Kuluttajansuojaoikeus. Anja Peltonen Kalle Määttä

Transkriptio

1 Kuluttajansuojaoikeus Anja Peltonen Kalle Määttä TALENTUM PRO Helsinki 2015

2 1. painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari Taitto: Marja-Leena Saari ISBN ISBN (verkkokirja) ISBN (sähkökirja) BALTO print Liettua 2015 Palaute kirjasta:

3 In matters of style, swim with the current. In matters of principle, stand like a rock. Thomas Jefferson Esipuhe Kuluttajansuojaoikeus on eurooppalaistunut, mikä merkitsee yhtäältä lisää sääntelyä mutta toisaalta kuluttajansuojan tarpeen kiistattomuutta. EU-tasolla nähdään kuluttajien luottamuksen syntyvän ja kasvavan vain, jos säännökset pohjautuvat luottamuksen elementteihin. EU:n digitaalinen sisämarkkinastrategia 2015 samoin kuin Refitohjelma (Regulatory Fitness and Performance) sisältävät useita kuluttajansuojaan vaikuttavia hankkeita. Siitä syystä on sopiva ajankohta hahmottaa EUT:n oikeuskäytäntöä suhteessa kansallisiin säännöksiin se avaa EU:n ajattelutapaa kuluttaja-asioissa ja ennakoi usein tulevaa lainsäädäntöä. Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO:2015:60 on oiva esimerkki siitä, miten syvälle kansalliseen oikeuteen EU-oikeuden vaikutukset ulottuvat. Digitaalinen sisämarkkinastrategia on kunnianhimoinen. Siihen liittyy keskeisesti kysymys, miten sopimuksia säännellään rajat ylittävässä kaupassa. EU:ssa on jo aiemmin pyritty löytämään yhteinen viitekehys sopimusoikeudessa. 1 Sitä testattiin eurooppalaista kauppa- 1 European Contract Law, Common Frame of Reference, consumers/archive/rights/contract_law_en.htm, tark V

4 lakia koskevassa ehdotuksessa 2. Ehdotuksen mukaan kuluttaja olisi saanut valita verkkokaupassa joko perinteisen oman kotimaansa suojan sopimussuhteessa taikka vaihtoehtoisen eurooppalaisen kauppalain. Ideasta ei innostuttu kuluttajapuolella eikä kaupan alan kansainvälisissä järjestöissä. Erityisesti BEUC, eurooppalainen kuluttajajärjestö, teki hankkeen pysäyttämiseksi runsaasti työtä. Sopimusoikeudellisten pelisääntöjen yhtenäistämistä yritetään uudelleen digitaalisen sisämarkkinastrategian yhteydessä. Hankkeesta seuraa, että esimerkiksi virhe- ja sopimusehtodirektiivit ovat mielenkiinnon kohteina. Kansallisesti vaikutuksia tullee esimerkiksi virheen enimmäisvastuuaikaan. EUT on tehnyt runsaasti ratkaisuja koskien sähköisen kaupankäynnin direktiiviä kehittyvässä toimintaympäristössä, mutta ratkaisukäytäntö ei estäne kyseisen direktiivin uudistamista. 3 Myös komission ohjeistuksia UCP-direktiivistä täydennetään. Ilahduttavaa on Refit-hankkeessa esimerkiksi se, että henkilöliikenteen asetuksia halutaan yhtenäistää ja poistaa perusteettomat eroavuudet tuntirajoissa ja vastuukysymyksissä. Hanke voi onnistua, koska asetukset on valmisteltu samalla pääosastolla. Sen sijaan muiden välttämättömyyspalveluiden osalta tilanne on vaikeampi. Tuntuu mahdottomalta, että välttämättömyyspalveluiden sääntelyssä olisi mahdollista päästä yhteisiin perussääntöihin ja vähentää säännöksiä. EU-säännökset ovat monimutkaistuneet. Jos vertaa sopimusehtodirektiiviä asuntoluottodirektiiviin, kehitys yksityiskohtaisempaan sääntelyyn näkyy kiistatta. Kuluttajansuoja on merkityksellistä sisämarkkinoiden toimivuudelle. Lopputulos ei voi kuitenkaan olla helppolukuinen ja ymmärrettävä, kun yhdessä direktiivissä halutaan ottaa haltuun kaikki mahdolliset variaatiot eri tilanteista ja välineistä sekä asettaa kunnianhimoisia tavoitteita. Direktiivien pohjalta uudistetut kuluttajansuojalain 2 ja 6 luvut osoittavat, kuinka hankala on sovittaa yhteen EU:n direktiivien yksityiskohtaisuus ja kansallinen pelkistetympi malli. Kansallisia säännöksiä on kritisoitu niiden yksityiskohtaisuuden takia, vaikka täytäntöönpano on tehty yrittäen yk- 2 KOM(2011) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Case of Delfi As v. Estonia, 64569/09, , kohdat yhteenveto EUT:n ratkaisukäytännöstä. VI

5 sinkertaistaa direktiivien hankalia ja moniportaisia säännöksiä. Jos direktiivit olisi siirretty sellaisenaan kansalliseen kuluttajansuojalakiin, moni toimija lannistuisi jo vilkaistessaan lakia. Olemme kaukana kuluttajansuojalain alkuperäisestä lähtökohdasta: kaikille, myös kuluttajille, helposti ymmärrettävästä laista. Toisaalta nykyinen kuluttajansuojalain rakenne on hankala johtuen esimerkiksi direktiivien erilaisista soveltamisalaratkaisuista. EUT:n ratkaisuilla on myös merkittävä rooli direktiivien säännösten soveltamisessa. Tanskassa on käynnistettykin jo kertaalleen toimeenpantujen UCP-direktiivin säännösten uusimishanke. Käyttäytymistaloustieteen arvostus saattaa muuttaa kuluttajansuojan keinovalikoimaa ja erityisesti tietojenantosäännöksiä, vaikkakin aluetta tuntevien asiantuntijoiden määrä on toistaiseksi vähäinen. Tässä tilanteessa olisi erityisen arvokasta yrityksille ja kuluttajille, jos käytössä olisi säännösten sisältöä eri käyttäjäryhmille selventäviä työkaluja. Toisaalta lakisääteisen kuluttajansuojan rinnalla EU:ssa on korostettu toimivaa itsesääntelyä. Paitsi lainsäädännön laadun parantamiseen käyttäytymistaloustiede liittyy myös itsesääntelyn mahdollistamiseen Tutkimustuloksia käyttäytymistaloustieteestä ja kuluttajista on runsaasti, joten on mahdollista soveltaaa näitä tutkimustuloksia käytännön kuluttajansuojahankkeissa eli kehittää Consumer Protection by Design. Tähän kytkeytyy oivallisesti vuoden 2015 kansallisen hallitusohjelman maininta kokeilupolitiikasta. Mainittakoon, että Iso-Britannia on määrätietoisesti valmistellut omaa kansallista lainsäädäntöä käyttäytymistaloustieteen tutkimusten pohjalta ja aikaa vieviä tulkintatilanteita on pyritty vähentämään lainsäädännössä. Kun uutta lainsäädäntöä on onnistuttu valmistelemaan ennen kuin EU-tason hanke käynnistyy, vaikuttamismahdollisuudet EU-tasolle ovat olleet Isolla-Britannialla paremmat kuin muilla EU-mailla. Eri oikeusalojen keskinäinen vuorovaikutus kasvaa jatkuvasti: yksityisyyden suoja liittyy sekä kilpailu- että kuluttajaoikeuteen 4, kuluttajat toimivat markkinoilla myös palveluiden tarjoajina (co-creation ja jakamistalous) ja sopimusehtojen kohtuullisuus kytkeytyy perus- 4 Esimerkiksi MyData-tyyliset hankkeet, joissa käyttäjä saisi omat tietonsa selkeässä siirrettävässä muodossa kilpailuttamisen helpottamiseksi. VII

6 oikeuksiin 5. Myös tekijänoikeusasioista on tullut kuluttajien näkökulmasta merkityksellisempiä, kun uudet sopimusmuodot sosiaalisissa medioissa antavat elinkeinonharjoittajille usein laajat oikeudet kuluttajien aineistoihin. Kuluttajansuoja- ja kilpailuoikeuden vuorovaikutus kasvaa. Kirjassa on käsitelty esimerkiksi sitä problematiikkaa, joka liittyy kuluttaja-asiamiehen tarkistamiin vakioehtoihin kilpailuoikeuden näkökulmasta. Toisaalta kun kilpailuoikeuden vahingonkorvausdirektiivi pannaan toimeen, siihen liittyy luontevasti kuluttaja-asiamiehen oikeus nostaa ryhmäkanne, millä tehostetaan vahingonkorvaussäännösten vaikutusta. Kysymys kuluttajien taloudellisten etujen edistämisestä ei ole kaikille kuluttajille ensisijainen osa kuluttajista haluaa edistää yhteiskunnallisesti tärkeiksi kokemiaan päämääriä. Kun CRD:ssä edellytetään annettaviksi kuluttajille riittäviä tietoja, kuinka pitkälle säännöstä voidaan soveltaa tuotteen valmistusolosuhteisiin? 6 Toisaalta myös haavoittuvien, heikkojen kuluttajien ongelmana olevat huijaustyyppiset yritykset ovat merkittävä ongelma. Kun viranomaisten resurssit vähenevät, on entistä tärkeämpää miettiä, miten priorisointia tehdään yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Tähän kytkeytyvät seuraamukset lain rikkomisesta. Sopimusoikeudelliset seuraamukset markkinaoikeudellisten säännösten rikkomisesta toimivat tehokkaasti kuluttajien kannalta merkittävien rikkomusten ennalta ehkäisemisessä ja korjaamisessa, kuten on ilmennyt sopimusehtodirektiivissä ja CRD:ssä. Direktiivien toimeenpanon yhteydessä päätetään kansallisesti sanktioista. EU-tason valvojien yhteistyö ei ole vaivatonta, jos keinot poikkeavat tehokkuudeltaan olennaisesti eri jäsen- 5 European Union Agency for Fundamental Rights, ECLI:SK:OSPK:2013: : It is the unacceptable conditions and repeated lodging of immoral claims ensuing from unfair contractual terms that may discourage consumers from purchasing goods and thus reduce the level of their economic freedom and quality of life. Consumption represents a high share of GDP and the protection of consumers economic interests is therefore particularly important (Article 169 of the Treaty on the Functioning of the European Union). 6 Consumers who are concerned about humane working conditions should have a right to know when they buy a product that comes with a serious risk of having been produced in exploitative conditions. Severe labour exploitation: workers moving within or into the European Union, European Union Agency for Fundamental Right, 2015 s. 18. VIII

7 maissa. Toissijaisuusperiaatteen soveltaminen voi tuoda tähän asiaan kuitenkin oman näkökulmansa. Kuluttajansuojan lainsäädäntö- ja soveltamisratkaisut ovat olleet Suomessa rohkeasti rajoja hakevia ja uutta etsiviä, mutta johdonmukaisia. Kun EU:n toiminta kuluttajansuojassa on tullut määrätietoisemmaksi, moni EU-oikeuden kannanotto on ollut tuttu jo kansalliselta pohjalta. EU ei siten ole ollut sellainen uhka kuluttajansuojalle kuin mitä aiemmin on ehkä ajateltu. Kuluttajansuojaoikeuden laajuus ja yksityiskohtien runsaus on merkinnyt sitä, että paljon asiaa on jäänyt tämän teoksen ulkopuolelle. Olemme pyrkineet parhaamme mukaan ottamaan mukaan ajankohtaisia tai tulevaisuuden kannalta keskeisiksi arvioimiamme asioita. Kuluttajansuojaoikeus on niin laaja kokonaisuus, että ilman heikomman suojan periaatteen mielessä pitämistä on helppo hukkua yksityiskohtiin. Tässäkin pätee sääntö vain olennainen on tärkeää. Toivottavasti tämä teos auttaa kuluttajansuojaoikeuden hahmottamisessa. Erityiset kiitokset hedelmällisistä keskusteluista lainsäädäntöneuvos Katri Kummoiselle ja varapuheenjohtaja Päivi Korpiolalle. Oikeustieteen ylioppilas Emmi Nikula on avustanut kiitettävällä tavalla teoksen viimeistelytyössä. Päätteeksi muttei suinkaan vähiten haluamme kiittää Talentumia siitä, että se on ottanut teoksemme kustantaakseen. Kustannustoimittaja Heini Salmela on tehnyt erinomaista työtä; kustannuspäällikkö Arja Lappeteläistä kiitämme inspiroivista keskusteluista, jotka vauhdittivat teoksen valmistumista. Teoksessa esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat henkilökohtaisia kannanottojamme. Helsingissä Johtaja, OTK Anja Peltonen OTT, dosentti Kalle Määttä IX