Käden pakotettu käyttö lupaava aivohalvauspotilaiden kuntoutusmuoto. Juhani Sivenius, Kauko Pitkänen, Sinikka Peurala ja Ina M.
|
|
- Marjut Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Käden pakotettu käyttö lupaava aivohalvauspotilaiden kuntoutusmuoto Juhani Sivenius, Kauko Pitkänen, Sinikka Peurala ja Ina M. Tarkka Käden pakotetun käytön ohjelma on uusi kuntoutusmenetelmä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on ollut tutkia menetelmän tehokkuutta kroonisilla aivohalvauspotilailla, joille on jäänyt yläraajaan käden normaalin käytön pysyvästi estävä vamma. Kuntoutusohjelmassa potilaan koko huomio ja ponnistukset kohdennetaan vammautuneeseen yläraajaan. Kättä harjoitetaan monipuolisesti ennalta suunnitelluin ohjatuin harjoituksin kokopäivätoimisesti kahden viikon ajan. Tutkimukseen hyväksyttiin 33 potilasta, joille tehtiin harjoitusjaksoa edeltävä alkutesti ja jakson jälkeen lopputesti. Käden toimintakyky parani heillä merkitsevästi. Potilaista 16 osallistui perustason mittaukseen kaksi viikkoa ennen harjoitusohjelmaa ja seurantatestaukseen kolme kuukautta hoitojakson päättymisen jälkeen. Kahden viikon harjoittelujakson jälkeen tehtävistä suoriutuminen nopeutui siten, että testin suorittamiseen kulunut aika puolittui. Myös toimintakyky parani yleensä merkitsevästi, samoin kuin liikesuorituksen laadukkuus. Mikä parasta harjoitusjakson vaikutukset olivat säilyneet kolmen kuukauden seurantamittauksen mukaan ja toimintakyky oli jopa hieman parantunut. Kuntoutus vaikuttaa nykytietämyksen mukaan aivojen plastisuuteen. Tämä liittyy aivojen ja hermoverkostojen uudelleen organisoitumiseen toistettujen tehtävien ja suoritusten vaikutuksesta (Nudo ym. 1996c, Johansson 2000). Uudet aivoalueet aktivoituvat, kun esimerkiksi»kuntoutunutta» kättä käytetään. Tunnetuilla kuntoutusmuodoilla voidaan vaikuttaa tähän uudelleen järjestymiseen, ja myös uusia menetelmiä kehitetään. Tutkimukset koe-eläimillä ja ihmisillä ovat aivan viime aikoina antaneet uutta tietoa, joka auttaa ymmärtämään kuntoutumista ja kuntoutushoitojen vaikutuksia, mutta selvittämättömiä asioita on runsaasti jäljellä. Kuvantamistutkimuksissa (PET ja toiminnallinen magneettikuvaus) on todettu, että aivoinfarktista toipuneilla henkilöillä tietyt aivojen motoriset rakenteet aktivoituvat molemmin puolin, kun sairastuneen puolen kättä käytetään (Frackowiack 1999). Erityisesti solutason löydökset, kuten hermokasvutekijöiden vilkas toimintakyky vielä lapsuusiän jälkeen, hermojen versomiskyky ja uusien synapsien syntyminen ovat saaneet tutkijat vakuuttumaan aikuisen keskushermoston regeneraatio- ja reorganisaatiokyvystä. Aivojen dynaamista reorganisaatiota vaurion jälkeen nimitetään usein plastisuudeksi. Apinoilla ja ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat antaneet aihetta olettaa, että kuntoutumisen yhteydessä todettu motoristen vastaavuusalueiden laajeneminen tehokkaan harjoittelun yhteydessä johtuu adaptiivisista mekanismeista, joihin voidaan vaikuttaa tehokkaalla kuntoutuksella ja mahdollisesti lääkkeillä (Seitz ja Freund 1997, Johansson 2000). Kuitenkin useat tutkimukset ovat osoittaneet, että raajo- Duodecim 2002;118:
2 jen motorisen toipumisen edellytyksenä on se, että osa pyramidaaliradasta jää vahingoittumattomaksi. Viime vuosien aikana on esitelty uusia menetelmiä, jotka perustuvat sairastuneen raajan käytön lisäämiseen ja liikelaajuuden kasvattamiseen toistoliikkeiden avulla. Erityisen merkittäviä niistä ovat ns. käden pakotetun käytön ohjelmat (Taub ym. 1993, Miltner ym. 1999) ja juoksumattokuntoutus, jossa kehon painoa vähennetään tukiliivein (Hesse ym. 1995, Visintin ym. 1998). Molemmista menetelmistä on saatu lupaavia tuloksia yksittäisissä tutkimuksissa. Tässä artikkelissa kuvataan käden pakotetun käytön kuntoutusmenetelmä ja siitä omassa aineistossamme saadut kokemukset, jotka ovat ensimmäiset Suomessa. Käden pakotettu käyttö Käden pakotettu käyttö on uusi neurologinen kuntoutusmenetelmä, josta on tähän mennessä kertynyt kokemuksia lähinnä aivohalvauspotilaiden osalta. Sen perusajatus syntyi lähes vahingossa apinoiden perifeeristä deafferentaatiota tutkineessa yhdysvaltalaisessa laboratoriossa. Siellä havaittiin, että pakkotilanteessa eläin yllättäen pystyikin käyttämään kokeellisesti deafferentoitunutta raajaansa (Taub 1980). Tästä rohkaistuneena tutkijat päättelivät, että ihmisen lievän hemipareesin taustalla saattaisi osaksi vaikuttaa myös samainen»learned nonuse» eli opittu käyttämättömyys ja että sopivan harjoittelun jälkeen aivohalvauspotilaat saattaisivat kyetä hyödyntämään latenttia motorista valmiuttaan. Aivohalvauksen jälkeen vammautunut käsi jää usein vähemmälle huomiolle kuntoutuksen kohdistuessa kävelyharjoituksiin. Toisaalta potilas usein ryhtyy käyttämään yleensä tervettä kättään, jolloin sairaan käden käyttö ja siihen liittyvä aivojen stimulaatio käyvät niukaksi. Tällöin puhutaan opitusta käyttämättömyydestä. Potilaan todetessa, ettei käsi toimi, hän alkaa käyttää yhä enemmän toimivaa kättään. Näin raajan toimintakyky ja lihasvoima heikkenevät ja raaja jää toimintakyvyttömäksi tai vain huonosti toimivaksi. Usein aivohalvauspotilaat pystyvät testitilanteessa käyttämään pareettista raajaansa jossain määrin mutta eivät käytä sitä lainkaan arkielämässä. Käden pakotetun käytön tavoitteena on aktivoida vähäisetkin jäljelle jääneet voimavarat siten, että terveen raajan käyttö estetään ja pareettista raajaa harjoitetaan kokopäivätoimisesti. Terveen raajan käyttö vammautuneen sijasta opitaan ilmeisesti hyvin pian vaurion tapahduttua, ja käyttämättömyydestä pois oppiminen on vaikeaa. Kuntoutusmenetelmä ja potilaat Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa käytetään käden pakotetun käytön kuntoutusohjelmassa saksalaista Friedrich Schiller -yliopistossa Jenassa sovellettua menetelmää (Liepert ym. 1998, Miltner ym. 1999). Menetelmän alkuperäinen keksijä Taub ja saksalaisen sovellutuksen kehittänyt Miltner työryhmineen ovat todenneet hyvin merkittävää paranemista pareettisen käden motorisissa kyvyissä hyvin eritasoisilla kuntoutusohjelman läpikäyneillä aivohalvauspotilailla (Taub ym ja 1998, Miltner ym. 1999). Menetelmällä on saatu erittäin hyviä tuloksia potilailla, joiden raajahalvauksesta on kulunut vuosia. Käden pakotetun käytön ohjelmassa potilaan koko huomio ja ponnistukset kohdistetaan vammautuneeseen yläraajaan. Yläraajaa harjoitetaan monipuolisesti ohjatuin harjoituksin kokopäivätoimisesti (6 7 tuntia päivässä) kahden viikon ajan (kuva 1). Harjoitukset suunnitellaan jokaiselle kuntoutujalle yksilöllisesti, ja ne suoritetaan ohjatusti Neuronissa. Yleensä harjoittelu tapahtuu terapeutin valvonnassa kahden kuntoutujan ryhmissä. Kuntoutusohjelmassa estetään terveen yläraajan käyttö pitämällä sitä kantositeessä (kuva 2) päivittäin vähintään kymmenen tunnin ajan. Potilaan motivoinnilla on terapiassa myös keskeinen sija. Käden pakotetun käytön kuntoutusohjelman on tähän mennessä käynyt läpi Neuronissa 33 kuntoutujaa. Heidän Kuva 1. Potilas suorittaa monipuolisia harjoitteita seitsemän tuntia päivässä kymmenen päivän ajan pareettisella kädellään J. Sivenius, ym.
3 Taulukko 1. Wolfin testin tehtävät. Kuva 2. Potilaan terve käsi on kantositeessä harjoituksen ajan ja suurimman osan vapaa-ajastakin. Kantokotelossa sijaitseva sensori mittaa ajan, jonka käsi on ollut kantositeessä. Tehdään istuen, potilas sivuttain pöytään nähden Kyynärvarren nosto pöydälle Kyynärvarren nosto laatikon päälle Kyynärvarren ojennus pöydällä Kyynärvarren ojennus pöydällä painoa vastaan Tehdään istuen, potilas kohtisuoraan pöytään nähden Kämmenen nosto pöydälle Kämmenen nosto laatikon päälle Painon (0,5 kg) vetäminen kädellä lähemmäksi itseä Tölkin nostaminen pöydältä Kynän nostaminen pöydältä Paperiliittimen nostaminen pöydältä Nappuloiden pinoaminen Korttien kääntäminen Puristusotteen vapauttaminen Avaimen kääntäminen lukossa Pyyheliinan taitteleminen Tehdään seisten Pöydällä olevan korin (paino 1 kg) nostaminen sivulla olevalle tasolle keski-ikänsä on 54,3 v (keskihajonta ±15,1 v) ja taudin kesto keskimäärin 3,5 v (±2,8 v). Halvaus kohdistui oikeaan käteen 20 potilaalla ja vasempaan 13:lla. Heidät on valittu kroonisten aivohalvaus- ja aivovammapotilaiden joukosta. Hoitoon pääsyn edellytyksenä on ollut, että ranteessa ja sormissa on hiukan aktiivista liikettä (sormien ojennusliike vähintään 10 ja ranteen ojennus vähintään 20 ). Poissulkukriteerejä ovat dementia, vaikea afasia, vaikea sydänsairaus tai muu epävakaassa tilassa oleva vaikea sairaus. Kuntoutujien lääkitystä ei tutkimuksen aikana muuteta, eivätkä he saa samanaikaisesti muita terapioita. Yläikärajaa ei ole. Kuntoutujilta odotetaan hyvää harjoittelumotivaatiota ja keskittymiskykyä. Pareettisen käden toimintakyvyn mittarina käytettiin strukturoitua ja validoitua Wolfin testiä (Wolf ym. 1989) (kuva 3), jossa kuntoutuja suorittaa neuvojen mukaan tarkoin määritettyjä motorisia tehtäviä vammautuneella yläraajalla. Suoritukset videoitiin, ja kunkin testauskerran luokitukset teki sama mittaaja. Testissä on 16 tehtävää (taulukko 1), joiden suoritusaika mitataan, ja raajan toimintakyky ja suoritetun liikkeen laatu luokitellaan. Aika mitataan sekunteina, ja toimintakyky ja laatu määritetään asteikolla 0 5. Asteikon käytössä seurataan testin laatijan yksilöityjä ohjeita. Esimerkiksi toimintakyvystä saa kolme pistettä, kun pystyy saattamaan loppuun pyydetyn liikkeen mutta sitä haittaa synergistilihasten huomattava toiminta ja liike syntyy hitaasti tai suurin ponnistuksin. Yläraajan toimintakykytestissä määritetään vielä paino (kg), jonka kuntoutuja pystyy nostamaan edessään olevan laatikon päälle, ja mitataan käden puristusvoima (kg). Testi pyrittiin tekemään kaksi viikkoa ennen harjoitusjaksoa, jakson alussa ja loputtua sekä noin kolmen kuukauden kuluttua jakson päättymisestä. Harjoitusjakson alku- ja lopputestaukset tehtiin kaikille aineiston kuntoutujille. Tutkimukseen valituista potilaista 21:llä oli ollut aivoinfarkti, kortikaalinen 15:llä, subkortikaalinen kolmella ja aivorunkoinfarkti kolmella. Yhdeksällä potilaalla oli ollut aivoverenvuoto, ja kolme potilasta oli saanut aivovamman. Vaikeahko neglect-oire oli yhdellä potilaalla ja kahdella esiintyi lievää vasemman puolen huomioinnin puutetta. Kolmellatoista oli dysfasia. Myös seurantamittauksiin osallistuneiden 13 miehen ja kolmen naisen keski-ikä oli 62 v (±9,2 v). Sairastumisesta oli tässä ryhmässä kulunut keskimäärin 4,1 v (±2,8 v). Heistä seitsemällä (44 %) oli vasemman ja yhdeksällä (56 %) oikean puolen halvaus. Tulokset Kuva 3. Potilas suorittaa motorisen strukturoidun Wolfin testin kaksi viikkoa ennen harjoitusohjelmaa, ohjelman alussa ja lopussa sekä kolmen kuukauden kuluttua. Koko tutkimukseen osallistuneiden 16 kuntoutujan käden toimintakyky, toiminnan nopeus ja toiminnan laatu eivät muuttuneet merkitsevästi ensimmäisen ja toisen mittauskerran välillä (kuva 4). Tämä osoittaa, että potilaiden tila oli stabiili kuntoutusjakson käynnistyessä. Näin ollen kukin potilas toimi tutkimuksessa omana verrokkinaan. Käden pakotettu käyttö lupaava aivohalvauspotilaiden kuntoutusmuoto 1023
