6812/20 joh/eho/jk 1 LIFE.4. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 13. maaliskuuta 2020 (OR. en) 6812/20 SOC 150 EMPL 127 ECOFIN 192 EDUC 103 JEUN 12

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. maaliskuuta 2020 (OR. en) 6812/20 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Asia: Neuvosto SOC 150 EMPL 127 ECON 192 EDUC 103 JEUN 12 Työllisyyskomitean keskeiset viestit toimista osaamisvajeeseen vastaamiseksi ja taitojen parantamista koskevan suosituksen täytäntöönpanosta Hyväksyminen Valtuuskunnille toimitetaan oheisena työllisyyskomitean (EMCO) keskeiset viestit, jotka oli tarkoitettu 19. päiväksi maaliskuuta 2020 ajoitettua TSTK-neuvoston istuntoa varten. Koska kyseinen neuvoston istunto 19. maaliskuuta on peruttu covid-19-epidemian vuoksi, kyseinen asia olisi hyväksyttävä jonkin tulevan neuvoston istunnon esityslistan A-kohtana. 6812/20 joh/eho/jk 1

2 Keskeiset viestit toimista osaamisvajeeseen vastaamiseksi ja taitojen parantamista koskevan suosituksen täytäntöönpanosta Periaate, jonka mukaan kaikilla, myös aikuisilla, on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, on ensimmäinen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatteesta. Yksi työllisyyden suuntaviivojen keskeisiä tavoitteita on lisätä aikuisten osallistumista koulutukseen. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2016 suosituksen "Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille". Taitojen parantamisesta annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltiot sitoutuivat luomaan taitojen parantamisen polkuja, joilla parannetaan sellaisten aikuisten työllistymismahdollisuuksia ja aktiivista yhteiskuntaan osallistumista, joiden taitojen, tietojen ja osaamisen taso on matala (esimerkiksi aikuiset, joilla ei ole keskiasteen koulutusta). Näin edistettäisiin tavoitetta antaa täydennys- tai uudelleenkoulutusta koko työvoimalle ja vahvistaa sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta niiden aikuisten osalta, joilla on vaikeuksia perustaitojen kanssa. Suosituksen mukaan "polku" olisi suunniteltava niin, että se koostuu kolmesta vaiheesta: taitojen arviointi, jotta voidaan määrittää olemassa olevat taidot ja taitojen parantamistarpeet; räätälöity koulutustarjonta, joka suunnitellaan tämän arvioinnin pohjalta ja jossa keskitytään perustaitojen puutteiden korjaamiseen (luku- ja kirjoitus-, lasku- ja/tai digitaaliset taidot); ja mahdollisuus saada hankitut tiedot, taidot ja osaaminen validoitua ja, jos mahdollista, saada ne tunnustettua eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasolla 3 tai 4. Näihin kolmeen vaiheeseen liittyy tiedotus-, ohjaus- ja tukitoimenpiteitä, kuten tietoisuuden lisääminen taitojen parantamisen hyödyistä, tiedottaminen tarjolla olevista mahdollisuuksista ja kannustimia vähiten motivoituneille, jotta nämä hyödyntäisivät niitä. Kohderyhmien monimuotoisuus ja tämän alan poliittisten toimien pirstaleisuus ja monimutkaisuus aiheuttavat usein sen, ettei työvoiman taitojen parantamiseen ole systemaattisia toimintamalleja eikä sen sosioekonomisista hyödyistä olla tietoisia. Sen vuoksi suosituksella pyritään ohjaamaan sellaisen johdonmukaisen poliittisen toiminnan käynnistämistä, jossa olemassa olevat kohdennetut toimet ja resurssit yhdistetään tavoitteena parantaa ja lujittaa vähän koulutetuille / matalan osaamistason aikuisille annettavaa tukea, sekä kehittämään tehokasta koordinointia ja kumppanuuksia eri politiikanaloilla. 6812/20 joh/eho/jk 2

3 Työllisyyskomitea tekee eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosittain monenväliseen valvontaan liittyviä arviointeja uudistusten täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Opetuksen, osaamisen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen aloilla ne tehdään yhdessä koulutuskomitean kanssa. Monenvälisellä valvonnalla on keskeinen asema eurooppalaisessa ohjausjaksossa, sillä sen avulla varmistetaan, että tietopohjaa ja neuvostossa aikaansaatua poliittista konsensusta toisiinsa liittyvistä haasteista käytetään jäsenvaltioiden uudistusten arviointiin ja tukemiseen. Työllisyyskomitean ja koulutuskomitean välisen vuoropuhelun kehittäminen eurooppalaisen ohjausjakson nykyisen hallintokehyksen puitteissa voi rikastuttaa keskusteluja asiaankuuluvista uudistuksista ja investoinneista 1. Työllisyyskomitean politiikan analyysiryhmä järjesti 7. marraskuuta 2019 osaamisvajetta käsitelleen temaattisen seminaarin, jossa valitut jäsenvaltiot esittelivät toimiaan osaamisvajeeseen vastaamiseksi ja vaihtoivat muun muassa työmarkkinaosapuolten edustajien kanssa näkemyksiä taitojen parantamista koskevan suosituksen täytäntöönpanosta. Seminaarin tarkoituksena oli löytää synergioita 6. marraskuuta 2019 pidetyssä korkean tason konferenssissa "Skills Mismatches: analysis and policy challenges" käytyjen keskustelujen kanssa. Lisäksi muistutettiin, että neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2019 päätelmät suosituksen "Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille" täytäntöönpanosta ja vahvisti jäsenvaltioiden sitoutuneen vauhdittamaan sen täytäntöönpanoa. Seuraavat viestit antavat yleiskuvan tämän temaattisen seminaarin aikana käydyistä keskusteluista: Matalan osaamistason työntekijöiden osuus EU:n työikäisestä väestöstä on suuri, ja tarvitaan strategisempia, kestävämpiä ja johdonmukaisempia toimintamalleja, joilla tuetaan heidän pääsyään taitojen parantamisen poluille ja etenemistään niillä. Koulunkäynnin keskeyttämisen rajoittamiseksi ja ehkäisemiseksi tarvitaan myös jatkuvia toimia, jotta voidaan vastata alhaisten koulutustulosten haasteeseen. Yleisesti ottaen on tarpeen puuttua sukupuolten väliseen eroon työmarkkinoille osallistumisessa ja samalla saavuttaa naisten ja miesten tasapainoisempi edustus eri koulutusaloilla, ammateissa ja sektoreilla. 1 Yhteinen kokous, jossa on tarkoitus keskustella työllisyyskomitean ja koulutuskomitean yhteistyöstä opetukseen, koulutukseen ja osaamiseen liittyvissä kysymyksissä eurooppalaisella ohjausjaksolla, on suunniteltu pidettäväksi 11. maaliskuuta /20 joh/eho/jk 3

4 Tutkintojen ja työn asettamien vaatimusten kohtaanto-ongelmat muodostavat edelleen pitkäkestoisen haasteen monissa jäsenvaltioissa. Osaamisvaje haittaa kasvua, koska se aiheuttaa korkeita tuottavuuskustannuksia monissa EU:n talouksissa. Lisäksi pula ammattitaitoisista työntekijöistä haittaa innovointia yrityksissä. Digitalisaatioon ja siirtymiseen hiilettömään talouteen liittyvä työmarkkinoiden muutos kaikkialla Euroopassa johtaa edelleen työpaikkojen menetyksiin ja korvaamisiin sekä muuttuviin osaamistarpeisiin. Koulutuksesta on tehtävä joustavampaa, ja sitä on mukautettava työmarkkinoiden muuttuvien tarpeiden huomioon ottamiseksi. Kaikilla työmarkkinoiden osaamistasoilla olevien ihmisten on voitava hyödyntää täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia voidakseen mukautua muuttuviin osaamistarpeisiin. Sen vuoksi toimia matalan osaamistason työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi olisi täydennettävä koko työikäisen väestön laaja-alaisemmalla osaamisen kehittämisellä. Samalla on tärkeää määritellä tarvittavien taitojen luonne, joka vaihtelee työpaikkakohtaisesta osaamisesta digitaalisiin taitoihin ja 2000-luvun taitoihin, mukaan lukien laajemmat monialaiset taidot, kuten kriittinen ajattelu, sopeutumiskyky, oppimis- ja uudelleenoppimiskyky ja niin edelleen. Yhtä tärkeää on tunnustaa, että tällaiset taidot opitaan parhaiten työssä, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, työnantajien ja työmarkkinaosapuolten välillä. Työssäoppimisella ja oppisopimuskoulutuksella voi olla merkittävä rooli osaamisvajeen lievittämisessä. Sen vuoksi olisi pyrittävä lisäämään oppisopimuskoulutuksen laatua ja houkuttelevuutta sekä parantamaan työoloja laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista vuonna 2018 annetussa neuvoston suosituksessa määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolten alakohtainen vuoropuhelu on erittäin tärkeää. Ammatillinen koulutus on uudistusten keskiössä useissa jäsenvaltioissa, joissa tavoitteena on luoda tiiviimpi yhteys koulutustulosten ja työmarkkinoiden tarpeiden välille. Joissakin tämän alan toimenpiteissä pyritään yhdistämään koulutus ja työmarkkinat oppisopimusjärjestelmien puitteissa. Joissakin tapauksissa on otettu käyttöön mekanismeja osaamistarpeiden ennakoinnin parantamiseksi. Useissa jäsenvaltioissa on otettu käyttöön uusia koulutusmahdollisuuksia, joita tarjotaan työttömille ja ensisijaisille ryhmille, kuten nuorille, tai matalan osaamistason matalapalkkaisissa työpaikoissa työskenteleville. Kaikkia näitä eri kohderyhmiä varten tarvitaan räätälöityjä toimintamalleja. 6812/20 joh/eho/jk 4

5 Tarvitaan hyvää työmarkkinoiden ennakointia sekä taitotarpeita ennustavia luotettavia järjestelmiä erityisesti alue- ja paikallistasolla. Saatavilla olevia tietoja olisi käytettävä tehokkaasti poliittisessa päätöksenteossa mutta myös ammatinvalinnanohjauksessa ja koulutustarjonnan mukauttamisessa. Työmarkkinoiden ennakoinnilla ja muilla digitaalisilla palveluilla, kuten osaamisen tunnustamisvälineillä ja itsearvioinneilla, voidaan vahvistaa ihmisten uranhallintataitoja. Johdonmukainen lähestymistapa osaamispolitiikan hallinnointiin on avainasemassa, jotta voidaan tuoda yhteen monia pienimuotoisia ja toisistaan eroavia aloitteita. Se edellyttää tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välillä. Nopeiden teknologisten muutosten, ikääntymisen ja globalisaation aikana ja uusien työnteon muotojen lisääntyessä aikuiskoulutus on keskeisen tärkeää tuottavan työvoiman ylläpitämiseksi ja työurien pidentämisen helpottamiseksi. Asiasta keskusteltiin myös TSTKneuvoston lokakuussa aiheesta "Osaamisen sovittaminen työmarkkinoiden tarpeisiin muuttuvassa työelämässä" käymässä periaatekeskustelussa ja EU:n valtiovarain- ja koulutusministerien äskettäin käymässä yhteisessä periaatekeskustelussa koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laadun merkityksestä vahvalle taloudelle. On näyttöä siitä, että erityisesti matalan osaamistason työntekijät eivät yleensä osallistu aikuiskoulutukseen, minkä vuoksi he ovat vaarassa jäädä "matalan osaamistason loukkuun". Työikäisen väestön osaaminen ja koulutustaso ovat sidoksissa heidän menestymiseensä työmarkkinoilla sekä heidän osallistumiseensa yhteiskunnan toimintaan. Aikuisilla, joilla on hyvä luku- ja kirjoitus- sekä laskutaito ja hyvät digitaaliset taidot, on paljon pienempi todennäköisyys joutua työttömiksi tai työelämän ulkopuolelle kuin aikuisilla, joilla nämä taidot ovat heikot. Monissa Euroopan maissa työpaikkojen polarisoituminen ja palkkaerojen kärjistyminen on lisännyt eriarvoisuutta ja köyhyysriskiä. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää investoida henkilöpääomaan, osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen, jotta ihmisiä voidaan auttaa vastaamaan tuleviin työllisyys- ja sosiaalisiin haasteisiin. Matalan osaamistason haasteeseen vastaaminen edellyttää pitkän aikavälin systeemistä toimintamallia, johon on liitettävä asianmukaisia ja kestäviä rahoitusvaroja ja -mekanismeja. Olisi korostettava selkeästi sekä yksityisten että julkisten investointien riittävää tasoa, sillä vain yhteisillä toimilla on mahdollista korjata tällä alalla olemassa olevat merkittävät rahoitusvajeet. 6812/20 joh/eho/jk 5

6 On myös välttämätöntä motivoida sekä työnantajia että työntekijöitä investoimaan täydennysja uudelleenkoulutukseen, koska niistä saatavia hyötyjä koskevan tiedon puute vaikeuttaa usein toimintaa. Olisi otettava käyttöön vahvat ohjaus- ja validointijärjestelyt, joiden avulla tuetaan ihmisten edistymistä oppimispoluillaan ja saadaan eri oppimisympäristöissä hankitut taidot tunnustettua. On tärkeää tarjota naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja taitojen parantamiseen. Taitojen parantamismahdollisuuksia on tarpeen tarjota myös työnantajille, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, eikä ainoastaan niiden työntekijöille. Alueelliset erot ovat joissakin maissa merkittäviä, ja on tärkeää, että kansalliset hallitukset tekevät yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa paikallistasolla. Asianmukaiset hallintorakenteet, jotka tuovat yhteen alueellisen, kansallisen ja alakohtaisen tason, ovat olennaisen tärkeitä, jotta osaamisvajeen haasteeseen voidaan vastata tehokkaasti. Koulutusjärjestelmien laatua ja työmarkkinarelevanssia olisi pyrittävä parantamaan tehokkaammin, jotta voidaan vähentää nykyisiä osaamisen kohtaanto-ongelmia ja nostaa niiden nuorten tyttöjen ja poikien taitotasoa, joilla on suuri riski keskeyttää koulunkäynti. Lisäksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä koulutuslaitosten, yritysten, työvoimaviranomaisten ja työmarkkinaosapuolten välillä, jotta voitaisiin puuttua osaamisen kohtaanto-ongelmaan ja tukea ihmisten täydennys- ja uudelleenkouluttamista heidän auttamisekseen koko potentiaalinsa hyödyntämisessä. Kaikissa näissä pyrkimyksissä olisi painotettava voimakkaasti digitaalisten taitojen hankkimista kaikilla tasoilla. 6812/20 joh/eho/jk 6