EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät Valtuuskunnille toimitetaan ohessa neuvoston päätelmät neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) hyväksyttäväksi 10. maaliskuuta 2014 pidettävässä istunnossa. 7655/14 1

2 Sosiaalinen tilanne EU:ssa neuvoston päätelmät 1. Neuvosto korostaa, että Eurooppa strategian älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaisen tärkeää pyrkiä unionin taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita koskevien politiikkojen yhdenmukaisuuteen. Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus vaikuttavat tuloihin ja elinoloihin, minkä lisäksi ne heikentävät unionin taloudellista vahvuutta ja koettelevat sen ydinarvoja. A. Sosiaalinen tilanne EU:ssa 2. Kriisin seurauksena kasvu on haurasta, työpaikkoja on liian vähän ja ne ovat usein laadultaan huonoja, ja yhä useampia ihmisiä uhkaa köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen. Euroopan unionin sosiaalista tilannetta koskeva raportti 1 sekä työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu 2 osoittavat, että Euroopan unionin sosiaalinen tilanne ei ole paranemassa ja että joissakin maissa tilanne jopa huononee: Vuoden 2012 tietojen mukaan köyhyys on suurinta kuuteen vuoteen: lähes 25:ttä prosenttia Euroopan väestöstä uhkasi köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen. Sen jälkeen kun Eurooppa strategia hyväksyttiin vuonna 2010, köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden määrä on kasvanut 6,6 miljoonalla (määrä on lisääntynyt yli kolmanneksessa jäsenvaltioista). Joissakin jäsenvaltioissa suhteellisen köyhyyden vuotuinen kasvu ylittää 2 prosenttiyksikköä. 1 2 "Sosiaalinen Eurooppa: monia tapoja, yksi tavoite", asiak. 6663/14, ei vielä jakelussa. Ks. yhteisen työllisyysraportin luku /14 2

3 Joissakin maissa kasvava aineellinen puute laskee huomattavan suuren väestönosan elintasoa. Tuloerot kasvavat jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä, erityisesti maissa, joissa työttömyys on kasvanut eniten. 3. Neuvosto panee kuitenkin merkille, että ikääntyvien työntekijöiden työllisyys kasvoi 25 jäsenvaltiossa. Eläkkeiden rakenteellisesta roolista johtuen useammassa kuin kolmessa neljästä jäsenvaltiosta ikääntyneet henkilöt olivat vuonna 2012 suhteellisesti vähemmän alttiita köyhyydelle tai sosiaaliselle syrjäytymiselle kuin vuonna B. Eurooppa strategian toteuttaminen 4. Neuvosto palauttaa mieleen, että Eurooppa-neuvosto asetti vuonna 2010 yleistavoitteen, jonka mukaan köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski saataisiin poistettua vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä vuoteen 2020 mennessä. Rahoitus- ja talouskriisi vaikutti sekä tuloettä elintasoon ja heikensi siten mahdollisuuksia päästä tavoitteeseen. Lisäksi julkisen talouden rasitteet ja pitkittynyt lama heikensivät hyvinvointipolitiikkojen kolmea keskeistä tehtävää (investoinnit, automaattinen vakautus ja suojelu), joita myös sosiaalialan investointipaketti 3 tukee. Näin ollen EU:n sosiaalisen osallisuuden tavoitteen saavuttamisessa ei tapahtunut edistymistä. 5. Neuvosto korostaa, että nykyinen tilanne edellyttää entistä suurempaa päättäväisyyttä Eurooppa strategian toteuttamiseksi ja edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on tärkeää tehostaa tämän keskeisen EU:n sitoumuksen saavuttamiseen tähtääviä toimiaan. 3 Neuvoston päätelmät "Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit", 20. kesäkuuta Ks. myös neuvoston asiakirja 13958/2/13 REV /14 3

4 C. Etenemistapa 6. Tehokas sosiaalinen suojelu ja korkeammat työllisyysluvut parantavat Euroopan kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta. Poliittisissa toimissa olisi annettava etusija tehokkaalle ennaltaehkäisylle, jotta vältettäisiin sosiaalisen tilanteen heikkeneminen EU:ssa, kannustettaisiin investoimaan inhimilliseen pääomaan ja tuettaisiin työmarkkinoiden aktivoitumista. 7. Neuvosto katsoo, että sosiaalista tilannetta pitäisi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä pyrkiä parantamaan erityisesti lisäämällä nuorten työllisyyttä ja vähentämällä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kasvua ja sosiaalisia investointeja. Palkka- ja veropolitiikoilla pitäisi päästä tilanteeseen, jossa palkkatulot ja sosiaalietuudet yhdessä auttaisivat ihmisiä pääsemään köyhyydestä ja tekisivät työnteosta kannattavaa. Tämä on erityisen tärkeää matalapalkkaisille kotitalouksille, joissa on huollettavia lapsia, sekä yksinhuoltajille, erityisesti yksinhuoltajaäideille. Lapsiin ja nuoriin investoimisen pitäisi olla poliittinen painopiste, koska heidän suurempi osallistumisasteensa työmarkkinoille ja korkeampi koulutustasonsa tuottavat pitkän aikavälin hyötyjä. Politiikoilla olisi helpotettava naisten pääsyä työelämään ja tuettava heidän työmarkkinoille osallistumistaan. Pitkäaikaistyöttömyyden vaarassa olevien yhteiskunnallisten ryhmien työllistyvyyttä olisi parannettava harjoittamalla aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. 8. Lisäksi sosiaalisen suojelun vaikuttavuutta olisi parannettava myös siten, että se aiempaa paremmin kohdistuisi demografiseen epätasapainoon, joka vaikuttaa monin eri tavoin jäsenvaltioiden kasvupotentiaaliin, sosiaalisen suojelun tarpeisiin ja julkisiin menoihin, tasapainottaisi sukupolvien välillä ja elämänkaaren aikana ilmeneviä sosiaalisia riskejä ja vähentäisi kasvavaa eriarvoisuutta, joka heikentää yhteenkuuluvuutta ja jarruttaa sosiaalista nousua ja kasvua. 7655/14 4

5 9. Politiikoilla olisi pyrittävä ennen kaikkea varmistamaan, että sosiaalisen tilanteen parantamisesta koko unionissa tulee laajalti yhteiseksi koettu painopiste. Rakenneuudistuksissa on otettava huomioon sosiaaliset ja työllisyyteen liittyvät huolenaiheet. Uudistusten ja etenkin suurten uudistusten vaikutukset olisi arvioitava ja ne olisi jaksotettava haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Jos uudistukset edellyttävät kompromisseja, taloudelliset mukautukset eivät saisi iskeä voimakkaimmin niihin, joilla köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on muita suurempi. 10. Neuvosto arvioi EU:n sosiaalista tilannetta vuosittain ja antaa ohjeita siitä, miten seurattaviin sosiaalisiin suuntauksiin olisi puututtava. Se pyytää uudelleen, että komissio ehdottaisi yhteistä sosiaalisen suojelun raporttia, joka vahvistaisi entisestään talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta. 11. Neuvosto kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan ja tehostamaan köyhyyden vähentämiseen tähtääviä toimiaan; sosiaalisen suojelun komiteaa laatimaan raportin Eurooppa strategian sosiaalisesta ulottuvuudesta. Neuvosto keskustelee asiasta ensimmäisen kerran kesäkuussa /14 5