4 Aika (min) *** *** *** Testauskerrat Pisteet 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 0,5 0,5 nittujen 16 potilaan ryhmässä. Ennen harjoitusjaksoa Wolfin testiin käytetty keskimääräinen aika oli 5,3 minuuttia (±4 min), ja kuntoutuksen jälkeen vastaava aika oli 3,2 ± 4 minuuttia (p < 0,001). Vastaavasti toimintakyky parani 3,4 ± 1:stä 4,1 ± 1 pisteeseen (p < 0,001), ja laatu parani 3,2 ± 1:stä 3,9 ± 1 pisteeseen (p < 0,001). Taulukossa 2 on esitetty kaikki Wolfin testin 16 muuttujaa ja niiden muutokset harjoituksen seurauksena kaikilla 33 potilaalla. Taulukon keskeinen viesti on, että tehtäviin käytetty aika lyheni merkitsevästi kaikissa osasuorituksissa samoin kuin toimintakyky. Laadun mittauksessa oli kaksi tehtävää (kyynärvarren nostaminen pöydälle ja nappuloiden pinoaminen), joissa ei tapahtunut merkitsevää kohentumista. Aika Toimintakyky Liikkeen laatu Kuva 4. Wolfin testin tulokset: testiin käytetty aika (vasemmalla, min), toimintakyky ja liikkeen laatu (oikealla, pisteet 0,5:stä +5,5:een). Tulokset 16 kuntoutujalta kaksi viikkoa ennen kuntoutusjaksoa, sen alussa ja lopussa sekä kolmen kuukauden kuluttua jakson päättymisestä. Tulokset ovat keskiarvoja ± keskihajonta. *** p < 0.001; kuntoutusjakson lopussa verrattuna alkutilanteeseen. Kahden viikon harjoittelujakson jälkeen testin suorittamiseen kulunut aika lyheni 6,3 minuutista 3,1 minuuttiin (p = 0,009). Samoin paranivat merkitsevästi toimintakyvyn pistearvo 3,2:sta 4,1:een (p < 0,001) ja liikkeen laatu 3,0:sta niin ikään 4,1:een pisteeseen (p < 0,001). Potilaat kykenivät myös nostamaan keskimäärin yhtä kiloa painavamman punnuksen (2,6 vs 3,9 kg) edessään olevan laatikon päälle (p < 0,001). Sen sijaan käden puristusvoima ei muuttunut merkitsevästi (12,0 vs. 13,5 kg, p = 0,76). Harjoitusjakson vaikutusten todettiin säilyneen mittauksessa, joka suoritettiin kolme kuukautta kuntoutusjakson päättymisestä. Toimintakyky oli jopa parantunut hieman (p = 0,055). Kuntoutujat eivät saaneet kotiin lähtiessään mitään harjoitusohjelmaa, ainoastaan kehotuksen käyttää pareettista kättään parhaansa mukaan. Kaikkien 33 potilaan joukossa Wolfin testi antoi samansuuntaiset tulokset kuin edellä mai- Pohdinta Motorisia toimintoja vaurioittavan aivoinfarktin jälkeen aivokuoren motoriset alueet pienenevät lihasheikkoutta vastaavasti (Traversa ym. 1997). Tämä voi johtua hermosolujen haitallisesta uudelleen organisoitumisesta motorisen ratajärjestelmän toimintahäiriön seurauksena. Tämä toimintahäiriö voi puolestaan johtua hermorakenteiden vaurioitumisesta tai olla seurausta halvaantuneen raajan käyttämättömyydestä (Nudo ym. 1996a, 1996b). Haitallisen reorganisoitumisen vastakohtana on myönteinen ilmiö, jota kutsutaan käytöstä aiheutuvaksi kuorikerroksen uudelleen organisoitumiseksi (usedependent cortical reorganisation). Se on seurausta toistetuista harjoituksista, joiden vaikutus on todettu myös terveillä, esimerkiksi pianonsoittajalla ja tenniksenpelaajalla (Jenkins ym. 1990, Recanzone ym. 1992, Elbert ym. 1995, Starr ym. 1998). Itse asiassa oppiminen on solutason tapahtuma, jossa hermoverkot tihenevät ja laajenevat harjoituksen seurauksena. Tätä hyödyllistä hermoverkoston fysiologista uudelleen järjestäytymistä saattaa olla mahdollista hyödyntää aivovauriopotilaiden kuntoutuksessa harjoittamalla tiettyä toimintoa yhä uudelleen ja uudelleen. Käden pakotettu käyttö kuntoutusmuotona pohjautuu ajatukseen, että aivoinfarktin heiken J. Sivenius, ym.
5 Taulukko 2. Wolfin testin (Wolf ym. 1989) suoritusnopeus, toimintakyky ja liikkeen laatu ennen ja jälkeen kahden viikon mittaista harjoitusjaksoa 33 kuntoutuspotilaalla. Aika (s) Toimintakyky (0 5 pistettä) Laatu (0 5 pistettä) Tehtävä Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen (keskiarvo ± SD) (keskiarvo ± SD) (keskiarvo ± SD) Kyynärvarren nosto pöydälle 1,5 ± 0,8 1,3 ± 0,8 2 4,3 ± 0,6 4,6 ± 0,5 3 4,2 ± 0, 7 4,5 ± 0, 8 Kyynärvarren nosto laatikon päälle 6,9 ± 21 2,3 ± 1,8 3 4,0 ± 0,9 4,4 ± 0,6 2 3,8 ± 0,9 4,3 ± 0,6 3 Kyynärvarren ojennus pöydällä 6,3 ± 21 1,9 ± 1,7 2 3,7 ± 1,1 4,2 ± 0,7 3 3,4 ± 1,3 3,0 ± 0,6 3 Kyynärvarren ojennus pöydällä + paino 5,6 ± 21 1,6 ± 1,1 3 3,7 ± 1,1 4,2 ± 0,8 3 3,4 ± 1,1 4,0 ± 0,8 3 Kämmenen nosto pöydälle 1,6 ± 0,8 1,2 ± 0,4 3 3,9 ± 1,0 4,4 ± 0,5 3 3,7 ± 1,0 4,3 ± 0,6 1 Kämmen nosto laatikon päälle 19,9 ± 43 2,6 ± 3,9 3 3,5 ± 1,4 4,3 ± 0,7 3 3,2 ± 1,3 4,0 ± 0,7 3 Painon (0,5 kg) vetäminen pöydällä 20,1 ± 41 6,2 ± ,4 ± 1,3 4,2 ± 0,9 3 3,2 ± 1,3 3,9 ± 1,0 3 Tölkin nostaminen 25,8 ± 42 20,6 ± ,1 ± 1,4 3,8 ± 1,3 3 2,9 ± 1,4 3,5 ± 1,3 3 Kynän nostaminen 23,1 ± 40 9,1 ± ,1 ± 1,3 4,0 ± 1,1 3 3,1 ± 1,4 3,9 ± 1,1 3 Paperiliittimen nostaminen 44,1 ± 50 28,5 ± ,7 ± 1,6 3,51 ± 1,4 3 2,6 ± 1,6 3,4 ± 1,5 3 Nappuloiden pinoaminen 38,5 ± 52 28,8 ± ,0 ± 1,5 4,0 ± 1,1 3 2,8 ± 1,4 4,7 ± 5,6 Korttien kääntäminen 38,8 ± 38 36,6 ± ,9 ± 1,2 3,7 ± 1,2 3 2,6 ± 1,1 3,3 ± 1,1 3 Puristusotteen vapauttaminen 4,3 ± 5,8 1,8 ± 1,3 1 3,5 ± 1,2 4,1 ± 1,0 3 3,2 ± 1,2 3,8 ± 0,9 3 Avaimen kääntäminen 39,3 ± 46 28,4 ± ,8 ± 1,5 3,9 ± 1,0 3 2,7 ± 1,4 3,7 ± 1,1 3 Pyyheliinan taitteleminen 17,8 ± 15 12,3 ± ,0 ± 1,1 3,8 ± 1,0 3 2,8 ± 1,1 3,6 ± 1,0 3 Korin (1 kg) nostaminen tasolle 12,2 ± 28 4,3 ± 0,6 3 3,5 ± 1,2 4,2 ± 0,9 3 3,3 ± 1,1 3,9 ± 1,0 3 Yhteensä 318 ± ± ,2 ± 1 4,1 ± 1 3 3,2 ± 2 3,9 ± p < 0,05; 2 p < 0,01; 3 p < 0,001 tämä yläraaja heikkenee edelleen vähäisen käytön vuoksi. Keskushermostossa vallitsee ankara kilpailu hermosolujen kesken, ja käyttämättömät solut surkastuvat. Ihminen oppii melko nopeasti käyttämään tervettä kättään myös niissä tilanteissa, joissa hän tarvitsi aiemmin molempia käsiään. Vammautuneen käden hyödyntämiseen ei riitä kärsivällisyyttä, ja se ikään kuin unohtuu ja jää minimaaliseen käyttöön. Kuopiossa käytössä oleva menetelmä perustuu kahden viikon harjoitusohjelmaan, jossa kättä kuntoutetaan kymmenen päivän aikana tuntia. Terveen käden käyttö on kokonaan estetty harjoituspäivän aikana. Jokainen tutkimuksessamme mukana ollut hyötyi harjoituksesta: yläraajan toiminta parani kaikilla ja aikaisemmin keskimäärin yli kuusi minuuttia kestänyt käden toiminnan testisarja suoritettiin kolmessa minuutissa. Mikä parasta opittu taito ei näyttänyt katoavan ajan myötä. Kolmen kuukauden kuluttua tulos oli jopa hieman parantunut niillä 16 potilaalla, joille oli mahdollista tehdä kaikki neljä testausta. Pakotetun käden käyttö on todettu Yhdysvalloissa ja Saksassa tehdyissä tutkimuksissa tehokkaaksi kuntoutukseksi kroonisilla aivohalvauspotilailla (Duncan 1997, Taub ym. 1998, Miltner ym. 1999). Oman tutkimuksemme tarkoituksena oli varmistaa, että hoitomuoto on tehokas myös suomalaisilla potilailla omassa hoitojärjestelmässämme. Kuntoutusmenetelmän tehokkuus oli odotettu. Yläraajan kuntoutuminen näkyi paitsi nopeudessa ja toimintakyvyssä, mutta myös liikkeiden laadussa. Yläraajan tärkeä liike, käden kohottaminen etukautta, kohentui, ja potilaat jaksoivat nostaa istuallaan noin neljä kiloa painavan punnuksen lähes päänsä tasalle; ennen harjoitusta he olivat kyenneet nostamaan kilon vähemmän. Sen sijaan käden puristusvoima ei parantunut. Huomattavaa on, että tässä ohjelmassa oli mukana ainoastaan kroonikkopotilaita ja aivohalvauksesta oli kulunut jo keskimäärin 4,1 vuotta. Tässä vaiheessa tilan tiedetään olevan varmasti vakaa, eikä spontaania paranemista enää tapahdu. Kuntoutumisilmiön takana on todennäköisesti edellä kuvattu tilanne, jossa määrätietoinen ja ankara harjoitus indusoi hermoston kortikaalista uudelleen järjestymistä, joka kumoaa ainakin osittain aivoinfarktin seurauksena tapahtuneet haitalliset käden motorisen hermoston muutokset. Todisteita tämäntyyppisen kuntoutuksen vaikutuksista solutasolla on jo saatu. Saksalainen tutkijaryhmä totesi Käden pakotettu käyttö lupaava aivohalvauspotilaiden kuntoutusmuoto 1025
6 että kortikaalinen motorinen vastaavuusalue laajeni merkitsevästi nyt kuvatun kaltaisella käden kuntoutusmenetelmällä (Liepert ym. 2000). Transkraniaalinen magneettistimulaatio osoitti ennen ja jälkeen kuntoutuksen, että halvaantuneen käden motorinen vastaavuusalue oli merkitsevästi pienempi kuin terveen käden. Tuloksellisen kuntoutuksen jälkeen alue laajeni ja oli selvästi suhteessa saatuun kuntoutustulokseen yksittäisillä potilailla. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia, jotta tämä tieteellisesti ja kliinisesti tärkeä tulos voidaan lopullisesti varmistaa. Kuopiossa on vastikään alkanut tutkimus, jossa käden pakotetun käytön vaikutusta pareettisen käden toimintakykyyn selvitetään edelleen ja kuntoutuksen aiheuttamia aivotoiminnan muutoksia kartoitetaan objektiivisesti kuvantamistutkimuksilla (toiminnallinen magneettikuvaus ja SPECT) avulla. Tiedossamme ei ole, että tässä kuvattua kuntoutusmenetelmää olisi käytetty akuutin vaiheen jälkeisessä kuntoutuksessa. Kysymys on mielenkiintoinen ja ansaitsisi oman tutkimuksensa, jossa verrokkeina olisivat tavanomaista kuntoutusta saavat potilaat. JUHANI SIVENIUS, LKT, professori, ylilääkäri Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kortejoki ja Kuopion yliopiston neurologian klinikka SINIKKA PEURALA, TtM, tutkija KAUKO PITKÄNEN, LT, apulaisylilääkäri INA M. TARKKA, FT, dosentti, tutkimusjohtaja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kortejoki Kirjallisuutta Duncan PW. Synthesis of intervention trials to improve motor recovery following stroke. Top Stroke Rehabil 1997;3:1 20. Elbert T, Pantev C, Wienbruch C, Rockstroh B, Taub E. Increased cortical representation of the fingers of the left hand in string players. Science 1995;270: Frackowiack R. Functional imaging of recovery from stroke: a review of personal experience. Cerebrovasc Dis 1999;9 Suppl 5:23 8. Hesse S, ym. Treadmill training with partial body weight support compared with physiotherapy in nonambulatory hemiparetic patients. Stroke 1995;26: Jenkins WM, Merzenich MM, Ochs MT, Allard T, Guic-Robles E. Functional reorganization of primary somatosensory cortex in adult owl monkeys after behaviorally controlled tactile stimulation. J Neurophysiol 1990;3: Johansson B. Brain plasticity and stroke rehabilitation. The Willis Lecture. Stroke 2000;31: Liepert J, Miltner W, Bauder H, ym. Motor cortex plasticity during constraint-induced movement therapy in stroke patients.neurosci Lett 1998;250:5 8. Liepert J, Bauder H, Miltner W, Taub E, Weiller C. Treatment-induced cortical reorganization after stroke in humans. Stroke 2000; 31: Miltner HR, Bauder H, Sommer M, Dettmers C, Taub E. Effects of constraint-induced movement therapy on patients with chronic motor deficits after stroke, a replication. Stroke 1999;30: Nudo RJ, Milliken GW. Reorganization of movement representations in primary motor cortex following focal ischemic infarcts in adult squirrel monkeys. J Neurophysiol 1996(a);75: Nudo RJ, Milliken GW, Jenkins WM, Merzenich MM. Use-dependent alterations of movement representation in primary motor cortex of adult squirrel monkeys. J Neurosci 1996(b);16: Nudo RJ, Wise BM, Sifuentes F, Milliken GW. Neural substrates for the effects of rehabilitative training on motor recovery after ischemic infarct. Science 1996(c);272: Recanzone GH, Merzenich MM, Jenkins WM. Frequency discrimination training engaging a restricted skin surface results in emergence of a cutaneous response zone in cortical area 3a. J Neurophysiol 1992;65: Seitz RJ, Freund H-J. Plasticity of the human motor cortex. Adv Neurol 1997;73: Starr A, Muller MM, Elbert T, Rockstroh B, Pantev C, Taub E. Changed perceptions in Braille readers. Nature 1998;391: Taub E. Somatosensory deafferentation research with monkeys: implications for rehabilitation medicine. Kirjassa: Ince LP, toim. Behavioral psychology in rehabilitation medicine: clinical applications. New York, NY: Williams & Wilkins 1980, s Taub E, Miller NE, Novack TA, ym. Techniques to improve chronic motor deficit after stroke. Arch Phys Med Rehab 1993;74: Taub E, Pidikiti RD, DeLuca SC, Crago JE. Effect of motor restriction of an unimpaired upper extremity and training on improving functional tasks and altering brain behaviors. Kirjassa: Toole JF, Good DC, toim. Imaging in neurologic rehabilitation. New York, NY: Demos Vermande, 1996, s Taub E, Crago JE, Uswatte G. Constraint-induced movement therapy: a new approach to treatment in physical rehabilitation. Rehabil Psychol 1998;43: Traversa R, Cicinelli P, Bassi A, Rossini PM, Bernardi G. Mapping of motor cortical reorganization after stroke. Stroke 1997;28: Visintin M, ym. A new approach to retrain gait in stroke patients through body weight support and treadmill sttimulation. Stroke 1998;29: Wolf SL, Lecraw DE, Barton LA, Jann B. Forced use of hemiplegic upper extremities to reverse the effect of learned nonuse among chronic stroke and head-injuried patients. Exp Neurol 1989;104: J. Sivenius, ym.
KÄDEN PAKOTETTU KÄYTTÖ Vaikuttava aivohalvauspotilaan kuntoutusmenetelmä
KÄDEN PAKOTETTU KÄYTTÖ Vaikuttava aivohalvauspotilaan kuntoutusmenetelmä Minna Näsi Kati Hänninen Opinnäytetyö Marraskuu 2007 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotAivohalvauspotilaiden kuntoutusmahdollisuudet tulevaisuudessa. Juhani Sivenius, Kirsi Puurunen, Ina M. Tarkka ja Jukka Jolkkonen
Aivoinfarkti Aivohalvauspotilaiden kuntoutusmahdollisuudet tulevaisuudessa Juhani Sivenius, Kirsi Puurunen, Ina M. Tarkka ja Jukka Jolkkonen Viime vuosien aikana on saatu uutta tutkimustietoa, joka on
LisätiedotItävaltalainen biotekniikkaan ja bioelektroniikkaan keskittynyt yritys
recoverix g.tec Itävaltalainen biotekniikkaan ja bioelektroniikkaan keskittynyt yritys Yrityksen perustaja Christoph Guger teki n 20 vuotta sitten ensimmäiset aivojen tuottaman mielikuvaharjoituksen ja
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotKuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen
Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä
28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen
LisätiedotKävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla
Kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla Mauri Kallinen LT, dosentti, Ylilääkäri OYS, lääkinnällinen kuntoutus 27.11.2014 Tampere Tutkimuksen lähtökohdat
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotKiljavan Sairaala Oy. Toiminta- ja taloustiedot, liite omistajakirjeeseen 18.3.2016
Kiljavan Sairaala Oy Toiminta- ja taloustiedot, liite omistajakirjeeseen 18.3.2016 Visio ja strategia 2017 Kiljava Sairaala on osa Keski-Uudenmaan alueen kattavaa sote-palvelujen tuottajaorganisaatiota
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotNielemishäiriöiden Phagenyxhoito Minna Hissa, HYKS neurologian klinikka
Nielemishäiriöiden Phagenyxhoito 3.10.2014 Minna Hissa, HYKS neurologian klinikka Nielemisen kuntoutumisen perusteita Nielemiseen osallistuvat lihastoiminnot hermottuvat bilateraalisesti; hemisfääristä
LisätiedotAivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima
LisätiedotToimintakykytestien tulosten tulkinta
Toimintakykytestien tulosten tulkinta ASKO-hanke Erkka Huhtinen & Linnea lahtinen 1/2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Johdanto... 2 1 SPPB-testin tulosten
LisätiedotPEILI VISION. Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi Jussi Auvinen, CEO
PEILI VISION Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi jussi.auvinen@peilivision.fi +358 50 3767 150 2019 - Jussi Auvinen, CEO KOTIKUNTOUTUS 2 Potilas Liisa 55 vuotta Kroonistunut brocan afasia Erityisesti puheen
LisätiedotNeurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus
Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian
LisätiedotIkääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön
Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotCP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI
SLNY Kuopio 10. -11.9.2015. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI Yliopettaja, TtT, OAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ Konteksti: CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotMiten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?
Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse
LisätiedotCI-terapiaprosessin kuvaus
KATSAUS Arja Ala-Korpi Tuula Dobrev CI-terapiaprosessin kuvaus Tässä katsauksessa kuvataan vuonna 2005 Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettua CI-terapiaprosessia. Lisäksi tarkastelemme pohdintaosuudessa
LisätiedotTaitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja
Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä
LisätiedotVaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,
LisätiedotKliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki
1 Kliininen arviointi ja tutkimus yrityksen kannalta maalaisjärki Lääkinnällinen laite MDD Instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään
LisätiedotHyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos -
Hyvinvointia työstä QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin Risto Toivonen Quick Exposure Checklist QEC on liikuntaelimistön kuormituksen arviointiin suunniteltu 1, nopeakäyttöinen
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotKUNTOUTUS- PROTOKOLLA
00209.01 Rehab Finish indesign.indd 1 28-06-2011 13:58:47 KUNTOUTUS- PROTOKOLLA IMPLANTIN ASETTAMISEN JÄLKEEN 00209.01 Rehab Finish indesign.indd 2 28-06-2011 13:58:47 Jotta leikatun polven kuntoutus sujuu
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotLisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen
Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotVaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotAIVOT JA INFORMAATIOÄHKY
AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each
LisätiedotSelkäkipupotilaan mittaaminen ja
Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotUusi kipu- ja toimintakykymittari PTA
Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotPostoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotMITEN AIVOTIETOA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ?
MITEN AIVOTIETOA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ? Tiina Parviainen, Monitieteinen aivotutkimuskeskus Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Millaista tietoa aivoista saadaan? Aivojen rakenne, anatomia karkealla tasolla
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotAVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964
AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on
LisätiedotHyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,
LisätiedotVajaakuntoisuus työllistymisen esteenä
Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja
LisätiedotKuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa
Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa Geriatri Pirkko Jäntti 27.5.2014 1 Liikunnan merkitys sairauksiin Muistisairaus Luiden haurastuminen Masennus Aikuistyypin diabetes Sydän ja
LisätiedotInteraktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden
Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden kehittämisprojekti Sinikka H. Peurala, ohjausryhmän pj johtaja, FT Invalidiliiton Kuntoutus Oy, Validia Kuntoutus Lahti 1 Tavoite Selvittää miten
LisätiedotMiten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?
Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research
LisätiedotKuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotURHEILIJAN ILTA Jarkko Räsänen TtM, ft, Palveluvastaava
URHEILIJAN ILTA 3.10.2017 Jarkko Räsänen TtM, ft, Palveluvastaava PÄÄTEEMAT Polvi ei ole syyllinen Suoralla tiellä ei voi oikaista Maltti on valttia Lopussa kiitos seisoo 2 VAMMOISTA KARKEASTI Akuutit
LisätiedotTapaustutkimus aivohalvautuneen tasapainon kehittymisestä kotiharjoitusohjelman avulla
Tapaustutkimus aivohalvautuneen tasapainon kehittymisestä kotiharjoitusohjelman avulla Jenni Kilpinen Opinnäytetyö Marraskuu 2007 Fysioterapia koulutusohjelma, Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET
Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton
LisätiedotKaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille
Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut / PALO / TA4 3.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyvystä Kuntoutumisesta
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotAivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille
Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto
LisätiedotRavitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto
Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu
LisätiedotKATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN
Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin
LisätiedotTiekartta taitavaksi urheilijaksi
Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli
LisätiedotAVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia
AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
LisätiedotProfy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014
Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus
LisätiedotHevosen käyttö hyvinvoinnin tukena CPlapsella
Hevosen käyttö hyvinvoinnin tukena CPlapsella esityksen rakenne Hyvinvointi Ratsastusterapia Cp-vamma HHRF tutkimuksia CP-tutkimuksia Hyvinvointi Tilastokeskus: painopiste on siirtymässä aineellisen vaurauden
LisätiedotLIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).
LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia
PROFESSORILUENTO Professori Seppo Soinila Neurologia Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Seppo Soinila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015 klo
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotKuntoutuvana potilaana sairaalassa Risto Savolainen
Kuntoutuvana potilaana sairaalassa 23.1.2018 Risto Savolainen Minä itse 58-vuoden ikäinen Syntyisin Satakunnasta, Kokemäenjoen rantamaisemista Nykyisin maskulainen, vuodesta 1989 Vaimo ja 3 lasta, pojat
LisätiedotFyysinen kuntoutuminen
Tiedosta hyvinvointia 1 Vertailutiedon käyttö kuntoutumista edistävän hoitotyön ohjauksessa kotihoidossa laitoshoidossa RAI-seminaari johtajille Helsingissä14.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen
LisätiedotMuutos-hanke/ AVH-kuntoutuksen osatutkimus. Alustava tutkimussuunnitelma. 1. Johdanto
Muutos-hanke/ AVH-kuntoutuksen osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä, joka koskee Kelan järjestämiä aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotKINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016
1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,
LisätiedotBM = bending moment = Vääntövoimat sagittaalitasossa (flexio-extensio). = Vääntövomat frontaalitasossa (sivutaivutus).
1 2 C = compression = puristava kuormitus, jonka suuntautuu välilevyyn kohtisuoraan Aiheutuu pääosin vartalonlihasten jännityksestä ja ylävartalon painosta (+ ulkoisesta kuormasta). Selkärangan heikko
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotPOTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotLuuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.
Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotMitä on taitovalmennus?
Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
Lisätiedot