Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin seudulla:

Transkriptio

1 MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUMISEN STRATEGIAN JA HLJ 2015:N LAATIMINEN Helsingin seudun luottamushenkilöiden seminaari Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin seudulla: Onko maankäyttö pullonkaula vai mahdollistaja? Tilannekuva: väestö, työpaikat, rakentaminen, hinnat Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka suureen kasvuun on varauduttava? Maankäytön potentiaali Maankäyttövisioista muutosprosessin ohjaukseen

2 Tilannekuva: Helsingin seudun väestö ja työpaikat kasvaneet nopeasti vuosikymmenien ajan Helsingin seudun väestö ja työpaikat kasvaneet noin 2,5-kertaiseksi 50 vuodessa Kaupunkialue on laajentunut vyöhykkeittäin, väestö edellä, työpaikat perässä Kuvio: väestö ja työpaikat Väestö V:sta 2005 v:een 2012: Väestö kasvoi asukasta/v (1,2%) Työpaikat kasvoivat tp /v (1,1%) Työpaikat Taantuma v:sta 2009 alkaen Kiihdyttänyt väestökasvua muuttovoiton kasvun kautta Myös työpaikat kasvaneet v notkahduksen jälkeen Ero muuhun maahan verrattuna on kasvanut

3 Asuntotuotanto ei ole pysynyt väestökasvun vauhdissa Asuntotuotanto on jäänyt jälkeen väestönkasvusta Aiesopimusten tavoitetta asunnon vuosituotannosta ei ole saavutettu kertaakaan Niukka kaavavaranto (aidosti rakennettavissa oleva) on rajoittanut tuotantoa Asuntotuotanto Helsingin seudulla alueittain Valmistuneet asunnot Asuntoja kpl, Asukkaita henk Asuntotuotanto ja väestönmuutos Helsingin seudulla Valmistuneita asuntoja Väestönmuutos 1000 asuntoa Asuntotuotannon painopiste siirtynyt sisemmäksi seudun rakenteessa, kun se viime vuosikymmenellä siirtyi ulommaksi Helsinki Vantaa Espoo+Kauniainen Kehysalue

4 Asuntomarkkinat kiristyneet ja toimivat kasvun rajoitteena Asumisväljyyden kasvu pysähtynyt, vaikka muualla maassa kasvu jatkuu Asuntovarauma (tyhjät asunnot) supistunut erittäin pieneksi ei puskuria Asuntojen hintaero ja vuokraero muuhun maahan verrattuna kasvanut jatkuvasti Pienituloisten sijoittumien asuntomarkkinoille vaikeutunut entisestään Asunnottomuus kääntynyt kasvuun erityistoimenpiteistä huolimatta Kysyntään nähden liian pieni asuntotuotanto rajoittaa väestönkasvua ja on pullonkaulana monien palvelualojen työvoiman saatavuudelle 60,0 Asumisen bruttoväljyys (kem2/asukas) Helsingin seudulla ja koko maassa 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30, Helsingin seutu Muu Suomi

5 Toimitilatuotannossa toisin kuin asunnoissa: tarjonta sopeutuu kysyntään Toimisto- ja liikerakennusten kerrosala kasvanut 22 % v Toimisto- ja liikealojen työpaikat +16% samana aikana Paljon tyhjää toimitilaa: toimistotiloissa % v (KTI) Uusissa toimistotiloissa alemmat työpaikkaväljyydet kuin vanhoissa yritysten muuttuneet tila- ja sijaintivaatimuksen kysynnän ajurina Toimitilavuokrien nousu maltillista: PKS:n toimistoissa % sijainnista riippuen v (Catella) selvästi alle yleisen inflaation ja huomattavasti alle yritysten liikevaihdon kasvun Kaavavarantoa erittäin paljon toimitilarakentamista varten Tyhjiä toimistotontteja PKS:lla 28 vuoden rakentamistarvetta varten, Vrt. asuinkerrostaloissa 3 vuoden

6 Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kaupungistuminen jatkuu o Kaupunkialueet vetovoimaisia kasvavalle yritystoiminnalle o Kasautumisen edut yritykset hyötyvät siitä, että paljon yrityksiä ja työntekijöitä sijaitsee lähekkäin o Saavutettavuus: kuljetus, liikkuminen, kommunikaatio o Tutkimusten mukaan kaupunkialueen koko ja tiiviys vaikuttavat yritysten tuottavuus mitä suurempi ja tiiviimpi, sitä tuottavampi o Kaupungit vetovoimaisia myös asukkaille Palvelut, työmahdollisuudet, kulutus, sosiaaliset verkostot o Rajoituksina: o Korkeat hinnat asuminen, toimitilat o Ruuhkautuminen Helsingin seutu yksi Pohjois-Euroopan vetovoimaisista alueista o o o o Kilpailukykyisiä yrityksiä Koulutettu väestö Toimiva yhteiskunta Hyvät palvelut Korkea työllisyys, korkea tulotaso, suuri muuttovoitto, erityisesti maahanmuutto

7 Kuinka suureen kasvuun on varauduttava? Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtana on varautuminen Helsingin seudun suhteellisen nopean kasvun jatkumiseen. Väestönkasvun nopea vaihtoehto: 2 milj. asukasta vuonna 2050 Helsingin seudun (14 kuntaa) väestöprojektiovaihtoehdot nyt 1,4 milj. asukasta kasvu noin asukasta seuraavan 37 vuoden aikana Kasvu keskimäärin vuodessa (1%/v.) Kasvun päätekijänä muuttoliike, erityisesti maahanmuutto Muuttoliike ylläpitää myös syntyvyyttä ja luonnollista kasvua Kysymys on varautumisesta viime vuosien kaltaisen kasvun jatkumiseen, tietoisena siitä, että kehityksen suunta voi muuttua

8 Työpaikoissa vaihtoehtojen haarukka on laaja Työpaikkojen kasvun nopea vaihtoehto: 1,05 milj. työpaikkaa v nyt 0,75 milj. työpaikkaa kasvu noin Työpaikkojen nopean kasvun edellytyksenä Talouden palautuminen kasvu-uralle Helsingin seudun (14 kuntaa) työpaikkaprojektiovaihtoehdot Nopea Perus Hidastuva Voimakkaasti hidastuva Toteutunut Helsingin seudun kilpailukyvyn vahvistuminen Toimisto- ja palvelualojen vahva kasvu, teollisuustyöpaikkojen kasvu ei todennäköistä Edelleen lisääntyvä pendelöinti seudun ulkopuolelta

9 Maankäytön potentiaali Kuinka paljon rakentamismahdollisuuksia tarvitaan? Tarvitaan riittävästi asuntotuotantomahdollisuuksia väestönkasvun ( ) aikaansaamaa kysyntää sekä asumisen väljenemistä varten Kuinka paljon asuminen väljenee? Nykyisin: brutto 46 kerros-m2/asukas, netto 35 huoneisto-m2/asukas Väljyyden kasvu noin 0,3 m2/vuosi edellisen 40 vuoden aikana, mutta kasvu pysähtynyt Tulevan väljyyskasvun vaihtoehtoja: Ei enää väljenemistä lopullinen taso saavutettu Tai: Väljyyskasvu jatkuu, mutta hitaampana kuin aikaisempina vuosikymmeninä Kehitykseen vaikuttavat asumisen hinta, asuntokuntarakenne, arvostukset Uutta asuntokantaa tarvitaan milj. kem2 vuoteen 2050 mennessä (nykyinen 63 milj. kem2) Kuntien kaavoissa ja maankäyttövisioissa osoitettu maata asuntotuotantoon noin 42 milj. kem2 tuotantoa varten vuoteen 2050 mennessä tuotantoa noin asukkaalle mutta nykyisen kannan väestö vähenee, enimmillään

10

11 Epävarmuus ja riskit Kaikkiin suuriin rakentamisalueisiin liittyy riskejä ja epävarmuutta Riippuvuus nykyisten liikenneyhteyksien laadusta tai uusista liikenneinvestoinneista Markkinaedellytykset: kysyntä, rahoitus, toteuttaja, kilpailutilanne muiden vastaavien alueiden kanssa Toteutettavuus: ympäristö, palvelut, suojelu, maaperä, infra Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus: ovatko hyödyt yhteiskunnan toimijoille suuremmat kuin kustannukset? HS:n väestö- ja työpaikkakasvua varten tarvittava maankäytön potentiaali riippuu strategisesti keskeisten alueiden riskeistä ja epävarmuudesta Mitä suurempi epävarmuus, sitä enemmän tarvitaan reservialueita, joita voidaan ottaa käyttöön, jos jokin alue viivästyy, toteutuu suunniteltua pienempänä tai ei toteudu ollenkaan

