Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa"

Transkriptio

1 SILMÄTAUDIT Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara Tero Kivelä Amaurosis fugax, nopeasti ohimenevä näönhämärtymiskohtaus, aiheutuu emboliasta, joka on kulkeutunut silmävaltimoon joko samanpuoleisesta kaulavaltimosta tai sydämestä. Silmänpohjassa näkyvä kolesterolikide on suora vihje samanpuoleisen kaulavaltimon sairaudesta. Osa potilaista saa myöhemmin aivohalvauksen, mutta tämä vaara on pienempi kuin isoaivojen ohimenevän verenkiertohäiriön jälkeen. Suurin osa potilaista kuoleekin muihin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Kaulavaltimokirurgiasta saatava hyöty ei näistä syistä ole yhtä merkittävä kuin isoaivojen verenkiertohäiriöistä kärsivillä potilailla. Amaurosis fugax ohimenevä sokeus tarkoittaa silmän valtimoverenkierron häiriöstä johtuvaa äkillistä ja nopeasti korjaantuvaa yhden silmän näönmenetystä. Sen aiheuttaa yleensä silmävaltimoon kulkeutunut embolia, joka useimmiten kielii samanpuoleisen sisemmän kaulavaltimon ateroskleroosista: ahtaumasta, haavaumasta tai tukoksesta (Beck 1986, Kovanen ja Kokkonen 1989, The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Embolia voi olla lähtöisin myös nousevasta aortasta, sydämensisäisestä trombista tai viallisesta sydänläpästä (Sotaniemi ja Ikäheimo 1989). Nopea korjaantuminen tarkoittaa tässä yhteydessä muutamaa minuuttia. Lyhyempiä, parin sekunnin pituisia ja tyypillisesti tiheästi toistuvia näönhämärtymiskohtauksia aiheuttaa kohonnut kallonsisäinen paine (The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Pitemmät, useita kymmeniä minuutteja kestävät näönmenetykset ovat puolestaan joko migreenin tapaisen verisuonispasmin tai pysyvän valtimotukoksen aiheuttamia. Hetkellisen sokeuden voi aiheuttaa myös silmän verenkierron pitkäaikainen vajaus, jos ulompikin kaulavaltimo on ateroskleroosin ahtauttama. Sokeuden saattaa silloin laukaista asennon muutos, ruumiillinen rasitus tai jopa kirkas valo (The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Verenkierron vajavuudesta kielivät silmänpohjan laajat laskimot, täpläverenvuodot ja mikroaneurysmat, joita usein erehdytään pitämään laskimotukoksen aiheuttamina. Verenkierron vaikea vajaus voi aiheuttaa iskeemisen silmäsäryn ja värikalvon uudissuonittumisen (Carter 1985). Hetkellisestä sokeudesta kärsivistä kaksi kolmasosaa on miehiä (Hurwitz ym. 1985). Pohjoismaisen arvion mukaan oireen ilmaantuvuus on 13.7 tapausta vuodessa sataatuhatta miestä kohti (Andersen ym. 1988). Hetkellinen sokeus on harvinainen 45:tä vuotta nuoremmilla, ja tämän iän jälkeen se yleistyy nopeasti: vuotiailla miehillä ilmaantuvuus oli Andersenin ym. (1988) aineistossa 38/ Hollenhorstin kide Hetkellinen sokeus aiheutuu yleisimmin kolesterolikiteestä, joka on irronnut sairaasta valti- 280 Duodecim 114: , 1998 T. Kivelä

