Merja Mynttinen. Käsin tehtävien nostojen aiheuttaman riskin arviointimenetelmän kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merja Mynttinen. Käsin tehtävien nostojen aiheuttaman riskin arviointimenetelmän kehittäminen"

Transkriptio

1 Merja Mynttinen Käsin tehtävien nostojen aiheuttaman riskin arviointimenetelmän kehittäminen

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 1. JOHDANTO Kehittämistyön taustaa Kehittämistyön tavoite 7 2. KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHTIA Nostotyön riskeistä ja arviointimenetelmistä Nostojen ja siirtojen aiheuttamat terveyshaitat Tapaturmat Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tapaturmien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteys Fyysisesti raskaan työn yhteydet työssä jaksamiseen AINEISTO JA MENETELMÄT Nostamisesta aiheutuvan riskin arviointi Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä Työterveyslaitoksen ergonomian tarkastusohje Ruotsalaiset turvallisuusmääräykset NIOSH:n ohjeet Muita ohjeita Muiden olosuhteiden huomioon ottaminen nostoja siirtotyössä Hyvän mittausmenetelmän ominaisuudet Pysyvyys Pätevyys Menetelmän kehittäminen ja arviointikriteerit Menetelmän kokeilu TULOKSET Muuttujakohtaiset tulokset Työskentelypistekohtaiset tulokset Reliabiliteetin mittaus Systemaattinen virhe Menetelmän validiteetin arviointi TULOSTEN TARKASTELU Menetelmän arviointi Mittaustulosten arviointi Tapaturmat ja sairauspoissaolot 40

3 5.4 Hyvät käytännöt Menetelmän yleistäminen JOHTOPÄÄTÖKSET 41 KÄYTETYT LÄHTEET 43 LIITTEET Liite 1: Käsin tehtävän nostotyön tarkastuslista Liite 2: Käsin tehtävien nostojen kriteeristö Liite 3: Yrityksen taustatietoja

4 TIIVISTELMÄ Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin työstä poissaoloa aiheuttava syy ja osa näistä sairauksista liittyy nostamiseen ja siirtämiseen. Vähintään joka neljäs työtapaturma sattuu nostamisen ja siirtämisen aikana. Raskas fyysinen työ lisää työuupumusta ja erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita ja huonontaa koettua työkykyä ja terveydentilaa, mikä on osasyynä ennenaikaiseen eläköitymiseen. Vuoden 2003 alusta voimaan tullut uusi työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen ohella työn vaarojen selvittämistä ja arviointia. Arvioitavaksi edellytetään erityisesti työn kuormitustekijät. Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä täsmentää tätä velvoitetta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiassa on keskeisenä tavoitteena mm. työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy ja työntekijöiden työssä jaksaminen. Osana tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyä tulevat käsin tehtävät nostot ja siirrot olemaan eräs työsuojeluhallinnon painopisteistä vuoteen 2007 saakka. Käsin tehtävien nostojen arviointiin on useita, pääosin asiantuntijakäyttöön soveltuvia menetelmiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää käsin tehtävien nostojen aiheuttamien haittojen ja vaarojen tunnistamiseksi ja riskien suuruuden arvioimiseksi menetelmä, joka olisi otettavissa sekä tarkastajien että työpaikkojen käyttöön lyhyellä perehtymisellä. Menetelmällä arvioitavat asiat määräytyivät pääosin käsin tehtävistä nostoista ja siirroista annetun valtioneuvoston päätöksen liitteen mukaisesti. Tutkimuksissa on todettu ainakin taakan painon, nostotiheyden sekä vartalon asennon vaikuttavan nostotyön riskeihin. Myös hyvä ote taakasta, taakan sijainti lähellä vartaloa sekä työympäristön ominaisuudet vaikuttavat tapaturmariskiin ja epäedulliset lämpöolosuhteet lisäävät kuormittumista. Menetelmää kokeiltiin 25 pienessä, Kanta-Hämeen alueella toimivassa metallialan yrityksessä erilaisissa työtehtävissä. Menetelmällä voitiin tunnistaa keskeisiä käsin tehtäviin nostoihin liittyviä riskitekijöitä kuten nostojen toistuvuus, taakan ominaisuudet, vartalon asento noston aikana sekä työympäristön erityispiirteet. Lisäselvitystä vaatisi se, mikä osatekijä lisää eniten tapaturmariskiä ja missä määrin kukin osatekijä vaikuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintyvyyteen.

5 Menetelmän reliabiliteetti mitattiin rinnakkaismittauksena siten, että tarkastaja, yrityksen työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu arvioivat samanaikaisesti nosto- ja siirtotyön tilannetta tarkistuslistan avulla. Rinnakkaismittauksessa saadut reliabiliteettien arvot olivat hyviä eli niin tarkastaja kuin työpaikkojen työsuojeluhenkilöstökin saivat arvioinnissa samanlaisia tuloksia. Menetelmää on kokeiltu myöhemmin myös elintarvikealan yrityksissä ja kokeilun perusteella menetelmä näyttäisi soveltuvan myös muualle kuin metalliteollisuuden yrityksiin. 1 JOHDANTO 1.1 Kehittämistyön taustaa Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuva työkyvyttömyys on Suomessa eräs merkittävimmistä sairauspoissaoloa sekä eläköitymistä aiheuttavista tekijöistä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2001 siirtyi tuki- ja liikuntaelinsairaudesta johtuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle yli 7300 henkilöä, mikä on 31% kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. (Eläketurvakeskuksen 2002) Vuoden 2003 alusta voimaan tulleen uuden työturvallisuuslain (738/2002) 10 edellyttää, että työstä, työtilasta ja muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät selvitetään riittävän järjestelmällisesti, ja ellei haitta- ja vaaratekijöitä voida poistaa, arvioidaan niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Lain 24 :ssä todetaan, että työtä pitää tarvittaessa keventää apuvälinein ja että terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisesti, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein. Lain 25 :ssä edellytetään erityisesti työn kuormitustekijöiden selvittämistä ja ryhtymistä toimenpiteisiin vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993) velvoittaa työnantajaa hankkimaan sellaisia mekaanisia laitteita tai apuvälineitä, ettei työntekijän tarvitse käsitellä taakkoja käsin. Jos käsin tehtävää nostoa tai siirtoa ei voida välttää, tulee työnantajan arvioida ko. työn turvallisuus- ja terveysolosuhteet ottaen huomioon valtioneuvoston päätöksen liitteessä mainitut asiat. Työpisteet tulee järjestää siten, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia sekä ryhtyä toimiin erityisesti selän vahingoittumisen vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi.

6 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat asiakirjassa vuodelta 2001 yksi neljästä strategisesta linjauksesta on työelämän vetovoiman lisääminen, jossa eräänä toimenpiteiden painopisteenä on työelämän hyvinvointi. Työsuojeluviranomaisten toiminta tulee kohdistaa entistä painokkaammin työssä jaksamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiassa vuodelta 1998 strateginen painopiste on määritelty seuraavasti: Osana sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa työsuojeluhallinnon keskeisenä tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen sekä työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy. Työperäisten tukija liikuntaelinsairauksien ehkäisy, henkinen hyvinvointi työssä ja työntekijöiden työssä jaksaminen sekä niiden edellytyksenä oleva työn hallinta ovat työsuojelun erityiset kehityskohteet. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston kirjeessä Dnro 13/72/2001 Valmistautuminen ministeriön ja työsuojelupiirien välisiin tulosneuvotteluihin syksyllä 2001 kohdassa 4. Viranomaisaloitteisen toiminnan keskeisten painoalueiden tavoitteet mainitaan, että eräs keskeisistä painoalueista on vv tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä käsin tehtävät nostot. Työsuojelupiirien pitää varmistaa ministeriön kanssa sovittavalla tavalla, että niiden toimialojen, joilla käsin tehtäviä nostoja esiintyy huomattavassa määrin, työpaikoilla noudatetaan Valtioneuvoston päätöstä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993). Sosiaali- ja terveysministeriön ja Hämeen työsuojelupiirin tulossopimuksessa vuodelle 2002 sovittiin muun muassa, että Hämeen työsuojelupiirissä kehitetään PD - opinnäytetyönä vuosien aikana tarkastajien ja metalliteollisuuden työpaikkojen käyttöön soveltuva, käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja koskeva riskinarviointimenetelmä, jota kokeillaan 20 satunnaisesti valitussa metallialan työpaikassa. Kokeilussa selvitetään myös, missä metalliteollisuuden työvaiheissa ja työskentelypisteissä esiintyy voimakasta kuormittumista aiheuttavia käsin tehtäviä nostoja tai siirtoja. Käsin tehtävät nostot ja siirrot tulevat olemaan myös vuosina eräänä työsuojeluhallinnon keskeisenä toimintakohteena, niin kuin vuoden 2003 tulosneuvotteluja koskevassa kirjeessä mainitaan (Valmistautuminen 2003).

7 1.2 Kehittämistyön tavoite Kehittämistyön tavoitteena oli - kehittää menetelmä käsin tehtävien nostojen aiheuttamien vaarojen tunnistamiseksi ja riskien suuruuden arvioimiseksi, - kokeilla kehitettyä menetelmää metalliteollisuudessa, - kartoittaa ne työt tai työvaiheet, joissa on kohonnut käsin tehtävien nostojen aiheuttama terveysvaara ja - kartoittaa riskien pienentämiseksi kehitettyjä ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli lisäksi se, että menetelmä olisi sellainen, että se voidaan ottaa tarkastajien ja työpaikkojen käyttöön lyhyellä perehtymisellä ilman ulkopuolista koulutusta. 2 KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHTIA 2.1 Nostotyön riskeistä ja arviointimenetelmistä Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vaikeat työasennot ja raskas nostaminen ovat erityisesti selkävaivojen riskitekijöitä. Haastattelututkimuksessa noin viidennes työntekijöistä ilmoitti, että heidän työssään esiintyy vaikeita ja epämukavia työasentoja tai raskaita nostoja tai taakkojen käsittelyä. Nämä haittatekijät voivat suoraan heikentää ihmisen terveydentilaa. Ne voivat myös vaikuttaa koettuun terveydentilaan heikentävästi, mikä lisää muun muassa ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen riskiä. Tutkimuksen mukaan lukumääräisesti eniten tapaturmia sattuu metallituotteiden valmistuksessa, vaikka tapaturmataajuus on jonkin verran pienentynyt 1990-luvulla. Ammattiryhmistä levysepille on sattunut eniten tapaturmia suhteessa tehtyihin työtunteihin vuodesta 1992 lähtien. Koneistajat ja työstäjät ovat toiseksi tapaturma-alttein ammattiluokka. Tutkimukseen liittyvässä haastattelussa yleisimmin tapaturmanvaaraa aiheuttaviksi tekijöiksi koettiin kiire, liukkaus, hankalat työasennot ja fyysisesti raskas työ. (Kauppinen ja muut 2000) Fyysisen kuormituksen arviointiin on useita, pääosin asiantuntijakäyttöön soveltuvia menetelmiä. Tällaisia ovat mm. työntekijän omaan arviointiin perustuva Borgin RPE asteikko, työpaikan ergonominen selvitys sekä työasentojen analysointiin tarkoitettu OWAS menetelmä (Työkyvyn 2001). Välillisesti nostotöiden aiheuttamaa kuormittumista voidaan analysoida myös fysiologisilla menetelmillä kuten sydämen sykintätaajuudella sekä EMG -menetelmällä, jossa tarkastellaan eri lihasryhmiin kohdistuvaa kuormitusta. Mikään näistä menetelmistä ei suoranaisesti sovellu nostotyön arviointiin. RPE-asteikolla saadaan työntekijän subjektiivinen arvio työn kokonaiskuormittavuudesta ja siihen voivat

8 vaikuttaa työntekijän motivaatio sekä aiemmat kokemukset. Kuormitusasteikko 6-20 on sanallinen ja eri asteiden välistä eroa saattaa olla vaikeaa hahmottaa. Työpaikan ergonomian selvitys on työn kuormitustekijöiden tunnistamis- ja arviointimenetelmä ensisijassa työterveyshenkilöstön käyttöön, ja menetelmällä saadaan työstä kokonaisarvio (Työterveyslaitos 2001). Taakkojen käsittely on vain yksi osa ergonomista selvitystä ja huomioi taakan painon ohella nostokorkeuden ja nostoetäisyyden. Menetelmä on suhteellisen laajasti käytetty ja antaa viisiportaisen tasokuvauksen eri osatekijöistä huomioiden myös työntekijän mielipiteet. Menetelmän käyttö vaatii perustiedot ergonomiasta, käyttökoulutuksen ja kokeneeltakin tekijältä 1-2 tunnin panostuksen työpistettä kohti eikä näin ollen sovellu työsuojelutarkastajien käyttöön. OWAS-menetelmä perustuu työasentojen havainnointiin ja siinä analysoidaan selän, yläraajojen ja alaraajojen asennot erikseen sekä taakan käsittely ja voimankäyttö. Menetelmän käyttö vaatii harjaantumista ja melko suurta ajallista panostusta työpistettä kohti. Varsinaisen nostotyön arviointiin voidaan käyttää esimerkiksi NIOSH:n laskentakaavaa (Waters ja muut 1994). Nostokaava soveltuu seisten ja kaksin käsin tehtävien nostojen fyysisen kuormittavuuden arviointiin. Menetelmän käyttö vaatii perehtymistä ja harjaantumista sekä erillisiä laskutoimituksia suositeltavan enimmäistaakan selville saamiseksi. Koska asiantuntijakäyttöön tarkoitettujen arviointimenetelmien käyttö vaatii perusteellista perehtymistä asiaan, eikä monillakaan työpaikoilla ole tällaista asiantuntemusta käytettävissä muutoin kuin ostopalveluina, on käsin tehtävien nostojen ja siirtojen aiheuttamien haitta- ja vaaratekijöiden järjestelmällinen selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi jäänyt satunnaiseksi.

9 2.2 Nostojen ja siirtojen aiheuttamat terveyshaitat Nostamisen ja siirtämisen aikana syntyvä kuormitus aiheuttaa ainakin tapaturmia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja työssä jaksamisongelmia kuten työuupumusta ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä Tapaturmat Metallituotteiden valmistuksessa (toimialaluokitus eli TOL 28) sattui vuosina Hämeen työsuojelupiirin alueella 2517 tapaturmaa. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa (TOL 29) tapaturmia sattui 2471 kpl. Metallituotteiden valmistuksessa oli ylirasittuminen syynä 290 tapaturmaan (11,5 %) ja fyysinen ponnistus tai tahaton liike 199 tapaturmaan (7,9 %). Vastaavat luvut koneiden ja laitteiden valmistuksessa olivat ylirasittuminen 290 kpl (11,7 %) ja fyysinen ponnistus tai tahaton liike 207 kpl (8,4 %). Käsin tehtävien nostojen aikana sattuu muunkinlaisia työtapaturmia kuten esimerkiksi erilaisten esineiden varpaille putoamisia. (Tapaturmavakuutuslaitosten 2001) Nostamisen ja siirtämisen aiheuttamia tapaturmia on tutkittu tarkemmin Hämeen työsuojelupiirin alueen mekaanisessa metsäteollisuudessa. Vaikka mekaanisen metsäteollisuuden tapaturmat ovatkin erilaisia kuin metallialan tapaturmat, voidaan niistä saada viitteitä myös kaikista nosto- ja siirtotapaturmista. Mekaanisen metsäteollisuuden työtapaturmista on sattunut 37 % erilaisen esineiden nostamisen tai siirtämisen aikana. (Varonen 2003) Eniten eli 37 % mekaanisen metsäteollisuuden nosto- ja siirtotapaturmista on aiheuttanut äkillinen ylikuormitus noston tai siirron aikana. Näistä oli seurauksena lähinnä selän ja olkapään venähdyksiä. Toiseksi eniten eli 30 % nosto- ja siirtotapaturmista on aiheuttanut esineen putoaminen henkilön päälle noston tai siirron aikana. Esineiden putoaminen aiheutti lähinnä jalkaterän tai varpaiden vammoja. Tikun meneminen käteen tai siirrettävän esineen viiltäminen aiheutti 16 % nosto- ja siirtotapaturmista, työpaikan rakenteisiin satuttaminen 7 % ja puristuminen siirrettävän tai nostettavan esineen ja työpaikan rakenteiden väliin 5 %. Nostettavan tai siirrettävän esineen paino ei yksin määritä nostamisen tai siirtämisen aiheuttamaa fyysisen ylikuormittumisen riskiä, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Esimerkiksi mekaanisessa metsäteollisuudessa 10 % selän ja olkapään venähdyksistä sattui, kun nostettiin enintään 5 kg painavaa esinettä ja 26 %, kun nostettiin enintään 15 kg painavaa esinettä. Ei ole kovin todennäköistä, että esimerkiksi muutaman kilon painoisen esineen nostaminen optimaalisissa olosuhteissa aiheuttaisi 10 % selän

10 sen esineen nostaminen optimaalisissa olosuhteissa aiheuttaisi 10 % selän venähtämistapaturmista. Suurin osa putoavien esineiden aiheuttamista vammoista on syntynyt esineen putoamisesta tyypilliseltä siirtokorkeudelta eli alle metristä. Yllättävän kevyetkin, jopa muutaman kg:n painoiset esineet ovat aiheuttaneet vammoja (taulukko 1). Taulukko 1. Työtapaturman sattuessa henkilön päälle pudonneen työkappaleen paino ja putoamiskorkeus Hämeen työsuojelupiirin alueen mekaanisessa metsäteollisuudessa vuosina (Varonen 2003). esineen putoamismatka esineen paino enintään 0,5 m yli 0,5 m, alle 1 m yli 1 m, alle 2 m 2 m tai enemmän yhteensä enintään 5 kg 1 % 2 % 2 % - 5 % enemmän kuin 5 kg mutta enintään 15 kg enemmän kuin 15 kg mutta enintään 35 kg enemmän kuin 35 kg mutta enintään 55 kg 7 % 6 % 5 % 7 % 25 % 27 % 18 % 1 % 4 % 51 % 13 % 2 % 1 % - 16 % enemmän kuin 55 kg 2 % - 1 % - 3 % yhteensä 49 % 28 % 11 % 12 % (N=95) Mekaanisen metsäteollisuuden nosto- ja siirtotapaturmien sattumiseen myötävaikuttivat eniten seuraavat tekijät: - ote lipsahti irti nostettavasta tai siirrettävästä esineestä tai esine siirtyi tai pysähtyi äkillisesti - ei käytetty asianmukaista henkilökohtaista suojeluvälinettä kuten suojakäsineitä tai turvajalkineita - ei käytetty nostolaitetta, vaikka sellainen olisi ollut käytettävissä

11 - nostoasento oli huono: nostaja kumartui tai noston aikana esiintyi selän kiertoa - nostossa tai siirrossa apuna käytetty työkalu lipsahti tai siirtyi äkillisesti - henkilö liukastui noston tai siirron aikana Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Pitkän aikavälin ( ) tarkastelu osoittaa, että tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin työstä poissaoloa aiheuttava syy. Eniten pitkiä, yli yhdeksän päivän poissaoloja tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheuttavat selkäsärky, muut selän nikamasairaudet, polven nivelrikko ja lonkan nivelrikko (taulukko 2). (Kantolahti 2003) Taulukko 2. Eniten sairauspoissaoloa aiheuttaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet vuonna 2001 (Kantolahti 2003) sairaus osuus tuki- ja liikuntaelinsairauksista poissaolopäivät selkäsärky 17, muut selän nikamasairaudet 10, polven nivelrikko 5, lonkan nivelrikko 3, Sellaisia ammatteja, joissa esiintyy paljon pitkiä, yli yhdeksän päivän tuki- ja liikuntaelinsairauksia, ja joissa myös voi esiintyä paljon nostamista ja siirtämistä, ovat lähes kaikki taulukossa 3 mainitut työt. Raskas ruumiillinen työ lisää mm. polven ja lonkan nivelrikon, iskiaksen ja niskakivun riskiä (Heliövaara 1996b). Miehillä että naisilla tuki- ja liikuntaelinoireet, mm. niskahartiavaivat, lanne-ristiselän kipu sekä nivelkipu olivat yleisimpiä, eivätkä ne ole vuosikymmenen kuluessa vähentyneet (Kauppinen ja muut 2000).

12 Taulukko 3. Ammatit, joissa tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella korvattujen sairauspoissaolopäivien määrä oli suurin vuonna 2001 (Kantolahti 2003). ammatti korvattujen sairauspoissaolopäivien määrä konepaja- ja rakennusmetallityö terveyden- ja sairaanhoitotyö siivoustyö majoitusliike- ja suurtaloustyö talonrakennustyö tavaroiden myyntityö tieliikennetyö sosiaalialan työ pakkaus-, varastointi- ja ahtaustyö Tapaturmien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteys Tapaturmien yhteyttä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin on tutkittu Suomessakin jonkin verran. Merkittävä osa tuki- ja liikuntaelinsairauksista on tapaturmien seurausta (Heliövaara 1996a). Selkätapaturmien syyosuudeksi laskettiin Mini-Suomi -terveystutkimuksessa 16,5 % iskiaksen ja 13,7 % muiden pitkäaikaisten selkäoireyhtymien esiintyvyydestä. Iskuvammat, selän retkahdukset ja nikamien murtumat voivat johtaa selkäsairauksien syntymiseen. Usein selkäkipu alkaa vain vähäisen venähdyksen yhteydessä (Heliövaara ja muut 1993, Heliövaara & Riihimäki 1996). Alaselän kivun riskisuhde oli yli kolminkertainen niillä, joilla oli sattunut alaselkään kohdistunut tapaturma (Miranda ja muut 2000). Niskaan kohdistuvat tapaturmat, etenkin retkahdukset ja nikamien murtumat voivat johtaa hankaliin ja pitkäkestoisiin niskavaivoihin. Mini-Suomi -terveystutkimuksen mukaan saattaa lähes joka kuudes niska-hartiaoireyhtymä olla tapaturman seurausta (Heliövaara ja muut 1993). Myös hartiaan tai selkään kohdistuneet tapaturmat ovat niskahartiaoireyhtymän riskitekijä (Viikari-Juntura 1996b). Niska-hartiakivun riskisuhde oli lähes kolminkertainen niillä, joilla oli sattunut niskaan kohdistunut tapaturma ja olkapääkivun riskisuhde lähes 30-kertainen niillä, joilla oli sattunut olkapäähän kohdistunut tapaturma (Miranda ja muut 2000).

13 2.2.4 Fyysisesti raskaan työn yhteydet työssä jaksamiseen Tutkimuksissa on havaittu, että työn fyysinen rasittavuus on yhteydessä koettuun alhaiseen työkykyyn ja runsaisiin tuki- ja liikuntaelinten oireisiin (Lindström ja Kandolin 1996). Työn fyysinen kuormitus korreloi tilastollisesti erittäin merkitsevästi koetun terveydentilan kanssa (Järvisalo ja muut 1997). Koetun terveydentilan on puolestaan havaittu ennustavan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Ikääntymisen vaikutuksia selvittäneessä tutkimuksessa havaittiinkin, että ruumiillisen työn tekijät poistuivat työelämästä henkisen työn tekijöitä selvästi aikaisemmin ja että työn ruumiillinen raskaus oli merkitsevästi yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (Tuomi ja muut 1995, Piispa ja Huuhtanen 1993). Lihastyön ja voimankäytön on todettu olevan merkitseviä työkyvyttömyyden ennustajia (Klockars ja muut 1998). Erään tutkimuksen mukaan työn ruumiillinen raskaus oli yhteydessä varhaiseläkeajatuksiin, jotka puolestaan olivat yhteydessä todelliseen eläkkeelle siirtymiseen (Huhtaniemi 1999). Ikääntymisen vaikutuksia selvitettäessä havaittiin, että runsaan kymmenen vuoden ikääntymisen jälkeen työntekijät kokivat työn muuttuneen sekä henkisesti että ruumiillisesti raskaammaksi. Naiset kokivat miehiä useammin työn ruumiillisen ja henkisen rasittavuuden lisääntyneen. Myös kuormittumisen oireet olivat lisääntyneet. (Tuomi ja muut 1995) Pienyrityksiä ja niiden työntekijöitä koskeneessa, vuonna 1996 tehdyssä tutkimuksessa työn fyysinen rasittavuus ei korreloinut työuupumuksen tai henkisten voimavarojen puutteen kanssa. Kun vuosina tehtiin uusi tutkimus samalle ryhmälle, oli työn fyysisen rasittavuuden ja työuupumuksen ja henkisten voimavarojen puutteen välinen korrelaatio tilastollisesti erittäin merkitsevä. (Lindström ja muut 1997 ja 2000). Elektroniikkaalan pientyöpaikoilla tehdyssä tutkimuksessa työn fyysinen rasittavuus korreloi niin ikään uupumuksen ja voimavarojen kanssa. Raskas työ korreloi tilastollisesti erittäin merkitsevästi myös selkäkipuihin. (Anttonen ja Tammelin 2000) Työuupumus on osa kokonaishyvinvointia. Tutkimuksin on todistettu, että koettu henkinen työkyky heikkeni työuupumuksen mukana ja sama oli havaittavissa lievempänä myös fyysisessä työkyvyssä. Työuupumusta kokeneilla ylirasittuneisuudesta ja väsymyksestä johtuvat poissaolot olivat merkittävästi yleisempiä ja ne yleistyivät työuupumuksen voimistuessa. Ajatukset ennenaikaiselle eläkkeelle jäännistä lisääntyivät työuupumuksen voimakkuuden mukaan. (Kalimo ja Toppinen 1997)

14 Tutkimustulosten perusteella näyttää siis siltä, että raskas fyysinen työ lisää työuupumusta ja erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita ja huonontaa koettua työkykyä ja terveydentilaa, mikä osaltaan saattaa olla johtamassa ennenaikaiseen eläköitymiseen. 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Nostamisesta aiheutuvan riskin arviointi Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä Aiemmin nostotyön riskejä arvioitaessa kiinnitettiin pääosin huomiota vain taakan painoon ja annettiin suosituksia siitä, kuinka monen kilon painoisia taakkoja miehet, naiset ja nuoret voivat nostaa joko tilapäisesti tai toistuvasti. Tällaiset taakan painoon perustuvat suositukset ovat jossain määrin harhaanjohtavia, koska nostoon vaikuttavat monet taakkaan, työympäristöön ja nostajaan liittyvät tekijät. Tämä on otettu huomioon valtioneuvoston päätöksessä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993). Päätös edellyttää, että työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin järjestelyihin tai annettava työntekijän käyttöön asianmukaisia välineitä, erityisesti mekaanisia laitteita, jottei työntekijän ei tarvitse käsitellä taakkoja käsin. Milloin käsin tehtävää nostoa tai siirtoa ei voida välttää, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin vaaran vähentämiseksi tai annettava työntekijän käyttöön asianmukaisia noston ja siirron apuvälineitä. Tällöin työnantajan on, jos mahdollista etukäteen arvioitava kyseisen työn turvallisuus- ja terveellisyysolosuhteet. Vaarojen arviointiin on annettu ohjeita päätöksen liitteissä. Huomioitavia asioita ovat muun muassa: - taakan erityispiirteet: taakan raskaus; liian suuri koko; hankala muoto; mahdollinen epävakaus; taakan epäedullinen sijainti vartaloon nähden; vartalon taivuttaminen tai kiertäminen noston aikana; sellainen taakan muoto tai koostumus, että se voi todennäköisesti aiheuttaa työntekijälle vamman varsinkin törmäyksen sattuessa - tarvittava fyysinen ponnistus: liian rasittava ponnistus; nosto voidaan tehdä vain vartaloa kiertäen; ponnistus saa taakan todennäköisesti yhtäkkiä liikkumaan; nosto tehdään epävakaassa asennossa - työympäristön erityispiirteet: riittämätön tila erityisesti pystysuunnassa; epätasainen tai liukas lattia; tila rajoittaa noston tai siirron tekemistä hyvässä asennossa oikealla nostokorkeudella; lattiapinnan tai työskentelypinnan korkeus vaihtelee vaatien taakan

15 käsittelyä eri korkuisilla tasoilla; lattia tai jalkatuki on epävakaa; lämpötila, kosteus tai ilmanvaihto on sopimaton - toiminnan asettamat vaatimukset: liian usein toistuva tai liian kauan kestävä fyysinen kuormitus, joka rasittaa erityisesti selkää; riittämätön lepo tai toipumisaika; liian pitkä nosto- tai siirtoetäisyys; prosessin määräämä työtahti, jota työntekijä ei voi muuttaa - yksilölliset vaaratekijät: työntekijä ei ole fyysisesti sopiva kyseiseen tehtävään; työntekijän käyttämät vaatteet, jalkineet tai muut henkilökohtaiset varusteet ovat kyseiseen työhön sopimattomia; työntekijä ei ole saanut riittävää tai sopivaa tietämystä ja opetusta. Kuormituksen ja henkilökohtaisten edellytysten arvioinnista työnantaja saa päätöksen mukaan lisää tietoja työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaisista työpaikkaselvityksistä, terveystarkastuksista, neuvonnasta ja ohjauksesta, vajaakuntoisten työssä selviytymisen seurannasta ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta Työterveyslaitoksen ergonomian tarkastusohje Työterveyslaitoksen julkaisemassa työpaikan ergonomian tarkastusohjeessa todetaan, että 25 kg:n taakan pystyvät nostamaan lähes kaikki miehet ja 2/3 naisista hyvässä nostotilanteessa. Alle 18-vuotiaille miehille enimmäisrajaksi mainitaan 20 kg ja naisille 15 kg. (Työpaikan 2001) Hyvän nostotilanteen edellytyksiä ovat: - taakka on lähellä vartaloa - asento ei ole kiertynyt noston aikana - raskaiden taakkojen nostamista on vain muutaman kerran tunnissa - taakka on sopivalla n cm korkeudella - taakassa on sopivat kädensijat tai siitä saa muuten hyvän otteen - nostamista varten on riittävästi tilaa - lattiapinta on pitävä, tasainen ja esteetön - nosto tehdään harkiten ja nostaja tietää nostamisen riskit. Yli kahden metrin siirtoetäisyyksiä ja yli 25 cm:n nostokorkeuseroja tulisi välttää.

16 3.1.3 Ruotsalaiset turvallisuusmääräykset Ruotsalaisissa turvallisuusmääräyksissä (Belastningsergonomi 1998) arvioidaan nostamisen turvallisuus sen perusteella, miten paljon taakka painaa ja miten etäällä sen painopiste on nostajan selkärangasta. Taulukossa 4 on esitetty taakan painorajat painopisteen mukaan. Taulukko 4. Taakan painorajat ruotsalaisten turvallisuusmääräysten mukaan painopiste alle 30 cm painopiste cm vihreä keltainen enintään 7 kg 7-25 kg enintään 3 kg 3-15 kg punainen yli 25 kg yli 15 kg Vihreä eli hyväksyttävä alue tarkoittaa sitä, ettei kukaan tai vain yksittäiset ihmiset voivat saada kuormittumisen aiheuttamia vaivoja lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Useimmille työntekijöille tällainen kuormittuminen ei siis aiheuta vammautumisen vaaraa. On olemassa tiettyjä riskiryhmiä (esim. raskaana olevat, alaikäiset tai työntekijät, jotka ovat olleet äskettäin sairaana), joille voidaan suositella tiettyä varovaisuutta. Keltainen eli tarkemman arvioinnin alue tarkoittaa sitä, että kuormitukset ovat sellaisia, että jotkut työntekijät voivat saada kuormittumisen aiheuttamia vaivoja lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Jotta riskitaso voitaisiin lopullisesti määritellä, pitää tehdä tarkempia tutkimuksia ja arviointeja. Ennen kaikkea nostamisen aikatekijöitä (työtahti, taajuus, kesto tms.) voidaan joutua selvittämään yksityiskohtaisemmin. Tällöin pitää tarkastella seuraavia tekijöitä: - työtehtävä o jos työtä tehdään kauan, usein tai aikapaineessa tai jos taakkojen käsittelytarpeen määrää kone eli työntekijä ei itse voi päättää, milloin pitää tauon o jos taakan käsittely pitää tehdä vartalo kiertyneenä tai kumartuneena ja vartalo kiertyneenä o jos taakkaa kannetaan pitkiä matkoja o jos taakan käsittely vaatii tarkkuutta

17 - taakka o jos taakasta on vaikeaa saada otetta tai jos taakkaa ei voida käsitellä vartalon lähellä; suuri, kankea, lämmin, kylmä, terävä, märkä taakka tai taakka ilman luonnollisia tai erityisesti asennettuja kädensijoja o jos taakkaa pitää käsitellä varoen, jos se on epävakaa tai jos sisältö on liikkuva tai jos sisältö voi siirtyä, esim. nesteastiat, perunasäkit - työtila o jos tilaa on riittämättömästi, niin että työntekijä ei voi työskennellä sopivissa asennoissa esim. tila on liian ahdas, katto on liian matalalla o jos tilassa on esteitä kuten tasoeroja esim. rappusia tai kynnyksiä tai huono järjestys o jos alusta on liukas, epätasainen, viettävä tai epävakaa o jos tilassa on epätyydyttävät ilmasto-olosuhteet - nostaja o jos työntekijällä on riittämättömät fyysiset edellytykset esim. lihasvoima, kunto tai ruumiinhallinta o jos työntekijä ei osaa terveyttä säästävää nostotekniikkaa o jos työntekijällä on epäsopivat vaatteet tai jalkineet Mitä useampi näistä tekijöistä nostossa esiintyy, sitä kevyempää taakan maksimipainoa suositellaan. Punainen eli ei-suositeltava alue tarkoittaa, että kuormitukset ovat sellaisia, että kaikki tai suurin osa työntekijöitä on vaarassa saada kuormittumisen aiheuttamia vaivoja lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Olosuhteet ovat sellaiset, että pitää ryhtyä toimenpiteisiin riskin eliminoimiseksi tai pienentämiseksi ellei muuhun ole erityisiä syitä NIOSH:n ohjeet NIOSH (National Institute of Occupational Safety and Health, Yhdysvallat) määrittelee suositeltavan enimmäistaakan (Recommended Weight Limit, RWL) nostossa esiintyvien erilaisten muuttujien avulla. Enimmäistaakka tarkoittaa taakan massaa, jonka melkein kaikki terveet ihmiset määritellyissä työolosuhteissa voivat nostaa kohtuullisen ajan (esim. alle 8 tuntia) ilman kohonnutta riskiä. Painorajaa määriteltäessä huomioidaan otteen vaakasuora etäisyys vartalosta, pystysuora etäisyys lattiatasosta, taakan siirtomatka pystysuunnassa, epäsymmetrisyys (vartalon kierto), nostotaajuus sekä ote taakasta. (Waters ja muut 1994)

18 Otteen etäisyys määritellään vartalon keskiviivasta otekohtaan. Jos etäisyys on alle 25 cm, etäisyys ei vaikuta painosuositukseen. Etäisyyden kasvaminen alentaa painosuositusta ja yli 63 cm:n ote-etäisyyksien katsotaan olevan liian suuria ainakin lyhyille henkilöille. Pystysuora etäisyys tarkoittaa otekohdan etäisyyttä lattia- tai muusta nostotasosta. Optimikorkeus on n. 75 cm eli suunnilleen nostajan vyötärön tasolla. Noston aloitus- ja/tai lopetuskorkeus vaikuttavat siten, että alle polven tai yli hartiatason korkeudella tapahtuvat nostot pienentävät suosituspainoa. Hartiatason yläpuoliset nostot alentavat suosituspainoa enemmän kuin lattiatason nostot, joten ne katsotaan riskialttiimmiksi. Taakan siirtomatka pystysuunnassa on noston aloitus- ja lopetuskorkeuden ero. Jos ero on alle 25 cm, ei siirtomatka vaikuta painosuositukseen. Mitä suurempi siirtomatka on, sitä enemmän se pienentää suosituspainoa. Vartalon kiertoa noston aikana tulisi kokonaan välttää. Mitä suurempi kierto on, sitä pienemmäksi muodostuu taakan suosituspaino. Yli 135 asteen kiertoja eli lähinnä nostoja vartalon puolelta toiselle vartaloa kiertäen ei tule tehdä, vaan vartalo pitää kääntää jalkoja siirtäen siten, että selkä pysyy suorana. Nostotaajuus määritellään nostojen määränä minuuttia kohti. Nostotaajuuden aiheuttamaan riskiin vaikuttaa myös nostotyön kesto. Lyhytkestoiseksi katsotaan alle tunnin kestävä nostojakso, jota seuraa nostojaksoa pidempi palautumisaika. Keskimääräiseksi nostotyö katsotaan, jos se kestää 1-2 tuntia ja sitä seuraa vähintään palautusaika, jonka kesto on kolmannes nostotyön kestoajasta. Nostotyö on pitkäkestoista, jos nostoja tehdään yli kaksi tuntia. Voidaankin todeta, että mitä pitempi nostojakso on, sitä pienemmän tulee nostotaajuuden olla riskien vähentämiseksi. Ote taakasta voidaan katsoa hyväksi, jos taakasta saa kunnon otteen ja siinä on optimaaliset kädensijat tai -aukot. Taakka ei saa olla liian suuri, hankalan muotoinen, epävakaa (esimerkiksi nesteastiat, vajaat säkit) eikä siinä saa olla teräviä reunoja tai kulmia. NIOSH:n mukaan optimaalinen laatikon koko on alle 40 cm leveä (syvyys, eteen) ja alle 30 cm korkea. Nostokaava on tarkoitettu kaksin käsin tehtävien nostojen fyysisen kuormittavuuden arviointiin. Nostokaava ei ota huomioon muita nostoon liittyviä tekijöitä, kuten taakan kannattelua, työntämistä, vetämistä, kantamista, kävelyä tai kiipeämistä. Kaava ei myöskään huomioi yllättäviä tilanteita, kuten liukastumisia tai kompastumisia.

19 3.1.5 Muita ohjeita Washingtonin osavaltion ergonomisten sääntöjen mukaan käsin ei tulisi nostaa yli 35 kg:n taakkoja. Laskukaava huomioi nostokorkeuden, otteen etäisyyden vartalosta sekä nostojen toistuvuuden. Saatua tulosta verrataan taakan todelliseen painoon, ja jos laskettu paino on korkeampi, riski on olemassa. (Washington 2000) Työterveyslaitoksen julkaisussa Teollisuusergonomia (Kuorinka 1992) hyvälle taakalle suositellaan leveydeksi (käsien leveys) alle 50 cm ja syvyydeksi (eteen) alle 35 cm. Ehdottomiksi kokorajoiksi mainitaan leveys yli 75 cm, syvyys yli 50 cm ja korkeus yli 45 cm Muiden olosuhteiden huomioon ottaminen nosto- ja siirtotyössä Eräs nostotyöhön liittyvä vaaratekijä on taakan kantaminen, joka lisää kuormittumista ja saattaa aiheuttaa kompastumisvaaraa, mikäli lattialla tai kulkuväylillä on ylimääräistä tavaraa tai lattiat ovat epätasaisia. Työterveyslaitoksen työpaikan ergonomisessa tarkastusohjeessa on mainittu, että yli kahden metrin siirtoetäisyyksiä tulisi välttää. Toisaalta askeleen, parin siirtyminen voi parantaa nostoasentoa, niin että vältytään vartalon kierroilta. Vartalon kierron lisäksi riskiä lisäävät erilaiset kurkottelut ja kumartelut, joita tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Mikäli joudutaan nostamaan lattiatasolta, selkää ei tule käyttää vipuvartena, koska tällöin on erittäin suuri välilevyjen vahingoittumisriski. Esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden nosto- ja siirtotapaturmien sattumiseen myötävaikuttaneita yleisimpiä tekijöitä oli se, että selkä joutui noston aikana kiertoliikkeeseen tai se, että noston aikana jouduttiin kumartumaan (Varonen 2003). Nostotyöpisteessä tulee olla riittävästi tilaa noston suorittamiseksi. Kalusteet, työvälineet, rakenteet yms. saattavat vaikeuttaa nostoa ja aiheuttaa tapaturmanvaaraa, kun työntekijä kolhii itseään työpaikan rakenteisiin. Esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden nosto- ja siirtotapaturmista 7 % sattui tästä syystä (Varonen 2003). Alustan tulee olla tasainen ja taakan kantamista portaissa tulee välttää. Lattialla oleva vesi, jää, öljy tai muu materiaali saattaa aiheuttaa liukastumisvaaraa. Esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden nosto- ja siirtotapaturmien sattumiseen myötävaikuttaneita yleisimpiä tekijöitä oli jalan lipeäminen noston aikana (Varonen 2003). Nostotyössä tulisi aina käyttää turvakenkiä, koska kevyehkönkin kappaleen putoaminen jalalle voi aiheuttaa vamman (ks. taulukko 1).

20 Työpisteiden valaistusvoimakkuussuositukset metalliteollisuudessa vaihtelevat tehtävän mukaan. Esimerkiksi hitsauksessa, karkeassa työstössä ja ohutlevytyössä valaistusvoimakkuudeksi suositellaan 300 lx, kokoonpanossa työn tarkkuudesta riippuen lx, tarkassa työstössä ja hionnassa 500 lx, työkalujen valmistuksessa, tarkastuksessa, pinnanvalmistuksessa ja maalauksessa 750 lx. Käytävien ja lastaussiltojen valaistuksen tulisi olla lx, varastossa lx ja lähettämössä 300 lx. (SFS-EN ) Nostaminen ja siirtäminen on yleensä keskiraskasta tai raskasta työtä (Teollisuusilmastoinnin 2000, Ilmastointinormitoimikunnan 1978). Keskiraskaassa työssä lämmöntuotto on W, ja tällaisia ovat muun muassa työt, joissa siirretään kevyitä taakkoja käsin ja jotka tehdään etupäässä seisten ja kävellen. Muita keskiraskaita töitä ovat mm. koneellinen suurten metalliesineiden työstö sekä metallien käsintyöstö kuten hitsaus ja asennus. Raskaaksi työ luokitellaan, jos lämmöntuotto on yli W. Tällaisia ovat seisten ja kävellen tehtävät yli 15 kg:n taakkojen siirtämistä vaativat työt. Liiallinen kuumuus lisää elimistön lämpökuormitusta, mikä lisää mm. sydämen sykintätaajuutta ja aiheuttaa kehon sisäosien lämpötilan nousua. Seurauksena voi pahimmillaan olla lämpöuupuminen ja jopa lämpöhalvaus. Kylmässä työskenneltäessä kehon aineenvaihdunta kiihtyy ja hapenkulutus kasvaa. Kylmässä kehon lämmönsäätelymekanismi pyrkii pienentämään lämmönhukkaa vähentämällä ääreisverenkiertoa, mikä puolestaan kohottaa verenpainetta. Kylmyyden on todettu olevan terveydellinen riskitekijä erityisesti henkilöille, joilla on hengitys- tai verenkiertoelimistön sairauksia. Myös lihaskipuja on todettu runsaasti viileissä ja vetoisissa tiloissa työskentelevillä ja kylmillä olosuhteilla on ilmeisesti vaikutuksia myös selkäkipuihin ja eräisiin infektiosairauksiin. (Ilmastointinormitoimikunnan 1978) Keskiraskaassa työssä lämpötilasuositukseksi on vakiintunut o C ja raskaassa työssä o C. Ilman liikenopeuden pitäisi keskiraskaassa työssä olla alle 0,5 m/s ja raskaassa työssä alle 0,7 m/s. (Lämpötilan 2003) Nostotyöhön vaikuttaa myös vaaratekijöiden tunnistaminen sekä työnopastus oikeisiin työmenetelmiin. Erityisesti selän vahingoittumisvaaran tiedostaminen vaikeissa nostoolosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää. 3.2 Hyvän mittausmenetelmän ominaisuudet Mittausmenetelmien tavoiteltavia ominaisuuksia ovat se, että

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Tuula Putus Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Turun yliopisto Luennon runko Lait ja asetukset Soveltamisohjeet Käytännön toimintamalleja Työterveyshuollon

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja ergonomia

Työhyvinvointi ja ergonomia Työhyvinvointi ja ergonomia Tuloksia Petra- hankkeesta Työfysioterapeutti Paula Hämäläinen, Mamk Työhyvinvointi Työhyvinvointi Työntekijän fyysinen ja psyykkinen olotila, joka perustuu työn, työympäristön

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23

Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23 Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23 Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Ehjin nahoin Napon kanssa Oppitunti 2 Selkä

Ehjin nahoin Napon kanssa Oppitunti 2 Selkä Ehjin nahoin Napon kanssa Oppitunti 2 Selkä (7 9-vuotiaat) Opettajan ohjeet Milloinkaan ei ole liian varhaista tutustuttaa lapsia turvallisuuden peruskäsitteisiin, jotka liitetään aikuisten maailmassa

Lisätiedot

Maatalous YTOT 3/00. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia

Maatalous YTOT 3/00. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia TOT-RAPORTTI YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia YTOT 3/00 Maanviljelijä jäi renkaanvaihdossa tuelta pudonneen leikkuupuimurin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus

Lisätiedot

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön

Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Labquality Days -kongressi 7.2.2014 Ergonomiaratkaisuja bioanalyytikon työhön Nina Nevala, LitT vanhempi tutkija, Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Ergonomiaratkaisujen tavoitteena työn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Tapaturmat ja väkivallan uhka

Tapaturmat ja väkivallan uhka Tapaturmat ja väkivallan uhka Tuula Putus Turun yliopisto Hoitoalan työtapaturmat Sosiaali- ja terveysalan työssä sattuu Suomessa keskimääräistä vähemmän työtapaturmia. Tapaturmien määrä on kuitenkin ollut

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä Liite 2 Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä Suunnittelu osallistujat/ opiskelijat aikataulutus tilat turvallisuuden osa-alueet Turvakävelyjen toteuttaminen ohjatusti opiskelijoiden

Lisätiedot

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120

Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Käyttöohje Suomi 7FI160188-02 Handy Tube -liukurulla pitkä Handy Tube -liukurulla lyhyt Handy Tube -liukurulla leveä Tuotekuvaus Tuote Malli Tuotenumero Koko

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 3. Yhteisten työpaikkojen tapausten ominaisuuksia TOT -tapauksiin 1999-2004 (n=171) (tapaus=menehtynyt)

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Otannasta ja mittaamisesta

Otannasta ja mittaamisesta Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I

E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I Työpaikan työturvallisuustason mittaaminen ja seuranta on haasteellinen tehtävä. Tapaturmien ja sairauksien tilastointi

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET HUOMIOITAVAA ENNEN ASENNUSTA Aluslattian tulee täyttää SisäRYL 2013 vaatimukset. Alustan tulee olla kuiva, tasainen, kiinteä ja puhdas. Huomio että laminaattilattian pitää

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys

Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys 15.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Tiedät työpaikkaselvityksen tarkoituksen ja lainmukaisuuden Tiedät mitä ovat fysikaaliset, kemialliset ja biologiset

Lisätiedot

Arviointikortti 1: Pölykenttä

Arviointikortti 1: Pölykenttä Arviointikortti 1: Pölykenttä Minne ratkaisut kohdistuvat? Tämä kortti auttaa arvioimaan yhdessä kehitettyjen ratkaisujen vaikutusta työntekijöiden jauhopölyaltistumiseen. Jauhopölyn torjunta tehostuu,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 Raportti 1 (5) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu, johon kuului muun

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 10/07 Tapahtumakuvaus Koneet ja laitteet Työnantajan toimiala Vahingoittuneen ammatti Työympäristö Työtehtävä

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT

EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT » EJENDALS » EJENDALS EJENDALS» Ejendals valmistaa ja markkinoi tuotteita, jotka suojaavat sekä käsiä että jalkoja.» Pitkäaikaiset asiakassuhteet kehitetyt tuotteet ja ratkaisut,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot