Hetkellinen toispuoleinen näönmenetys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hetkellinen toispuoleinen näönmenetys"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Jukka Putaala dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Petra Ijäs LT, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Paula Summanen dosentti, silmätautien erikoislääkäri HYKS, silmätautien klinikka Lauri Soinne dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Vertaisarvioitu VV Hetkellinen toispuoleinen näönmenetys Äkillisen toispuoleisen näönmenetyksen syy on aina selvitettävä viiveettä. Tavallisin syy on valtimotukos. Tukos voi olla olla takimmaisten sädekehävaltimoiden tai verkkokalvon keskusvaltimon paikallinen tromboosi tai kaulavaltimo- tai sydänperäinen tromboembolia eli tukos, jonka alkuperä on sisemmän kaulavaltimon ateroskleroottinen plakki, sydämen läppävika tai rytmihäiriö Huolellinen anamneesi ja ensitutkimus auttavat usein diagnoosiin. Vaikka amaurosis fugax liitetään verkkokalvon valtimotukoksiin, se voi olla ensioire myös koko silmän iskemiasta ja ennakoida laskimopuolen verenkiertohäiriötä. Tilojen varhainen toteaminen ja hoito voi parantaa potilaan ennustetta ja edesauttaa näön säilymistä. Termiä amaurosis fugax (kr. amaurosis: pimeytyminen; lat. fugax: hetkellinen, ohikiitävä) käytetään tilasta, jossa toisen silmän näkökyky häviää kohtauksellisesti, mutta palautuu normaaliksi. Termi on yksinkertaistava, sillä usein näkö kyky ei häviä täysin, ja potilaat voivat raportoida hyvin monenkirjavia silmän aistimuksia. Näön palautuminen on yleensä täydellinen (1), mutta se ei välttämättä palaa aivan ennalleen (esim. näkökenttäpuutos tulpan edettyä verkkokalvon keskusvaltimon haaraan). Tässä katsauksessa käsitellään yhden silmän tilapäisen näönmenetyksen valtimoperäisiä, neurologisia ja oftalmologisia aiheuttajia ja näiden tilojen hoitoa. Amaurosis fugaxin ilmaantuvuudeksi väestössä on arvioitu 7,4/ (miehillä 8,6/ , naisilla 6,2/ ), ja huippu saavutetaan 70 ikävuoden paikkeilla (2). Kohtauksen mekanismit ja etiologia Tärkeimmät amaurosis fugaxin taustalla olevat tilat voidaan jakaa verisuoni- ja sydänperäisiin, silmäperäisiin ja muihin syihin. Suurimmassa osassa tapauksia mekanismina on ohimenevä verkkokalvon tai näköhermon iskemia. Taustalla voi kuitenkin olla kirjava joukko tauteja, ja erotusdiagnostiikan tulisi kattaa myös tilat, joiden ilmentymänä on molemminpuoleinen näköhäiriö (taulukko 1), kuten aivojen takaosien verenkiertohäiriöt. Tämä on tärkeää, koska potilaan subjektiivisesti kokema toispuoleisuus ei käytännössä ole yksiselitteisesti yhden silmän näköhäiriö. Yleinen amaurosis fugaxin syy on kaulavaltimoiden ateroskleroottinen ahtauma, jonka yleisyys vaihtelee tutkimuksittain: merkittävä kaulavaltimoahtauma on raportoitu %:lla amaurosis fugax -potilaista (3). Toinen tärkeä aiheuttaja ovat sydänperäiset syyt rytmihäiriöt, tavallisimmin eteisvärinä, läppäviat, infektiivinen endokardiitti ja jopa sydäninfarkti tai harvinainen myksooma. Verisuonija sydänperäisiin syihin liittyy suurentunut iskeemisen aivotapahtuman riski joskus harvoin jopa välittömästi henkeä uhkaava (4) ja siten niitä tulee etsiä ensiksi. Vaskuliitin, yleisimpänä monilihaskipuun liittyvä ohimovaltimotulehdus, mahdollisuus tulee myös aina muistaa. Muut verkkokalvon vaskuliitit kuin ohimo valtimotulehdus ovat harvinaisia amaurosis fugaxin aiheuttajia. Vaskuliitti tulee pitää mielessä erityisesti henkilöllä, jolla ei ole tyypillistä sydän- ja verisuonisairausanamneesia. Verkkokalvon iskemian taustalla on tällöin valtimon seinämän tulehdus, joka altistaa tromboembolialle ja itsessään tukkii pieniä valtimohaaroja. Tarkkaa tutkimustietoa eri syiden suhteellisesta yleisyydestä ei ole. Tyypillisen verenkiertoperäisen amaurosis fugaxin aiheuttaa joko tromboembolia verkkokalvon keskusvaltimossa tai sen haarassa tai paikallinen tukos sädekehävaltimossa (kuva 1). Keskusvaltimotukospotilaista %:lla todetaan kaulavaltimon ateroskleroottinen tauti, joka on voinut aiheuttaa embolian, ja noin 30 %:lla kaulavaltimoahtauman aste on merkittävä (5,6,7). Papillin ei-tulehduksellinen verenkiertohäiriö sädekehävaltimoissa tai keskusvaltimosta tulevissa pienissä näköhermon nystyä ruokkivissa valtimohaaroissa voi aiheuttaa ei arteriittisen anteriorisen optikusneuropatian. 1471