12 Riittävätkö kuntien osoittamat rakentamisalueet? Teoriassa kuntien osoittamia rakentamismahdollisuuksia on riittävästi, jos Väljyys kasvaisi hitaasti Kaikki rakentamisalueet toteutuisivat suunnitellussa / visioidussa laajuudessa Mutta: % asuntotuotannon potentiaalista sisältää suuria epävarmuustekijöitä, erityisesti alueet jotka sijaitsevat nykyisten raideliikennevyöhykkeiden ulkopuolella Liikenteelliset edellytykset: toteutuvatko tarvittavat liikenneyhteydet, erityisesti uudet raidekäytävät? Markkinaedellytykset: onko kysyntää suunnitellulle rakentamiselle kyseisissä sijainneissa? Taloudelliset edellytykset: onko toteuttamiseen osoitettavissa resurssit ja onko toteuttaminen yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa? Miksi nykyisiä väljiä raideliikennevyöhykkeitä ei tiivistettäisi enemmän? Vaihtoehto riskialueille: % lisää nykyisten vyöhykkeiden keskuksiin Johtopäätös: Yleiskaavoissa ja visioissa esitetyt asuntotuotantomahdollisuudet ovat suhteellisen niukat sekä vuoteen 2025 että vuoteen 2050, ottaen huomioon toteutumisen epävarmuustekijät On riski sille, että asuntotonttimaan kaavoitus muodostuu myös tulevaisuudessa Helsingin seudun väestökasvun pullonkaulaksi, erityisesti jos asumisväljyyden kasvu jatkuu.

13 Toimitilarakentamisen mahdollisuudet ja näkymät Voimassa olevissa asemakaavoissa valtava varanto toimitilarakentamiselle PKS:lla 17 milj. kem2, josta 10 milj. kem2 tyhjillä tonteilla (HSY, Ramava 2013) Nykyinen toimitilakanta 31 milj. kem2 (PKS) Myös Kuuma-alueella suuret varannot Helsingin seudun kunnat ovat kaavoissa ja visioissa osoittaneet toimitiloille rakentamismahdollisuuksia noin työpaikkaa varten Arvioitu kasvu max vuoteen 2050 (nykyisin noin ) Toimitilarakentaminen ja työpaikkojen sijoittuminen markkinaehtoista Yritysten tarpeet ja vaatimukset muuttuvat kysyntää uusille tiloille ja sijainneille Nykyisiä toimitilakiinteistöjä ja alueita poistuu käytöstä Toimitilasta ylitarjontaa (erityisesti toimisto) - silti parhaissa sijainneista tai erikoistiloista voi olla ylikysyntää Kunnat kilpailevat yrityksistä yritykset kilpailuttavat kuntia Osa suunnitelluista/visioiduista toimitilahankkeista jää toteutumatta tai toteutuu suunniteltua pienempänä Yhteiskuntataloudellisesti toimitilatonttien ylitarjontaan liittyy riskejä Tehottomat perusrakenneinvestoinnit, jos työpaikka-alueet toteutuvat vajavaisesti Ylisuuret varaukset toimitiloille rajoittavat asumisen mahdollisuuksia sijainneissa, jotka soveltuisivat asumiseen

14 Maankäyttövisioista toteutuksen ohjaamiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien MAL-aiesopimus : Helsingin seudun tuotantotavoitteena asunnon rakentaminen vuosittain. ARA -vuokra-asuntotuotannon tulee olla vähintään 20 % (2500 asuntoa/vuosi) seudun tuotantotavoitteesta. Em. tavoitteet myös v aiesopimuksessa Ongelma: Tuotannon määrä-tavoitetta ei ole saavutettu kertaakaan v alkaen ARA-tavoite saavutettu v ja 2011 (PKS) Yleispiirteinen maankäyttösuunnittelu ja seudullinen maankäyttöyhteistyö painottavat pitkän ajan tavoitteellista maankäyttöä suunnittelujakson lopputilanteessa (maakuntakaava, yleiskaavat, kehityskuvat) Prosessin suunnittelu ja ohjaus jäävät sivuosaan miten maankäytön muutos toteutuu? Yhteiskunta muuttuu nopeasti tavoitteellinen kuva voi vanhentua nopeasti ja muuttua muutoksen jarruksi Miten muutosprosessia ohjataan ja tarvittaessa korjataan tai suunnataan uudelleen? Visioista seudulliseen toteutuksen ohjaamiseen: Seudullisesti merkittävien maankäytön kehittämisalueiden tunnistaminen Seudullisen ja kunnallisen välisen työnjaon sekä valtion roolin täsmentäminen Hyvin laaditut yhteiskuntataloudelliset laskelmat sekä riskiarviot kehittämisalueiden vertailemiseksi Kustannus- ja rahoituslaskelmat: erityisesti maan arvoon perustuvien tuottojen arviointi Kehittämisaluekohtaiset tavoitteet Maankäytön ja liikenteen tiiviimpi kytkentä myös toteutusprosessissa

15 Kiitos!