AMI-hankkeen tutkimustuloksia prosessiarvioinnin pohjalta

Transkriptio

1 AMI-hankkeen tutkimustuloksia prosessiarvioinnin pohjalta Kaija Appelqvist-Schmidlechner ja Ulla Salmelainen

2 Esityksen sisältö 1. Lähettäjä- ja hoitotahon sekä projektiryhmien näkökulma 2. Kuntoutusta toteuttavien ohjaajien näkökulma 3. Kuntoutujien näkökulma 4. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä AMI-hankkeen päätösseminaari

3 Aineisto Digium-kyselyt: Lähettäjätaholle/hoitotaholle suunnattu kysely: Kurssikohtainen (2. ja 5. kurssi, n=52) Ohjaajille suunnatut kyselyt: Kuntoutujakohtainen (2. ja 5. kurssi, n=79) Kurssikohtainen (2. ja 5. kurssi, n=21) Fokusryhmähaastattelut: Projektiryhmät (5 ryhmää) Kuntoutuksen loppuvaiheessa Kuntoutujaryhmät (6 ryhmää, n=38) 5. kurssi AMI-hankkeen päätösseminaari

4 Tuloksia lähettäjä- ja hoitotaholle suunnatusta Digium-kyselystä sekä projektiryhmien haastatteluista AMI-hankkeen päätösseminaari

5 Lähettäjä- ja hoitotahojen kyselyt ja vastaajat Sähköisiä kyselyjä lähettäjä- ja hoitotahoille yht. 96, vastauksia 52, vastausprosentti 54. Vastanneista 39 (75 %) työterveyshuollon edustajia ja 13 (25 %) julkisen terveydenhuollon avohoitoyksikön edustajia. Projektiryhmät (n=5) Palveluntuottajien koordinoimia Osallistujina edustajat eri sidosryhmistä: lähettäjä- ja hoitotaho, Kela, palveluntuottaja, työpaikka. AMI-hankkeen päätösseminaari

6 AMI-hankkeen 2. ja 5. kurssien lähettäjätahot palveluntuottajakohtaisesti Palveluntuottaja Avire-Kuntoutus Oy Siuntion hyvinvointikeskus Arinna Oy, Porvoon toimipaikka KK-Kunto Oy, Lappeenrannan Kylpylä Työterveyshuolto tai julkinen avoterveysyksikkö Helsingin kaupungin työterveyskeskus, Terveystalo Kesko Oyj, Helsingin kaupungin työterveyskeskus Loviisan psykiatrian poliklinikka, Porvoon psykiatrian poliklinikka, Porvoon sairaala, Terveystalo, HUS Etelä-Karjalan Työkunto Oy ODL, Kuntoutus Oy Terveystalo (myös ent. Condia Oy), Oulun kaupunki, OYS, psykiatrian tulosalue Rokua Health Rokua Mehiläinen Oy, Attendo, Terveystalo, Muhoksen työterveys AMI-hankkeen päätösseminaari

7 Mielenterveyskuntoutuksen tarpeen tunnistaminen työterveyshuollossa (%), n=38 AMI-hankkeen päätösseminaari

8 Mielenterveyskuntoutuksen tarpeen tunnistaminen julkisen terveydenhuollon avohoitoyksikössä (%), (n=13) AMI-hankkeen päätösseminaari

9 Seulontakyselyjen käyttö Seulontakyselyjen käyttö mielenterveyskuntoutuksen tarpeen arvioinnissa oli yleistä työterveyshuollon yksiköissä (87 %). Julkisen avoterveydenhuollon yksiköissä käyttö oli vähäisempää (62 %). Yleisimmin käytetyt kyselyt olivat Beckin depressiokysely BDI ja työuupumusta arvioiva kysely BBI-15 ( AMI-hankkeen päätösseminaari

10 Kuntoutustarpeen tunnistamisen haasteet (projektiryhmien haastattelut) MASENNUKSEN TUNNISTAMISEN VAIKEUS Miesten ja naisten erilainen oireilu Miehet vielä huonommin tunnistaa sitä masennusta kuin naiset. Ja miehen depressio, masennus tulee eri tavalla esiin kuin naisen. Et ne voi olla ihan hirveen ärtyneitä tai ne juo. Miehet sitkittelee sikapitkälle Naiset tunnistavat masennuksen paremmin ja sanoittavat oireensa käyttämällä itsekin termiä masennus. Ehkä ne tuntosarvet pitää olla korkeammalla miesten suhteen niissä oireissa. AMI-hankkeen päätösseminaari

11 Kuntoutustarpeen tunnistamisen haasteet (projektiryhmien haastattelut) LÄHETTÄJÄTAHON VAIHTELEVA KUNTOUTUSORIENTAATIO Hoitonäkökulman keskeisyys/vallitsevuus Se on hyvin tämmöinen hoitonäkökulma, et katsotaan depression käypähoito, et mitä tablettia määrätään. Et vähän se ajattelu puuttuu. Kuntoutus vain harvojen työkalu B-lausunnon kohta kuntoutus, niin aika harva siihen ruksin laittaa. En mäkään nyt voi uskoa, että meilläkin vain kahdella työterveyslääkärillä seitsemästä käy niitä masennuspotilaita. AMI-hankkeen päätösseminaari

12 Mielenterveyskuntoutukseen ohjaamisen haasteet (projektiryhmien haastattelut) PUHEEKSI OTTAMISEN VAIKEUS Rohkeuden puute Joskus uskaltaa ehdottaa, mutta joskus taas, ettei kannata ehdottaa, ettei siitä kuitenkaan hyvää seuraa. Loukkaamisen pelko Joskus on loukkaavaakin. Mielenterveyskuntoutujia kun haastattelee, niin siinä tulee tämä sama, kuitenkin aika pitkälle koulutettuja. Mielenterveyden erityisasema Et mielenterveyshäiriöihin edelleen liittyy kauhee häpeä. Se on paljon helpompi murtaa jalkansa kuin murtaa mielensä. AMI-hankkeen päätösseminaari

13 Kuntoutukseen ohjaamisen onnistumisia (avoimet kysymykset) Hyvä yhteistyö kuntoutuksen käynnistymisvaiheessa Yhdyshenkilöiden ajantasainen tiedonvaihto kuntoutuspaikkatilanteesta, myös peruutuksista Ryhmän kokoojavastuu yhdellä henkilöllä Kelan ripeä päätöksenteko: Ns. paperisodan osuus oli yllättävän helppo ja Kelan päätös tuli nopeasti. Toimiva työpaikkayhteistyö; työnantajan myönteinen suhtautuminen työajalla käymiseen Kuntoutujaehdokkaiden / kuntoutujien hyvä motivoituminen Kuntoutuksen jo käyneiden hyvät kokemukset: Hyvä kello kuului kauas. Kuntoutusjärjestelyt, mm. ohjausmateriaalin saaminen AMI-hankkeen päätösseminaari

14 Kuntoutukseen ohjaamisen haasteita (avoimet kysymykset) Kuntoutuksen reunaehtoihin liittyvät ongelmat: Kriteerien sopimattomuus (erit. julkisen terveydenhuollon avohoitoyksiköt) Työssäoloehto ja työsuhdekriteeri Sairaudelle asetetut kriteerit Kuntoutuksen ryhmämuotoisuus Työpaikalta pääsyn ongelmat Työjärjestelyt Kuntoutujakohtaiset haasteet Kurssiajankohdan sopimattomuus Kuntoutujan heikko motivaatio Välimatkan pituus AMI-hankkeen päätösseminaari

15 Yhteistyö TYÖPAIKKAYHTEISTYÖ Suositellut työjärjestelyjen muutokset toteutuivat pääosin onnistuneesti, mutta myös ongelmia esiintyi: Osatyökykyisyyttä ei hyväksytty, vaan työkyvyn katsottiin olevan on off -tila. Kuntoutujan työtä ja jatkosuunnitelmia koskevan palautetiedon arvioitiin välittyvän työpaikalle parhaiten: kirjallisesti (kuntoutujan suostumuksella) verkostotapaamisen yhteydessä kuntoutujan itsensä toimittamana Kuntoutusta koskevan tiedon välittymisen edellytyksenä esimiehelle on luottamus. AMI-hankkeen päätösseminaari

16 Yhteistyö VERKOSTOTAPAAMISET Kuntoutusmalli mahdollisti kuntoutujakohtaiset verkostotapaamiset kuntoutujan, palveluntuottajan omaohjaajan, lähettäjä- ja hoitotahon ja mahd. myös työpaikan edustajan kanssa. Kaikilla kursseilla verkostotapaamisia ei järjestetty. Verkostotapaamisiin osallistui 39 % työterveyshuollon vastaajista ja 17 % julkisen terveydenhuollon vastaajista. Ne on erityisen merkittäviä ne viimeiset verkostotapaamiset, siellä on aina se oma työterveyshoitaja, jonka kanssa varataan jo aika, seurantaan. Se on hyvä, tosi toimiva käytäntö. AMI-hankkeen päätösseminaari

17 Tuloksia ohjaajien Digium-kyselystä AMI-hankkeen päätösseminaari

18 Kuntoutuksen aikana tehty yhteistyö JULKISET PALVELUT Psyk. plk hoitaja 6 (-) % lääkäri 4(-) % muu 3(-) % Muut kunnan palvelut työkyvyntutkimuslaitos 1(-) % YKSITYISET PALVELUT lääkäri 1(1) % psykiatri 1(-) % psykologi 1(-) % KELA paikallistoimisto 58(3) % aluetoimisto 37(1) % kuntoutusryhmä 28(-) % muu 10(1) % AMI-kurssi kuntoutuja & omaohjaaja TYÖTERVEYSHUOLTO työterveyslääkäri 63(8) % työterveyshoitaja 46(6) % työterveyspsykologi 19(19) % työfysioterapeutti 1(1) % muu 6(5) % KUNTOUTUSLAITOS työpari 97(97) % tiimin psykiatri 42(4) % tiimin sosiaalityöntekijä 42(6) % tiimin psyk.sh 34(13) % tiimin työfysioterapeutti 18(10) % tiimin lääkäri 15(10) % tiimin psykoterapeutti 14(10) tiimin hankekoordinaattori 5(4) % tiimin sihteeri 3(-) % laitoksen seksuaalineuvoja 3(3) % 3. SEKTORI 1(-) % TYÖPAIKKA lähiesimies 24(1) LÄHEISET 4(-) % Kuvio. AMI-ohjaustyössä tehty yhteistyö eri tahojen kanssa sekä prosenttiosuus kuntoutujista (n=79), joiden kanssa on tehty yhteistyötä kyseisen tahon kanssa. Suluissa osuus niistä, joiden kanssa yhteistyö on ollut melko tai hyvin tiivistä. AMI-hankkeen päätösseminaari

19 % Yhteistyö eri tahojen kanssa Yhteistyötahot kuntoutuksen eri vaiheissa Työterveyshuolto Muu hoidosta vastaava taho muu hoito/sosiaalitaho Kela Työpaikka omaiset Kuntoutuksen käynnistysvaiheessa Kuntoutuksen aikana Kuntoutuksen päätösvaiheessa AMI-hankkeen päätösseminaari

20 Kuntoutusta edistävät tekijät Kuinka hyvin seuraavat tekijät palvelivat kuntoutujan kuntoutumista? % Kuntoutuskurssin avomuotoisuus Kurssin kesto Työmenetelmät Käsitellyt teemat Verkostotapaamiset erittäin paljon melko paljon jossain määrin Ryhmätapaamiset Vertaistuki Yksilöohjaus AMI-hankkeen päätösseminaari

21 Ohjaajien arviot kuntoutuksen oikea-aikaisuudesta Osuus kuntoutujista, joiden kohdalla ohjaaja arvioi lauseen pitävän paikkansa vähintään jonkin verran % Tämä kuntoutus ajoittui oikeaan aikaan Olisi tarvinut kuntoutusta aikaisemmassa vaiheessa Kuntoutuja olisi hyötynyt myöhemmässä vaiheessa 3 4 täysin samaa mieltä jnkv samaa mieltä Olisi hyötynyt enemmän muusta kuntoutuksesta 4 10 Olisi tarvinut ensisijaisesti tiiviimpää hoitoa AMI-hankkeen päätösseminaari

22 Kuntoutuksen vaikutukset ohjaajien arvioimana Kuntoutujakohtainen kysely Kuntoutuksen vaikutukset ohjaajien arvioimana % Työ- ja toimintakyky kohentunut Psyykkiset oireet vähentyneet Sosiaaliset suhteet kohentuneet Hoito- ja tukiverkostot vahvistuneet erittäin paljon Itsetunto vahvistunut melko paljon Voimavarat vahvistuneet jossain määrin Arjessa selviytyminen parantunut Perhe- ja läheissuhteet kohentuneet Työtilanne kohentunut AMI-hankkeen päätösseminaari

23 Ohjaajien arviot kurssien toteuttamisesta Arviot kurssin toteutuksesta - kuinka hyvin onnistui... 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100 % Kuntoutujia lähettävien yhteistyökumppaneiden hankkiminen Hankkeesta tiedottaminen ja markkinointi Kuntoutukseen ohjaaminen erittäin hyvin melko hyvin Kuntoutujien valinta ei hyvin eikä huonosti melko huonosti Ryhmätapaamisten toteutus erittäin huonosti eos Yksilötapaamisten toteutus Verkostotapaamisten järjestäminen AMI-hankkeen päätösseminaari

24 Kuntoutujien ääni tuloksia kuntoutujien haastatteluista AMI-hankkeen päätösseminaari

25 Osa kuntoutujista pelkäsi leimautumista Kuntoutujat eivät välttämättä halunneet kertoa yleisesti työpaikoillaan käyvänsä mielenterveyskuntoutuksessa, varsinkaan jo mukana pelko työn jatkumisesta Osa puolestaan kertoi työpaikallaan avoimesti mielenterveyskuntoutuksessa käymisestä Leimautumisen pelko Mielenterveyskuntoutus -sanaa karsastettiin Meidän tiimissä ainakin saa ainakin helposti hullun leiman. Vaikka mulla on miehiä lähimpinä työkavereina niin ne supattaa, että katsokaa, et tossa menee se X, kun on ollut sillä burnout-lomalla. Et lapsellista. Et mä en ainakaan halua, ei se niille kuulu et missä mä olen. Et mä olen koulutuksessa. Et ei sit tarvi supattaa sit mun selän takana. H1: Otsikon mukaan se kuulosti pahemmalta. H2: Niin. H1: Mielenterveys. H2: Niin se ei sitten oikein napannut. H1: Niin, tai se kuulosti tosi pahalta. H3: Kurssi hulluille. AMI-hankkeen päätösseminaari

26 Ryhmämuotoisen kuntoutuksen etuja Mahdollisuus ja lupa olla vain hiljaa koettiin tärkeäksi Uusia ystäviä ja tukihenkilöitä, joihin voi pitää yhteyttä jatkossakin Ryhmä tarjoaa myös iloa ja naurua (verrattuna yksilöterapiaan) Vertaiskeskustelut ja tuki Mä oon ainakin pitänyt hirveen tärkeenä tässä, ettei aina tarvi olla suuna päänä avoimena ja raapia niitä kipupisteitänsä, vaan voi niinku ihan olla vaan ja absorboida toisten kokemuksia. Ja sitten niitä sitten prosessoida myöhemmin. Et sitäkin on sit hyötynsä. En mie haluu koko ajan itkee, mie haluun välil nauraakin, et niinku tämmönen. Et sen takii mie halusin ryhmään. AMI-hankkeen päätösseminaari

27 Ryhmämuotoisen kuntoutuksen haasteita Ryhmässä avautumisen vaikeus Puheenvuoron saaminen vaikeaa isossa ryhmässä Pelko, että oma paha vointi tarttuu toisiin Ryhmämuotoisuus ei sovi kaikille Ryhmässä riskinä, että tulee turhautumia, jos oma toipuminen ei etene samaa vauhtia kuin muiden Menee yllättävän kauan aikaa, ennenkun sä pääset ja uskallat, on rohkeutta niinku kertoa se oma juttus... et puoli vuotta menee, ennekuin saa suunsa auki tavallaan ja on sen porukan kanssa sillailla, että tuota voi kipeetkin asiat tavallaan käsitellä. Tää on ollut tosi suuri haaste olla näin isossa ryhmässä ja yrittää sitten aina kiilata joku semmonen pieni suunvuoro väliin. Toisaalta siinä sitte saattaa olla se vaara, että jos itellä ei sitte meekkään se toipuminen ihan samaan tahtiin, niin se tuo selkeesti eroa siihen muuhun ryhmään. Että tulla semmonen tunne, että mikä mussa on vikana, kun tää ei toimikaan. AMI-hankkeen päätösseminaari

28 Ryhmämuotoisen kuntoutuksen onnistumisen edellytyksiä Luottamus tärkeää Ohjaajien rooli ja taidot tärkeät, ryhmän toimiminen suuresti ohjaajista kiinni Ryhmäytymiseen tulisi panostaa, tutustumista helpottaa ensimmäisillä kerroilla H4: Vähän niinku mietityttää semmonen asia että jos olis ollut jotain ketä muuta tahansa vetäjiä ni olisko tää, ni mimmonen tää kurssi sit olis ollut. Koska mun mielestä just nää meidän vetäjät, X ja X, niin ne on kyllä ollu niin, aivan uskomattomia. Et he on niin kuin pitäneet tätä hommaa kasassa ja kuitenkin pitänyt sen semmosena elävänä ja antaneet kaikille niinkun sitä omaa tilaa kuitenkin. H7: Niin ja sitten se jotenkin semmonen sävy että se on niinkuin kepeää, mutta ei kevyttä siis sillein et on niin monenlaista monenlaisia fiiliksiä siin mukana, että nauretaan myös ihan hirveesti. AMI-hankkeen päätösseminaari

29 Työn ja kuntoutuksen yhteensovittaminen Työn ja kuntoutuksen yhteensovittaminen onnistunut pääsääntöisesti hyvin. Osa koki kuntoutuksen täysin irrallisena työstä, kuntoutuksessa käytiin omalla ajalla eikä työnantaja edes tiennyt kuntoutuksessa käynnistä Osan kohdalla työnantaja tuki ja suhtautui positiivisesti, kuntoutuksessa oli mahdollisuus käydä työajalla ja tätä arvostettiin H1: Mun mielestä se ei kuulu niille pätkääkään. H2: Mä olen jossain, varmaan luulee, et mä olen etäpäivällä. H1: Esimies ei edes tiedä minkä takia mä olen ollut sairaslomalla ja minkätakia mä olen kuntoutuksessa. Eikä se niinku kuulu sille.... Niin ei siinäkään mun terveydestä tai ainakaan mielenterveydestä niin en halua keskustella mun esimiehen kanssa. AMI-hankkeen päätösseminaari

30 Työn ja kuntoutuksen yhteensovittaminen Haasteita työn ja kuntoutuksen yhteensovittamisessa Hektisestä työstä irrottautuminen ja orientoituminen kuntoutukseen vaikeaa Sijaisten palkkaaminen ei onnistu 3-4 tuntia varten, siksi pidempi aika voisi olla parempi Kun tuolta hulapaloosta tulee yhtäkkiä, niin yhtäkkiä pitäis se koko ajatushomma, semmoisia hyvin syvällistä itseä kokoavaa näkökulmaa, niin on se niinku aika temppu. Ei tämmöstä, että puolet töissä ja puolet täällä ja sitte tukka putkella juostaan paikasta toiseen. Ehottomasti oma irrallinen päivä. Meinasin jo alussa sanoa, että mie perun koko ryhmään menemisen, jos se on hankala järjestää. Että lähen niinku kesken aamuvuoron. Siihen ei saanu palkata sijaista, kuulu vähän sellasta alussa. Kuuteen tuntiin sai. AMI-hankkeen päätösseminaari

31 Kuntoutuksen hyödyt kuntoutujien näkökulmasta 1. VOIMAANTUMINEN JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN Työn rajaaminen Asennoituminen vaikeisiin tilanteisiin Puolensa pitäminen Konkreettiset keinot jaksamiseen AMI-kurssi hengähdyspaikkana 2. VERTAISTUKI Samanlaiset kokemukset Ymmärretyksi tuleminen Vapaus olla oma itsensä Mahdollisuus tulla kuulluksi Uudet ajattelumallit ja näkökulmat Ja huomaa just sen ei-sanan, se ei ookaan vaarallista, eikä siitä tapahdukaan mitään kauheeta, niinhän muutkin tekee ja et se on luvallista. Jotenkin ainaki se niinku antanu tukea työn rajaamiseen ja semmoseen että ei nyt tarvi ihan monen ihmisen töitä tehä ja niinku tavallaan vapauttanu vähän huonoa omaatuntoa siitä Tällaisten vertaisten kanssa, joilla on samoja kokemuksia, jotka ymmärtää, se on kaikista paras seurakunta. Toisten kautta voi peilata sitä omaa tilannetta. AMI-hankkeen päätösseminaari

32 Kuntoutuksen hyödyt kuntoutujien näkökulmasta 3. ROHKEUS JA KYKY ILMAISTA ITSEÄÄN Rohkeus puhua Kyky ilmaista tunteita 4. TIETO MASENNUKSESTA Tietoa masennuksesta Suhtautuminen omaan masennukseen 5. ITSETUNTEMUS Oman voinnin ja avuntarpeen tunnistaminen Omien voimavarojen tunnistaminen Itsensä hyväksyminen, armeliaisuus Mä olen oppinut ilmaiseen tunteita. Et on ollu, kenelle puhua. Et mä olen puhunu täällä sellaisia, joita en ole puhunut ystäville enkä siskolle enkä kellekään muulle. Mulle tää kurssi anto niinku sairaudelle kasvot, et mikä ne mun oireet on ollu, et mistä ne johtuu. Et saanu niinku siihen tietoo. Että huomaa itekki ne merkit, mitä tapahtuu ja millon pitää hakea apua. AMI-hankkeen päätösseminaari

33 Kuntoutuksen hyödyt kuntoutujien näkökulmasta 6. PÄIVÄRYTMI 7. AKTIVITEETTEIHIN OSALLISTUMINEN 8. TUNNE ARVOSTETUKSI TULEMISESTA Ihan noin konkreettisesti mua auttaa ainakin just se, että et oli niin kuin se rytmi siinä. Että sun piti sitten vähän laittaa ittees ja pukee vähän vaatteita ja vähän pestä tukkaa. Että sun pitää lähteä sieltä kotoa ulos... muuten sitä niin kun on tämmösessä tilassa ni vaan helposti jää sinne nyhjöttämään. Kyllähän siinä tuleekin, et oonks mä näin arvokas et mä saan näin hyvää ruokaa. Ja semmonen kunnioitus just mikä tulee siinä läsnäolossa tulee myös ruoan muodossa. AMI-hankkeen päätösseminaari

34 AMI-hankkeen merkitys ja kuntoutusmallin soveltuvuus AMI-hankkeen merkitys kehittämistoiminnassa % AMI:n kaltaiset hankkeet ovat tärkeitä mielenterveyspalveluita kehitettäessä AMI-hanke edistää moniammatillista yhteistyötä AMI-hanke edistää mielenterveyskuntoutuksen tarpeen tunnistamista AMI-hanke edistää mielenterveyskuntoutuksen prosessin jatkuvuutta AMI-kuntoutusmuoto on käyttökelpoinen Ohjaajat (n=21) Työterveyshuolto (n=38) Julkinen terv.huolto (n=13) AMI-hankkeen päätösseminaari

35 Kehittämisehdotuksia Työn ja kuntoutuksen parempi yhteen nivominen Verkostotapaamiset Kuntoutuksen oikea-aikaisuus Kuntoutustarpeen tunnistaminen, erit. miesten kohdalla Kuntoutusorientaation edistäminen työterveyshuolloissa AMI-hankkeen päätösseminaari

36 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: AMI-hankkeen päätösseminaari