2 Katsaus Taulukko 1. Hetkellisen toispuoleisen näönmenetyksen syitä ja erotusdiagnostiikassa huomioitavia tiloja ja sairauksia. Jaottelussa on osittain päällekkäisyyttä. Kardiovaskulaariset Silmäperäiset Neurologiset Sisemmän kaulavaltimon, nousevan aortan tai aortan kaaren ateroskleroosi Sisemmän kaulavaltimon repeymä Sydänperäinen embolisaatio Vaskuliitit, erityisesti ohimovaltimotulehdus Asentoon liittyvä hypotensio Veren korkea viskositeetti Verisuonikouristus Koagulopatiat Kirjallisuutta 1 Gautier JC. Amaurosis fugax. N Engl J Med 1993;329: Andersen CU, Marquardsen J, Mikkelsen B, Nehen JH, Pedersen KK, Vesterlund T. Amaurosis fugax in a Danish community: a prospective study. Stroke 1988;19: Adams HP Jr, Putman SF, Corbett JJ, Sires BP, Thompson HS. Amaurosis fugax: the results of arteriography in 59 patients. Stroke 1983;14: Saarela M, Putaala J, Koroknay-Pal P ym. Ohimenevä toisen silmän näköhäiriö vaatii valppautta. Duodecim 2012;128: Hsu HY, Chao AC, Chen YY ym. Reflux of jugular and retrobulbar venous flow in transient monocular blindness. Ann Neurol 2008;63: Douglas DJ, Schuler JJ, Buchbinder D, Dillon BC, Flanigan DP. The association of central retinal artery occlusion and extracranial carotid artery disease. Ann Surg 1988;208: Hayreh SS, Zimmerman MB. Amaurosis fugax in ocular vascular occlusive disorders: Prevalence and Pathogeneses. Retina 2014;34: Verkkokalvon keskus- tai haaravaltimotukos Okulaarinen iskeeminen oireyhtymä Verkkokalvon keskus-, hemi - tai haaralaskimotukos Verkkokalvon samanaikainen valtimo- ja laskimotukos Anteriorinen iskeeminen optikusneuropatia ( ei-arteriittinen tai arteriittinen) Verkkokalvon vaskuliitti Näköhermonystyn anomaliat, kuten drusenpapilli Silmäkuopan vierasesine Silmäkuopan trauma Kasvain kuten näköhermontupen meningooma tai hemangiooma Silmänsisäinen verenvuoto Näköhermonystyn turvotus eri syistä johtuen Näköhermon tulehdus Multippeliskleroosi Aivokasvain Aurallinen migreeni Epileptinen kohtaus Vertebrobasilaarialueen verenkiertohäiriö Laajin tutkimus, jossa on selvitetty amaurosis fugaxin yleisyyttä silmän verenkierohäiriöiden ensioireena, on tehty yhdysvaltalaisen silmä yksikön lähes potilaan aineistossa (7). Valtimotukos todettiin 440 verkkokalvon keskus- tai haaravaltimossa, ja kroonisempi okulaarinen iskeeminen oireyhtymä diagnosoitiin 39 silmässä. Laskimopuolen tukos nähtiin keskuslaskimossa 931 silmässä (molemmat tai toinen päähaara) ja haaralaskimossa 285 silmässä. Ei-arteriittinen anteriorinen iskeeminen optikusneuropatia todettiin näön menetyksen syyksi 946 silmässä ja temporaaliarteriitti 147 silmässä. Amaurosis fugax -oire edelsi verkkokalvon valtimotukosta %:lla. Okulaarisesta iskeemisestä oireyhtymästä kärsivillä sitä esiintyi 15 %:lla. Keskuslaskimotukoksissa amaurosis fugax esiintyi 5 13 %:lla, ja jos mukana oli silioretinaaliarterian tukos, jopa 38 %:lla, mutta haaralaskimotukoksista vain 0,35 %:lla. Ei-arteriittisessa iskeemisessä optikusneuropatiassa oire esiintyi 2 %:lla, silmää vaurioittavaa jättisoluarteriittia sairastaneista joka kolmannella. Amaurosis fugaxin jälkeisen vuotuisen aivohalvausriskin on arvioitu olevan 2,0 2,8 % (8), mikä ei ensimmäisen vuoden jälkeen eroa aivoperäisin oirein ilmenevän ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) jälkeisestä riskistä (9). Anamneesi ja status Yleisanamneesi Oireiden piirteiden kartoitus on tärkeää: heikkenikö näkö vain yhdessä vai molemmissa silmissä, miten nopeasti oireet kehittyivät (sekunneissa, minuuteissa vai tunneissa) ja tapahtuiko etenemistä, esiintyikö muita liitännäisiä näköhäiriöitä (näkökenttäpuutokset, kaksois kuvat, varjot, salamointi), oliko laukaisevia tekijöitä, kuinka täydellinen ja minkä kestoinen näönmenetys oli ja kuinka hyvin näkö palautui. Lisäksi selvitetään kohtauksen uusiminen sekä liitännäis- ja yleisoireet, kuten silmän punoitus, kipu, liikekipu, päänsärky, leukaklaudikaatio (leuan purentaliikkeiden aiheuttama kipu syödessä verenkierron ollessa riittämätöntä, katkopurenta ), kuumeilu tai laihtuminen. Potilaan ikä, muut sairaudet (erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet) sekä lääkitys suuntaavat sekä kliinistä tutkimista että työdiagnoosia. Näköhäiriön yhteydessä tai aiemmin esiintyneistä ohimenevän aivoverenkiertohäiriön oireista, kuten toisen puolen raajojen heikkoudesta, puutumisesta tai puhehäi riöistä, on hyvä erikseen kysyä, sillä potilaat eivät välttämättä osaa yhdistää oireita näköhäi riöön eivätkä tuo näitä kysymättä esille. Paikallisoireet Silmän paikallisoireet, kuten punoitus, viittaavat pitkälle edenneeseen silmän iskemiaan. Silmän kipua esiintyy erityisesti silmää liikuteltaessa näköhermon tulehduksessa ja jomotuksena (ns. okulaarinen angiina) iskeemisessä okulaarisessa oireyhtymässä. Päänsärky on yleinen oire ohimovaltimotulehduksessa sekä kohonneen aivopaineen aiheuttaman amaurosis fugaxin yhteydessä (41 %) (10). Myös kaulavaltimon repeymän saaneet potilaat kuvaavat usein paikallista kipua ja päänsärkyä repeytyneen valtimon ja ohimon seudussa tai silmän takana. Varsinkin nuoremmilla potilailla erotusdiagnostiikka migreenin suhteen on tehtävä huolella. Tässä auttavat migreenin tyy 1472

3 tieteessä Kuva 1. Verkkokalvon sisempää kahta kolmasosaa suonittaa verkkokalvon keskusvaltimo (A. centralis retinae), joka haarautuu neljäksi päähaaraksi, ja ulompaa kolmasosaa ja suonikalvoa kaksi pitkää ja 7 9 lyhyttä takimmaista sädekehävaltimoa, jotka haarautuvat sisemmän kaulavaltimon ensimmäisestä haarasta silmävaltimosta (A. oftalmica) silmän takana. Noin joka kolmannella papillin reunasta tulee suonikalvolta verkkokalvolle yksi tai useampi silioretinaalinen valtimo, jonka suonittaman alueen laajuus vaihtelee suuresti. Veritulppa voi ajautua myös tähän valtimoon. Muuten verkkokalvon keskusvaltimo on päätevaltimo. Lyhyet sädekehän takimmaiset valtimot ja verkkokalvon keskusvaltimosta ja suonikalvosta tulevat rekurroivat haarat suonittavat (myös) näköhermon nystyä. Lateraalinen sädekehävaltimo Lateraalinen pitkä sädekehävaltimo Lyhyt sädekehävaltimo 8 Petzold A, Islam N, Hu HH, Plant GT. Embolic and nonembolic transient monocular visual field loss: a clinicopathologic review. Surv Ophthalmol 2013;58: Weimar C, Benemann J, Huber R ym. Long-term mortality and risk of stroke after transient ischemic attack: a hospital-based cohort study. J Neurol 2009;256: Tippin J, Corbett JJ, Kerber RE, Schroeder E, Thompson HS. Amaurosis fugax and ocular infarction in adolescents and young adults. Ann Neurol 1989;26: Näköhermo Kaulavaltimo Näköhermoristi Silmävaltimo Verkkokalvon keskusvaltimo Mediaalinen sädekehävaltimo Kollateraalinen verkkokalvon keskusvaltimo Verkkokalvon keskusvaltimo Mediaalinen pitkä sädekehävaltimo Kovakalvo pilliset liitännäisoireet, kuten aistiyliherkkyys, pahoinvointi ja oksentelu, näköhäiriöiden esiintyminen pääsääntöisesti molemmissa silmissä sekä poikkeavien statuslöydösten puuttuminen. Oireen alku ja kesto Äkillinen alku, kivuttomuus, verhon tai harson laskeutuminen tai nouseminen silmän eteen sekuntien kuluessa ja nopea oireiden väistyminen viittaavat vahvasti vaskulaariseen tausta etiologiaan ja samanpuoleiseen sisemmän kaulavaltimon ateroskleroosiin. Amaurosis fugaxin esiintyvyys voi vaihdella yhdestä ainoasta kerrasta jopa sarjoittaisiin kohtauksiin. Oireen provosoituminen kirkkaasta valosta (ns. retinaalinen klaudikaatio) tai hyvin tiiviisti toistunut (> 10 kertaa) amaurosis fugax viittaavat sisemmän kaulavaltimon täydelliseen tai lähes täydelliseen tukokseen (11). Amaurosis fugaxin kesto on tyypillisesti muutamia minuutteja, pienellä osalla (6 %) alle minuutin ja yhdellä kymmenestä pidempi kuin tunti (5,10). Hyvin lyhyet (sekuntien kestoiset) oire-episodit voivat viitata näköhermonystyn turvotukseen (salpauspapilli ja kohonnut aivopaine) (12). Migreenin näköhäiriöt menevät ohi tyypillisesti 15 minuutissa, mutta voivat pitkittyä maksimissaan tuntiin. Etenevä näkö- ja muiden oireiden järjestys voi tässä olla diagnostinen. Yli tunnin yhtäjaksoinen näköhäiriö ei määritelmällisesti ole enää normaali migreeniaura, ja tällöin muut syyt on hyvä sulkea pois. Mikäli potilas ei muista näköhäiriökohtauksensa yksityiskohtia tai sen kestoa, muu taustasyy kuin sisemmän kaulavaltimon ateroskleroosi tulee todennäköisemmäksi (13). Oireen provosoituminen Jopa vajaassa puolessa tapauksista on raportoitu jokin kohtausta välittömästi edeltävä laukaiseva tekijä, kuten fyysinen rasitus, asennonvaihdos, ns. Valsalvan manööverin jokin muoto, kylmälle altistuminen tai stressi (8). Fyysisen laukaisevan tekijän löytyminen viittaa ensisijaisesti joko emboliseen tai ateroskleroottiseen etiologiaan, joskus verisuonikouristukseen (14). Näköhermontulehduspotilaat voivat myös kuvata oireiden provosoitumista ja näöntarkkuuden heikkenemistä ruumiinlämmön noustessa esim. fyysisen rasituksen, kuuman kylvyn tai saunomisen yhteydessä (Uhthoffin ilmiö). Tietystä katsesuunnasta provosoituva näköhäiriö viittaa vierasesineeseen silmäkuopassa, traumaan, tuumoriin, kuten näköhermontupen meningeoomat tai hemangioomat, tai sarkoidoosiin, mutta voi syntyä myös silmäkuopan ulko puolisesta syystä (15,16,17). Näöntarkkuus ja näkökenttäpuutokset Amaurosis fugax voi ilmetä joko näkökentän täydellisenä mustenemisena ( black out ), valkenemisena ( white out ), tai harmaan eri asteina. Näön menetys ei aina ole täydellinen; erään tutkimuksen varsin nuoressa potilasaineistossa toispuoleinen näönmenetys oli täydellinen vain 1473

4 Katsaus 11 Shin YW, Kim JM, Jung KH ym. Light-induced amaurosis fugax due to severe distal internal carotid artery stenosis: in view of managing ocular ischemic syndrome. J Neurol 2013;260: Summanen P, Setälä K. Heikentynyt näkö. Kirjassa: Jousimaa JP ym., toim. Lääkärin käsikirja: Duodecim 2014; Donders RC, Dutch TMB Study Group. Clinical features of transient monocular blindness and the likelihood of atherosclerotic lesions of the internal carotid artery. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;71: Jehn A, Frank Dettwiler B, Fleischhauer J, Sturzenegger M, Mojon DS. Exercise-induced vasospastic amaurosis fugax. Arch Ophthalmol 2002;120: Danesh-Meyer HV, Savino PJ, Bilyk JR, Sergott RC, Kubis K. Gaze-evoked amaurosis produced by intraorbital buckshot pellet. Ophthalmology 2001;108: Otto CS, Coppit GL, Mazzoli RA ym. Gaze-evoked amaurosis: a report of five cases. Ophthalmology 2003;110: Orcutt JC, Tucker WM, Mills RP, Smith CH. Gaze-evoked amaurosis. Ophthalmology 1987;94: Hill DL, Daroff RB, Ducros A, Newman NJ, Biousse V. Most cases labeled as retinal migraine are not migraine. J Neuroophthalmol 2007;27: Setälä K, Lemberg S, Vesti E. Näköhermon papillan tutkiminen. Duodecim 2010;126: Dunlap AB, Kosmorsky GS, Kashyap VS. The fate of patients with retinal artery occlusion and Hollenhorst plaque. J Vasc Surg 2007;46: Burton MJ, Gregor ZJ. Retinal arterial occlusion. Kirjassa: Joussen AM, Gardner TW, Kirchhof B ja Ryan SJ, toim. Retinal vascular disease. Springer Cugati S, Varma DD, Chen CS, Lee AW. Treatment options for central retinal artery occlusion. Curr Treat Options Neurol 2013;15: Brown GC, Magargal LE. Central retinal artery obstruction and visual acuity. Ophthalmology 1982;89: Yuzurihara D, Iijima H. Visual outcome in central retinal and branch retinal artery occlusion. Jpn J Ophthalmol 2004;48: Brown GC ja Brown MM. The ocular ischemic syndrome. Kirjassa: Joussen AM, Gardner TW, Kirchhof B ja Ryan SJ, toim. Retinal vascular disease. Springer Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus %:lla (10). Lukuihin vaikuttanee myös, onko arvion tehnyt silmälääkäri, neurologi vai neu rooftalmologi. Verkkokalvon keskusvaltimohaaran tukoksessa ja anteriorisessa iskeemisessä optikusneuropatiassa näkökenttään voi jäädä segmentaalinen tai horisontaalinen puutosalue, jolloin huolellinen erotusdiagnostiikka näköaivokuoren iskemian suhteen on paikallaan. Myös vaskuliitit voivat aiheuttaa pysyviä näkökenttäpuutoksia. Muut näköhäiriöt Erotusdiagnostiikassa tulee huomioida verkkokalvon irtauma, lasiaisverenvuoto tai takalasiaisen irtauma, jolloin potilaalla on verkkokalvon irrotessa näköhäiriöitä tietyssä kohdassa näkökenttää. Tätä voi edeltää salamointia eli valovälkehdintää, ns. hyttystanssia tai sumuverhoa, joita voi esiintyä takalasiaisen irtaumassa. Verenvuoto aistitaan usein nokisateena tai päätä liikuteltaessa heiluvina varjoina riippuen vuodon määrästä. Selvästi positiiviseksi luonnehdittavat näköhäiriöt, kuten välkehtivät näkökentän puutokset, sahalaidat, liikkuvat värit, jotka potilas aistii myös silmän kiinni ollessa, viittaavat aivoperäiseen etiologiaan. Tällaisten monokulaaristen oireiden taustalla saattaa piillä ns. retinaalinen migreeni eli aurallisen migreenin harvinainen muoto jossa taustalla on aivojen kuorikerroksella aaltomaisesti etenevä sähkötoiminnan häiriö tai retinaalinen verisuonikouristus (18). Näköhermon tulehdukselle on tyypillistä näöntarkkuuden heikkenemisen lisäksi väri- ja kontrastierottelun häiriöt sekä liikkeessä ilmenevät valonvälkähdykset (fotopsia). Hämärässä helpommin kehittyvässä sulkukulmaglaukoomakohtauksessa voi sarveiskalvon turvotus aiheuttaa haloja eli sateenkaarirenkaita valojen ympärillä näön hämärtymisen lisäksi. Yleislääkärin tutkimus Potilaalta tutkitaan näöntarkkuus, näkökentät sormiperimetrialla, mustuaiset valoreaktioineen, silmän liikkeet kaksoiskuvien havaitsemiseksi ja arvioidaan mahdollinen silmäluomen laskeuma ja tutkitaan silmän etuosat kynälamppua käyttäen. Silmänpohjat tutkitaan ilman mustuaisten laajennusta: arvioidaan näköhermon nysty ja mahdollisuuksien mukaan verkkokalvon tila ja arvioidaan, onko viitteitä valtimotai laskimopuolen verenkiertohäiriöstä. Papillissa tai sen ympäristössä on joskus mahdollista nähdä embolus. Ohimovaltimotulehdusepäilyssä palpoidaan ohimovaltimot. Valtimo voi olla paksuuntunut ja aristava. Olkavarren liikkuvuus ja hartia- ja lantioseudun lihasten aristus ja jäykkyys sekä kävelykyky tutkitaan. Aivoverenkiertohäiriöiden oireita esiin tuoneilla potilaille tehdään neurologinen tutkimus halvausoireiden havaitsemiseksi. Relatiivinen afferentti mustuaisdefekti (RAPD: sairaan silmän suora valoreaktio heikentynyt/puuttuu ja terveen silmän epäsuora valoreaktio heikentynyt) viittaa toispuoliseen tai epäsymmetriseen näköhermon vaurioon (ks. video RAPD:n tutkimuksesta esim. youtu.be/ HSYo7LhfV3A tai youtu.be/icrxmeci08w ja kuva 2). Näköhermon tulehduspotilaillakin saattaa olla neurologisia löydöksiä, kuten multippeliskleroosissa, tyypillisesti raajojen tuntopuutoksia, refleksien poikkeavuutta, ataksiaa ja kävelyvaikeutta aiempien demyelinisaatiojaksojen seurauksena. Hoitoonohjaus Koska hyvin monet eri tautitilat voivat aiheuttaa hetkellisen toispuoleisen näköhäiriön, potilaan ensimmäiseksi kohtaavan lääkärin tulisi huolellisen anamneesin ja ensitutkimuksen perusteella muodostaa arvio oireen todennäköisimmästä aiheuttajasta ja ohjata potilas tämän perusteella arvioon joko neurologiseen tai oftalmologiseen yksikköön. Pääsääntöisesti arvio on perusteltua tehdä päivystysluontoisesti. Vain selkeästi migreeniin viittaavassa alle 60 minuutin kestoisessa näköhäiriössä jatkotutkimuksia ei tarvita. Amaurosis fugax ja salpauspapilli kuuluvat neurologin arvioitavaksi. Myöskään silmälääkärin toteama embolian aiheuttama verkkokalvon valtimohaaratukospotilas ei tarvitse silmäyksikön ensiapua (vrt. keskusvaltimotukos), joten potilaat voidaan ohjata suoraan neurologian yksikköön. Mikäli potilaalla on näköoireiden lisäksi akuutteja neurologisia oireita tai anamneesissa selkeitä neurologisia oirejaksoja, hänet lähetetään myös neurologin arvioon. Etiologialtaan epäselvästä äkillisestä toispuoleisesta näönmenetyksestä konsultoidaan silmälääkäriä, jolloin silmätutkimuksen tavoitteena on tehdä diagnoosi ja ohjata oikeat potilaat jatkotutkimuksiin neurologian yksikköön. Usein diagnostiikka ja hoito tapahtuvat usean eri erikoisalan (silmälääkäri, neuro-oftalmologi, neu 1474

5 tieteessä 27 Berger CT, Wolbers M, Meyer P, Daikeler T, Hess C. High incidence of severe ischaemic complications in patients with giant cell arteritis irrespective of platelet count and size, and platelet inhibition. Rheumatology (Oxford) 2009;48: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Paula Summanen: Diabetesliiton lääkärineuvoston jäsen, luentopalkkiot (MSD, Santen, Abbot, Eli Lilly), korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys, Kide-lehti), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (MSD). Lauri Soinne: konsultointi ( Boehringer Ingelheim), luentopalkkiot ( Boehringer Ingelheim, Bayer), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Octapharma, Novartis). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. Kuva 2. Heilurilamppukoe relatiivisen afferentin pupilladefektin toteamiseksi. A) Mustuaiset ovat hämärässä tasakokoiset. B) Valo aiheuttaa konsensuaalisen mustuaisten pienenemisen. C) Kun kumpaakin silmää valaistaan vuorotahtiin tasavälein esim. 3 sekunnin ajan ( heilurilamppu ), näyttää ennen pitkää siltä, että vaurioituneen silmän valaiseminen aiheuttaa paradoksaalisen mustuaisten laajenemisen. Löydös viittaa näköhermon toispuoliseen relatiiviseen toimintahäiriöön. rologi, neurokirurgi, sisätautilääkäri, verisuonikirurgi) yhteistyönä. Esimerkiksi tuoreiden verkkokalvon laskimotukospotilaiden laboratoriotutkimukset ja mahdollinen antikoagulaatiohoidon aloitus voi tapahtua silmä- ja sisätautilääkärien yhteistyönä. Paikallisesta potilasohjauksesta on hyvä konsultoida silmälääkäriä tai neurologia, koska työnjaossa on valtakunnallista vaihtelua. Diagnostiikka Erikoislääkärin silmätutkimukseen kuuluu huolellinen anamneesi, näöntarkkuuden määritys, arvio näkökentästä sormiperimetrialla, mustuaisreaktion tutkiminen ennen mustuaisten laajennusta, silmän etuosan biomikroskopia sekä silmänpohjatutkimus (19). Värikalvo arvioidaan mahdollisen uudissuonikasvun toteamiseksi: irisrubeoosi viittaa huomattavaan samanpuoleisen sisemmän kaulavaltimon ahtaumaan ja iskeemiseen okulaariseen oireyhtymään. Myös kammiokulma tulee tutkia, mikäli on viitettä silmän etuosan uudissuonikasvusta (uudissuoniglaukooman vaara). Krooninen silmän iskemia voi aiheuttaa myös värikalvon atrofiaa, joka näkyy parhaiten retroilluminaatiossa. Silmänpaine voi olla koholla tai alentunut liittyen kaulavaltimoahtaumaan, ja aiheuttaa etukammioon valotien ja jouduttaa kaihin kehittymistä (puoliero). Verkkokalvon keskusvaltimo- ja haaravaltimotukoksessa keskeinen löydös on iskeeminen verkkokalvon turvotus vaurioituneella alueella, joka näkyy selvästi vasta muutaman tunnin kuluttua, ja keskusvaltimotukoksessa ns. kirsikkamakula, mikäli tukos ei ole silmävaltimon tasolla. Verkkokalvon ja usein myös näköhermon nystyn turvotus ja verenvuodot puolestaan ovat keskeinen löydös laskimopuolen verenkiertohäiriöissä. Iskeemisessä okulaarisessa oireyhtymässä silmänpohjassa esiintyy keskiperiferiassa pyörövuotoja laskimoiden laajenemisen lisäksi ja jopa verkkokalvon tai näköhermon nystyn uudissuonikasvua. Veritulppa nähdään verkkokalvon keskusvaltimotukoksessa vain 20 %:lla, koska se jää usein seulalevyyn ja fibriini-/tromboemboliat häviävät nopeasti. Tulppa voi antaa viitteitä etiologiasta: kiiltelevä Hollenhorstin kide on tyypillisesti peräisin samanpuoleisen sisemmän kaulavaltimon ateroomasta, vaalea kalkkikokkare sydämen läpistä. Oireettomalta henkilöltä ns. sattumalöydöksenä todetun Hollenhorstin kiteen ennustearvo on amaurosis fugax -oireen luokkaa (20). Embolisaatio on saattanut tapahtua unen aikana tai sen aiheuttama ohimenevä näköhäiriö jäädä muuten huomaamatta. Juuri aamuyön matala verenpaine ja siitä aiheutuva alhainen perfuusiopaine, varsinkin kun silmänpaine on usein samanaikaisesti korkeimmillaan, altistaa tulpan jäämiselle verkkokalvon keskusvaltimoon seulalevyn tasoon. Sama mekanismi altistaa myös näköhermon pään valtimotukoksille ja verkkokalvon keskuslaskimotukoksille, jolloin näön heikkeneminen todetaan aamulla. 1475

6 Katsaus Tuoreet aivoverenkiertohäiriön oireet antavat aina aiheen päivystysluontoiseen neurologin konsultaatioon ja aivojen kuvantamiseen. Näköhermon pään sairaustiloissa eli anteriorisessa iskeemisessa optikusneuropatiassa (AI ON) näköhermon nysty voi olla iskeemisen turvonnut ja siinä voi olla liekkimäisiä verenvuotoja. Muutos voi olla vain segmentaalinen. Aikaa myöten kehittyy näköhermon surkastuma. AION:aan liittyy horisontaalinen näkökenttäpuutos. Pieni ja ahdas papilli on nk. disc at risk. Kuvantamistutkimukset ovat kiireellisesti tarpeen salpauspapillitapauksissa. Tällöin selvitetään ensisijaisesti varjoainetehosteista magneettikuvantamista ja magneettivenogra fiaa käyttäen, onko taustalla kohonnut aivopaine, joka voi liittyä esimerkiksi sinustromboosiin tai idiopaattiseen intrakraniaaliseen hypertensioon (pseudotumor cerebri). Aivojen kuvantaminen on perusteltua myös niillä potilailla, joilla on ollut TIA-kohtauksia amaurosis fugaxin, keskustai haaravaltimontukoksen tai ohimovaltimotulehduksen ohella. Jos epäillään systeemisairautta ja näköhermontulehduspotilaalla on neurologisia oireita, ensisijainen kuvantamismenetelmä on aivojen magneettikuvaus, sillä tyypilliset tulehdukselliset muutokset eivät kuvannu hyvin tietokonetomografialla, esimerkkeinä demyelinaatiomuutokset, sarkoidoosi, borrelioosi tai vaskuliitit. Keuhkojen natiiviröntgen voi olla tarpeen sydämen vajaatoiminnan ja kaulasuonten dupleksikaikukuvaus kaulavaltimoahtauman arvioimiseksi. Mikäli kaikukuvauksessa nähdään tai epäillään merkitsevää ateroskleroosista aiheutuvaa ahtaumaa ( 50 %) ja suunnitellaan kaulavaltimon puhdistusleikkausta, tarkka ahtauma-aste on määriteltävä joko tietokonetomografia-angiografialla tai magneettiangiografialla. Samoilla tutkimuksilla voidaan osoittaa myös aortan kaaren ja kaulavaltimoiden lähtökohtien ateroskleroosi. Tietokonetomografia- tai magneettiangiografia on tarpeen myös repeymää epäiltäessä, kun potilaalla on esimerkiksi Hornerin syndrooma, voimakas kaulakipu tai edeltävä kaulan vamma, koska kaikukuvaus on epäherkkä dissekaation toteamisessa. Jos epäily leikattavasta kaulavaltimoahtaumasta on ilmeinen leikkauskelpoisella potilaalla, suoraan tehty tieto konetomografia- tai magneettiangiografia saattaa myös lyhentää leikkausviivettä, varsinkin jos kaikututkimuksen saatavuus ei ole optimaalinen. Muita etiologisia ja riskitekijöitä selvittäviä perustutkimuksia ovat verenpaine, sydänfilmi ja laboratoriotutkimukset (lasko, C-reaktiivinen proteiini (CRP), verenkuva, elektrolyytit, maksan ja munuaisten toimintakokeet, rasvaprofiili, verensokeri, glykosyloitunut hemoglobiini ja myöhemmin tarvittaessa 2 tunnin sokerirasituskoe, INR ja harkinnan mukaan tukosalttiustutkimuksia). Ohimovaltimotulehdusepäilyssä voidaan lasko ja CRP tutkia päivystysluontoisesti jo ensimmäisessä hoitopaikassa, mutta vastausten odottamisen ei tule viivästyttää jatkotutkimuksiin lähettämistä. Mikäli epäillään sydänveritulppaa esimerkiksi rytmihäiriötuntemusten, sairastetun sydäninfarktin, keuhkokuvan poikkeavan sydänvarjon, synkopeekohtausten tai epäilyttävän sivuäänen vuoksi, voi olla aiheellista ohjelmoida potilaalle sydänfilmin Holter-nauhoitus, sydämen kaikututkimus tai molemmat. Etiologiset selvittelyt tulisi käynnistää viimeistään oiretta seuraavana päivänä, sillä uuden tukoksen riski on suurin 2 ensimmäisen viikon aikana. Hoito Ensiapu Äkillisessä verkkokalvon keskusvaltimotukoksessa näkö voidaan yrittää pelastaa ensimmäisen vuorokauden aikana, ja siksi potilas tulee lähettää välittömästi silmätautien päivystykseen. Ensiapuna silmän verenkierto yritetään palauttaa elvyttämällä silmää, jolloin tulppa voi paineen nousun aiheuttaman valtimoiden laajenemisen ja silmänpaineen alenemisen myötä lisääntyvän verenvirtauksen mukana siirtyä keskusvaltimosta valtimohaaraan ja osa retinasta pelastuu. Silmää painetaan nyrkillä (sic!) tai sormenpäillä luomien läpi voimakkaasti 10 sekuntia kerrallaan sitten äkillisesti hellittäen 15 minuutin ajan. Vasta-aiheita toimenpiteelle ovat vamma tai tuore silmäleikkaus (21). Lisäksi annetaan asetyylisalisyylihappoa 250 mg. Silmäpäivystyksessä voidaan tehdä etukammiopunktio 4 tunnin sisällä näönmenetyksestä silmänsisäisen paineen alentamiseksi. Trombolyysihoidon tehosta keskusvaltimotukoksessa ei yksittäisistä menestyksistä huolimatta ole saatu systemaattista tutkimusnäyttöä hoidon aikaikkuna lienee lyhyt (22). Koska jopa useammassa kuin yhdessä tapauksessa kymmenestä amaurosis fugax edeltää keskusvaltimotukosta, potilaiden huolellinen viiveetön tutkiminen ja hoito saattaisi vähentää keskusvaltimotukosten ilmaantuvuutta, joka on noin 1/ Keskus 1476

7 tieteessä Diagnostiikka ja hoito tapahtuvat usein eri erikoisalojen lääkäreiden yhteistyönä. valtimotukoksen ennuste on huono: noin 50 % silmistä sokeutuu ja vain %:iin palautuu hyödyllinen näkö (23). Haaravaltimotukoksissa ennuste on selvästi parempi eli 80 %:lla näöntarkkuus on vähintään 0,5 (24). Okulaarisen iskeemisen oireyhtymän ilmaantuvuus on samaa luokkaa verkkokalvon keskusvaltimotukosten kanssa, mutta tila on edelleen vähemmän tunnettu ja siten alidiagnosoitu. Varhainen diagnoosi on tärkeää ja parantaisi silmän ja potilaan kokonaisennustetta tautiryhmässä, jossa 5-vuotiskuolleisuus on 40 % (25). Lääkehoito Potilaille aloitetaan todettujen verisuoniriskitekijöiden hoito, kuten verenpaine-, statiini- ja diabeteslääkitys sekä antitromboottinen lääkitys (asetyylisalisyylihappoa mg/vrk), ellei potilaalle aloiteta antikoagulaatiohoitoa. Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan. Mikäli todetaan pysyvä tai kohtauksittainen eteisvärinä, aloitetaan pääsääntöisesti antikoagulaatiohoito, ellei verenvuotoriskiä arvioida suureksi. Arviossa on syytä hyödyntää CHA 2 DS 2 VASc- ja HAS- BLED-riskipisteytyksiä (26). Mikäli kaulasuonten kaikukuvauksessa todetaan yli 50 %:n ahtauma, tulisi konsultoida päivystyksellisesti joko verisuonikirurgia tai neurologia, sillä oireileva kaulavaltimoahtauma tulisi leikata 2 viikon sisällä hyödyn optimoimiseksi. Tuoreet, 2 viikon sisällä ilmenneet aivoverenkiertohäiriön oireet antavat aina aiheen päivystysluontoiseen neurologin konsultaatioon ja aivojen kuvantamiseen, muutoin riittää viiveetön polikliininen lähete. Ohimovaltimotulehdusepäilyssä systeeminen kortikosteroidihoito päivystyksellisesti ehkäisee näönmenetyksen. Tauti on yleensä molemminpuolinen, joten suuriannoksinen kortisonihoito on tärkeää aloittaa toisen silmän näön pelastamiseksi (riski on suurin 2 viikon sisällä). Kortikosteroidihoito tulee aloittaa jo ennen biopsiaa. Uhkaavassa näönmenetyksessä käytetään suuria annoksia, esim. metyyliprednisolonia suonensisäisesti 1 g kolmena peräkkäisenä päivänä. Muulloin glukokortikoidi voidaan aloittaa pienemmällä annoksella prednisolonia tai prednisonia mg/vrk (noin 1 mg/kg). Hoitoon liitetään asetyylisalisyylihappo mg/vrk. Mikäli kyseessä on ohimovaltimotulehdus, päänsärky, näköhäiriöt ja laboratorioparametrit alkavat korjautua nopeasti (päivistä muutamaan viikkoon) kortikosteroidihoidon aloittamisen jälkeen, jolloin annosta voidaan laskea hitaasti ylläpitoannokseen 5 10 mg/vrk. Hoidon kesto on keskimäärin 1,5 vuotta. Vaste kortikosteroidihoitoon on hyvä ja näköhäiriöt ovat harvinaisia asianmukaisen lääkityksen aikana. Muista syistä johtuvassa anteriorisessa iskeemisessä optikusneuropatiassa tärkeää on taustalla olevien verisuoniriskitekijöiden selvittäminen ja hoito. Antitromboottiseksi lääkkeeksi aloitetaan asetyylisalisyylihappo. Verisuonikouristukseen liittyvässä amaurosis fugaxissa voidaan käyttää kalsiumsalpaajia. Näköhermon tulehduksessa käytetään suuriannoksista suonensisäistä kortikosteroidihoitoa, jos näöntarkkuus on selvästi heikentynyt. Lievissä tapauksissa seuranta riittää. B-vitamiini lisästä saattaa olla hyötyä, mutta näyttö sen tehosta puuttuu. Muu hoito määräytyy etiologian mukaisesti. Yhteenveto Tromboembolisessa amaurosis fugax -oireessa merkittävän kaulavaltimoahtauman tai sydänperäisen syyn, kuten eteisvärinän, toteaminen on tärkeää tiloihin liittyvän kohonneen aivoinfarktiriskin vuoksi. Myös hoitamattomaan vaskuliittiin, yleisimmin ohimovaltimotulehdukseen, liittyy aivoverenkiertohäiriöiden riski (27). Etiologian selvittäminen päivystyksenä ja varhainen hoito mukaan lukien lääkehoito ja kaulavaltimokirurgia voi merkittävästi pienentää riskiä ja parantaa ennustetta. On syytä muistaa, että useat silmäperäiset syyt voivat aiheuttaa amaurosis fugax -oireen, jonka tutkiminen ja selvittely voi johtaa hoitoon ja parantaa ennustetta. n English summary > in english Transient monocular visual loss 1477

8 english summary Jukka Putaala MD, PhD Associate professor, Specialist in neurology Helsinki University Central Hospital, Department of Neurology, and University of Helsinki, Department of Clinical Neurosciences Petra Ijäs Paula Summanen Lauri Soinne Transient monocular visual loss Amaurosis fugax (AF) is defined as transient monocular visual loss. The incidence of AF is estimated at 7.4/100, 000, peaking around the age of 70. The mechanism is usually transient optic nerve or retinal ischaemia, which can be caused by various vascular, cardiac and ocular conditions. The most common aetiology is thromboembolism of the central retinal artery, one of its branches or the ciliary artery. Carotid artery stenosis is found in 25 to 75% of patients with AF and 50 to 70% of patients with central retinal artery occlusion. Cardiac thromboembolism caused by atrial fibrillation or valvular heart disease is also common. Amaurosis fugax caused by a vascular or cardiac condition is associated with an increased risk of stroke, 2.0 to 2.8% annually, and these conditions should be explored urgently. A careful medical history covering the details of the visual disturbance, e.g. precipitating factors, duration and recurrence, often leads to correct diagnosis of the underlying condition. Clinical examination should include testing of visual acuity, visual fields by finger perimetry, pupillary reflexes to light, and eye movements. Ocular fundi should be evaluated with regard to the optic papilla and the status of the retina and to assess whether there is evidence of arterial or venous circulatory disorder. Patients with normal visual acuity, papillary oedema or acute or past neurological symptoms should be referred to a neurologist. In case of central retinal occlusion or unclear aetiology an ophthalmologist should be consulted to make a diagnosis and to guide appropriate patients to further studies in a neurology unit. Patients with papillary oedema or optic neuritis should be imaged by brain CT or MRI. If vascular aetiology is suspected, carotid arteries should be investigated with either carotid ultrasound or, if carotid dissection is suspected, by computed tomography or MRA. In the case of suspected cardiac embolism, an electrocardiogram, Holter recording and cardiac ultrasound should be considered. Erythrocyte sedimentation rate and CRP should be determined, followed by temporal artery biopsy in patients with suspected giant cell vasculitis. Even though amaurosis fugax is transient and self-resolving, it is often a warning sign of a potentially life-threatening or disabling condition. Emergency detection and early treatment can significantly reduce these risks and improve prognosis. 1477a

Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa

Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa SILMÄTAUDIT Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara Tero Kivelä Amaurosis fugax, nopeasti ohimenevä näönhämärtymiskohtaus, aiheutuu emboliasta, joka on kulkeutunut silmävaltimoon

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS Muut nimet: temporaaliarteriitti, ohimovaltimon tulehdus, ohimovaltimotulehdus, Hortonin arteriitti, latinaksi: arteritis temporalis, ruotsiksi: temporalarterit ja jättecellsarterit sekä englanniksi: temporal

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Temporaali- eli jättisoluarteriitin diagnosointi- ja hoitosuositukset

Temporaali- eli jättisoluarteriitin diagnosointi- ja hoitosuositukset Katsaus tieteessä Kari Laiho LT, dosentti, sisätautien ja kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyydet, osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö kari.laiho@phsotey.fi

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT Aivoverenkiertohäiriö Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana

Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana Petra Ijäs, Krista Nuotio, Pirkka Vikatmaa ja Lauri Soinne KATSAUS Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana Kaulavaltimoiden ateroskleroottiset muutokset ovat yleisiä. Kaulavaltimoahtaumat

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon haaralaskimotukos (BRVO). Tämä sairaus

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

TIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA

TIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA TIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA Hilkka Liitsola syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto lääketieteen laitos neurologian vastuualue

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi

Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi 1 (38) Sisällys 1 Tutkimuksesta 4 2 Normaali silmänpohja 8 2.1 Nuori länsimaalainen silmänpohja 8 2.2 Ikääntynyt

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD

Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities Maria Arvio, MD, PhD What is intellectual disability (ID) medicine? The health problems of patients with ID represent

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. TtM, sh Jaana Heiskanen Sisältö 1. Akuutin silmänpainekohtauksen syyt 2. Akuutin silmänpainekohtauksen oireet 3. Akuutin silmänpainekohtauspotilaan hoidon

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Aivoinfarkti

Käypä hoito -suositus. Aivoinfarkti Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 11.1.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus

Lisätiedot

Akuutti silmävamma kuinka hoidan?

Akuutti silmävamma kuinka hoidan? kättä pidempää tieteessä Anna-Kaisa Haavisto LL, erikoistuva lääkäri HYKS, silmätautien klinikka anna-kaisa.haavisto@hus.fi Tiina Leivo LT, erikoislääkäri HYKS, silmätautien klinikka, okuloplastia- ja

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot