Merja Mynttinen. Käsin tehtävien nostojen aiheuttaman riskin arviointimenetelmän kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merja Mynttinen. Käsin tehtävien nostojen aiheuttaman riskin arviointimenetelmän kehittäminen"

Transkriptio

1 Merja Mynttinen Käsin tehtävien nostojen aiheuttaman riskin arviointimenetelmän kehittäminen

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 1. JOHDANTO Kehittämistyön taustaa Kehittämistyön tavoite 7 2. KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHTIA Nostotyön riskeistä ja arviointimenetelmistä Nostojen ja siirtojen aiheuttamat terveyshaitat Tapaturmat Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tapaturmien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteys Fyysisesti raskaan työn yhteydet työssä jaksamiseen AINEISTO JA MENETELMÄT Nostamisesta aiheutuvan riskin arviointi Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä Työterveyslaitoksen ergonomian tarkastusohje Ruotsalaiset turvallisuusmääräykset NIOSH:n ohjeet Muita ohjeita Muiden olosuhteiden huomioon ottaminen nostoja siirtotyössä Hyvän mittausmenetelmän ominaisuudet Pysyvyys Pätevyys Menetelmän kehittäminen ja arviointikriteerit Menetelmän kokeilu TULOKSET Muuttujakohtaiset tulokset Työskentelypistekohtaiset tulokset Reliabiliteetin mittaus Systemaattinen virhe Menetelmän validiteetin arviointi TULOSTEN TARKASTELU Menetelmän arviointi Mittaustulosten arviointi Tapaturmat ja sairauspoissaolot 40

3 5.4 Hyvät käytännöt Menetelmän yleistäminen JOHTOPÄÄTÖKSET 41 KÄYTETYT LÄHTEET 43 LIITTEET Liite 1: Käsin tehtävän nostotyön tarkastuslista Liite 2: Käsin tehtävien nostojen kriteeristö Liite 3: Yrityksen taustatietoja

4 TIIVISTELMÄ Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin työstä poissaoloa aiheuttava syy ja osa näistä sairauksista liittyy nostamiseen ja siirtämiseen. Vähintään joka neljäs työtapaturma sattuu nostamisen ja siirtämisen aikana. Raskas fyysinen työ lisää työuupumusta ja erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita ja huonontaa koettua työkykyä ja terveydentilaa, mikä on osasyynä ennenaikaiseen eläköitymiseen. Vuoden 2003 alusta voimaan tullut uusi työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen ohella työn vaarojen selvittämistä ja arviointia. Arvioitavaksi edellytetään erityisesti työn kuormitustekijät. Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä täsmentää tätä velvoitetta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiassa on keskeisenä tavoitteena mm. työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy ja työntekijöiden työssä jaksaminen. Osana tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyä tulevat käsin tehtävät nostot ja siirrot olemaan eräs työsuojeluhallinnon painopisteistä vuoteen 2007 saakka. Käsin tehtävien nostojen arviointiin on useita, pääosin asiantuntijakäyttöön soveltuvia menetelmiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää käsin tehtävien nostojen aiheuttamien haittojen ja vaarojen tunnistamiseksi ja riskien suuruuden arvioimiseksi menetelmä, joka olisi otettavissa sekä tarkastajien että työpaikkojen käyttöön lyhyellä perehtymisellä. Menetelmällä arvioitavat asiat määräytyivät pääosin käsin tehtävistä nostoista ja siirroista annetun valtioneuvoston päätöksen liitteen mukaisesti. Tutkimuksissa on todettu ainakin taakan painon, nostotiheyden sekä vartalon asennon vaikuttavan nostotyön riskeihin. Myös hyvä ote taakasta, taakan sijainti lähellä vartaloa sekä työympäristön ominaisuudet vaikuttavat tapaturmariskiin ja epäedulliset lämpöolosuhteet lisäävät kuormittumista. Menetelmää kokeiltiin 25 pienessä, Kanta-Hämeen alueella toimivassa metallialan yrityksessä erilaisissa työtehtävissä. Menetelmällä voitiin tunnistaa keskeisiä käsin tehtäviin nostoihin liittyviä riskitekijöitä kuten nostojen toistuvuus, taakan ominaisuudet, vartalon asento noston aikana sekä työympäristön erityispiirteet. Lisäselvitystä vaatisi se, mikä osatekijä lisää eniten tapaturmariskiä ja missä määrin kukin osatekijä vaikuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintyvyyteen.

5 Menetelmän reliabiliteetti mitattiin rinnakkaismittauksena siten, että tarkastaja, yrityksen työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu arvioivat samanaikaisesti nosto- ja siirtotyön tilannetta tarkistuslistan avulla. Rinnakkaismittauksessa saadut reliabiliteettien arvot olivat hyviä eli niin tarkastaja kuin työpaikkojen työsuojeluhenkilöstökin saivat arvioinnissa samanlaisia tuloksia. Menetelmää on kokeiltu myöhemmin myös elintarvikealan yrityksissä ja kokeilun perusteella menetelmä näyttäisi soveltuvan myös muualle kuin metalliteollisuuden yrityksiin. 1 JOHDANTO 1.1 Kehittämistyön taustaa Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuva työkyvyttömyys on Suomessa eräs merkittävimmistä sairauspoissaoloa sekä eläköitymistä aiheuttavista tekijöistä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2001 siirtyi tuki- ja liikuntaelinsairaudesta johtuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle yli 7300 henkilöä, mikä on 31% kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. (Eläketurvakeskuksen 2002) Vuoden 2003 alusta voimaan tulleen uuden työturvallisuuslain (738/2002) 10 edellyttää, että työstä, työtilasta ja muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät selvitetään riittävän järjestelmällisesti, ja ellei haitta- ja vaaratekijöitä voida poistaa, arvioidaan niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Lain 24 :ssä todetaan, että työtä pitää tarvittaessa keventää apuvälinein ja että terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisesti, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein. Lain 25 :ssä edellytetään erityisesti työn kuormitustekijöiden selvittämistä ja ryhtymistä toimenpiteisiin vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993) velvoittaa työnantajaa hankkimaan sellaisia mekaanisia laitteita tai apuvälineitä, ettei työntekijän tarvitse käsitellä taakkoja käsin. Jos käsin tehtävää nostoa tai siirtoa ei voida välttää, tulee työnantajan arvioida ko. työn turvallisuus- ja terveysolosuhteet ottaen huomioon valtioneuvoston päätöksen liitteessä mainitut asiat. Työpisteet tulee järjestää siten, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia sekä ryhtyä toimiin erityisesti selän vahingoittumisen vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi.

6 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat asiakirjassa vuodelta 2001 yksi neljästä strategisesta linjauksesta on työelämän vetovoiman lisääminen, jossa eräänä toimenpiteiden painopisteenä on työelämän hyvinvointi. Työsuojeluviranomaisten toiminta tulee kohdistaa entistä painokkaammin työssä jaksamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiassa vuodelta 1998 strateginen painopiste on määritelty seuraavasti: Osana sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa työsuojeluhallinnon keskeisenä tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen sekä työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy. Työperäisten tukija liikuntaelinsairauksien ehkäisy, henkinen hyvinvointi työssä ja työntekijöiden työssä jaksaminen sekä niiden edellytyksenä oleva työn hallinta ovat työsuojelun erityiset kehityskohteet. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston kirjeessä Dnro 13/72/2001 Valmistautuminen ministeriön ja työsuojelupiirien välisiin tulosneuvotteluihin syksyllä 2001 kohdassa 4. Viranomaisaloitteisen toiminnan keskeisten painoalueiden tavoitteet mainitaan, että eräs keskeisistä painoalueista on vv tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä käsin tehtävät nostot. Työsuojelupiirien pitää varmistaa ministeriön kanssa sovittavalla tavalla, että niiden toimialojen, joilla käsin tehtäviä nostoja esiintyy huomattavassa määrin, työpaikoilla noudatetaan Valtioneuvoston päätöstä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993). Sosiaali- ja terveysministeriön ja Hämeen työsuojelupiirin tulossopimuksessa vuodelle 2002 sovittiin muun muassa, että Hämeen työsuojelupiirissä kehitetään PD - opinnäytetyönä vuosien aikana tarkastajien ja metalliteollisuuden työpaikkojen käyttöön soveltuva, käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja koskeva riskinarviointimenetelmä, jota kokeillaan 20 satunnaisesti valitussa metallialan työpaikassa. Kokeilussa selvitetään myös, missä metalliteollisuuden työvaiheissa ja työskentelypisteissä esiintyy voimakasta kuormittumista aiheuttavia käsin tehtäviä nostoja tai siirtoja. Käsin tehtävät nostot ja siirrot tulevat olemaan myös vuosina eräänä työsuojeluhallinnon keskeisenä toimintakohteena, niin kuin vuoden 2003 tulosneuvotteluja koskevassa kirjeessä mainitaan (Valmistautuminen 2003).

7 1.2 Kehittämistyön tavoite Kehittämistyön tavoitteena oli - kehittää menetelmä käsin tehtävien nostojen aiheuttamien vaarojen tunnistamiseksi ja riskien suuruuden arvioimiseksi, - kokeilla kehitettyä menetelmää metalliteollisuudessa, - kartoittaa ne työt tai työvaiheet, joissa on kohonnut käsin tehtävien nostojen aiheuttama terveysvaara ja - kartoittaa riskien pienentämiseksi kehitettyjä ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli lisäksi se, että menetelmä olisi sellainen, että se voidaan ottaa tarkastajien ja työpaikkojen käyttöön lyhyellä perehtymisellä ilman ulkopuolista koulutusta. 2 KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHTIA 2.1 Nostotyön riskeistä ja arviointimenetelmistä Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vaikeat työasennot ja raskas nostaminen ovat erityisesti selkävaivojen riskitekijöitä. Haastattelututkimuksessa noin viidennes työntekijöistä ilmoitti, että heidän työssään esiintyy vaikeita ja epämukavia työasentoja tai raskaita nostoja tai taakkojen käsittelyä. Nämä haittatekijät voivat suoraan heikentää ihmisen terveydentilaa. Ne voivat myös vaikuttaa koettuun terveydentilaan heikentävästi, mikä lisää muun muassa ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen riskiä. Tutkimuksen mukaan lukumääräisesti eniten tapaturmia sattuu metallituotteiden valmistuksessa, vaikka tapaturmataajuus on jonkin verran pienentynyt 1990-luvulla. Ammattiryhmistä levysepille on sattunut eniten tapaturmia suhteessa tehtyihin työtunteihin vuodesta 1992 lähtien. Koneistajat ja työstäjät ovat toiseksi tapaturma-alttein ammattiluokka. Tutkimukseen liittyvässä haastattelussa yleisimmin tapaturmanvaaraa aiheuttaviksi tekijöiksi koettiin kiire, liukkaus, hankalat työasennot ja fyysisesti raskas työ. (Kauppinen ja muut 2000) Fyysisen kuormituksen arviointiin on useita, pääosin asiantuntijakäyttöön soveltuvia menetelmiä. Tällaisia ovat mm. työntekijän omaan arviointiin perustuva Borgin RPE asteikko, työpaikan ergonominen selvitys sekä työasentojen analysointiin tarkoitettu OWAS menetelmä (Työkyvyn 2001). Välillisesti nostotöiden aiheuttamaa kuormittumista voidaan analysoida myös fysiologisilla menetelmillä kuten sydämen sykintätaajuudella sekä EMG -menetelmällä, jossa tarkastellaan eri lihasryhmiin kohdistuvaa kuormitusta. Mikään näistä menetelmistä ei suoranaisesti sovellu nostotyön arviointiin. RPE-asteikolla saadaan työntekijän subjektiivinen arvio työn kokonaiskuormittavuudesta ja siihen voivat

8 vaikuttaa työntekijän motivaatio sekä aiemmat kokemukset. Kuormitusasteikko 6-20 on sanallinen ja eri asteiden välistä eroa saattaa olla vaikeaa hahmottaa. Työpaikan ergonomian selvitys on työn kuormitustekijöiden tunnistamis- ja arviointimenetelmä ensisijassa työterveyshenkilöstön käyttöön, ja menetelmällä saadaan työstä kokonaisarvio (Työterveyslaitos 2001). Taakkojen käsittely on vain yksi osa ergonomista selvitystä ja huomioi taakan painon ohella nostokorkeuden ja nostoetäisyyden. Menetelmä on suhteellisen laajasti käytetty ja antaa viisiportaisen tasokuvauksen eri osatekijöistä huomioiden myös työntekijän mielipiteet. Menetelmän käyttö vaatii perustiedot ergonomiasta, käyttökoulutuksen ja kokeneeltakin tekijältä 1-2 tunnin panostuksen työpistettä kohti eikä näin ollen sovellu työsuojelutarkastajien käyttöön. OWAS-menetelmä perustuu työasentojen havainnointiin ja siinä analysoidaan selän, yläraajojen ja alaraajojen asennot erikseen sekä taakan käsittely ja voimankäyttö. Menetelmän käyttö vaatii harjaantumista ja melko suurta ajallista panostusta työpistettä kohti. Varsinaisen nostotyön arviointiin voidaan käyttää esimerkiksi NIOSH:n laskentakaavaa (Waters ja muut 1994). Nostokaava soveltuu seisten ja kaksin käsin tehtävien nostojen fyysisen kuormittavuuden arviointiin. Menetelmän käyttö vaatii perehtymistä ja harjaantumista sekä erillisiä laskutoimituksia suositeltavan enimmäistaakan selville saamiseksi. Koska asiantuntijakäyttöön tarkoitettujen arviointimenetelmien käyttö vaatii perusteellista perehtymistä asiaan, eikä monillakaan työpaikoilla ole tällaista asiantuntemusta käytettävissä muutoin kuin ostopalveluina, on käsin tehtävien nostojen ja siirtojen aiheuttamien haitta- ja vaaratekijöiden järjestelmällinen selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi jäänyt satunnaiseksi.

9 2.2 Nostojen ja siirtojen aiheuttamat terveyshaitat Nostamisen ja siirtämisen aikana syntyvä kuormitus aiheuttaa ainakin tapaturmia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja työssä jaksamisongelmia kuten työuupumusta ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä Tapaturmat Metallituotteiden valmistuksessa (toimialaluokitus eli TOL 28) sattui vuosina Hämeen työsuojelupiirin alueella 2517 tapaturmaa. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa (TOL 29) tapaturmia sattui 2471 kpl. Metallituotteiden valmistuksessa oli ylirasittuminen syynä 290 tapaturmaan (11,5 %) ja fyysinen ponnistus tai tahaton liike 199 tapaturmaan (7,9 %). Vastaavat luvut koneiden ja laitteiden valmistuksessa olivat ylirasittuminen 290 kpl (11,7 %) ja fyysinen ponnistus tai tahaton liike 207 kpl (8,4 %). Käsin tehtävien nostojen aikana sattuu muunkinlaisia työtapaturmia kuten esimerkiksi erilaisten esineiden varpaille putoamisia. (Tapaturmavakuutuslaitosten 2001) Nostamisen ja siirtämisen aiheuttamia tapaturmia on tutkittu tarkemmin Hämeen työsuojelupiirin alueen mekaanisessa metsäteollisuudessa. Vaikka mekaanisen metsäteollisuuden tapaturmat ovatkin erilaisia kuin metallialan tapaturmat, voidaan niistä saada viitteitä myös kaikista nosto- ja siirtotapaturmista. Mekaanisen metsäteollisuuden työtapaturmista on sattunut 37 % erilaisen esineiden nostamisen tai siirtämisen aikana. (Varonen 2003) Eniten eli 37 % mekaanisen metsäteollisuuden nosto- ja siirtotapaturmista on aiheuttanut äkillinen ylikuormitus noston tai siirron aikana. Näistä oli seurauksena lähinnä selän ja olkapään venähdyksiä. Toiseksi eniten eli 30 % nosto- ja siirtotapaturmista on aiheuttanut esineen putoaminen henkilön päälle noston tai siirron aikana. Esineiden putoaminen aiheutti lähinnä jalkaterän tai varpaiden vammoja. Tikun meneminen käteen tai siirrettävän esineen viiltäminen aiheutti 16 % nosto- ja siirtotapaturmista, työpaikan rakenteisiin satuttaminen 7 % ja puristuminen siirrettävän tai nostettavan esineen ja työpaikan rakenteiden väliin 5 %. Nostettavan tai siirrettävän esineen paino ei yksin määritä nostamisen tai siirtämisen aiheuttamaa fyysisen ylikuormittumisen riskiä, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Esimerkiksi mekaanisessa metsäteollisuudessa 10 % selän ja olkapään venähdyksistä sattui, kun nostettiin enintään 5 kg painavaa esinettä ja 26 %, kun nostettiin enintään 15 kg painavaa esinettä. Ei ole kovin todennäköistä, että esimerkiksi muutaman kilon painoisen esineen nostaminen optimaalisissa olosuhteissa aiheuttaisi 10 % selän

10 sen esineen nostaminen optimaalisissa olosuhteissa aiheuttaisi 10 % selän venähtämistapaturmista. Suurin osa putoavien esineiden aiheuttamista vammoista on syntynyt esineen putoamisesta tyypilliseltä siirtokorkeudelta eli alle metristä. Yllättävän kevyetkin, jopa muutaman kg:n painoiset esineet ovat aiheuttaneet vammoja (taulukko 1). Taulukko 1. Työtapaturman sattuessa henkilön päälle pudonneen työkappaleen paino ja putoamiskorkeus Hämeen työsuojelupiirin alueen mekaanisessa metsäteollisuudessa vuosina (Varonen 2003). esineen putoamismatka esineen paino enintään 0,5 m yli 0,5 m, alle 1 m yli 1 m, alle 2 m 2 m tai enemmän yhteensä enintään 5 kg 1 % 2 % 2 % - 5 % enemmän kuin 5 kg mutta enintään 15 kg enemmän kuin 15 kg mutta enintään 35 kg enemmän kuin 35 kg mutta enintään 55 kg 7 % 6 % 5 % 7 % 25 % 27 % 18 % 1 % 4 % 51 % 13 % 2 % 1 % - 16 % enemmän kuin 55 kg 2 % - 1 % - 3 % yhteensä 49 % 28 % 11 % 12 % (N=95) Mekaanisen metsäteollisuuden nosto- ja siirtotapaturmien sattumiseen myötävaikuttivat eniten seuraavat tekijät: - ote lipsahti irti nostettavasta tai siirrettävästä esineestä tai esine siirtyi tai pysähtyi äkillisesti - ei käytetty asianmukaista henkilökohtaista suojeluvälinettä kuten suojakäsineitä tai turvajalkineita - ei käytetty nostolaitetta, vaikka sellainen olisi ollut käytettävissä

11 - nostoasento oli huono: nostaja kumartui tai noston aikana esiintyi selän kiertoa - nostossa tai siirrossa apuna käytetty työkalu lipsahti tai siirtyi äkillisesti - henkilö liukastui noston tai siirron aikana Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Pitkän aikavälin ( ) tarkastelu osoittaa, että tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin työstä poissaoloa aiheuttava syy. Eniten pitkiä, yli yhdeksän päivän poissaoloja tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheuttavat selkäsärky, muut selän nikamasairaudet, polven nivelrikko ja lonkan nivelrikko (taulukko 2). (Kantolahti 2003) Taulukko 2. Eniten sairauspoissaoloa aiheuttaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet vuonna 2001 (Kantolahti 2003) sairaus osuus tuki- ja liikuntaelinsairauksista poissaolopäivät selkäsärky 17, muut selän nikamasairaudet 10, polven nivelrikko 5, lonkan nivelrikko 3, Sellaisia ammatteja, joissa esiintyy paljon pitkiä, yli yhdeksän päivän tuki- ja liikuntaelinsairauksia, ja joissa myös voi esiintyä paljon nostamista ja siirtämistä, ovat lähes kaikki taulukossa 3 mainitut työt. Raskas ruumiillinen työ lisää mm. polven ja lonkan nivelrikon, iskiaksen ja niskakivun riskiä (Heliövaara 1996b). Miehillä että naisilla tuki- ja liikuntaelinoireet, mm. niskahartiavaivat, lanne-ristiselän kipu sekä nivelkipu olivat yleisimpiä, eivätkä ne ole vuosikymmenen kuluessa vähentyneet (Kauppinen ja muut 2000).

12 Taulukko 3. Ammatit, joissa tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella korvattujen sairauspoissaolopäivien määrä oli suurin vuonna 2001 (Kantolahti 2003). ammatti korvattujen sairauspoissaolopäivien määrä konepaja- ja rakennusmetallityö terveyden- ja sairaanhoitotyö siivoustyö majoitusliike- ja suurtaloustyö talonrakennustyö tavaroiden myyntityö tieliikennetyö sosiaalialan työ pakkaus-, varastointi- ja ahtaustyö Tapaturmien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteys Tapaturmien yhteyttä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin on tutkittu Suomessakin jonkin verran. Merkittävä osa tuki- ja liikuntaelinsairauksista on tapaturmien seurausta (Heliövaara 1996a). Selkätapaturmien syyosuudeksi laskettiin Mini-Suomi -terveystutkimuksessa 16,5 % iskiaksen ja 13,7 % muiden pitkäaikaisten selkäoireyhtymien esiintyvyydestä. Iskuvammat, selän retkahdukset ja nikamien murtumat voivat johtaa selkäsairauksien syntymiseen. Usein selkäkipu alkaa vain vähäisen venähdyksen yhteydessä (Heliövaara ja muut 1993, Heliövaara & Riihimäki 1996). Alaselän kivun riskisuhde oli yli kolminkertainen niillä, joilla oli sattunut alaselkään kohdistunut tapaturma (Miranda ja muut 2000). Niskaan kohdistuvat tapaturmat, etenkin retkahdukset ja nikamien murtumat voivat johtaa hankaliin ja pitkäkestoisiin niskavaivoihin. Mini-Suomi -terveystutkimuksen mukaan saattaa lähes joka kuudes niska-hartiaoireyhtymä olla tapaturman seurausta (Heliövaara ja muut 1993). Myös hartiaan tai selkään kohdistuneet tapaturmat ovat niskahartiaoireyhtymän riskitekijä (Viikari-Juntura 1996b). Niska-hartiakivun riskisuhde oli lähes kolminkertainen niillä, joilla oli sattunut niskaan kohdistunut tapaturma ja olkapääkivun riskisuhde lähes 30-kertainen niillä, joilla oli sattunut olkapäähän kohdistunut tapaturma (Miranda ja muut 2000).

13 2.2.4 Fyysisesti raskaan työn yhteydet työssä jaksamiseen Tutkimuksissa on havaittu, että työn fyysinen rasittavuus on yhteydessä koettuun alhaiseen työkykyyn ja runsaisiin tuki- ja liikuntaelinten oireisiin (Lindström ja Kandolin 1996). Työn fyysinen kuormitus korreloi tilastollisesti erittäin merkitsevästi koetun terveydentilan kanssa (Järvisalo ja muut 1997). Koetun terveydentilan on puolestaan havaittu ennustavan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Ikääntymisen vaikutuksia selvittäneessä tutkimuksessa havaittiinkin, että ruumiillisen työn tekijät poistuivat työelämästä henkisen työn tekijöitä selvästi aikaisemmin ja että työn ruumiillinen raskaus oli merkitsevästi yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (Tuomi ja muut 1995, Piispa ja Huuhtanen 1993). Lihastyön ja voimankäytön on todettu olevan merkitseviä työkyvyttömyyden ennustajia (Klockars ja muut 1998). Erään tutkimuksen mukaan työn ruumiillinen raskaus oli yhteydessä varhaiseläkeajatuksiin, jotka puolestaan olivat yhteydessä todelliseen eläkkeelle siirtymiseen (Huhtaniemi 1999). Ikääntymisen vaikutuksia selvitettäessä havaittiin, että runsaan kymmenen vuoden ikääntymisen jälkeen työntekijät kokivat työn muuttuneen sekä henkisesti että ruumiillisesti raskaammaksi. Naiset kokivat miehiä useammin työn ruumiillisen ja henkisen rasittavuuden lisääntyneen. Myös kuormittumisen oireet olivat lisääntyneet. (Tuomi ja muut 1995) Pienyrityksiä ja niiden työntekijöitä koskeneessa, vuonna 1996 tehdyssä tutkimuksessa työn fyysinen rasittavuus ei korreloinut työuupumuksen tai henkisten voimavarojen puutteen kanssa. Kun vuosina tehtiin uusi tutkimus samalle ryhmälle, oli työn fyysisen rasittavuuden ja työuupumuksen ja henkisten voimavarojen puutteen välinen korrelaatio tilastollisesti erittäin merkitsevä. (Lindström ja muut 1997 ja 2000). Elektroniikkaalan pientyöpaikoilla tehdyssä tutkimuksessa työn fyysinen rasittavuus korreloi niin ikään uupumuksen ja voimavarojen kanssa. Raskas työ korreloi tilastollisesti erittäin merkitsevästi myös selkäkipuihin. (Anttonen ja Tammelin 2000) Työuupumus on osa kokonaishyvinvointia. Tutkimuksin on todistettu, että koettu henkinen työkyky heikkeni työuupumuksen mukana ja sama oli havaittavissa lievempänä myös fyysisessä työkyvyssä. Työuupumusta kokeneilla ylirasittuneisuudesta ja väsymyksestä johtuvat poissaolot olivat merkittävästi yleisempiä ja ne yleistyivät työuupumuksen voimistuessa. Ajatukset ennenaikaiselle eläkkeelle jäännistä lisääntyivät työuupumuksen voimakkuuden mukaan. (Kalimo ja Toppinen 1997)

14 Tutkimustulosten perusteella näyttää siis siltä, että raskas fyysinen työ lisää työuupumusta ja erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita ja huonontaa koettua työkykyä ja terveydentilaa, mikä osaltaan saattaa olla johtamassa ennenaikaiseen eläköitymiseen. 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Nostamisesta aiheutuvan riskin arviointi Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä Aiemmin nostotyön riskejä arvioitaessa kiinnitettiin pääosin huomiota vain taakan painoon ja annettiin suosituksia siitä, kuinka monen kilon painoisia taakkoja miehet, naiset ja nuoret voivat nostaa joko tilapäisesti tai toistuvasti. Tällaiset taakan painoon perustuvat suositukset ovat jossain määrin harhaanjohtavia, koska nostoon vaikuttavat monet taakkaan, työympäristöön ja nostajaan liittyvät tekijät. Tämä on otettu huomioon valtioneuvoston päätöksessä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993). Päätös edellyttää, että työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin järjestelyihin tai annettava työntekijän käyttöön asianmukaisia välineitä, erityisesti mekaanisia laitteita, jottei työntekijän ei tarvitse käsitellä taakkoja käsin. Milloin käsin tehtävää nostoa tai siirtoa ei voida välttää, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin vaaran vähentämiseksi tai annettava työntekijän käyttöön asianmukaisia noston ja siirron apuvälineitä. Tällöin työnantajan on, jos mahdollista etukäteen arvioitava kyseisen työn turvallisuus- ja terveellisyysolosuhteet. Vaarojen arviointiin on annettu ohjeita päätöksen liitteissä. Huomioitavia asioita ovat muun muassa: - taakan erityispiirteet: taakan raskaus; liian suuri koko; hankala muoto; mahdollinen epävakaus; taakan epäedullinen sijainti vartaloon nähden; vartalon taivuttaminen tai kiertäminen noston aikana; sellainen taakan muoto tai koostumus, että se voi todennäköisesti aiheuttaa työntekijälle vamman varsinkin törmäyksen sattuessa - tarvittava fyysinen ponnistus: liian rasittava ponnistus; nosto voidaan tehdä vain vartaloa kiertäen; ponnistus saa taakan todennäköisesti yhtäkkiä liikkumaan; nosto tehdään epävakaassa asennossa - työympäristön erityispiirteet: riittämätön tila erityisesti pystysuunnassa; epätasainen tai liukas lattia; tila rajoittaa noston tai siirron tekemistä hyvässä asennossa oikealla nostokorkeudella; lattiapinnan tai työskentelypinnan korkeus vaihtelee vaatien taakan

15 käsittelyä eri korkuisilla tasoilla; lattia tai jalkatuki on epävakaa; lämpötila, kosteus tai ilmanvaihto on sopimaton - toiminnan asettamat vaatimukset: liian usein toistuva tai liian kauan kestävä fyysinen kuormitus, joka rasittaa erityisesti selkää; riittämätön lepo tai toipumisaika; liian pitkä nosto- tai siirtoetäisyys; prosessin määräämä työtahti, jota työntekijä ei voi muuttaa - yksilölliset vaaratekijät: työntekijä ei ole fyysisesti sopiva kyseiseen tehtävään; työntekijän käyttämät vaatteet, jalkineet tai muut henkilökohtaiset varusteet ovat kyseiseen työhön sopimattomia; työntekijä ei ole saanut riittävää tai sopivaa tietämystä ja opetusta. Kuormituksen ja henkilökohtaisten edellytysten arvioinnista työnantaja saa päätöksen mukaan lisää tietoja työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaisista työpaikkaselvityksistä, terveystarkastuksista, neuvonnasta ja ohjauksesta, vajaakuntoisten työssä selviytymisen seurannasta ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta Työterveyslaitoksen ergonomian tarkastusohje Työterveyslaitoksen julkaisemassa työpaikan ergonomian tarkastusohjeessa todetaan, että 25 kg:n taakan pystyvät nostamaan lähes kaikki miehet ja 2/3 naisista hyvässä nostotilanteessa. Alle 18-vuotiaille miehille enimmäisrajaksi mainitaan 20 kg ja naisille 15 kg. (Työpaikan 2001) Hyvän nostotilanteen edellytyksiä ovat: - taakka on lähellä vartaloa - asento ei ole kiertynyt noston aikana - raskaiden taakkojen nostamista on vain muutaman kerran tunnissa - taakka on sopivalla n cm korkeudella - taakassa on sopivat kädensijat tai siitä saa muuten hyvän otteen - nostamista varten on riittävästi tilaa - lattiapinta on pitävä, tasainen ja esteetön - nosto tehdään harkiten ja nostaja tietää nostamisen riskit. Yli kahden metrin siirtoetäisyyksiä ja yli 25 cm:n nostokorkeuseroja tulisi välttää.

16 3.1.3 Ruotsalaiset turvallisuusmääräykset Ruotsalaisissa turvallisuusmääräyksissä (Belastningsergonomi 1998) arvioidaan nostamisen turvallisuus sen perusteella, miten paljon taakka painaa ja miten etäällä sen painopiste on nostajan selkärangasta. Taulukossa 4 on esitetty taakan painorajat painopisteen mukaan. Taulukko 4. Taakan painorajat ruotsalaisten turvallisuusmääräysten mukaan painopiste alle 30 cm painopiste cm vihreä keltainen enintään 7 kg 7-25 kg enintään 3 kg 3-15 kg punainen yli 25 kg yli 15 kg Vihreä eli hyväksyttävä alue tarkoittaa sitä, ettei kukaan tai vain yksittäiset ihmiset voivat saada kuormittumisen aiheuttamia vaivoja lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Useimmille työntekijöille tällainen kuormittuminen ei siis aiheuta vammautumisen vaaraa. On olemassa tiettyjä riskiryhmiä (esim. raskaana olevat, alaikäiset tai työntekijät, jotka ovat olleet äskettäin sairaana), joille voidaan suositella tiettyä varovaisuutta. Keltainen eli tarkemman arvioinnin alue tarkoittaa sitä, että kuormitukset ovat sellaisia, että jotkut työntekijät voivat saada kuormittumisen aiheuttamia vaivoja lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Jotta riskitaso voitaisiin lopullisesti määritellä, pitää tehdä tarkempia tutkimuksia ja arviointeja. Ennen kaikkea nostamisen aikatekijöitä (työtahti, taajuus, kesto tms.) voidaan joutua selvittämään yksityiskohtaisemmin. Tällöin pitää tarkastella seuraavia tekijöitä: - työtehtävä o jos työtä tehdään kauan, usein tai aikapaineessa tai jos taakkojen käsittelytarpeen määrää kone eli työntekijä ei itse voi päättää, milloin pitää tauon o jos taakan käsittely pitää tehdä vartalo kiertyneenä tai kumartuneena ja vartalo kiertyneenä o jos taakkaa kannetaan pitkiä matkoja o jos taakan käsittely vaatii tarkkuutta

17 - taakka o jos taakasta on vaikeaa saada otetta tai jos taakkaa ei voida käsitellä vartalon lähellä; suuri, kankea, lämmin, kylmä, terävä, märkä taakka tai taakka ilman luonnollisia tai erityisesti asennettuja kädensijoja o jos taakkaa pitää käsitellä varoen, jos se on epävakaa tai jos sisältö on liikkuva tai jos sisältö voi siirtyä, esim. nesteastiat, perunasäkit - työtila o jos tilaa on riittämättömästi, niin että työntekijä ei voi työskennellä sopivissa asennoissa esim. tila on liian ahdas, katto on liian matalalla o jos tilassa on esteitä kuten tasoeroja esim. rappusia tai kynnyksiä tai huono järjestys o jos alusta on liukas, epätasainen, viettävä tai epävakaa o jos tilassa on epätyydyttävät ilmasto-olosuhteet - nostaja o jos työntekijällä on riittämättömät fyysiset edellytykset esim. lihasvoima, kunto tai ruumiinhallinta o jos työntekijä ei osaa terveyttä säästävää nostotekniikkaa o jos työntekijällä on epäsopivat vaatteet tai jalkineet Mitä useampi näistä tekijöistä nostossa esiintyy, sitä kevyempää taakan maksimipainoa suositellaan. Punainen eli ei-suositeltava alue tarkoittaa, että kuormitukset ovat sellaisia, että kaikki tai suurin osa työntekijöitä on vaarassa saada kuormittumisen aiheuttamia vaivoja lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Olosuhteet ovat sellaiset, että pitää ryhtyä toimenpiteisiin riskin eliminoimiseksi tai pienentämiseksi ellei muuhun ole erityisiä syitä NIOSH:n ohjeet NIOSH (National Institute of Occupational Safety and Health, Yhdysvallat) määrittelee suositeltavan enimmäistaakan (Recommended Weight Limit, RWL) nostossa esiintyvien erilaisten muuttujien avulla. Enimmäistaakka tarkoittaa taakan massaa, jonka melkein kaikki terveet ihmiset määritellyissä työolosuhteissa voivat nostaa kohtuullisen ajan (esim. alle 8 tuntia) ilman kohonnutta riskiä. Painorajaa määriteltäessä huomioidaan otteen vaakasuora etäisyys vartalosta, pystysuora etäisyys lattiatasosta, taakan siirtomatka pystysuunnassa, epäsymmetrisyys (vartalon kierto), nostotaajuus sekä ote taakasta. (Waters ja muut 1994)

18 Otteen etäisyys määritellään vartalon keskiviivasta otekohtaan. Jos etäisyys on alle 25 cm, etäisyys ei vaikuta painosuositukseen. Etäisyyden kasvaminen alentaa painosuositusta ja yli 63 cm:n ote-etäisyyksien katsotaan olevan liian suuria ainakin lyhyille henkilöille. Pystysuora etäisyys tarkoittaa otekohdan etäisyyttä lattia- tai muusta nostotasosta. Optimikorkeus on n. 75 cm eli suunnilleen nostajan vyötärön tasolla. Noston aloitus- ja/tai lopetuskorkeus vaikuttavat siten, että alle polven tai yli hartiatason korkeudella tapahtuvat nostot pienentävät suosituspainoa. Hartiatason yläpuoliset nostot alentavat suosituspainoa enemmän kuin lattiatason nostot, joten ne katsotaan riskialttiimmiksi. Taakan siirtomatka pystysuunnassa on noston aloitus- ja lopetuskorkeuden ero. Jos ero on alle 25 cm, ei siirtomatka vaikuta painosuositukseen. Mitä suurempi siirtomatka on, sitä enemmän se pienentää suosituspainoa. Vartalon kiertoa noston aikana tulisi kokonaan välttää. Mitä suurempi kierto on, sitä pienemmäksi muodostuu taakan suosituspaino. Yli 135 asteen kiertoja eli lähinnä nostoja vartalon puolelta toiselle vartaloa kiertäen ei tule tehdä, vaan vartalo pitää kääntää jalkoja siirtäen siten, että selkä pysyy suorana. Nostotaajuus määritellään nostojen määränä minuuttia kohti. Nostotaajuuden aiheuttamaan riskiin vaikuttaa myös nostotyön kesto. Lyhytkestoiseksi katsotaan alle tunnin kestävä nostojakso, jota seuraa nostojaksoa pidempi palautumisaika. Keskimääräiseksi nostotyö katsotaan, jos se kestää 1-2 tuntia ja sitä seuraa vähintään palautusaika, jonka kesto on kolmannes nostotyön kestoajasta. Nostotyö on pitkäkestoista, jos nostoja tehdään yli kaksi tuntia. Voidaankin todeta, että mitä pitempi nostojakso on, sitä pienemmän tulee nostotaajuuden olla riskien vähentämiseksi. Ote taakasta voidaan katsoa hyväksi, jos taakasta saa kunnon otteen ja siinä on optimaaliset kädensijat tai -aukot. Taakka ei saa olla liian suuri, hankalan muotoinen, epävakaa (esimerkiksi nesteastiat, vajaat säkit) eikä siinä saa olla teräviä reunoja tai kulmia. NIOSH:n mukaan optimaalinen laatikon koko on alle 40 cm leveä (syvyys, eteen) ja alle 30 cm korkea. Nostokaava on tarkoitettu kaksin käsin tehtävien nostojen fyysisen kuormittavuuden arviointiin. Nostokaava ei ota huomioon muita nostoon liittyviä tekijöitä, kuten taakan kannattelua, työntämistä, vetämistä, kantamista, kävelyä tai kiipeämistä. Kaava ei myöskään huomioi yllättäviä tilanteita, kuten liukastumisia tai kompastumisia.

19 3.1.5 Muita ohjeita Washingtonin osavaltion ergonomisten sääntöjen mukaan käsin ei tulisi nostaa yli 35 kg:n taakkoja. Laskukaava huomioi nostokorkeuden, otteen etäisyyden vartalosta sekä nostojen toistuvuuden. Saatua tulosta verrataan taakan todelliseen painoon, ja jos laskettu paino on korkeampi, riski on olemassa. (Washington 2000) Työterveyslaitoksen julkaisussa Teollisuusergonomia (Kuorinka 1992) hyvälle taakalle suositellaan leveydeksi (käsien leveys) alle 50 cm ja syvyydeksi (eteen) alle 35 cm. Ehdottomiksi kokorajoiksi mainitaan leveys yli 75 cm, syvyys yli 50 cm ja korkeus yli 45 cm Muiden olosuhteiden huomioon ottaminen nosto- ja siirtotyössä Eräs nostotyöhön liittyvä vaaratekijä on taakan kantaminen, joka lisää kuormittumista ja saattaa aiheuttaa kompastumisvaaraa, mikäli lattialla tai kulkuväylillä on ylimääräistä tavaraa tai lattiat ovat epätasaisia. Työterveyslaitoksen työpaikan ergonomisessa tarkastusohjeessa on mainittu, että yli kahden metrin siirtoetäisyyksiä tulisi välttää. Toisaalta askeleen, parin siirtyminen voi parantaa nostoasentoa, niin että vältytään vartalon kierroilta. Vartalon kierron lisäksi riskiä lisäävät erilaiset kurkottelut ja kumartelut, joita tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Mikäli joudutaan nostamaan lattiatasolta, selkää ei tule käyttää vipuvartena, koska tällöin on erittäin suuri välilevyjen vahingoittumisriski. Esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden nosto- ja siirtotapaturmien sattumiseen myötävaikuttaneita yleisimpiä tekijöitä oli se, että selkä joutui noston aikana kiertoliikkeeseen tai se, että noston aikana jouduttiin kumartumaan (Varonen 2003). Nostotyöpisteessä tulee olla riittävästi tilaa noston suorittamiseksi. Kalusteet, työvälineet, rakenteet yms. saattavat vaikeuttaa nostoa ja aiheuttaa tapaturmanvaaraa, kun työntekijä kolhii itseään työpaikan rakenteisiin. Esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden nosto- ja siirtotapaturmista 7 % sattui tästä syystä (Varonen 2003). Alustan tulee olla tasainen ja taakan kantamista portaissa tulee välttää. Lattialla oleva vesi, jää, öljy tai muu materiaali saattaa aiheuttaa liukastumisvaaraa. Esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden nosto- ja siirtotapaturmien sattumiseen myötävaikuttaneita yleisimpiä tekijöitä oli jalan lipeäminen noston aikana (Varonen 2003). Nostotyössä tulisi aina käyttää turvakenkiä, koska kevyehkönkin kappaleen putoaminen jalalle voi aiheuttaa vamman (ks. taulukko 1).

20 Työpisteiden valaistusvoimakkuussuositukset metalliteollisuudessa vaihtelevat tehtävän mukaan. Esimerkiksi hitsauksessa, karkeassa työstössä ja ohutlevytyössä valaistusvoimakkuudeksi suositellaan 300 lx, kokoonpanossa työn tarkkuudesta riippuen lx, tarkassa työstössä ja hionnassa 500 lx, työkalujen valmistuksessa, tarkastuksessa, pinnanvalmistuksessa ja maalauksessa 750 lx. Käytävien ja lastaussiltojen valaistuksen tulisi olla lx, varastossa lx ja lähettämössä 300 lx. (SFS-EN ) Nostaminen ja siirtäminen on yleensä keskiraskasta tai raskasta työtä (Teollisuusilmastoinnin 2000, Ilmastointinormitoimikunnan 1978). Keskiraskaassa työssä lämmöntuotto on W, ja tällaisia ovat muun muassa työt, joissa siirretään kevyitä taakkoja käsin ja jotka tehdään etupäässä seisten ja kävellen. Muita keskiraskaita töitä ovat mm. koneellinen suurten metalliesineiden työstö sekä metallien käsintyöstö kuten hitsaus ja asennus. Raskaaksi työ luokitellaan, jos lämmöntuotto on yli W. Tällaisia ovat seisten ja kävellen tehtävät yli 15 kg:n taakkojen siirtämistä vaativat työt. Liiallinen kuumuus lisää elimistön lämpökuormitusta, mikä lisää mm. sydämen sykintätaajuutta ja aiheuttaa kehon sisäosien lämpötilan nousua. Seurauksena voi pahimmillaan olla lämpöuupuminen ja jopa lämpöhalvaus. Kylmässä työskenneltäessä kehon aineenvaihdunta kiihtyy ja hapenkulutus kasvaa. Kylmässä kehon lämmönsäätelymekanismi pyrkii pienentämään lämmönhukkaa vähentämällä ääreisverenkiertoa, mikä puolestaan kohottaa verenpainetta. Kylmyyden on todettu olevan terveydellinen riskitekijä erityisesti henkilöille, joilla on hengitys- tai verenkiertoelimistön sairauksia. Myös lihaskipuja on todettu runsaasti viileissä ja vetoisissa tiloissa työskentelevillä ja kylmillä olosuhteilla on ilmeisesti vaikutuksia myös selkäkipuihin ja eräisiin infektiosairauksiin. (Ilmastointinormitoimikunnan 1978) Keskiraskaassa työssä lämpötilasuositukseksi on vakiintunut o C ja raskaassa työssä o C. Ilman liikenopeuden pitäisi keskiraskaassa työssä olla alle 0,5 m/s ja raskaassa työssä alle 0,7 m/s. (Lämpötilan 2003) Nostotyöhön vaikuttaa myös vaaratekijöiden tunnistaminen sekä työnopastus oikeisiin työmenetelmiin. Erityisesti selän vahingoittumisvaaran tiedostaminen vaikeissa nostoolosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää. 3.2 Hyvän mittausmenetelmän ominaisuudet Mittausmenetelmien tavoiteltavia ominaisuuksia ovat se, että

Selvityksen perusteella työnantajan on suunniteltava nosto- ja siirtotyöpisteet sekä valittava työhön soveltuvat työmenetelmät ja työvälineet.

Selvityksen perusteella työnantajan on suunniteltava nosto- ja siirtotyöpisteet sekä valittava työhön soveltuvat työmenetelmät ja työvälineet. TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRI Käsin tehtävät nostot ja siirrot Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin työstä poissaoloja aiheuttava syy. Vähintään joka neljäs työtapaturma sattuu nostamisen

Lisätiedot

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Tuula Putus Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Turun yliopisto Luennon runko Lait ja asetukset Soveltamisohjeet Käytännön toimintamalleja Työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä

Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23 Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 Asiantuntijat: sosiaali- ja terveysministeriöstä Toivo Niskanen, Hannu Stålhammar ja Tarja Kantolahti

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Yläraajan kuormituksen arviointi Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Ergonomia ja hyvät käytännöt toistotyössä Yläraajan rasitussairaudet ovat yleisiä aloilla, joilla työ sisältää yläraajan

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Yhteenveto 19 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta, tapauksia ei ole rajattu toimialan mukaan. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki

TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki TTK:n Kohti Nollaa työtapaturmaa kunta alalla teemaseminaari 26.1.2012 klo 9.30 12.30 Tekniska Salit, Eerikink. 2, Hki Hyvät ja vähemmän hyvät tilastouutiset Irmeli Vuoriluoto Tehy ry Sisältö: 1. Sote

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23

Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23 Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23 Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Turvallisesti tikkailla

Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

JOHDANTO Toteutettavat toimet Arviointitaulukot Arviointitaulukoiden rakenne Huomio:

JOHDANTO Toteutettavat toimet Arviointitaulukot Arviointitaulukoiden rakenne Huomio: JOHDANTO Työperäiset tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mukaan lukien käsin tapahtuvasta taakkojen käsittelystä aiheutuvat vammat, ovat kaikkein tyypillisimpiä sairauksia Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa Hyvän työympäristön tarkistuslista Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa 1 Hyvän työympäristön tarkistuslista Hyvä työympäristö syntyy työpaikalla,

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010 KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sisällys Ohjeen tarkoitus... 5 Säädösperusta... 5 Kosteus- ja homevaurioiden määrittely ja tunnusmerkit...

Lisätiedot

Paarien käytettävyys SEMINAARI

Paarien käytettävyys SEMINAARI Paarien käytettävyys SEMINAARI Sirra Toivonen 27.4.2006 Esityksen rakenne Nostot ja siirrot sairaankuljettajien tapaturmatekijänä Paaritestin taustaa Menetelmät Paaritestin tulokset Yhteenveto Laitteiden

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työturvallisuus kaivosalalla

Työturvallisuus kaivosalalla Työturvallisuus kaivosalalla Arto Reiman, erityisasiantuntija, TkT Työturvallisuus ja käytettävyys tiimi, Työterveyslaitos Oulu Tavoitteena Tutustutaan kaivosten työturvallisuusasioihin Tutustutaan tapaturmatilastoihin

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-

Lisätiedot

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Labquality Days -kongressi 7.2.2014 Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Nina Nevala, LitT vanhempi tutkija, Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Ergonomiaratkaisujen tavoitteena työn

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Ehjin nahoin Napon kanssa Oppitunti 2 Selkä

Ehjin nahoin Napon kanssa Oppitunti 2 Selkä Ehjin nahoin Napon kanssa Oppitunti 2 Selkä (7 9-vuotiaat) Opettajan ohjeet Milloinkaan ei ole liian varhaista tutustuttaa lapsia turvallisuuden peruskäsitteisiin, jotka liitetään aikuisten maailmassa

Lisätiedot

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet "Työllinen": KA1=1 tai KA2=1 tai KA3=1 (eli TYVO=1

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005 T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot

Lisätiedot

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään? 3.2.2015 Tapaturmat ja niiden torjunta Kuljettajan rooli turvallisuudessa Työturvallisuusasiantuntija Ulla Juuti Pohjola Vakuutus Tapaturmat ja niiden

Lisätiedot