YLEISPERUSTELUT. Talousarvioesitys Yhteenveto

Transkriptio

1 Yhteenveto YLEISPERUSTELUT Suomen talouskehitys on pitkään jatkuneen nousun jälkeen hidastumassa. Samalla epävarmuus talouskehityksestä on voimakkaasti lisääntynyt. Tuleva kehitys on suuressa määrin riippuvaista kansainvälisen talouden kehityksestä ja etenkin Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisen syvyydestä ja kestosta. Talousarviota laadittaessa on lähdetty siitä, että kansainvälisessä taloudessa ei ole odotettavissa nopeaa elpymistä ja Yhdysvaltojen talouskehityksen vaikutukset euroalueeseen ja siten Suomen keskeisiin vientimarkkinoihin ovat tuntuvia. Talouskasvun odotetaan jatkuvan edelleen kuluvana vuonna 2,7 prosentin vauhdilla ja hidastuvan 2,5 prosenttiin vuonna Työllisyyden kasvu jatkuu suhteellisen voimakkaana kuluvana vuonna mutta hidastuu selvästi vuonna Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän ennallaan vuoden 2002 aikana, vaikka se vielä vuosikeskiarvona aleneekin hieman tämän vuoden 9,0 prosentista 8,8 prosenttiin. Talousarvioesitys jatkaa hallitusohjelman finanssipoliittisella linjalla, jonka tavoitteena on valtionvelkaa vähentämällä ja työllisyysasteen nousua tukemalla varautua julkisen talouden menopaineisiin väestön ikääntyessä. Julkisen talouden ylijäämän arvioidaan alenevan kuluvan vuoden 4,1 prosentista 2,6 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen vuonna Vuoden 2001 ylijäämään vaikuttavat vielä eräät kertaluonteiset tulot. Talousarvioesityksen finanssipoliittinen linja tukee kotimaista kysyntää ensi vuonna. Näköpiirissä oleva valtiontalouden heikkeneminen uhkaa heikentää julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Tämä riski vähenee, mikäli talouskasvua ja työllisyyttä pidemmällä aikavälillä vahvistavien rakenteellisten uudistusten toteutuminen voidaan varmistaa. Talousarvioesitys tukee talouskasvun jatkumista ja työllisyyden paranemista 665 milj. euron tuloveron kevennyksellä sekä alentamalla yksityisten työnantajien kansaneläkemaksua 0,65 prosenttiyksiköllä työvaltaisimpien yritysten osalta. Muiden yksityisten työnantajien maksu alenee 0,45 prosenttiyksiköllä. Kuntien ja seurakuntien työnantajan kansaneläkemaksu laskee 0,75 prosenttiyksiköllä. Tuloveron kevennykset suuntautuvat lievästi matalan tulotason tulonsaajia suosivasti ja ne alentavat keskituloisen palkansaajan veroastetta noin runsaalla prosenttiyksiköllä vuonna Eläketuloista maksettavaa ylimääräistä sairausvakuutusmaksua ehdotetaan kevennettäväksi 0,8 prosenttiyksiköllä. Ehdotetut verojen ja maksujen muutokset, joilla tuetaan työllisyyttä ja kotitalouksien ostovoiman kehitystä vähentävät julkisen sektorin tuloja vuositasolla yhteensä runsaalla miljardilla eurolla. Kuntien palvelutuotantoa tuetaan valtionosuuksiin tehtävällä tasokorotuksella. Esitykseen sisältyy myös tuntuvia lisäyksiä teiden ja ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon. Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa Muutos % varsinainen tilinpäätös talousarvio esitys Tulo- ja varallisuusvero Arvonlisävero Muut verot Muut tulot Yhteensä Kulutusmenot Siirtomenot Sijoitusmenot Muut menot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Yhteensä Valtionvelan vähentäminen Määrärahat yhteensä Erotus +/ Tuloarviot Määrärahat Valtionvelan menot Talouskasvun hidastuminen, teollisuusyritysten heikentyneet suhdannenäkymät sekä kuluvana vuonna toteutunut pörssikurssien alamäki näkyvät valtion tuloarviossa vuodelle Valtion tuloiksi vuodelle 2002 arvioidaan 35,3 mrd. euroa, mikä on 4,3 % vähemmän kuin vuodelle 2001 lisätalousarviossa arvioitu tulokertymä ilman ylijäämän käyttöä. Vuoden 2002 tulojen jakaumaan vaikuttaa kuntatalouden vakauttamiseen liittyvä valtion yhteisöverotulojen kasvu noin 530 milj. eurolla ja muiden tulojen aleneminen. Ansiotulojen veronkevennykset alentavat valtion tuloveron kertymää vuositasolla noin 460 milj. euroa. Myyntivoitoista ja työsuhdeoptiotuloista kertyvien verotulojen odotetaan alenevan vuonna 2002 kuluvan vuoden tasosta. Myös yhteisöveron tuoton odotetaan ensi vuonna alenevan kuluvalle vuodelle arvioidusta. Valtion omaisuuden myyntituloiksi on merkitty vakiintuneesti 420 milj. euroa. Vuoden 2002 talousarvioesityksen määrärahoiksi ilman valtionvelan vähentämisen pääluokkaa ehdotetaan milj. euroa, mikä on milj. euroa, 4 prosenttia, enemmän kuin vuoden 2001 talousarviossa. Talousarvioesityksen määrärahojen loppusumman arvioidaan ylittävän vuoden 1999 varsinaisen talousarvion määrärahatason reaalisesti vajaalla miljardilla eurolla. Osa tästä kasvusta johtuu veronluonteisten sosiaaliturvamaksujen kevennyksistä, joita sisältyy vuosien 2000 ja 2001 talousarvioihin. Vuoden 2002 talousarvioesitykseen sisältyvät työnantajan kansaneläkemaksun kevennys sekä eläketuloista maksettavan ylimääräisen sairausvakuutusmaksun kevennys ehdotetaan rahoitettavaksi pääosin lisäämällä arvonlisäveron tuoton suoraa tuloutusta Kansaneläkelaitokselle 296 milj. eurolla. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi talousarvioesityksessä ehdotetaan korotuksia työmarkkinatuen ja kansaneläkkeiden lapsikorotuksiin, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta maksettaviin ylläpitokorvauksiin, asumistuen perusteisiin sekä eräiden väliinputoajaryhmien sairauspäivärahoihin. Toimeentulotuen ja ansiotulojen yhteensovitusta lievennetään, yhdessä kuntien kanssa järjestetään palveluja työvoimatoimistojen ja sosiaalitoimen yhteisasiakkaille ja valtionosuuksia korotetaan mielenterveystyön ja päihdeäitien hoidon lisäämiseksi. Vuoden 2001 talousarviossa aloitettujen köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden jatkamiseen ja vuoden 2002 talousarvioesitykseen sisältyvien uusien toimenpiteiden aloittamiseen ehdotetaan yhteensä noin 265 milj. euron määrärahoja vuoden 2002 talousarvioon. Talousarvioesityksessä ehdotetaan mittavia investointeja liikenneverkkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Esityksessä annetaan 500 milj. euron sopimusvaltuus aloittaa neljä investointihanketta, jotka ovat Kerava Lahti -oikorata, Lohja Lohjanharju -moottoritie, Tikkurila Kerava -rataosuuden 4. raide sekä Oulu Iisalmi/Vartius -radan sähköistäminen. Perustienpitoon ja pääratojen tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen ehdotetaan yhteensä lähes 60 milj. euron lisäystä. Valtion budjettitalouden velan korkomenoiksi arvioidaan milj. euroa. Tässä on laskua kuluvan vuoden talousarvioon vertailukelpoisin perustein 368 milj. euroa. Valtionvelan vähentämisen pääluokkaan ehdotetaan yhteensä 678 milj. euroa. Valtionvelan nimellisarvoksi arvioidaan vuoden 2001 lopussa noin 60 mrd. euroa. Valtionvelan suhde kokonaistuotantoon alenee siten kuluvan vuoden 43½ prosentista 42 prosenttiin vuoden 2002 lopussa. Velan markkina-arvon kehitys on riippuvaista tulevasta korko- ja valuuttakurssikehityksestä. Vuoden 2001 kesäkuun lopussa valtion budjettitalouden velan markkina-arvo oli noin 3,2 mrd. euroa suurempi kuin velan nimellisarvo. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Valtiontalouden tasapaino Talousarvioesityksen pohjana on maaliskuussa tehty määrärahakehyspäätös. Kansantalouden tilinpidon mukaiseksi valtionhallinnon ylijäämäksi arvioidaan 0,5 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen. Kansantalouden tilinpidon tapa laskea valtiontalouden rahoitustasapainoa poikkeaa joiltakin osin budjettikäsittein tehdyistä laskelmista. Esimerkiksi eräät kertaluonteiset erät, kuten valtion omaisuuden myynnistä saatavat tulot, eivät vaikuta kansantalouden tilinpidon rahoitustasapainoon. Talousarvioesitys päätyy budjettitalouden osalta 0,7 mrd. euron ylijäämään, josta 0,5 mrd. euroa käytetään nettokuoletuksiin ja 0,2 milj. euroa tulevien korkomenojen vähentämiseen liittyvään velan hallintaan. Valtion talousarvion ulkopuolella olevien rahastojen talouteen arvioidaan syntyvän noin 200 milj. euron ylijäämä, joka johtuu pääosin valtion eläkerahaston ylijäämästä. Näin lukien valtiontalouden ylijäämäksi arvioidaan 0,9 mrd. euroa. Rahastotaloutta käsitellään tarkemmin luvussa 8. Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino, milj. euroa kassalaskelma kassa-arvio esitys Budjettitalous Tulot Menot 1) Nettorahoitusylijäämä Rahastotalous Tulot Menot Nettorahoitusylijäämä Valtiontalous 2) Tulot Menot 3) Nettorahoitusylijäämä Vuosien talousnäkymät Kansainvälisen talouden lyhyen ajan näkymät ovat nyt poikkeuksellisen epävarmat. Yhdysvaltojen talouden kasvua hidastaa yksityisen sektorin tarve vahvistaa rahoitusasemaansa pitkään jatkuneen nopean ja osin velkavetoisen kasvuvaiheen jälkeen. Raha- ja finanssipoliittisesta elvytyksestä huolimatta Yhdysvaltojen talouskasvu pysynee ensi vuonna viime vuosia selvästi hitaampana. Japanin talouden rakenteellisten ongelmien hoitaminen parantaa pitemmän tähtäimen kasvunäkymiä. Tänä ja ensi vuonna Japanin talouskasvu pysynee kuitenkin hyvin heikkona. Euroalueen talouskasvu on myös hidastunut. On epätodennäköistä, että euroalueen talouskasvu elpyisi tänä tai ensi vuonna siten, että elpyminen pystyisi kumoamaan Yhdysvaltojen ja Japanin talouskasvun hidastumisen vaikutuksen kansainväliseen talouden ja maailmankaupan kehitykseen. Kolmen suuren talousalueen kasvun hidastuminen on jo vaikuttanut selvästi kehittyvien maiden muutenkin hauraalla pohjalla olevaan talouskasvuun. Samalla eräiden merkittävien kehittyvien maiden rahoitusongelmat ovat kärjistyneet. Kansainvälisen talouden hitaampi kasvu hillitsee inflaatiopaineita ja erityisesti raakaöljyn hinnan nousupaineet ovat vähentyneet. Kansainvälisen talouskehityksen kestävyyden kannalta on myös olennaista, että eräät keskeiset tasapainottomuudet ja rakenteelliset ongelmat ovat korjaantumassa. 1) Ml. velanhallinnan menot, jotka vuosien 2001 ja 2002 budjetissa sisältyvät valtionvelan vähentämiseen. 2) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi. 3) Ml. velanhallinnan menot, jotka vuosien 2001 ja 2002 budjetissa sisältyvät valtionvelan vähentämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Euroalueen talouskehitys Suomen talouskehitys Kokonaistuotanto Työllisyys Inflaatio Euroalueen talousnäkymät kääntyivät heikommiksi viime vuoden jälkipuoliskolla. Sen jälkeen kokonaistuotannon kasvuvauhti on euroalueella hidastunut ja kasvu näyttää pysyvän vaisuna ainakin kuluvan vuoden jälkipuoliskolle. Osittain syynä on ennakoitua syvempi ja pidempään jatkuva kasvun hidastuminen Yhdysvalloissa, mutta myös euroalueen sisäinen kasvu on osoittautunut odotettua heikommaksi. Tuotannon kasvu jää vuonna 2001 euroalueella keskimäärin noin kahteen prosenttiin. Vuoden 2002 näkymät eivät ole olennaisesti paremmat, eikä mitään suurta kasvun nopeutumista ainakaan vuositasolla ole näköpiirissä. Työllisyyden kohentuminen on alkuvuonna hidastunut ja työttömyyden väheneminen saattaa jo ennen kuluvan vuoden loppua pysähtyä. Kalliit öljytuotteet ja peruselintarvikkeet sekä heikko euro ovat nopeuttaneet hintojen nousua ja leikanneet kotitalouksien ostovoimaa. Hintatavoitteen ylittyminen on kaventanut Euroopan Keskuspankin mahdollisuuksia sopeuttaa rahapolitiikkaansa heikkeneviin talousnäkymiin. Inflaation nopeutuminen jäänee kuitenkin väliaikaiseksi, sillä sen ei odoteta heijastuvan tulevaan palkkakehitykseen. Veronalennukset ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen leikkaavat julkisen sektorin tuloja, mikä vaikeuttaa monessa maassa julkisille talouksille asetettujen tasapainotavoitteiden saavuttamista. Suomen talouskasvu on pitkään jatkuneen nousun jälkeen hidastunut selvästi. Tuleva kehitys riippuu ratkaisevasti Yhdysvaltojen meneillään olevan taantuman kestosta ja syvyydestä. Tämä ennuste perustuu näkemykselle, jonka mukaan USA:n talous toipuu vain hitaasti, jolloin myös taantuman vaikutukset euroalueeseen ja muihin vientimme kannalta tärkeisiin maihin muodostuvat aiemmin arvioitua tuntuvammiksi. Kokonaistuotannon kasvu vuosina muodostui vahvemmaksi kuin vuoden 2000 budjettia laadittaessa arvioitiin. Kokonaistuotanto lisääntyi yhteensä peräti kymmeneksen mainittujen kahden vuoden aikana. Kasvua piti yllä erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla talouskasvu on selvästi hidastunut teollisuustuotannon kasvuvauhdin hiipumisen myötä ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kokonaistuotanto oli jopa hieman alemmalla tasolla kuin viime vuoden lopulla. Suomen tärkeiden vientimaiden kehitys on osoittautumassa aiemmin arvioitua heikommaksi. Kokonaistuotannon tämän vuoden kasvuarvioita onkin alennettu loppukevään ennusteesta prosenttiyksiköllä 2,7 prosenttiin ja ensi vuoden arviota puolella prosenttiyksiköllä 2,5 prosenttiin. Riskinä on, että lähiajan talouskehitys muodostuu tässä arvioitua heikommaksikin. Työpaikkojen määrä lisääntyy vielä kuluvana vuonna liike-elämää palvelevissa toiminnoissa sekä julkisissa palveluissa ripeästi; sen sijaan ensi vuonna työpaikat lisääntynevät enää lähinnä julkisella sektorilla. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä nousee tänä vuonna 67,7 prosenttiin, mutta ensi vuonna enää vain hieman, arvion mukaan 0,2 prosenttiyksiköllä. Työvoiman tarjonta kasvaa kuluvana vuonna työikäisen väestön määrää nopeammin, mutta ensi vuonna tarjonnan ei enää uskota juuri lisääntyvän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna keskimäärin vielä lähes prosenttiyksiköllä eli 9 prosenttiin. Ensi vuoden aikana työttömyysaste ei arvion mukaan enää laske, vaikka se vuosikeskiarvona aleneekin jonkin verran. Hintojen nousuvauhti on kuluvan vuoden aikana hidastunut suunnilleen euroalueen keskimääräiselle tasolle. Keväällä jyrkästi kohonnut bensiinin hinta on kesän aikana selvästi laskenut. Asuntojen hintataso on pysynyt vakaana, ja korkojen lasku on osaltaan vähentämässä kustannuspaineita. Kuluttajahintaindeksi kohoaa kuluvana vuonna keskimäärin 2,7 %. Jos ulkoisista tekijöistä ei aiheudu uusia merkittäviä kustannus- tai hintapaineita, nousu hidastuu v edelleen ja jää alle 2 prosenttiin. Joulukuussa 2000 solmitun tulopoliittisen sopimuksen mukainen palkankorotuslinja näyttää toteutuneen varsin hyvin ja palkkaliukumat ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa kuluvana vuonna keskimäärin 4,3 % ja v runsaat 3 %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Ulkomaankauppa Yksityinen kulutus Investoinnit Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Vientinäkymät ovat kuluvan vuoden alussa synkentyneet nopeasti. Muutos on ollut jyrkin metsäteollisuudessa ja elektroniikkateollisuudessa. Kone- ja laivateollisuudessa vienti pysyy pitkäaikaisten sopimusten ja hyvän tilauskannan vuoksi vakaampana. Kaikkiaan viennin määrä kasvaa tänä vuonna enää 2½ % ja v %. Vientihintojen arvioidaan molempina vuosina laskevan; ensi vuonna viennin arvo supistuu. Tuonti lisääntyy hieman vientiä nopeammin. Kauppa- ja vaihtotaseen ylijäämät pysyvät edelleen tuntuvina, mutta niiden osuus bruttokansantuotteesta alkaa jo kuluvana vuonna supistua. Yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna 3 % eli hieman aikaisempia vuosia hitaammin. Kulutus kehittyi vuoden 2001 alkupuoliskolla muuten hyvin, mutta uusien autojen hankinnat vähenivät viidenneksen. Tästä syystä vuoden 2001 kulutuskasvu jää hitaammaksi kuin viime vuonna. Edellytykset kulutuksen nopeammallekin kasvulle ovat sinänsä suotuisat, sillä tuloratkaisujen ja veronkevennysten sekä inflaation hidastumisen vuoksi kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot lisääntyvät tänä vuonna 4 % ja ensi vuonna 3 %. Kun yksityisen kulutuksen kasvu jää ainakin tänä vuonna ostovoiman kasvua hitaammaksi, kotitalouksien säästämisaste nousee. Investoinnit ovat suhdannenäkymien heikkenemisestä huolimatta yhä kasvussa. Etenkin teollisuudella on kuluvana vuonna vireillä runsaasti investointihankkeita. Myös kasvukeskusten toimitilarakentaminen lisääntyy yhä. Ensi vuonna kansainvälinen epävarmuus alkaa kuitenkin hidastaa etenkin yritysten tuotannollisia rakennusinvestointeja. Asuntoinvestoinnit sekä maa- ja vesirakennusinvestoinnit pysyvät sekä tänä että ensi vuonna suunnilleen viimevuotisella tasolla * 2001** 2002** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. 116,0 120,5 131,7 138,2 143,0 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 5,3 4,2 5,7 2,7 2,5 Työttömyysaste, % 11,4 10,2 9,8 9,0 8,8 Työllisyysaste, % 64,1 66,0 66,9 67,7 67,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,4 1,2 3,4 2,7 1,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,8 4,7 5,5 5,2 5,0 Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet Julkisen talouden kestävyys ja rakennepoliittiset toimenpiteet Hallituksen talouspoliittisen linjan keskeisinä tavoitteina ovat työllisyyden parantaminen ja valtiontalouden vahvistaminen. Tältä pohjalta voidaan parhaiten torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä edistää kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta ja kannustaa ihmisten omaehtoista ponnistelua. Taloudellinen kasvu on välttämätöntä uusien työpaikkojen syntymiselle ja siksi Suomen on oltava kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille. Työllisyys on kohentunut kuluneen vuoden aikana edelleen. Ensi vuonna työllisyystilanteen ennustetaan paranevan vain vähän. Työllisyysasteen nousu kohti hallitusohjelmassa tavoiteltua 70 prosenttia hidastuu. Työttömyysaste uhkaakin jäädä lähes nykyiselle korkealle tasolle. Kansainvälisen talouden näkymien heikennyttyä ja talouskehityksen epävarmuuden lisäännyttyä ovat kotimaiset kasvu- ja työllisyysarviotkin alentuneet. Talouspolitiikan peruslinjassa pitäytyminen on nyt erityisen tärkeää. Hallitusohjelmassa korostetaan kestävän kasvun edellytysten parantamista markkinoiden toimivuutta sekä verotuksen ja sosiaalietuusjärjestelmän työllistävyyttä edistävillä rakenteellisilla uudistuksilla. Näistä uudistuksista ei nyt voida tinkiä. Suhdannetilanteeseen liittyvien epävarmuuksien ohella niiden merkitystä korostavat talouspolitiikan pidemmän ajan haasteet. Näköpiirissä oleva valtiontalouden heikkeneminen ei vaarantaisi julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä, mikäli tätä vahvistavien rakenteellisten uudistusten toteuttaminen voitaisiin varmistaa. Vaihtoehtona näille pitkäjänteisille toimille ovat ainoastaan menojen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Talouspolitiikan laajat suuntaviivat Finanssipolitiikan linja Finanssipolitiikan pidemmän aikavälin tavoite leikkaukset tai verojen korotukset. Valtiontalouden liikkumavara onkin riippuvainen siitä, miten pitkän ajan kestävyyden vahvistamisessa onnistutaan. Väestön ikärakenne muuttuu Suomessa parin lähivuosikymmenen aikana erityisen nopeasti. Eläkeikäisten suhde työikäiseen väestöön on kohoamassa nopeammin kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Varautuminen tähän kasvuedellytyksiä heikentävään ja julkisen talouden menopaineita lisäävään kehitykseen on välttämätöntä jo nyt. Korkean veroasteen alentaminen työllisyyden edellytysten parantamiseksi on edelleen tarpeen. Valtiontalouden ylijäämä on samalla kyettävä vakiinnuttamaan rakenteelliseksi, tavanomaiset suhdannevaihtelut kestäväksi tilaksi, mikä edellyttää tiukkaa menopolitiikkaa. Valtionvelan ja siitä aiheutuvan korkorasituksen alentaminen edelleen on tärkeää liikkumavaran luomiseksi, ikääntymiseen liittyvien sitoumusten täyttämiseksi, kasvuedellytysten parantamiseksi sekä heikompiin aikoihin ja häiriöihin varautumiseksi. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2001 laajat suuntaviivat yhteisön ja jäsenvaltioiden talouspolitiikalle. Siinä Suomelle osoitetut suositukset vastaavat hallituksen omia linjauksia. Suosituksissa painotetaan ylijäämäisen julkisen talouden merkitystä ja pitkän aikavälin kestävyyden merkitystä väestön ikääntyessä. Tämä edellyttää julkisen velan alentamisen lisäksi myös muita toimia, kuten ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähentämistä. Työ-, hyödyke- ja pääomamarkkinoilla on suositusten mukaan jatkettava uudistustyötä, joka tähtää näiden markkinoiden toimintakyvyn kehittämiseen. Myös näiltä osin Suomelle annetut suositukset ovat omaksuttujen tavoitteitten suuntaisia. Suomi on asettanut tavoitteekseen euroalueen talouspolitiikan yhteensovittamisen ja seurannan kehittämisen. Euroalueen jäsenvaltioilla on tässä yhteinen etu: yhteistyön avulla voidaan saavuttaa kasvun ja työllisyyden kannalta mahdollisimman suotuisat olosuhteet. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että vaalikauden kuluessa valtiontalouteen syntyy rakenteellinen rahoitusylijäämä ja valtion velka supistuu alle 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valtion menot pidetään hallitusohjelman mukaan koko vaalikauden ajan reaalisesti enintään vuoden 1999 varsinaisen talousarvion tasolla. Valtion talousarvioesitys noudattaa pidemmän ajan finanssipoliittista linjaa. Valtiontalouden vaikutukset kanavoituvat kansantalouteen monia väyliä myöten ja toivottujen vaikutusten aikaansaaminen edellyttää johdonmukaisuutta niin valtion taloustoimien mitoituksessa kuin jatkuvuudessakin. Finanssipolitiikassa on jo useiden vuosien ajan pyritty vahvistamaan valtiontalouden tasapainoa samanaikaisesti, kun verotusta keventämällä ja menoja tarkoituksenmukaisesti kohdistamalla pyritään parantamaan julkisen talouden rakenteellisia vaikutuksia kansantalouteen. Samaa linjaa jatketaan vuonna Valtiontalouden ylijäämän tulisi olla kuluvan vuosikymmenen aikana keskimäärin 1,5 2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta valtionvelka saataisiin alenemaan riittävästi julkisen talouden kestävyyden takaamiseksi myöhempinäkin vuosina. Tähän tasapainotavoitteeseen pääseminen lähivuosina on entistä epävarmempaa, mikä korostaa julkista taloutta vahvistavien rakenteellisten toimenpiteiden merkitystä. Kansantalouden tilinpidon mukainen valtion rahoitusylijäämä supistuu talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna bruttokansantuotteeseen suhteutettuna 0,5 prosenttiin kuluvalle vuodelle arvioidusta 1,9 prosentista. Vastaavasti koko julkisen talouden ylijäämä supistuu vuoden ,1 prosentista 2,6 prosenttiin vuonna Useat etenkin tulopuolen kertaluonteiset tekijät vaikuttavat vuoden 2001 ylijäämän tasoon. Talousarvioesityksen finanssipolitiikan linja tukee kotimaisen kysynnän kasvua. Julkisen talouden pidemmän ajan kestävyys edellyttää varovaisuutta veropolitiikan tavoitteiden toteutuksessa. Julkisen talouden tulopohjan epävakaus on lisääntynyt yhteisö-, myyntivoitto- ja työsuhdeoptioverotuottojen merkityksen kasvun myötä. Pörssikurssien Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Veropolitiikka ja työllisyysaste Menopolitiikan painopisteet Talousarvioesityksen vaikutus kuntien talouteen Kuntien talouden vakauttaminen rajut muutokset ja arvioitu talouskasvun heikkeneminen vuonna 2002 lisäävät epävarmuutta tulopohjan kehittymisestä. Hallitus ehdottaa kotitalouksien tuloverotuksen ja eräiden sosiaalivakuutusmaksujen keventämistä vuonna 2002 määrällä, joka vastaa noin ¾ prosenttia bruttokansantuotteesta. Näin jatketaan jo edellisen hallituksen aikana aloitettua verorasituksen alentamislinjaa. Työhön kohdistuvaa verotusta lievennetään kaikilla tulotasoilla, suhteellisesti kuitenkin hieman enemmän matalimpien tulojen osalta. Johdonmukaisella työn verotuksen keventämisellä voidaan askel askeleelta lisätä palkkatyön houkuttelevuutta. Näin parannetaan työllisyyttä sekä taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2001 vuosien menokehyksistä finanssipolitiikan linjan mukaisesti. Valtion menot ilman korkomenoja kohoavat hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti vuosina reaalisesti keskimäärin runsaat puoli prosenttia vuodessa vuoden 2000 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Pysyminen tässä menotavoitteessa vaatisi viime vuosina toteutunutta huomattavasti tiukempaa menokuria. Vuoden 2002 talousarvion menot ilman valtionvelan vähentämistä ovat kehyspäätöksen mukaan 34,2 mrd. euroa. Talousarvioesityksen vastaavat menot ovat 34,6 mrd. euroa. Viime hallituskaudella menopolitiikan keskeinen painopistealue oli tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen. Näin on vahvistettu edellytyksiä tulevalle reaalitulojen ja työllisyyden kasvulle. Tällä hallituskaudella on samoin perustein vuorossa koulutus. Kolmen vuoden aikana vuodesta 1999 alkaen, sijoitetaan miljardi euroa lisää koulutukseen. Suurimpia yksittäisiä päätöksiä ovat maksuttoman esiopetuksen aloittaminen, opetustoimen valtionosuuksien kasvattaminen ja korkeakoulujen rahoituksen vahvistaminen. Näillä toimilla parannetaan kestävän kasvun edellytyksiä osaamispääomaa kasvattamalla. Toinen tärkeä painopiste on köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä sosiaalisen koheesion vahvistaminen. Pidemmän päälle parasta köyhyyden ja syrjäytyneisyyden ehkäisyä on työllisyyden paraneminen. Hallitus on edeltäjänsä tapaan pyrkinyt määrätietoisesti lisäämään työllistyvyyttä mm. keventämällä työn verotusta ja suuntaamalla suhteellisesti suurimmat veronkevennykset matalimmille tulotasoille. Nämä toimenpiteet ovat keskeinen osa hallituksen politiikkaa köyhyyden ja syrjäytyneisyyden ehkäisemiseksi. Köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna. Talousarvioesitys vaikuttaa kunnallistalouteen valtionosuuksia ja -avustuksia sekä veroperusteita koskevien muutosten sekä arvonlisäveropalautusten takaisinperinnän lopettamisen kautta. Hallitus ehdottaa useita kunnallistalouteen ja kuntien ja valtion taloussuhteisiin vaikuttavia uudistuksia. Valtion toimenpiteet vahvistavat kunnallistaloutta vuonna 2002 nettomääräisesti 249 milj. eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Uudistukset tasoittavat kuntien välisiä taloudellisia eroja vähentävät kuntien tulopohjan suhdanneherkkyyttä, kun kuntien tulojen riippuvuus yhteisöverokehityksestä vähenee. Kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmästä luovutaan ja samalla kuntien suhdanneherkkiä yhteisöverotuloja vähennetään. Uudistuksen yhteydessä valtionosuudet vähenevät, kun arvonlisävero poistuu valtionosuuksien perusteena olevista kustannuspohjista. Lisäksi uudistuksen yhteydessä otetaan verotuksen neutraalisuuden parantamiseksi käyttöön laskennallinen palautus yksityiseltä sektorilta ostettuihin verottomiin toimintoihin sisältyvästä piilevästä verosta. Osana kunnallistalouden vakauttamista verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus uudistetaan kumoamalla säännös, jonka mukaan verotulojen perusteella tehtävä tasausvähennys on enintään 15 % kunnan laskennallisesta verotulosta. Tasausjärjestelmää käsitellään tarkemmin sisäasiainministeriön pääluokan luvussa 97. Kattosäännöksen poistamisesta johtuva valtionosuuksien vähennys kompensoidaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisäämällä. Yleisen valtionosuuden saaristo- ja syrjäisyyslisien kertoimia Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Valtionosuudet Harkinnanvaraiset avustukset korotetaan kustannusneutraalisti yleisen valtionosuuden perusosaa alentamalla. Lisäksi edistetään kuntien yhdistymistä tarkistamalla yhdistymisavustuksen määräytymisperusteita ja säätämällä yhdistymistä kannustavien investointi- ja -kehittämishankkeiden perusteista. Kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi päätettyjen toimenpiteiden vaikutus kuntien ja kuntayhtymien rahavirtoihin: -ALV-palautukset +925 milj. euroa -ALV-takaisinperintä (kaksi kuukautta) -147 milj. euroa -valtionosuusvähennys kustannuspohjista -153 milj. euroa -laskennallinen palautus piilevästä verosta +34 milj. euroa -yhteisöverokuittaus -534 milj. euroa -15 prosentin kattosäännön poiston vaikutus tasauksiin -79 milj. euroa -sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet +79 milj. euroa -muutokset yhteensä +125 milj. euroa Talousarvioesityksessä ehdotetaan ansiotulojen verotukseen kevennyksiä, jotka vähentävät kuntien verotulojen kassakertymää 127 milj. euroa. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksun alennus parantaa kuntien taloutta 61 milj. eurolla. Valtionosuuslainsäädännön mukaisen kolmelle vuodelle jaksotetun täysimääräisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeinen erä aikaistetaan vuodelta 2003 maksettavaksi vuonna Tarkistus lisää valtionosuuksia 305 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 253 milj. euroa. Lisäksi valtionosuuksia tarkistetaan valtionosuuslainsäädännön mukaisesti puolella arvioidusta täydestä kustannustason muutoksesta, mikä lisää kuntien valtionosuuksia 77 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 69 milj. euroa. Kuntien menoja ja valtionosuuksia lisäävät muun muassa esiopetusuudistuksen täysimääräinen voimaantulo, opettajien eläkemaksun asteittainen voimaantulo, hammashuollon laajennus sekä köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaan liittyvät kuntouttavaa työtoimintaa, toimeetulotuen ja ansiotulojen yhteensovituksen lieventämistä, ehkäisevän toimeentulotuen lisäämistä sekä mielenterveyspalveluja ja päihdeäitien hoidon tehostamista koskevat toimenpiteet. Kuntien toimeentulotukimenoja ja valtionosuuksia puolestaan alentavat köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaan liittyvät työmarkkinatuen lapsikorotusten ja asumistuen normivuokrien korotus. Hyvinvointipalvelujen edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 74 milj. euroa ja huumeiden käyttäjien hoitoon ohjataan 8 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin ehdotetaan 50 milj. euroa, mikä on 8 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Valtionosuuksien siirtymätasauksia ei makseta enää vuonna 2002, mikä vähentää valtionosuuksia 8 milj. euroa. Taulukko 4. Kuntien valtionavut valtion talousarviossa, käyttötalous milj. euroa Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen SM OPM, ml. veikkausvoittovarat, siitä kuntayhtymien yksikköhintarahoitus (713) (823) (909) STM Laskennalliset valtionosuudet yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Muut valtionavut SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus SM, kuntien yhdistymisavustukset OPM, harkinnanvaraiset avustukset OPM, ammatillinen lisäkoulutus OPM, kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö STM, erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) STM, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) STM, lastensuojelu STM, lasten ja nuorten psykiatria STM, huumeiden käyttäjien hoito TM, työllistämistuki kunnille TM, kuntouttava työtoiminta Muut Muut Valtionavut yhteensä Taulukko 5. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kunnallistalouteen, milj. euroa, muutokset vuodesta 2001 vuoteen 2002 menot tulot 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset verotulotasausten muutos -96 siirtymätasausten muutos -8 harkinnanvarainen avustus -8 kuntien yhdistymisavustukset -1 hätäkeskusten siirto valtiolle -6-6 opettajien eläkemaksu esiopetus OPM aikuisten hammashuolto perustamishankkeet OPM -12 perustamishankkeet STM -10 loppuerät OPM -25 omaishoitajia koskevat uudistukset mielenterveyslain pakkotoimet sosiaalialan osaamiskeskukset +3 työllistämistuki kunnille Köyhyyden ja syrjäytyneisyyden torjunta: kuntouttava työtoiminta STM kuntouttava työtoiminta TM ehkäisevä toimeentulotuki toimeentulotuen ja ansiotulojen yhteensovitus edellisen vaikutus verotuloihin +3 asumistuen normivuokrien korotus -8-2 työmarkkinatuen lapsikorotus -7-2 mielenterveyspalvelut Kunnallistalouden vakauttamistoimenpiteet: STM:n valtionosuuksien korotus +67 alv:n poistuminen kustannuspohjista STM ja OPM -153 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Hyvinvointipalvelujen edistäminen (EK-ryhmät): STM:n valtionosuuksien korotus +74 huumeiden käyttäjien hoito Yhteensä Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (loput täysimääräisestä tarkistuksesta): OPM, josta 224 kunnat 77 % 172 yksityiset 23 % 52 STM 81 Yhteensä, 305 josta kunnat Indeksikorotukset 1,5 % (puolet täysimääräisestä 2,4 %:n kust.tason noususta v = 1,2 % ja v korjaus 0,3 %) OPM, josta 35 kunnat 77 % 27 yksityiset 23 % 8 STM 40 SM 2 Yhteensä, 77 josta kunnat Verotuksen ja sotumaksujen muutokset Ansiotulovähennyksen muutos -127 alv-takaisinperintä -738 alv-laskennallinen palautus piilevästä verosta +34 Yhteisöveron jako-osuuden muutokset alv-kuittaus, (-12,03 %-yks.) 37,25 % => 25,22 % -534 rahoitussuhteiden muutos (-1,13 %-yks.) => 24,09 % -50 verotulotasauksen muutos, (-1,96 %-yks. v => -0,76 %-yks. v. 2002) => 23,33 % (arvio) +78 Kansaneläkemaksun alennus (0,75 %-yks.) 3,15 % => 2,40 % -61 Yhteensä Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä Nettovaikutus ilman indeksikorotusta indeksikorotukset mukaan lukien Vuonna 2000 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli 1,7 mrd. euroa ja parani 131 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate ylitti käyttöomaisuuden poistot ja riitti myös nettoinvestointien rahoittamiseen. Vuonna 2001 vuosikate heikkenee, mutta riittää käyttöomaisuuden poistojen rahoittamiseen. Vuonna 2002 kuntien verotulot supistuvat veropohjan heikkenemisen ja kuntien yhteisöveron jako-osuuden alenemisen vuoksi. Kuntien taloutta vahvistavat kuitenkin valtionosuuksien kasvu ja arvonlisäveropalautusten takaisinperinnän poistuminen. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan lähes 4 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketun vuosikatteen sekä tilivuoden tuloksen arvioidaan paranevan. Kuntien investointien taso pysyy edelleen korkeana ja kuntien rahoitustaseissa ei ole odotettavissa merkittävää heikkenemistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Taulukko 6. Kuntatalouden kehitys vuosina , kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa 4) Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valtionosuudet Muut rahoituserät, netto Vuosikate Satunnaiset erät, netto Investoinnit, netto Ylijäämä (= ) Poistot käyttöomaisuudesta Vuosikate - poistot Lainakanta Kassavarat Nettovelka (= ) Julkisen sektorin talouskehitys kansantalouden tilinpidon mukaan Taulukko 7. Julkinen talous Vuonna 2000 julkisen talouden tulot kasvoivat ennätysvauhtia, noin 12 % edellisestä vuodesta, ja rahoitusylijäämä nousi 6,9 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen. Valtionhallinnon vahvan rahoitusaseman ansiosta valtionvelkaa pystyttiin lyhentämään, ja koko julkinen velka aleni 44 prosenttiin kokonaistuotannosta. Julkisen talouden kehityksen taustalla oli monia tekijöitä. Yritysten hyvä kannattavuus ja osakekurssien kohoaminen johtivat yhteisöverotuoton ja ansiotuloveroprosenttien mukaan verotettavien optiotuloverojen nopeaan kasvuun. Myös työllisyyden yleinen parantuminen kasvatti tuntuvasti välittömän verotuksen tuottoa. Valtio sai pörssikurssien toteutuneen nousun vuoksi aiempaa runsaammin verotuloja luovutusvoitoista, ja myös osinkotulot nousivat tavanomaista suuremmiksi. Veroaste nousi vuonna 2000 verokevennyksistä huolimatta ½ prosenttiyksikköä 46,9 prosenttiin. Julkisyhteisöjen menot eivät juurikaan kasvaneet reaalisesti vuodesta 1999, mihin vaikutti tiukan menolinjan ohella mm. työttömyydestä aiheutuneiden menojen ja korkomenojen väheneminen. Julkiset kulutusmenot kasvoivat reaalisesti ½ prosenttia. Vuonna 2001 julkisen talouden rahoitusylijäämä supistuu 4,1 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen. Tähän vaikuttavat tulojen kasvuvauhdin jyrkkä hidastuminen, ja toisaalta menojen kasvun nopeutuminen. Julkisen talouden rahoitusylijäämä on kuitenkin kansainvälisesti tarkasteltuna edelleen erinomaisella tasolla. Julkisyhteisöjen velka suhteessa kokonaistuotantoon alentuu vuoden lopulla 42 prosenttiin. Vaalikauden toistaiseksi suurimmat tuloverokevennykset yhdessä inflaatiotarkistuksen ja sosiaalivakuutusmaksualennusten kanssa, yhteensä noin yksi mrd. euroa, osuivat ajoitukseltaan sopivasti suhdannetilanteeseen ja veroaste alenee tänä vuonna noin 44 prosenttiin. Julkiset kokonaismenot lisääntyvät arviolta runsaat 4 %. Kulutusmenot kasvavat viime vuodesta reaalisesti noin 1½ prosenttia Julkiset menot, % BKT:sta 53,2 52,1 48,7 48,5 48,2 Veroaste, % BKT:sta 46,1 46,2 46,9 44,0 42,6 4) Tässä kuntatalouden kehitystä tarkastellaan kuntien tilinpidon mukaisin käsittein. Luvussa 3.3 kuntataloutta tarkastellaan kansantalouden tilinpidon mukaisin käsittein. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 1,3 1,9 6,9 4,1 2,6 valtionhallinto -1,5-0,7 3,5 1,9 0,5 paikallishallinto -0,3-0,3 0,1-0,6-0,6 työeläkelaitokset 3,2 2,8 3,1 2,7 2,6 muut sosiaaliturvarahastot -0,1 0,1 0,2 0,1 0,0 Julkisyhteisöjen velka 5) mrd. euroa 56,6 57,0 58,1 58,0 60,5 % BKT:sta 48,8 47,3 44,1 42,0 42,3 Valtionvelka mrd. euroa 69,8 68,1 63,4 60,2 60,2 % BKT:sta 60,2 56,5 48,2 43,6 42,1 Vuonna 2002 talouskasvu hidastuu edelleen, minkä vuoksi julkisen talouden rahoitusylijäämä supistuu tästä vuodesta. Koko julkisen talouden ylijäämä on kansainvälisesti verrattuna edelleen hyvällä tasolla. Julkisen velkaantuneisuuden aleneminen pysähtyy, kun valtion budjettiylijäämä jää niukaksi ja velan lyhennykset supistuvat aiemmista vuosista ja työeläkelaitokset siirtävät sijoituksiaan valtion obligaatioista muihin kohteisiin. Verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen kevennykset ovat noin ¾ prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisten kokonaismenojen kasvu hidastunee jonkin verran tästä vuodesta. Valtionhallinto Kansantalouden tilinpidon käsitteiden mukaan laskettuna valtiontalous kääntyi v lähes vuosikymmenen kestäneen alijäämäkauden jälkeen vahvasti rahoitusylijäämäiseksi. Valtionhallinnon rahoitusylijäämä suhteessa kokonaistuotantoon oli 3,5 %. Valtion tulot lisääntyivät kuudenneksen edellisestä vuodesta, mutta kokonaismenojen kasvu jäi puoleen prosenttiin. Valtionvelkaa lyhennettiin 4,5 miljardilla eurolla. Valtion tulot kääntyvät laskuun tänä vuonna erityisesti yhteisöveron tuoton supistuessa, ja kun viime vuotta koskevat erityistekijät poistuvat (ks. luku 4). Valtion menojen kasvuvauhti nopeutuu 3 4 prosenttiin pääosin tulonsiirtojen kasvun vuoksi. Muun muassa tulonsiirrot kunnille kasvavat valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen ja palvelujen laajentamisen vuoksi selvästi enemmän kuin viime vuosina. Valtion kulutusmenojen arvioidaan kasvavan määrältään vain vähän ja investoinnit jäänevät lähes ennalleen. Korkomenojen alentuminen jatkuu velan käännyttyä pari vuotta sitten laskuun. Valtionvelan lyhennyksiin on vuodelle 2001 budjetoitu 3,5 mrd. euroa, ja velka suhteessa kokonaistuotantoon alenee arviolta 43½ prosenttiin. Omaisuuden myyntituloilla korjattuna valtionvelka alittaa niukasti 50 prosentin tason suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion tulot jäävät v suunnilleen edellisvuotiselle tasolle. Yhteisöveron tuotto vähenee edelleen, ja veropohjan kehitys on muutenkin edellisvuosia heikompi. Vuonna 2002 menot yhteensä lisääntyvät 5 prosenttia, josta puolet aiheutuu budjettiteknisestä muutoksesta 6). Muutos nostaa laskennallisesti valtion tulonsiirtoja kunnille 0,8 mrd. euroa. Valtionhallinnon rahoitusylijäämä alenee v noin 0,5 prosenttiin kansantuotteesta. Talousarvioesityksen nettokuoletuksilla valtionvelka alenisi vuoden 2002 loppuun mennessä 42 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Paikallishallinto Kansantalouden tilinpidon käsittein laskettuna kuntien ja kuntayhtymien taloustilanne kohentui vuonna 2000 selvästi ja rahoitusasema kääntyi ylijäämäiseksi kolmen edellisen alijäämävuoden jälkeen. Edellisvuodesta kuntien rahoitusasema kohentui noin 470 milj. 5) EU:n tilinpitosuositusten mukainen julkinen bruttovelka 6) Valtio luopuu v arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta ja samalla valtion osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan. Kansantalouden tilinpidossa kirjausmenettely poikkeaa budjettikäytännöstä. Tilinpidossa kuntien saamat arvonlisäveropalautukset kirjataan takaisinperinnän poistuttua laskennallisiksi tulonsiirroiksi valtiolta kunnille. Uudistus ei vaikuta viivästysvaikutuksia lukuun ottamatta sektoreiden tasapainoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Työeläkelaitokset Kansaneläkelaitos ja työttömyysturvarahastot eurolla. Kuntien verotulot lisääntyivät lähes 11 prosentilla. Erityisesti yhteisöverojen tuoton kasvu oli ennakoitua suurempaa. Kuntien menot lisääntyivät selvästi edellisvuodesta, joskin reaalikasvu jäi vähäiseksi. Vuonna 2001 kunnallistalouden rahoitusasema heikkenee viime vuoteen verrattuna veropohjan heikkenemisen vuoksi. Erityisesti yhteisöveron tuotto jää selvästi viime vuotista pienemmäksi. Kuntien menojen kasvu jatkuu nopeana ja kulutusmenojen arvioidaan lisääntyvän reaalisesti noin 2 prosenttia. Kuntien investointien odotetaan pysyvän korkealla tasolla korvausinvestointien suuren tarpeen takia. Kokonaisuutena kuntatalouden tasapaino heikkenee, mutta lainakannassa tai kassavaroissa ei odoteta tapahtuvan oleellisia muutoksia. Vuonna 2002 kuntien menojen kasvu jatkuu lähes yhtä nopeana kuin kuluvana vuonna. Kuntien investointien arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla, vaikka muuttoliikkeestä aiheutuvat investointipaineet hellittävät. Kuntien kulutusmenojen arvioidaan kasvavan reaalisesti noin 1½ prosenttia lisääntyneiden palveluvelvoitteiden ja kuntien omaehtoisten menolisäysten vuoksi. Kuntien verotulojen kasvu hidastuu edelleen. Kaiken kaikkiaan paikallishallinnon rahoitusasema pysyy vakaana, mikä vähentää kuntien lainanottotarvetta ja ylläpitää hyvää kassatilannetta. Vuonna 2000 työeläkelaitokset maksoivat eläkkeitä yhteensä 8,7 mrd. euroa. Nopeimmin lisääntyivät osa-aika- ja työttömyyseläkkeet. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä oli 4,1 mrd. euroa, 3,1 % BKT:sta, ja sijoitusten markkina-arvo vuoden lopussa 71 mrd. euroa, 54 % BKT:sta. Työeläkelaitokset lisäsivät merkittävästi sijoituksiaan ulkomaille, pääosin euromääräisiin joukkovelkakirjoihin. Vuonna 2001 työeläkemenot kasvavat 7 prosentilla. Työeläkkeiden indeksikorotus oli keskimäärin 4,1 %. Nopeimmin, noin viidenneksen, lisääntyy osa-aikaeläkeläisten määrä. Vanhuuseläkettä saavien määrä kasvaa parin prosentin vauhdilla. Työttömyyseläkkeiden pitkään jatkunut kasvu näyttäisi vähitellen laantuvan. Myös vuotiaiden virtaus työttömyysturvan lisäpäiville on hidastumassa, virtausta ovat vähentäneet hyvä työllisyystilanne, osa-aikaeläkkeiden yleistyminen sekä vuoden 2000 varhaiseläkeuudistus. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä supistuu edellisvuosia suurempien indeksikorotusten ja TEL-maksuperusteiden alennusten takia 3,7 mrd. euroon, 2,7 prosenttiin kokonaistuotannosta. Vuonna 2002 työeläkemenojen kasvuvauhti hieman hidastuu edellisvuotta pienempien indeksikorotusten takia. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä kääntynee kasvuun supistuttuaan yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lähtien; työkyvyttömien määrää lisää väestön ikärakenteen muutos. Vuonna 2002 työeläkelaitosten rahoitusylijäämä on 3,8 mrd. euroa, 2,6 % BKT:sta. Nyt kerättävillä ylijäämillä varaudutaan eläkemenojen nopeaan kasvuun, kun suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle. Rahastoinnin ansiosta eläkemaksut nousevat tulevaisuudessa merkittävästi vähemmän kuin eläkemenot. Vuonna 2000 kansaneläkelaitos ja työttömyysturvarahastot (sotu-rahastot) maksoivat kotitalouksille sosiaaliturvaetuuksia 9,5 mrd. euroa, mikä oli 0,3 mrd. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sotu-rahastojen ylijäämä oli 0,2 mrd. euroa, 0,2 % BKT:sta. Ylijäämä kerättiin työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuriin. Vuonna 2001 sotu-rahastojen kotitalouksille maksamien avustusten ja etuuksien yhteismäärä pysyy lähes edellisen vuoden tasolla. Työttömyysvakuutusrahastoon kerättävä suhdannepuskuri täyttyi etuajassa. Vuonna 2002 sotu-rahastojen maksamat etuudet ja avustukset kotitalouksille lisääntyvät 0,2 mrd. euroa. Sotu-rahastojen merkittävimmät rahoituslähteet ovat sosiaaliturvamaksut ja valtion budjettirahoitus. Vakuutusmaksutuloja arvioidaan kertyvän 4,9 mrd. euroa, eli lähes 6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Valtion talousarviosta rahoitetaan menoja 5,7 mrd. eurolla ja arvonlisäveron tuotolla 0,7 mrd. eurolla. Kunnat rahoittavat Kansaneläke- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina ) Tunnus laitoksen hallinnoiman kotihoidon tuen 0,4 mrd. euroa vuodessa. Sotu-rahastojen talous on tasapainossa vuonna Vuonna 2002 sosiaaliturvarahastot työeläkelaitokset, kansaneläkelaitos ja työttömyysturvarahastot maksavat etuuksia ja avustuksia kotitalouksille yhteensä 20,9 mrd. euroa, mikä kansantuloon suhteutettuna on 18 %. Vastaava suhdeluku oli laman syvimmässä vaiheessa vuonna 1993 runsas 10 prosenttiyksikköä korkeampi. Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa talousarviossa. Tuloista noin 86 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Tuloveroja arvioidaan vuonna 2002 kertyvän 5,8 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Vuoden 2002 tuloverokertymään sisältyy noin 530 milj. euroa valtion yhteisöveron jako-osuuden korotusta, jolla kompensoidaan kuntien arvonlisäveropalautusten takaisinperinnästä luopuminen. Toisaalta sekalaiset tulot vähenevät, kun arvonlisäveronpalautukset jäävät tuloutumatta. Valtion omaisuuden myyntituloiksi on merkitty vakiintuneesti 420 milj. euroa. Osasto v tilinpäätös milj. v varsinainen talousarvio milj. v esitys milj. Muutos milj. % 11. Verot ja veronluonteiset tulot Sekalaiset tulot Korkotulot ja voiton tuloutukset Lainat Tulot yhteensä Vero- ja maksupolitiikan päälinja Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot Yhteisövero Hallitusohjelman mukaisesti talouskasvun ja työllisyyden kohenemisen edellytyksiä parannetaan suuntaamalla verojen ja veronluonteisten maksujen kevennyksiä ansiotuloihin ja välillisiin työvoimakustannuksiin. Hallitus sitoutui saavutettuun tulopoliittista sopimusta koskevaan neuvottelutulokseen liittyen keventämään tuloverotusta yhteensä 640 milj. eurolla. Tämän lisäksi tuloverotusta kevennetään noin 25 milj. eurolla. Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, asteikon alin tuloraja nostetaan euroon. Näiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena valtion tuloverotus kevenee vuositasolla noin 463 milj. eurolla. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä muutetaan siten, että veronkevennys on yhteensä noin 195 milj. euroa vuositasolla. Eläkkeensaajien korotettua sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,8 prosenttiyksiköllä. Veroaste alenee keskituloisilla palkansaajilla runsaalla prosenttiyksiköllä, aleneman painottuessa pieni- ja keskituloisiin. Ansiotulovähennyksen muutos pienentää kuntien ja seurakuntien verotuloja. Kuntien osalta tulojen menetys on yhteensä noin 170 milj. euroa vuositasolla ja seurakuntien osalta 11 milj. euroa vuositasolla. Hallitus lieventää ansiotulovähennyksen korotuksen vaikutuksia kuntien ja seurakuntien talouteen alentamalla kuntien ja seurakuntien työnantajien kansaneläkemaksua 0,75 prosenttiyksiköllä ja korottamalla kirkon osuutta yhteisöveron tuotosta 1,70 prosenttiin. Hallitus ehdottaa toteutettavaksi toimenpidekokonaisuuden, jolla lisätään kunnallistalouden vakautta ja tasataan kuntien välisiä taloudellisia eroja. Toimenpidepaketti on kuvattu luvussa 3.2. Valtion tuloihin toimenpiteet vaikuttavat niin, että valtion osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 13,16 prosenttiyksiköllä ja valtio ei peri enää kunnilta takaisin niille ja kuntayhtymille maksettuja arvonlisäveron palautuksia. Takaisin perimättä jäävät arvonlisäveron palautukset ovat v arviolta 925 milj. euroa. Tulopoliittisessa sopimuk- 7) Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Muut verot Verolainsäädäntö euroaikaan Verotuloarviot sessa päätetyn mukaisesti valtion yhteisövero-osuutta alennetaan kirkon hyväksi 0,07 prosenttiyksiköllä. Näiden toimenpiteiden seurauksena valtion osuus yhteisöverosta nousee 74,21 prosenttiin. Vuositasolla valtion yhteisöverotulot lisääntyvät 705 milj. euroa. Raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä sekä pelikasinotoiminnasta maksettavaa arpajaisveroa ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 5 prosentista 6 prosenttiin. Hallitus antaa esityksen tonnistoverolaiksi. Esityksen mukaan varustamot voivat tietyin edellytyksin valita tulon verottamisen asemasta alusten vetoisuuden perusteella maksettavan tonnistoveron. Pienvoimaloille suunnattua verotukea esitetään jatkettavaksi. Hallitus selvittää vuoden 2002 kehyskäsittelyyn mennessä, miten energiaveroja käytetään ohjauskeinona Kioton pöytäkirjaan liittyvien sitoumusten toteuttamiseksi vuoteen 2010 asti Suomen kansallisen ilmasto-ohjelman mukaisesti. Verolainsäädäntöön sisältyvät markkamäärät muutetaan euroiksi ja senteiksi. Markkamääräiset veroperusteet muutetaan lähimpään euromäärään kuitenkin siten, että laissa pyöreiksi tarkoitetut määrät pyöristetään myös euroina. Useimmissa tapauksissa muutokset toteutetaan verovelvolliselle edullisella tavalla. Pyöristys vähentää kaikkia verotuloja yhteensä muutamalla miljoonalla eurolla. Verokertymiin vaikuttavat olennaisesti sekä veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys että veroperusteiden muutokset. Veronalaisten tulojen ja veropohjan muutokset riippuvat koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvaa, kun kotitalouksien ja yritysten tulot kasvavat. Hyödyke- ja tuoteverojen kasvu riippuu kotitalouksien kysynnästä ja hyödykkeiden hintakehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevaan taloudelliseen katsaukseen sisältyvistä arvioista ja ennusteista. Taulukko 9. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä muutos, % vuodessa Valtionveron alaiset ansio- ja pääomatulot 7,1 7,2 3,7 2,8 Palkka- ym. tulot 6,6 7,2 5,0 3,7 Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 1,7 1,7 3,9 3,6 Kotitalouksien yrittäjä- ja pääomatulot 30,7 20,1-6,0-5,5 Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 4,7 6,4 5,5 5,0 Arvonlisäveron pohja 5,5 6,0 5,7 5,0 Henkilöautojen ensirekisteröinnit 8,2-1,3-20,2-0,5 Bensiinin kulutus 2,6-3,4-3,5 3,0 Dieselöljyn kulutus 7,2 2,4 1,0 3,0 Sähkön kulutus 2,1-2,2 7,0 0,0 Verollisen alkoholin kulutus/myynti 2,4-1,7 4,0-1,8 Kuluttajahintaindeksi 1,2 3,4 2,7 1,7 Tulo- ja varallisuusvero Tulo- ja varallisuusveron kertymäksi v arvioidaan milj. euroa. Siitä kotitaloudet maksavat vajaat kaksi kolmasosaa ja yritykset yhteisöverona runsaan kolmasosan. Valtionveronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan lisääntyvän vajaat 3 prosenttia v Veronalaisista tuloista palkkatulot ovat reilut 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehitys on etenkin pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa verotulojen kannalta. Ansiotulojen kasvu vuonna 2002 hidastuu 3,7 prosenttiin. Hidastuminen johtuu osittain siitä, että työsuhdeoptiotulojen oletetaan vähenevän kuluvan vuoden tasosta. Palkkasumma, jossa työsuhdeoptiotulot eivät ole mukana, kasvaa noin 4 %. Tulonsiirroista eläketulot lisääntyvät 5 % ja yhteenlasketut muut veronalaiset sosiaaliturvaetuudet vähenevät hieman. Ansioeläkkeiden indeksikorotusten vaikutus on noin 3 % ja kansaneläkkeiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 indeksikorotus 2,4 %. Eläkkeensaajien määrän kasvu ja eläkkeiden tason nousu, kun uudet alkavat eläkkeet ovat suurempia kuin eläkkeet keskimäärin, kasvattavat eläketuloja noin pari prosenttia vuodessa. Muihin veronalaisiin sosiaalietuuksiin kuuluvat mm. työttömyysturvaetuudet, joiden saajien määrä vähenee hiukan edelleen. Myös lasten kotihoidon tukea ja vanhempain päivärahaa saavien määrät hieman vähenevät. Sairauspäivärahojen saajien määrä kasvaa. Perustemuutokset ja etuuden perusteena olevan ansiotason nousu lisäävät saajaa kohden laskettuja muita veronalaisia sosiaalietuuksia parin prosentin verran. Kotitalouksien yrittäjä- ja erityisesti pääomatulot ovat kasvaneet paljon sekä kotitalouksien lisääntyneen sijoitustoiminnan seurauksena että sijoitusten hyvien tuottojen ja myyntivoittojen ansiosta. Tänä vuonna pääomatulojen kasvun odotetaan jo pysähtyvän ja pääomatulojen kääntyvän laskuun. Vuonna 2002 pääomatulot vähenevät edelleen. Työsuhdeoptiotulojen ja pääomatulojen kasvun kääntyminen laskuun vaikuttaa verotulojen kassakertymään viiveellä, koska suuri osa niiden perusteella maksettavista veroista suoritetaan jäännösveroina 1 2 vuoden kuluttua tulonmuodostumishetkestä. Verotulojen kassa-arviossa on otettu huomioon ennakkoperinnän muutos, jossa luonnollisille henkilöille määrättyjen suurien lähinnä työsuhdeoptioista ja luovutusvoitosta kertyvien jäännösverojen korko nostetaan yhteisökoron tasolle. Nykyisillä viitekoroilla korko nousisi kahdesta kuuteen prosenttiin. Koron nousun seurauksena verotulojen ennakkoperintä tehostuu ja verojen kassakertymä kasvaa erityisesti v. 2002, kun koron alaisista jäännösveroista nykyistä suurempi osa maksetaan ennakon täydennysmaksuina. Yhteisöverotuotot ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Kehityksen taustalla on ollut sekä yritysten hyvä normaalin elinkeinotoiminnan tuotto että kertaluonteiset osakeomistusten realisoinnit ja yritysjärjestelyt sekä niihin liittyvät myyntivoitot. Vuoden 2000 kassakertymiin vaikuttivat myös poikkeuksellisen suuret ennakkojen täydennykset vuodelta Teollisuusyritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet vuoden 2000 loppupuoliskolta lähtien. Talouden kasvun hidastuminen, kustannusten nousu ja kiristynyt kansainvälinen kilpailu heikentävät yritysten tuloksia ja riski verotuottojen pienenemiseen tätä kautta on ilmeinen tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Tulo- ja varallisuusvero, milj. euroa ,8 Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot ,0 Yhteisöverot ,1 Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot ,1 Liikevaihtoon perustuvat verot Liikevaihtoon perustuvien verojen tuotoksi arvioidaan yhteensä milj. euroa. Tästä arvonlisäveron osuus on 96 %, eli milj. euroa. Laskennallisesta arvonlisäveropohjasta noin prosenttia on yksityistä kulutusta. Kulutuksen lisäksi veropohjaan kuuluvat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituotekäyttö ja investoinnit. Lisäksi omana eränään on yritysautojen vähennysoikeuden rajoituksen arvonlisäveropohja. Vuonna 2002 veropohja kasvaa noin 5 % tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Liikevaihtoon perustuvat verot, milj. euroa ,9 Arvonlisävero ,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 Valmisteverot Valmisteveroja arvioidaan v kertyvän yhteensä milj. euroa, eli hieman vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Yli puolet valmisteveroista on energiaveroja. Energian kulutettuihin määriin perustuvan veron tuotto kasvaa hieman. Vaikka energia-aineiden, kuten öljytuotteiden, maailmanmarkkina- ja kuluttajahinnat pysyvät edelleen korkeina, merkittävimpien tuotteiden kulutus on viimeaikaisten hintashokkien jälkeen kääntynyt jo lievään kasvuun. Energiaverosta kolme neljäsosaa kertyy liikenteestä (moottoribensiinin ja dieselöljyn vero) ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotannosta. Moottoribensiinin ja dieselöljyn kulutuksen arvioidaan lisääntyvän ensi vuonna 3 %. Muiden energia-aineiden kysyntäkuva on liikennepolttoaineita epäyhtenäisempi: maakaasun ja kevyen polttoöljyn kulutus kasvaa, sähkön kulutus pysyy tämänvuotisella tasolla ja polttoturpeen, kivihiilen ja raskaan polttoöljyn kysyntä vähenee. Kulutuksen rakennemuutos tukee hiilidioksidipäästöjen vähentämistä lähemmäksi normitasoja. Muita merkittäviä valmisteveroja ovat tupakka- ja alkoholijuomavero. Niitä arvioidaan kertyvän yhteensä milj. euroa, eli noin 4 % vähemmän kuin tänä vuonna. Tupakkaveron kertymän arvioidaan pienenevän runsaat 7 %, mikä johtuu lähinnä savukkeiden myynnin vähenemisestä. Myös alkoholin verollisen myynnin arvioidaan vähenevän noin 2 % tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Valmisteverot, milj. euroa ,3 Energiaverot/Polttoaineverot ,2 Muut verot ja veronluonteiset tulot Muita veroja ja veronluonteisia tuloja arvioidaan kertyvän v yhteensä milj. euroa, mikä on 3,3 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Euromääräisesti suurimmat verot liittyvät liikenteeseen: autoveroa arvioidaan kertyvän 887 milj. euroa, moottoriajoneuvoveroa 209 milj. euroa ja ajoneuvoveroa 237 milj. euroa. Uusien henkilö- ja pakettiautojen rekisteröintien odotetaan pysyvän suhteellisen matalalla tasolla, joskin autokaupan näkymät ovat epävarmat. Autoveron tuottoarvio on tehty oletuksella, että vuonna 2002 rekisteröidään uutta autoa tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Muut verot ja veronluonteiset tulot, milj. euroa ,3 Autovero ,5 Sekalaiset tulot, korkotulot ja voitontuloutukset Valtion sekalaisiksi tuloksi (pl. määrärahojen peruutukset) arvioidaan milj. euroa, mikä on 12,7 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä luopuminen vähentää sekalaisia tuloja noin 925 milj. euroa (ks. yleisperustelujen kohta 3.2). Sekalaisten tulojen arviot perustuvat suurelta osin eri hallinnonaloilla tehtyihin arvioihin tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Sekalaiset tulot (pl. peruutukset), milj. euroa ,3 siirrot valtion eläkerahastosta ,5 takaisin perittävät alv-palautukset ,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 EU-tulot ,6 nettotulot osakemyynnistä ,1 osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista ,2 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ,2 muut ,2 Korko- ja osinkotuloiksi sekä voiton tuloutuksiksi arvioidaan 817 milj. euroa. Valtion korkotulot koostuvat valtion myöntämistä pitkäaikaisista lainoista sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvistä koroista. Kassareservin on arvioitu olevan noin 5 mrd. euroa ja tuoton 4 ½ % tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, % Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa ,6 korkotulot ,0 osinkotulot ,4 voitontuloutukset ,3 Talousarvioesityksen määrärahat Yritysten ja liikelaitosten osingonmaksukyvyn oletetaan pysyvän keskimäärin kuluvan vuoden tasolla. Osinkotuloarvion vertailua viimeaikaiseen kehitykseen vaikeuttavat eräät poikkeuksellisen suuret osingonmaksut: Vuoden 2000 tilinpäätökseen sisältyy Leonia Oyj:n maksama ylimääräinen osinko Sampo Oyj:n ja Leonia Oyj:n omistusjärjestelyjen yhteydessä. Vuodelle 2001 budjetoituihin lukuihin sisältyy Sampo Oyj:n maksama poikkeuksellisen suuri osinko. Suomen Pankin voiton tuloutus kasvattaa puolestaan vuodelle 2001 budjetoitua erää. Talousarvion kokonaismäärärahoiksi ehdotetaan milj. euroa, josta valtion velan vähentämiseen ja korkomenoihin ehdotetaan milj. euroa. Hallinnonalojen menoiksi ehdotetaan yhteensä milj. euroa, joka on 5,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2001 talousarviossa. Taulukko 10. Menot pääluokittain vuosina ) Tunnus Pääluokka v tilinpäätös milj. v varsinainen talousarvio milj. v esitys milj. Muutos milj. % 21. Tasavallan Presidentti Eduskunta Valtioneuvosto Ulkoasiainministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäasiainministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetusministeriön hallinnonala Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ) Taulukossa menot on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan talousarvioesityksen taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Tunnus Pääluokka v tilinpäätös milj. v varsinainen talousarvio milj. v esitys milj. Muutos milj. % 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Työministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Valtionvelan korot Valtionvelan vähentäminen Menot yhteensä Määrärahat hallinnonaloittain Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24) Kehitysyhteistyö Lähialueet Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta Ilmastopolitiikka Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25) Seuraavassa esitellään määrärahaehdotukset hallinnonaloittain. Hallinnonalojen toimintoihin, tehtäviin ja organisaatioihin ehdotettavat muutokset on koottu lukuun 6.2. Rakennerahastoja käsitellään keskitetysti luvussa 5.3 ja tiede- ja teknologiapolitiikkaa luvussa 5.4. Kuntien valtionapuja käsitellään luvussa 3.2. Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 709 milj. euroa, missä on lisäystä 46 milj. euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 22 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 52 %, lähialueyhteistyön 5 % ja muiden menojen 21 %. Ulkoasiainhallinnon toimintamenomäärärahalla ulkoasiainministeriö toteuttaa hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle asettamia tavoitteita. Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen vaikutusvallan vahvistaminen sekä maan etujen edistäminen on lisännyt ulkoasiainhallinnolle asetettujen tehtävien määrää. Näiden tehtävien toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 151 milj. euroa. Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 479 milj. euroa, josta 400 milj. euroa on budjetoitu ulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Kehitysyhteistyömäärärahoihin ehdotetaan lisäystä 27 milj. euroa. Kehitysyhteistyömenojen suhde bruttokansantuloon (BKTL) nousee yli 0,34 prosentin. Talousarvioesityksessä osoitetaan kehitysyhteistyölle budjettivuoden määrärahojen lisäksi myös sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2002 jälkeisille vuosille. Valtuuksia ehdotetaan myönnettäväksi 410 milj. euron arvosta. Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 34,5 milj. euroa, mikä on 3,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa Pietarin lounaisen puhdistamon loppuunsaattamiseen. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus 50,7 milj. euroa sisältyy ulkoasianministeriön hallinnonalalle. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 29 milj. euroa rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin. Rauhanturvaamistoiminnan määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2002 rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti. Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) on Suomen kansainvälisen ilmastopolitiikan pääinstrumentti. Suomi lisää muiden EU-maiden tavoin rahoitusta ilmastotoimiin rahaston kolmannen lisärahoituksen yhteydessä. Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 564,2 milj. euroa, mikä on noin 38 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2001 talousarviossa. Määrärahoista 40,7 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle ja sen yhteydessä toimiville viranomaisille, 354,6 milj. euroa oikeuslaitok- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 Oikeudenkäyttö Rikollisuuden vastustaminen Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26) Ulkomaalaishallinto Poliisitoimi Pelastustoimi Rajojen vartiointi Kunnat Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27) selle, 168,1 milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon ja 0,7 milj. euroa vaaleihin. Oikeuslaitoksen määrärahoista tuomioistuimiin käytetään 200 milj. euroa, oikeusaputoimintaan 51 milj. euroa sekä syyttäjiin ja ulosottoon 104 milj. euroa. Oikeusapujärjestelmä yhtenäistetään ja mahdollisuus saada osittaista oikeusapua laajennetaan myös keskituloisiin henkilöihin. Samalla pyritään hallinnollisilla toimilla hillitsemään oikeusapumenojen kasvua. Yleisten tuomioistuimien oikeudenkäyntimenettelyn keventämiseksi ja nopeuttamiseksi sekä oikeudenkäyntikustannusten alentamiseksi tarkistetaan vuonna 2001 annetulla hallituksen esityksellä riita-asiain ja vuonna 2002 annettavalla esityksellä rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä ja valmistellaan muutoksenhakujärjestelmän kehittämistä koskevat ehdotukset. Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti huumausainerikollisuuden ja talousrikollisuuden vähentämiseen, nuorten rikoskierteen katkaisemiseen ja rikoksen uhrin aseman parantamiseen. Rikoslain kokonaisuudistus saatetaan loppuun ja toimeenpannaan kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Rangaistusten täytäntöönpanoon liittyvää viranomaisyhteistyötä kehitetään. Huumausainerikollisuuden vastustamiseksi määrärahoja kohdennetaan syyttäjien toimintaan sekä vankiloiden huumevalvonnan ja päihdekuntoutuksen tehostamiseen, minkä lisäksi valmistellaan ehdotus sopimushoitorangaistuksen käyttöönottamiseksi. Talousrikollisuuden vastustamisessa määrärahoja kohdennetaan syyttäjien toimintaan ja rikoshyödyn jäljittämistoimiin ulosotossa, minkä lisäksi uudistetaan talousrikossäännökset. Hallinnonalalle esitetään määrärahoja yhteensä milj. euroa, missä on lisäystä 31,6 milj. euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna. Toiminta ulkomaalaisasioissa painottuu ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä tiivistyvään maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden yhteistyöhön Euroopan unionissa. Ulkomaalaisviraston toimintaa tehostetaan mahdollistamalla virastolle uusien toimitilojen hankkiminen sekä kehittämällä sähköistä asiointia. Virastolle esitetään lisäksi määrärahaa henkilöstön palkkaamiseen kansalaisuusasioiden ruuhkan hoitamiseen. Ruuhkaa on tarkoitus saada purettua ennen kansalaisuuslain kokonaisuudistuksen voimaantuloa vuonna Poliisin toiminta painottuu huumerikollisuuden kasvun pysäyttämiseen, hälytyspalvelujen saatavuuden turvaamiseen, turvallisuuden tason ylläpitämiseen sekä talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseen. Poliisin lupapalvelujen tulot esitetään nettobudjetoitavaksi vuoden 2002 alusta lähtien. Toimintamenomomentille esitetään 15 milj. euroa tasokorotusta, joka johtuu lähinnä henkilöstömenojen kasvusta. Määrärahat oikeuslääketieteellisten kuolemansyyn selvitysten menoihin ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Pelastustoimen painopistettä siirretään entistä enemmän onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Jatketaan pelastustoimen kehittämistä siten, että siitä vastaa noin kaksikymmentä kuntien muodostamaa alueellista pelastustointa. Hätäkeskusjärjestelmän uudistamista jatketaan. Rajavartiolaitoksen voimavaroja lisätään. Meripelastustoimen vaaratilanteiden radioviestintä ja siihen liittyvä valmiuden ylläpito siirretään rajavartiolaitoksen vastuulle. Valtionosuuksien tasausjärjestelmää uudistetaan. Lisäksi yleisiä valtionosuuden syrjäisyys- ja saaristolisien kertoimia korotetaan. Kuntien yhdistymistä edistetään tarkistamalla laskennallisia kuntien yhdistymisavustuksia koskevia säännöksiä ja säätämällä menettelystä ja perusteista, joiden mukaan yhdistyville kunnille voidaan myöntää tukea investointi- ja kehittämishankkeisiin. Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä milj. euroa, mikä on 106 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2001 talousarviossa. Puolustusvoimia kehitetään turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20