2 K u v a 1. Todennäköisesti kaulavaltimosta irronnut vaaleankeltainen Hollenhorstin kolesterolikide on takertunut tyypilliseen paikkaan verkkokalvon valtimohaaraan (nuoli). Veri pääsee virtaamaan sen ohi, ja potilas on jo oireeton. mosta. Se on nimetty yhdysvaltalaisen silmälääkäri Hollenhorstin (1961) mukaan. Se on litteä, vaaleankeltainen ja heijastaa valoa peilimäisesti (kuva 1). Kide pyörii hitaasti eteenpäin häiriten veren virtausta ja takertuu sitten valtimon haarakohtaan, jolloin veri virtaa taas tasaisesti ja oireet katoavat. Hollenhorstin kiteen liukeneminen vie useita viikkoja, joten silmänpohjassa voi näkyä vanhojakin kiteitä. Osa niistä saapuu silmään nukkuessa, jolloin oireita ei huomata. Sattumalta nähty kolesterolikide on yhtä lailla merkki kaulavaltimotaudista kuin hetkellinen sokeuskin (Beck 1986). Embolia voi olla muutakin kuin kolesterolia. Verihiutaleista koostuva tulppa hajoaa nopeasti, eikä sitä yleensä ehditä nähdä silmänpohjassa. Kalkkiemboliat puolestaan ovat siksi kookkaita, että ne aiheuttavat useimmiten verkkokalvon keskusvaltimon pysyvän tukoksen. Hetkellinen sokeus, TIA ja aivohalvausvaara Koska hetkellinen sokeus johtuu sairaasta kaulavaltimosta tai sydämestä, kohtauksia voi tulla toistuvasti, jopa kymmeniä viikossa. Seuraava embolia saattaa tietenkin aiheuttaa verkkokalvon keskusvaltimon tukoksen ja pysyvän sokeuden tai aivohalvauksen ja kuoleman. Arviot näiden vakavien seurausten yleisyydestä ovat vaihdelleet huomattavasti, mikä on aiheuttanut epävarmuutta hoitosuosituksiin (Beck 1986, The Amaurosis Fugax Study Group 1990, Trobe 1991). Vaihteluun on monia syitä: aineistoissa on ollut mukana nuoria potilaita, joiden näköhäiriön syy on ollut migreeni eikä kaulavaltimon ateroskleroosi, kaulavaltimoita ei ole järjestelmällisesti tutkittu kaikilta, tai osa potilaista on leikattu ja osaa vain seurattu erottelematta ryhmiä tuloksia tarkasteltaessa (Poole ja Ross Russel 1985, Trobe 1991). Äskettäin on kuitenkin julkaistu kaksi hyvin suunniteltua epidemiologista tutkimusta hetkellisen sokeuden ja sattumalta havaitun kolesterolikiteen aiheuttamasta aivohalvauksen ja kuoleman vaarasta (Bruno ym. 1995, Streifler ym. 1995). Ensimmäinen selvitys oli osa pohjoisamerikkalaista monikeskustutkimusta, jossa tutkitaan kaulavaltimokirurgian etuja silmän ja aivojen ohimenevistä verenkiertohäiriöistä (TIA) kärsivillä potilailla, joilla on todettu vähintään 70 %:n ahtauma kaulavaltimossa (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Taudin luonnollista kulkua seurattiin 129 potilaalla, jotka oli satunnaistettu konservatiiviseen hoitoon (Streifler ym. 1995). Heistä 59:llä oli esiintynyt hetkellinen sokeus, lopuilla 70:llä ohimenevä aivoverenkierron häiriö. Hetkellisestä sokeudesta kärsineet olivat keskimäärin viisi vuotta nuorempia kuin aivoverenkierron häiriötä poteneet ryhmät mutta eivät poikenneet toisistaan sukupuolijakauman tai muiden aivohalvauksen vaaratekijöiden kuten verenpainetaudin, diabeteksen, sepelvaltimotaudin, hyperlipidemian ja tupakoinnin suhteen (Streifler ym. 1995). Mainittu ero saattaa johtua siitä, että hetkellinen sokeus on helpommin havaittava ja siksi kenties varhaisempi oire kaulavaltimotaudista kuin vastaavan suuruisen aivoverisuonen ohimenevän tukoksen oireisto (Poole ja Ross Russel 1985, Trobe 1991, Streifler ym. 1995). Aivohalvauksen vaara arvioitiin toteutumataulukkomenetelmällä (kuva 2A). Vaara saada aivosairaus kahden vuoden kuluessa aivojen ohimenevästä verenkiertohäiriöstä oli 43.5±6.7 %. Hetkellisen sokeuden jälkeen riski oli 16.6±5.6 % Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara 281

3 (kuva 2A). Vaarasuhde oli 3.2 (95 %:n luottamusväli ). Lähes puolet halvauksista ilmaantui kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Aivohalvausvaara riippui kaulavaltimon ahtauman asteesta, mutta vaarasuhde ei muuttunut sen mukaan (taulukko 1). Kun ahtauman aste oli 95 %, lähes joka kolmas hetkellisestä sokeudesta kärsinyt sai aivohalvauksen kahden vuoden kuluessa. Hetkellisen sokeuden jälkeen ilmaantuneet halvaukset olivat lieviä: kenelläkään ei ollut pysyvää vajaatoimintaa kolmen kuukauden kuluttua halvauksesta, kun taas kolmasosalla aivoverenkierron ohimenevää häiriötä sairastaneista aivohalvauspotilaista oli tällainen vajaatoiminta (Streifler ym. 1995). Ainoat kaksi kuolemantapausta osuivat aivoverenkierron ohimenevästä häiriöstä kärsineiden ryhmään. Tutkimusta arvioitaessa on huomattava, että kaikilla potilailla oli merkittävä kaulavaltimon ahtauma, joten havaittu aivohalvausvaara todennäköisesti on keskimääräistä suurempi. Aikaisemmin on arvioitu aivohalvausvaaran olevan vain % vuodessa hetkellisen sokeuden jälkeen, jos kaulavaltimo ei ole ollut merkittävästi ahtautunut tai ahtauman aste on ollut tuntematon (Poole ja Ross Russel 1985, Torem ym. 1990, Trobe 1991). Hollenhorstin kide ja aivohalvausvaara A Ei aivoveritulppaa HS TIA HS K u v a 2. Aivoveritulppaan sairastumista ennustavia tapahtumataulukkokuvaajia (Mayberg ym. 1989, North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1989, Bruno ym. 1995, Streifler ym. 1995). A) Aivohalvausvaara on lähes samansuuruinen potilailla, jotka ovat kokeneet hetkellisen sokeuden (HS), ja potilailla, joiden silmänpohjassa on nähty oireeton Hollenhorstin kide (HK). Molempien potilasryhmien sairastumisvaara on merkitsevästi suurempi kuin oireettomien verrokkipotilaiden (V) ja pienempi kuin aivoverenkierron ohimenevän häiriön kokeneiden (TIA). B) Kummankaan potilasryhmän aivohalvausvaara ei kahden ensimmäisen vuoden aikana juuri eroa niiden potilaiden vaarasta, joille on kahden satunnaistetun tutkimuksen osana tehty aivojen tai silmän verenkiertohäiriön vuoksi kaulavaltimon endarterektomia (EA1 ja EA2). Myöhempää eroa ei ole suljettu pois. Entä sitten ne oireettomat potilaat, joilla lääkäri on todennut silmänpohjaa tutkiessaan kolesterolikiteen? Tästäkään asiasta ei ole ollut yksiselitteistä käsitystä, sillä oireettomia ja oireisia kolesteroliemboliapotilaita ei ole ennen eroteltu eikä kunnollista verrokkiryhmää ole kerätty (Bruno ym. 1995). Nyt tutkijat seurasivat 70:tä perättäistä yhdysvaltalaisen sotaveteraanisairaalan miespotilasta, joilla oli sattumalta todettu kolesterolikide silmänpohjassa, sekä yhtä montaa iän ja kaulavaltimon ahtauman vaaratekijöiden suhteen kaltaistettua verrokkipotilasta (Bruno ym. 1995). Ryhmien välillä ei myöskään ollut eroa veren hyytymiseen vaikuttavassa hoidossa. Kolesterolikidepotilaat saivat aivohalvauksen 9.9 kertaa useammin kuin verrokkipotilaat (95 %:n luottamusväli ). Vuotuinen aivohalvausvaara oli 8.5 % (Bruno ym. 1995). Kolme neljäsosaa halvauksista ilmaantui samalle puolelle kuin mistä oireeton kide oli lähtöisin. Yksikään halvaus ei johtanut kuolemaan. Sydänkuolemissa ei ollut merkittävää eroa ryhmien välillä, joskin kolesterolikidepotilailla vaara V HK Vuotta B Ei aivoveritulppaa 100 EA1 EA HK Vuotta 282 T. Kivelä

4 T a u l u k k o 1. Aivohalvausvaara ja vaarasuhde kahden vuoden kuluessa hetkellisestä sokeudesta ja aivoverenkierron ohimenevästä häiriöstä eriasteista kaulavaltimon ahtaumaa sairastavilla (Streifler ym. 1995). Aivohalvausvaara Kaulavaltimon Hetkellisen Aivoverenkierron Vaaraahtauman sokeuden ohimenevän suhde aste, % jälkeen häiriön jälkeen oli hieman suurempi: vaarasuhde oli 1.4 (95 %:n luottamusväli ). Tulos poikkeaa käsityksestä, jonka mukaan kolesteroliemboliapotilaiden sydänkuolleisuus on huomattavan suuri (The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Tämä johtunee siitä, että tapaus-verrokkiasetelman vuoksi molemmilla ryhmillä oli samanasteinen verenpaine- ja sepelvaltimotauti (Bruno ym. 1995). Tutkimustuloksia arvioitaessa on huomattava, että verrokkipotilaiden kaulavaltimon ahtauman astetta ei tutkittu. Tutkijat olettavat, että kaulavaltimon ahtauman vaaratekijöiden kaltaistaminen kaltaistaa myös ahtauman asteen (Bruno ym. 1995). Lisäksi kaikki potilaat olivat miehiä. Erityisen merkittävää on, että näissä huolellisesti suunnitelluissa mutta eri tavoin tehdyissä tutkimuksissa vuotuinen aivohalvausvaara oli yhtä suuri eli 8 9 % oireettoman kolesterolikiteen toteamisen ja hetkellisen sokeuden jälkeen (Streifler ym. 1995, Bruno ym. 1995). Hetkellisen sokeuden hoito Ohi menneen näönmenetyksen syy on selvitettävä viipymättä. Silmän tai aivojen ohimenevän iskemian lisäksi sen takana saattaa olla temporaaliarteriitti. Lasko on siksi mitattava päivystysluonteisesti. Amaurosis fugax -diagnoosi perustuu paljolti esitietoihin kohtauksen tyypillisestä kulusta. Silmätautien erikoislääkärin tutkimus voi silti olla tarpeen diagnoosin varmistamiseksi. Verenkiertoelimistön tila on syytä selvittää huolellisesti, sillä hetkellisen sokeuden kokeneilla on runsaasti muitakin sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksia ja heidän sydänkuolleisuutensa on merkittävä (The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Tämä koskee myös oireettomia potilaita, joiden silmänpohjassa on havaittu Hollenhorstin kide. Tutkimukset ovat samat kuin ohimenevän aivoiskemian syytä selvitettäessä (Sivenius 1989, Wray 1993). Tiedetään, että kolesterolikiteitä voi irrota sairaasta kaulavaltimosta ilman, että valtimo on merkittävästi ahtautunut (Beck 1986). Kaulavaltimoiden tilan selvittämiseen on suositettu ensisijaisesti dopplertutkimusta ja muita kajoamattomia menetelmiä. Kaulavaltimon varjoainekuvausta on ehdotettu vain niille, joiden otaksutaan hyötyvän endarterektomiasta (The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Hetkellisen sokeuden ja oireettoman Hollenhorstin kiteen paras hoito ei ole tiedossa (Beck 1986). Yleensä suositetaan samaa hoitoa kuin aivoverenkierron ohimenevään häiriöön ( mg asetyylisalisyylihappoa vuorokaudessa). Tämä hoito saattaa olla merkittävä enemmänkin sydänkuolleisuuden vähentämisen kannalta (Beck 1986), eikä sen tehoa nimenomaan hetkellistä sokeutta hoidettaessa ole selvitetty (Beck 1986, The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Hetkellinen sokeus ja kaulavaltimon endarterektomia Käytettävissä ei ole kontrolloitua tutkimusta, jossa olisi arvioitu kaulavaltimokirurgian vaikutusta hetkellisestä sokeudesta kärsivien ennusteeseen. Hetkellinen sokeus on kyllä ollut isoaivojen verenkiertohäiriön ja lievän aivohalvauksen rinnalla mukaanottoaihe satunnaistetuissa monikeskustutkimuksissa, joissa on arvioitu endarterektomian tehoa kaulavaltimon ahtauman hoidossa (European Carotid Surgery Trialists Collaborative Group 1991, Mayberg ym. 1991, North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Itse asiassa näköhäiriöpotilaiden osuus on ollut jopa kolmannes eli varsin merkittävä (Mayberg ym. 1991). Harmillista on, että tuloksia ei ole ilmoitettu ryhmille erikseen, joten päätelmät mahdollisesta hyödystä on tehtävä epäsuorasti (Beck 1986). Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara 283

5 Suurimmassa näistä tutkimuksista pysyvän aivohalvauksen vaara kahden ensimmäisen vuoden aikana väheni keskimäärin 26 %:sta 9 %:iin, eli 17 prosenttiyksikköä, mikäli ahtauman aste oli vähintään 70 % (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Muiden tulokset ovat olleet vastaavat (Goldstein ym. 1995). Näyttöön perustuvan lääketieteen oppien mukaisesti kuusi potilasta oli leikattava (NNT, number needed to treat), jotta estettiin yksi pysyvä aivohalvaus kahden vuoden aikana (North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Kun hetkellisen sokeuden jälkeinen keskimääräinen aivohalvausvaara kahden vuoden kuluessa on saman tutkijaryhmän edellä esitetyn arvion valossa noin 17 % (Streifler ym. 1995), jäänee kaulavaltimokirurgialla saavutettava hyöty keskimäärin kahdeksan prosenttiyksikön suuruiseksi (kuva 2B). Vasta kun ahtauman aste on 95 % (taulukko 1), alkaa hetkellisen sokeuden jälkeinen aivohalvausvaara (29 %) olla verrattavissa edellämainitun monikeskustutkimuksen potilaiden keskimääräiseen 26 %:n vaaraan. Nämä luvut viittaavat samalla siihen, että aivoverenkierron häiriötä potevien kaulavaltimokirurgiasta saama hyöty voi olla arvioitua suurempi, koska tutkimusaineistoissa on ollut mukana hetkellisestä sokeudesta kärsineitä, joiden ennuste ilman leikkaustakin on keskimääräistä parempi. Kaulavaltimon endarterektomia ei ole vaaraton toimenpide tässä potilasryhmässä. Leikkaus ja sitä edeltävä varjoainekuvaus aiheuttivat aivohermovaurion 5 7 %:lle ja sydäninfarktin 1 2 %:lle potilaista (Mayberg ym. 1991, North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kuoleman vaara oli noin % ja aivohalvauksen vaara %; ne olivat leikatuilla kaksinkertaiset verrattuna lääkehoitoa saaneisiin verrokkeihin (Rothwell ym. 1996, North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators 1991). Kun ahtauman aste on alle 70 %, nämä haitat alkavat ylittää leikkauksella saavutettavan hyödyn (European Carotid Surgery Trialists Collaborative Group 1991 ja 1996, Mayberg ym. 1991). On arvioitu, että vain joka toisella hetkellisestä sokeudesta kärsineellä ja joka viidennellä oireettomalla kolesterolikidepotilaalla on yli 50 %:n kaulavaltimoahtauma (Hurwitz ym. 1985, Andersen ym. 1988, Bruno ym. 1992). Merkittävän kaulavaltimoahtauman suhteellinen harvinaisuus ja potilaiden muutenkin parempi ennuste näyttävät rajoittavan kaulavaltimokirurgian mahdollisuuksia hetkellisen sokeuden hoidossa. Leikkauspäätöksestä riippumatta kannattaa panostaa tämän potilasryhmän muiden sydän- ja verenkiertosairauksien hoitoon, koska suurin osa heistä kuolee sepelvaltimotautiin eikä aivohalvaukseen (Hurwitz ym. 1985, The Amaurosis Fugax Study Group 1990). Kirjallisuutta The Amaurosis Fugax Study Group. Current management of amaurosis fugax. Stroke 1990; 21: Andersen C U, Marquardsen J, Mikkelsen B, Nehen J H, Pedersen K K, Vesterlund T. Amaurosis fugax in a Danish community: a prospective study. Stroke 1988; 19: Beck R W. Amaurosis fugax: controversies in management. Int Ophthalmol Clin 1986; 26: Bruno A, Russell P W, Jones W L, Austin J K, Weinstein E S, Steel S R. Concomitants of asymptomatic retinal cholesterol emboli. Stroke 1992; 23: Bruno A, Jones W L, Austin J K, Carter S, Qualls C. Vascular outcome in men with asymptomatic retinal cholesterol emboli. A cohort study. Ann Intern Med 1995; 122: Carter J E. Chronic ocular ischemia and carotid vascular disease. Stroke 1985; 16: European Carotid Surgery Trialists Collaborative Group. MRC European carotid surgery trial: interim results for symptomatic patients with severe (70 99 %) or with mild carotid stenosis. Lancet 1991; 337: European Carotid Surgery Trialists Collaborative Group. Endarterectomy for moderate symptomatic carotid stenosis: interim results from the MRC European carotid surgery trial. Lancet 1996; 347: Goldstein L B, Hasselblad V, Matchar D B, McCrory D C. Comparison and meta-analysis of randomized trials of endarterectomy for symptomatic carotid stenosis. Neurology 1995; 45: Hollenhorst R W. Significance of bright plaques in the retinal arterioles. J Am Med Assoc 1961; 178: 123. Hurwitz B J, Heyman A, Wilkinson W E, Haynes C S, Utley C M. Comparison of amaurosis fugax and transient cerebral ischemia: a prospective clinical and arteriographic study. Ann Neurol 1985; 18: Kovanen P T, Kokkonen J O. Ateroskleroosi aivoverenkierron iskeemisten häiriöiden tavallisin perussyy. Duodecim 1989; 105: Mayberg M R, Wilson S E, Yatsu F, ym. Carotid endarterectomy and prevention of cerebral ischemia in symptomatic carotid 284 T. Kivelä

6 stenosis. J Am Med Assoc 1991; 266: North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators. Beneficial effect of carotid endarterectomy in symptomatic patients with high-grade carotid stenosis. N Engl J Med 1991; 325: Poole C J M, Ross Russell R W. Mortality and stroke after amaurosis fugax. J Neurol Neurosurg Psychiatr 1985; 48: Rothwell P M, Slattery J, Warlow C P. A systematic review of the risks of stroke and death due to endarterectomy. Stroke 1996; 27: Sivenius J. Ohimenevän aivoiskemian ennuste ja hoito. Duodecim 1989; 105: Sotaniemi K, Ikäheimo M. Sydänsairaudet ja aivoverenkierron häiriöt. Duodecim 1989; 105: Streifler J Y, Eliasziw M, Benavente O R, ym. The risk of stroke in patients with first-ever retinal vs hemispheric transient ischemic attacks and high-grade carotid stenosis. Arch Neurol 1995; 52: Torem S, Rossman M E, Schneider P A, Otis S M, Dilley R B, Bernstein E F. The natural history of amaurosis fugax with minor degrees of internal carotid artery stenosis. Ann Vasc Surg 1990; 4: Trobe J D. Carotid endarterectomy and its alternatives in managing amaurosis fugax. Int Ophthalmol Clin 1991; 31: Wray S H. The management of acute visual failure. J Neurol Neurosurg Psychiatr 1993; 56: TERO KIVELÄ, dosentti, osastonlääkäri HYKS:n silmätautien klinikka PL 223, HYKS Äkilliset näköhäiriöt, kaulavaltimon ahtauma ja kuoleman vaara 285

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius

Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa. Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Aivoinfarkti Kaulavaltimokirurgian tulokset Suomessa Maarit Heikkinen, Eija Saimanen, Markku Kaste ja Juha Salenius Kaulavaltimoahtauman leikkaushoidon hyödyllisyydestä aivohalvauksen ehkäisyssä lääkehoitoon

Lisätiedot

Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana

Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana Petra Ijäs, Krista Nuotio, Pirkka Vikatmaa ja Lauri Soinne KATSAUS Kaulavaltimoahtauma aivo- ja sydäninfarktin riskin ennustajana Kaulavaltimoiden ateroskleroottiset muutokset ovat yleisiä. Kaulavaltimoahtaumat

Lisätiedot

Hetkellinen toispuoleinen näönmenetys

Hetkellinen toispuoleinen näönmenetys Katsaus tieteessä Jukka Putaala dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto jukka.putaala@hus.fi Petra Ijäs LT, neurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

TIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA

TIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA TIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA Hilkka Liitsola syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto lääketieteen laitos neurologian vastuualue

Lisätiedot

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET

LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 EMEA:N ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET RESCUPASEN TIETEELLISEN ARVIOINNIN YLEINEN TIIVISTELMÄ - Laatuun liittyvät kysymykset Tuotteen laatu katsotaan

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on

Sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma on Katsaus HELI SILVENNOINEN JA LEENA VALANNE Monirivitekniikkaan perustuvat nopeat tietokonetomografialaitteet ovat mahdollistaneet verisuonten ja jopa nopeavirtauksisten valtimoiden kuvantamisen. Tietokonetomografia

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN

MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN Markku Kaste Neurologian emeritusprofessori Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikan edellinen ylilääkäri SIDONNAISUUDET VIIMEISIMMÄT:

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Aivojen pienten suonten tauti

Aivojen pienten suonten tauti Katsaus tieteessä Susanna Melkas LT, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, Lohjan sairaala ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto susanna.melkas@hus.fi Hanna Jokinen dosentti, neuropsykologian

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Lescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lescol / Lescol Depot 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Korkea kolesteroli tarkoittaa kolesterolin

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 22 helmikuuta 2016 Drospirenoni/etinyyliestradioli Versionumero: 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Suun kautta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot