Osakeyhtiö I yleiset opit

Transkriptio

1

2 Osakeyhtiö I yleiset opit Jukka Mähönen Seppo Villa TALENTUM Helsinki 2015

3 3., uudistettu painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari Taitto: Marja-Leena Saari ISBN ISBN (verkkokirja) ISBN (sähkökirja) BALTO Print Liettua 2015 Palaute kirjasta:

4 Alkusanat 1. painokseen Kilpailukykyinen yritys on taloudellisen toiminnan kulmakivi. Yhtiöoikeudellisen sääntelyn tehtävänä on tarjota osakeyhtiömuotoisille yrityksille toimiva viitekehys, joka mahdollistaa yrityksen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen toiminnan sekä yhtiön antaman osakkeen käyttämisen yrityksen rahoituksen välineenä ja antaa riittävän suojan velkojille sekä vähemmistössä oleville osakkeenomistajille. Heinäkuussa 2006 annettiin kokonaan uusi osakeyhtiölaki, joka korvaa runsaat kaksikymmentäviisi vuotta voimassa olleen vuoden 1978 osakeyhtiölain. Uudelle laille asetettujen tavoitteiden mukaisesti siitä on pyritty tekemään vuoden 1978 lakia selkeämpi, joustavampi, yhtiölle monipuolisemmat toimintamahdollisuudet takaava laki, joka parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia ja jossa otetaan huomioon velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien suojan tarpeet. Lain joustavuus on toteutettu laajentamalla sopimusvapautta ja lisäämällä tahdonvaltaisten säännösten roolia. Vähemmistön ja velkojien suojan tarve on toteutettu yksittäistapauksellisen kieltoja ja muotosäännöksiä painottavan sääntelyn sijaan yleisiin periaatteisiin ja jälkikäteisiin oikeussuojakeinoihin perustuviin säännöksiin. Vahingonkorvaus on nostettu pääasialliseksi seuraamukseksi osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen rikkomisesta. Olennaisin ero osakeyhtiölain ja vuoden 1978 osakeyhtiölain välillä onkin juuri osakeyhtiölain periaatekeskeisyys. Periaatteiden tarkoituksena on erityisesti turvata vähemmistöosakkeenomistajien ja velkojien asemaa yhtiössä. Tulkitessamme uutta osakeyhtiölakia olemme päätyneet seuraavaan rakenteeseen. Olemme jakaneet tutkimuksemme kolmeen osaan. Täs- V

5 Alkusanat 1. painokseen sä ensimmäisessä osassa keskitymme osakeyhtiölain 1 luvun mukaisiin yleisiin yhtiöoikeudellisiin periaatteisiin ja osakeyhtiöoikeuden yleisiin oppeihin. Käsittelemme teoksessa ensin suomalaisen osakeyhtiöoikeuden historiaa, osakeyhtiön luonnetta yritysmuotona ja osakeyhtiölain tulkintaperiaatteita. Tämän jälkeen syvennymme yleisiin yhtiöoikeudellisiin periaatteisiin keskeisten osakeyhtiötä koskevien teoreettisten lähtökohtien pohjalta. Lopuksi annamme eräitä käytännön esimerkkejä periaatteiden merkityksestä sekä asemoimme vuoden 2006 osakeyhtiölakia kansainväliseen yhtiöoikeudelliseen viitekehykseen. Teossarjan toinen ja kolmas osa ovat luonteeltaan osakeyhtiölain yksityiskohtaisten säännösten sisältöä koskevaa tutkimusta. Olemme jakaneet käsittelyn siten, että toisessa osassa käsittelemme yhtiön pääomarakenteeseen ja rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja kolmannessa osassa corporate governancea. Toisen osan keskeisiä kysymyksiä ovat maksunsaantijärjestys osakeyhtiössä ja tilinpäätösinformaation merkitys sen sääntelyssä, yhtiön pääomarakenne ja rahoitusvälineet sekä muutokset rahoituksessa, varojenjako, yritysjärjestelyt sekä erilaiset vähemmistöosakkeenomistajien osakkeiden lunastustilanteet. Kolmannessa osassa käsittelemme yhtiön perustamista, sen orgaaneja, tilinpäätöstä, tilintarkastusta sekä erityistä tarkastusta, yhtiöoikeudellisia vastuunormeja, riitojen ratkaisua sekä yhtiön purkamista ja rekisteristä poistamista koskevia säännöksiä. Osakeyhtiölain uudistuksen saattaminen systemaattiseen ja mielenkiintoiseen lukumuotoon on vaatinut paljon työtä. Toimitus on vastannut teossarjan ulkoasusta sekä edistänyt teostemme tekstin ymmärrettävyyttä, sujuvuutta ja luettavuutta. Annamme lämpimät kiitoksemme toimituksen koko henkilökunnalle, ja erityisen kiitoksen Sari Tuorille. Turussa, heinäkuun 28. päivänä 2006 Jukka Mähönen Seppo Villa VI

6 Alkusanat 3. painokseen Kirjoitimme Osakeyhtiö-teossarjamme osakeyhtiön yleisiä oppeja ja periaatteita koskevan I osan kesällä Osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen lakia on muutettu useaan kertaan, viimeksi voimaan tulleella lailla. Muutokset ovat liittyneet muun muassa vuoden 2007 tilintarkastuslakiin, tiettyjen yhtiöoikeudellisten direktiivien ja direktiivien muutosten voimaan saattamiseen sekä vuoden 2012 arvopaperimarkkinasääntelyn voimaantuloon. Vuoden 2007 lain korvaava uusi tilintarkastuslaki on lisäksi juuri hyväksytty eduskunnan talousvaliokunnassa. Osakeyhtiölain muita vähäisempiä valuvikoja tai oikeastaan hiushalkeamia on myös korjattu. Jokaisen jo havaitun halkeaman korjaamiseen ei kuitenkaan ole systemaattisesti ryhdytty, vaan niitä on korjattu tarve- ja tilannesidonnaisesti. Muutoin osakeyhtiölaki on nyt ollut voimassa lähes kymmenen vuotta ja sen toimivuudesta on saatu käytännön kokemuksia ja joitakin tuomioistuinten ratkaisuja. Saadut kokemukset ovat vahvistaneet lain toimivuutta, mutta myös osoittaneet ongelmallisia kohtia. Yhtiöiden toimintaympäristön kansainvälistymiskehityksen jatkuva kiihtyminen, kansainvälinen ja teoreettispainotteinen osakeyhtiön muotoa, osakeyhtiön toiminnan tarkoitusta ja yhtiön etua koskeva keskustelu sekä tulevat direktiivimuutokset pitävät huolen siitä, että lainvalmistelutyötä ja tarvetta tutkimukselle riittää myös tulevaisuudessa. Lain sisällön ja toimivuuden vaaliminen on tärkeää. Tehokas, joustava, toimivia ja oikeudenmukaisia mekanismeja tarjoava osakeyhtiösääntely on arvo jo sinänsä, mutta sääntelyn arvo mitataan sen mukaan, kuinka hyvin se kykenee palvelemaan yhtiöiden ja eri si- VII

7 Alkusanat 3. painokseen dosryhmien tarpeita mahdollisimman oikeudenmukaisella ja tarpeettomia transaktiokustannuksia säästävällä tavalla. Tästä syystä lain sisältöä ja lain tulkintaa on jatkuvasti kehitettävä vuorovaikutuksessa teorian sekä yhtiö- ja oikeuskäytännön kanssa. Olemme uudistaneet aiemmin kertaalleen teossarjamme II ja III osan. Edellä sanotuista syistä katsoimme tarpeelliseksi uudistaa myös tätä osakeyhtiön yleisiä oppeja ja periaatteita koskevaa esitystämme. Teoksen ensimmäisestä laitoksesta otettiin kaksi samasanaista painosta, joten nyt kyseessä on teoksen 3., uudistettu painos. Teoksen rakenne, sisältö ja painotukset ovat muuttuneet verrattuna ensimmäiseen painokseen. Historiallisesti värittyneen Johdanto- ja EUoikeudellisesti painottuneen Tulkinta-jakson jälkeen lähestymme teemaa sopimusnäkökulmasta. Osakeyhtiö ja sopimus -jaksossa esitämme käsityksemme sopimusnäkökulman merkityksestä osakeyhtiöoikeudessa ja tavallaan sen vastinparina seuraavassa jaksossa Osakeyhtiö instituutiona esitämme osakeyhtiön institutionaalisena järjestelynä. Pidämme sopimusverkkomallia edelleen hyvänä opetuksellisena välineenä hahmottaa eri toimijoiden asemaa, mutta emme nosta sitä osakeyhtiöoikeudelliseksi teoriaksi. Institutionaalinen näkökulma on saanut lisää painoa ajattelussamme. Olemme myös jalostaneet käsitystämme yhtiön toiminnan tarkoituksesta ja yhtiöintressistä niin, että osakeyhtiön OYL 1:5:n olettamasäännöksen mukaisen toiminnan tarkoituksen toteuttamisessa korostuu yhtiön toiminnan jatkuvuuden korostaminen aikaisempaa voimakkaammin. Päämies-agenttisuhdetta koskevassa jaksossa esitämme käsityksemme siitä, miten johdon on toimittava täyttäessään OYL 1:8:stä johtuvia velvollisuuksiaan. Jaksossa Periaatteet käytännössä kuvaamme, miten lain johtavia periaatteita tulisi käsityksemme mukaan soveltaa erilaisissa käytännön tilanteissa. Olemme valinneet käsittelyyn vain muutaman konkreettisen, mutta mielestämme keskeisen periaatteiden soveltamista koskevan kysymyksen. Toivomme, että uusi systematisointi, uudet näkökulmat ja muut muutokset ovat parantaneet teoksen luettavuutta ja käsiteltävien asioiden yhteen kytkeytymistä. Tähtäämme siihen, että teos antaa vahvan pohjan ymmärtää osakeyhtiön toimintaa ja lain periaatekeskeisyyttä toiminnan sääntelymekanismina. VIII

8 Alkusanat 3. painokseen Olemme ottaneet osakeyhtiölakiin mennessä tehdyt muutokset huomioon koko teoksessa. Olemme myös tukeutuneet jatkuvasti kehittyvään yhtiö- sekä oikeuskäytäntöön. Olemme jälleen suuren kiitoksen velkaa Talentumin asiantuntevalle toimitukselle, joka on saattanut tämänkin teoksen julkaisukuntoon. Erityinen kiitos kuuluu Harri Korkeamäelle tämän hyvin laadukkaasta toimitustyöstä. Helsingissä, maaliskuun 9. päivänä 2015 Jukka Mähönen Seppo Villa IX