimmin vaje sopivasta ravinnosta, ei huonot geenit! Roine 2015 Roine 2016 Mouhijärvi 2015 Mouhijärvi vuosia

24 Hidaskasvuisissa kannoissa kuhien kunto on selvästi heikompi kuin nopeakasvuisissa kannoissa 1,2 Kuhan kuntokerroin 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0, ,9 cm 35-39,9 cm 40-44,9 cm 45-49,9 cm 50-54,9 cm kaikki

25 4-vuotiaiden kuhien kokohaitari jopa 13 cm samassa järvessä. Hitaammin kasvaneet ja laihemmat 4- vuotiaat kuhat raakoja, hyvin kasvaneet jo kypsiä 1200 Vuosiluokan 2011 kuhayksilöiden koko Mallasvesi (4-vuotiaat kuhat, 2015 näytteet) g mm

26 pituus (mm) Hyvä pituus- ja paksuuskasvu nopeuttavat sukukypsymistä Kuhavuosiluokan 2010 kasvu Mouhijärvellä (n=83) Vuosiluokan 2010 raakojen kuhien kuntokerroin myös pienempi vuosia (n=45, keskipit. 426 mm) (n=23, keskipit. 415 mm) (n=15, keskipit. 374 mm)

27 Vuosiluokat 2010 ja 2011 hallitsevia Mouhijärvellä, Ruovedellä ja Ukonselällä vuosiluokkien osuus iso 10 Kuhavuosiluokat järvittäin (30-54,9 cm) Kerteselkä Mallasvesi Mouhijärvi Pälkänevesi Roine Ruovesi Ukonselkä

28 lämpötila ( C) 1. kesän lämpötila ratkaisee pyynnin kohteeksi tulevan kuhavuosiluokan suuruusluokan (vahva - heikko) 23 Veden keskilämpötila Längelmävesi Kaivanto, Kangasala kesä- ja heinäkuu (kesäkuun 2007 tieto puuttuu) Vertailuna kesä- ja heinäkuun ilman lämpötilan keskiarvo kaudelta vesi heinä 20,1 C ilma heinä 17,6 C ilma kesä 14,6 C kesäkuu heinäkuu Lähde: SYKE Veden lämpötila heinäkuun keskiarvo Ilman keskilämpötila kesä- ja heinäkuu Lähde: Ilmatieteen laitos

29 15.touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo Heinäkuu 2010 tilastohistorian lämpimin, heinäkuu 2008 kylmä C Veden lämpötila Längelmävesi Kaivanto Lähde: Suomen ympäristökeskus Kesän 2009 nopea lämpeneminen juhannuksen jälkeen edesauttoi joillakin järvillä vahvan kuhavuosiluokan muodostumista 24,8 ⁰ ( ) 2010 Supervuosiluokan syntytarina kesäkuuta

30 15.touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo Kesä 2011 ja alkukesä 2013 erittäin lämpimiä C Veden lämpötila Längelmävesi Kaivanto Lähde: Suomen ympäristökeskus 15. kesäkuuta 24,4 ⁰ (28.7.)

31 15.touko 19.touko 23.touko 27.touko 31.touko 4.kesä 8.kesä 12.kesä 16.kesä 20.kesä 24.kesä 28.kesä 2.heinä 6.heinä 10.heinä 14.heinä 18.heinä 22.heinä 26.heinä 30.heinä 3.elo 7.elo 11.elo 15.elo 19.elo 23.elo 27.elo 31.elo Kesä 2014 lämmin, miten lämpötilan sahaus vaikutti kuhatuottoon? C Veden lämpötila Längelmävesi Kaivanto Lähde: Suomen ympäristökeskus Alkukesä 2016 erittäin lämmin, välillä viileämpää, merkkejä onnistuneesta poikastuotannosta on jo saatu kesäkuuta 25,6 ⁰ (26.7.)

32 veden lämpötila ( C) ilman lämpötila ( C) Kuha-aineiston enemmistöllä (vl ; 85 %) takanaan 4 lämmintä (2010, 2011, 2013, 2014) ja 1 2 viileää (2012, 2015) kasvukautta. Tavanomainen kasvukausi 2009 päättyi viileään lokakuuhun (ilma ka. 3,3 C). 20 Veden ja ilman keskilämpötila kasvukausina , vesi, kesä-syyskuu ilma, touko-loka ka. ilma Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus

33 Kannibalismi säätelee kuhakannan kokoa Varmoja merkkejä onnistuneesta poikastuotannosta 2016 Pyhäjärvi saaliskuha kevättalvi Kuva: Pekka Rintamaa.

34 Kuhakanta ei voi kasvaa rajattomasti. Kannibalismia esiintyy kesällä ja talvella. Mitä enemmän isompia kuhia, sitä enemmän 0+ ja 1+ poikasia syödään pois. Vahvat aiemmat vuosiluokat ja isot kuhat rajoittavat tulevien ikäluokkien suuruutta. Pyhäjärven saaliskuha kevättalvi Kuva: Pekka Rintamaa.

35 Kuhaistutukset tutkimusjärviin (1-k poikasia) Keskiarvo kpl Yhteensä kpl/vuosi Kerteselkä Kyrösjärvi Längelmävesi Mallasvesi Mouhijärvi Näsijärvi Pyhäjärvi Pälkänevesi Rautavesi Roine Ruovesi Ukonselkä Yhteensä Pinta-ala Keskiarvo kpl/ha ha kpl/ha/v Kerteselkä 7,7 0,0 7,6 7,1 5,4 0, ,6 Kyrösjärvi 7,4 4,8 5,9 7,8 15,4 11, ,8 Längelmävesi 1,8 5,0 0,7 3,4 4,3 2, ,9 Mallasvesi 10,8 6,7 10,7 11,4 0,0 0, ,6 Mouhijärvi 0,0 0,0 6,6 4,9 3,0 3, ,9 Näsijärvi 4,3 4,1 3,7 2,7 2,7 2, ,4 Pyhäjärvi 3,5 5,7 2,5 1,7 1,6 3, ,0 Pälkänevesi 2,4 2,5 11,8 17,7 0,0 0, ,7 Rautavesi 5,4 2,8 6,2 3,1 1,8 3, ,9 Roine 2,0 3,3 2,4 1,6 0,0 0, ,6 Ruovesi 0,9 2,1 0,9 0,7 1,0 0, ,0 Ukonselkä 0,5 0,0 4,7 0,0 9,4 8, ,8 Kuha lisääntyy luontaisesti kaikissa tutkimusjärvissä. Roineen, Mallasveden ja Palkäneveden näytteissä luonnossa syntynyt vuosiluokka 2011 oli yleisin; vaikka ko. vuonna istutuskielto. Myös vl näkyi jo Mallasveden ja Roineen näytteissä, ei kuitenkaan Pälkänevedellä. Mallasveden ja Pälkäneveden kuhasaaliit pudonneet 2 viime vuoden aikana (luultavasti pieni luonnonpoikasten eloonjäänti v. 2012). Kuhaistutuksilla voi olla näillä järvillä saaliita lisäävä vaikutus heikkoina lisääntymisvuosina. Ukonselällä, Ruovedellä, Mouhijärvellä istutusten hyöty erittäin kyseenalainen. Saaliissa 7 8 vuosiluokkaa, myös istuttamattomien viileiden kesien kuhia runsaasti.

36 Kuha merkittävä saalis kotitarvekalastuksessa

37 Kuha merkittävä (pää)saalis kaupallisessa kalastuksessa

38 Kuha tavoitelluin saaliskala kesäkauden vapaa-ajankalastuksessa

39 Kuha merkittävä myös kalastusmatkailun saalislajina, vaikka hauki on predaattori nro 1! Pietarilainen toimittaja Sergei Jenikejev kuvaamassa Pocydazim ( Hei, kalastetaanpa kuhaa ) -TV-filmin materiaalia Ruovedellä Vilppulassa kesällä 2005.

40 Miten kuhakannan tuotto pitäisi mitata? Kalastajaryhmiä ja odotuksia on monenlaisia. Sopivan kokoinen kuha ja hyvä saalisvarmuus ovat kaikkien mieleen. Kalastusmatkailussa ja muussa virkistyskalastuksessa suuret saaliskalat ovat toivelistan kärjessä kalansyöjillä tuore, terveellinen ja herkullinen ateria kotimaisesta kuhasta. Asiaa pitää pohtia hyvin tarkkaan tulevia kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa.

41 Kiitoksia!