Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen

Transkriptio

1 Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten, Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion lausuma Työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistäminen tunnustetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa yhdeksi unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteiseksi tavoitteeksi. Unioni tunnustaa Euroopan tason työmarkkinaosapuolten aseman ja edistää sitä ottaen huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden. Se helpottaa työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua niiden itsenäisyyttä kunnioittaen. Komissio esitti korkean tason konferenssissa 5. maaliskuuta 2015 aloitteen sosiaalisen vuoropuhelun elvyttämisestä. Korkean tason konferenssissa työmarkkinaosapuolet ja komissio sopivat, että sosiaalisen vuoropuhelun elvyttämisellä olisi pyrittävä lisäämään työmarkkinaosapuolten osallistumista eurooppalaiseen ohjausjaksoon, antamaan enemmän painoa kansallisten työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämiselle, ottamaan työmarkkinaosapuolet laajemmin mukaan EU:n päätöksentekoon ja lakien säätämiseen sekä selventämään työmarkkinaosapuolten sopimusten ja paremman sääntelyn agendan välistä suhdetta. Allekirjoittajat suhtautuvat myönteisesti Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkittävään asemaan muotoiltaessa EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa ja ovat siksi tyytyväisiä työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun vahvistamiseen. Näin ollen 1. Euroopan työmarkkinaosapuolet ovat sopineet keskittävänsä toimensa seuraaviin toimintaaloihin: Monialaiset eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet: a) edistävät osaltaan sosiaalialan kolmikantahuippukokousta ja makrotaloudellista vuoropuhelua;

2 b) toteuttavat itsenäisissä työohjelmissaan hyväksyttyjä toimia, joilla parannetaan valmiuksien kehittämistä ja täytäntöönpanon tuloksia. Tähän sisältyy tarvittaessa jäsenille suunnattuja tukitoimia, joista on sovittu vasta perustetussa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävän alakohtaisen neuvottelukomitean alaryhmässä, jonka tehtävänä on tarkastella EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun välineiden seuranta- ja täytäntöönpanotoimia; c) suunnittelevat toteuttavansa vuosina yhteisen hankkeen, johon sisältyy muun muassa i. analyyttisen selvityksen valmistelu tarkoituksena edistää sitä, että kansallisen tason työmarkkinaosapuolet hyödyntäisivät Euroopan sosiaalirahastoa (ESR), kahden seminaarin järjestäminen käytäntöjä koskevaa tiedonvaihtoa varten ja työmarkkinaosapuolten aseman vahvistamiseksi eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvässä prosessissa, i tiedonkeruuseminaarin järjestäminen digitalisaatiosta; d) parantavat edelleen eri järjestöjen välistä koordinointia toimialojen välillä ja toimialakohtaisesti. Tätä koordinointia toteuttaessaan asianomaisten järjestöjen olisi kunnioitettava toistensa itsenäisyyttä ja mahdollistettava rakentava ja oikea-aikainen osallistuminen päätöksentekoprosessiin; e) aloittaessaan neuvottelut toimittavat komissiolle tiedoksi kaikki puitesopimukset ja toimintakehykset; f) aloittaessaan neuvottelut toimittavat neuvostolle tiedoksi puitesopimukset, joiden osalta ne ovat sopineet, että pyydetään neuvoston päätös täytäntöönpanosta; g) järjestävät neuvottelujen alussa tiedonkeruuseminaareja itsenäisistä puitesopimuksistaan ja/tai toimintakehyksistään.

3 Monialaiset ja toimialakohtaiset eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet: a) ottavat vastaisuudessakin jäsenensä mukaan sekä yhteisiin että erillisiin valmiuksien kehittämistoimiin ja -hankkeisiin, joilla pyritään i. edistämään monialaista ja toimialakohtaista sosiaalista vuoropuhelua ja niiden tuloksia kaikilla tasoilla, varmistamaan omien itsenäisten puitesopimustensa täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa (SEUT 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti). Näiden sopimusten täytäntöönpanoa varten annettava tuki voi olla erityyppistä. Siihen voi sisältyä EU:n tason työmarkkinaosapuolten tilapäisiä toimenpiteitä täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioissa, valmiuksien parantamiseen tähtääviä toimia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa kansallisten työmarkkinaosapuolten kesken; b) jatkavat ponnistelujaan ja arvioivat lisätoimien tarvetta omassa sosiaalisessa vuoropuhelussaan tavoittaakseen ulkopuolella vielä olevat järjestöt jäsenvaltioissa, lisätäkseen jäsenyyttä ammattiliitoissa ja työnantajajärjestöissä ja parantaakseen niiden edustavuutta sekä varmistaakseen, että on olemassa valmius ja asianmukainen valtuutus tehdä sopimuksia; c) sitoutuvat saattamaan julkisesti saataville kaikkien sellaisten sopimusten tekstin, joiden osalta työmarkkinaosapuolet pyytävät komissiota esittämään ehdotuksen täytäntöönpanosta neuvoston päätöksellä. 2. Komissio pyrkii: a) edistämään ja parantamaan sosiaalista vuoropuhelua SEUT 154 artiklan hengen mukaisesti; b) ottamaan työmarkkinaosapuolet mukaan politiikan muotoiluun ja lainsäädäntötyöhön unionin tasolla esimerkiksi unionin tason työmarkkinaosapuolille järjestämissään kuulemisissa, joissa käsitellään sen työohjelmaan sisältyviä keskeisiä aloitteita, jotka eivät kuulu SEUT 153 ja 154 artiklan soveltamisalaan mutta joilla voi olla huomattava vaikutus sosiaaliseen ja työllisyystilanteeseen;

4 c) lisäämään unionin tason työmarkkinaosapuolten osallistumista talouden ohjaukseen ja eurooppalaiseen ohjausjaksoon; d) paremman sääntelyn agendan mukaisesti ja työmarkkinaosapuolten sopimusten erityispiirteet huomioon ottaen i. antamaan tällaisista sopimuksista käytävien neuvottelujen aikana työmarkkinaosapuolille tukea ja pyynnöstä myös teknistä ja oikeudellista tietoa ja arvioimaan edelleen unionin tason työmarkkinaosapuolten edustavuutta muun muassa Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) edustavuustutkimusten avulla laaditun analyysin pohjalta; e) tarkastelemaan, voidaanko Euroopan rakenne- ja investointirahastoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa, ja muita asiaankuuluvia EU:n budjettikohtia hyödyntämällä vahvistaa kansallisten työmarkkinaosapuolten valmiuksia edistämällä sosiaalista vuoropuhelua ja valmiuksien kehittämistä; f) kannustamaan sosiaalista vuoropuhelua koskevan tietämyksen lisäämistä ja tukemaan valmiuksien kehittämistä keskinäisen oppimisen, samastumisen ja hyvien käytäntöjen vaihdon avulla. 3. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio palauttaa mieleen, että 16. kesäkuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä vahvan sosiaalisen vuoropuhelun elvyttämisestä jäsenvaltioita pyydetään toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla a) otetaan työmarkkinaosapuolet tiiviisti mukaan asiaankuuluvien uudistusten ja politiikkojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon kansallisten käytäntöjen mukaisesti;

5 b) tuetaan sosiaalisen vuoropuhelun toimivuuden ja tehokkuuden parantamista kansallisella tasolla, mikä edistää kollektiivisia neuvotteluja ja luo riittävät edellytykset työmarkkinaosapuolten neuvotteluille. Ottaen huomioon kansalliset työmarkkinakäytännöt tähän tulisi erityisesti sisältyä valtioiden hallitusten ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja sopiminen siitä, miten tätä vuoropuhelua olisi käytävä selkeän toimivallan jaon ja keskinäisen kunnioituksen pohjalta ja toinen toisensa riippumattomuutta kunnioittaen; c) edistetään työmarkkinaosapuolten valmiuksien luomista ja vahvistamista erilaisin tukimuodoin, myös oikeudellisen ja teknisen asiantuntemuksen avulla. Tästä olisi huolehdittava kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla maiden ja työmarkkinaosapuolten tarpeista riippuen, tavoitteena myös vahvat ja edustavat järjestöt; d) varmistetaan kansallisten työmarkkinaosapuolten oikea-aikainen ja merkityksellinen osallistuminen, samalla kuitenkin kansallisia käytäntöjä noudattaen, myös koko eurooppalaisen ohjausjakson ajan, tarkoituksena edistää maakohtaisten suositusten menestyksekästä täytäntöönpanoa; e) annetaan työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta täysin kunnioittaen ja näiden pyynnöstä asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi katsottua tietoa ja neuvontaa, myös oikeudellista ja teknistä tietoa, niistä vaikutuksista ja käytännön seurauksista, joita jäsenvaltioille aiheutuu työmarkkinaosapuolten unionin tasolla neuvottelemien sopimusten saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Allekirjoittanut EAY:n puolesta BusinessEuropen puolesta CEEPin puolesta UEAPMEn puolesta Euroopan komission puolesta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Alankomaiden puolesta