Built Environment Process Re-Engineering PRE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Built Environment Process Re-Engineering PRE"

Transkriptio

1 Built Environment Process Re-Engineering PRE Infra FINBIM Kyösti Ratia, Antti Karjalainen, Rauno Heikkilä, Seppo Parantala, Annemari Kaaranka, Merja Sivonen VT8-BIM, Sepänkylän ohitustie PILOTIN LOPPURAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 3 TIIVISTELMÄ 4 1 TAUSTA 5 2 PILOTIN TOTEUTUS 6 3 TULOKSET 10 4 PÄÄTELMÄT 14 2

3 ALKUSANAT Tähän raporttiin on puristettu lähes kolmen vuoden aikana kerätty ja kertynyt, kehitetty ja kehittynyt, koeponnistettu ja puntaroitu tieto ja tietämys Valtatien 8 parantaminen välillä Kotiranta Stormossen hankkeen yhteydessä tehdystä tietomalli- ja tiedonsiirtopilotista. Matkan varrella on lisääntynyt sekä yleinen että pilottiin osallistuneiden henkilöiden ja yhteisöjen tietoisuus ja kokemus tietomalleista ja niiden käyttämisestä. Pilotin isäntä ja rahoittaja on Liikennevirasto, josta osallistuivat hankkeen projektipäällikkö Ari Mäkelä ja tietomallinnuksen kehittämispäällikkö Tiina Perttula. ST-palveluntuottaja Skanska Infra Oy:stä pilottiin osallistuivat pilotoinnin projektipäällikkönä suunnittelupäällikkö Kyösti Ratia, hankkeen projektipäällikkö Timo Kujanpää, mallikoordinaattori Krister Lönnberg, laatuvastaava Juha-Pekka Hämäläinen ja mittauspäällikkö Hannu Pura sekä muu työmaahenkilöstö. STsuunnittelija Ramboll Finland Oy:stä osallistuivat projektipäällikkö Seppo Parantala, tietekninen pääsuunnittelija Merja Sivonen, siltojen vastuusuunnittelija Jouni Tiainen sekä muu suunnitteluryhmä. Tieteellistä tutkimusta teki Oulun yliopiston dosentti Rauno Heikkilä ja Annemari Kaaranka. FINBIM-asiantuntijana toimi Antti Karjalainen WSP Finland Oy:stä. Pilotti on tehty jo sinällään haastavan ja kiivastahtisen ST-toteutuksen rinnalla. Lisäksi alueen geologiset ominaispiirteet: suuri lohkareisuus ja sulfidimaa, antoivat sekä suunnitteluun että rakentamiseen omat kovat haasteensa. Jälkikäteen arvioiden hankkeen geologinen haastavuus oli sekä hyvä että huono asia: Helpoissa olosuhteissa lähtötietojen kriittisyys tuskin olisi avannut silmiä näin rajusti. Haastavuus ja pilotin testaukset toki loivat tuskaa, joka kumuloitui tuotantoon. Pilotista huolimatta valtatie näyttää tällä hetkellä jo varsin valmiilta. Haluan vielä kiittää kaikki osallistuneita uurastuksestaan, vaikka välillä vaikealta on tuntunutkin; edelläkävijänä on otettava vastaan iskuja tuntemattomasta. Yhteisten istuntojen aikana kävimme silloin tällöin hyvinkin filosofisia keskusteluja, joista häivähdyksiä voi toivottavasti aistia Päätelmätosiosta. Tiedonsiirto on sittenkin se isoin juttu ja mahdollistaja. Teille lukijoille mieleen heränneisiin kysymyksiinne vastaamme mielellämme ja otamme kommenttinne ilomielin vastaan Helsingissä, Kyösti Ratia 3

4 TIIVISTELMÄ Valtatie 8 välillä Kotiranta-Stormossen hanke sijaitsee Vaasan ja Mustasaaren alueilla. Hanke sisältää 2+2-kaistaista moottoritietä noin 8 km. Eritasoliittymiä rakennetaan neljä. Siltoja on yhteensä 9 ja kiertoliittymiä kaksi. Hankkeen yhteydessä toteutettiin pilotointi VT8-BIM, joka oli osahanke RYM PRE tutkimusohjelman Infra FINBIM työpaketissa. Pilotin vastuullinen vetäjä oli Liikennevirasto. Muut pilotin osapuolet olivat urakoitsijana Skanska Infra Oy, suunnittelijana Ramboll Finland Oy sekä FINBIM-kehityshankkeesta asiantuntijoina WSP Finland Oy ja tutkimusosapuoli Oulun yliopisto. Pilotissa keskityttiin suunnittelutoimintojen ja työmaatoimintojen kaksisuuntaiseen mallipohjaiseen tiedonsiirtoon. Pilotin toteutuksen yhteydessä tehdyt merkittävimmät tulokset liittyvät viiteen osaalueisiin, jotka ovat: lähtötiedot, tiedonsiirto ja tiedonhallinta, suunnitteluprosessi ja yhdistelmämalli, laadunvarmistus sekä työmaatoiminnot. Lähtötietojen epätarkkuuden tuloksena todettiin, että mallimaailmassakaan ei ole absoluuttisen tarkkaa aineistoa. Malli on vain yksi tuloste suunnitelmasta tai lähtötiedoista. Epävarmuustekijöitä aiheuttavat mm. mittausepävarmuudet ja inhimilliset virheet. Esimerkiksi pohjatutkimusten lisääminen ei automaattisesti lisää tarkkuutta. Tarkoituksenmukaisella menetelmien valinnalla voidaan lisätä tarkkuutta ja tiedon käyttökelpoisuutta. Epätarkkuus ja varmuus vaikuttavat etenkin hankkeiden alkuvaiheissa suunnitteluratkaisuihin ja siten mm. kustannusarvioihin. Tiedonsiirrossa LandXML-aineiston tuottaminen osoittautui erittäin työlääksi. Mittausaineiston tuottaminen kuitenkin helpottui alkuvaiheiden opetteluiden, havaittujen vaikeuksien ja sitä kautta saatujen käyttökokemusten jälkeen. Avoin LandXML-tiedonsiirto mittalaitteisiin toimi ohjelmistopäivitysten jälkeen. Työmaalta toimitettujen lähtötietojen käyttö oli varsin sujuvaa, mutta aiheutti aikataulupainetta suunnitteluun. Yhdistelmämallin käyttö ja etenkin koontipalaverit lisäsivät suunnittelualojen välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä merkittävästi. Toteutuksen laadunvarmistus kehitettiin ja määriteltiin uudelleen geometrisen varmistuksen osalta. Laadunvarmistuksen painopiste siirrettiin ennakkovarmistukseen valmiin tuotteen toteamisen tilalta. Periaatteena oli, että vähennetään yksittäisiä tarkemittauksia, hyödynnetään ja tukeudutaan silmämääräisiin havaintoihin ja valokuvaukseen sekä koneohjausjärjestelmään. Kun tuotantomallin oikeellisuus ja laitteiden tarkkuus ovat todennettuja, varsinaisia laadunvarmistusmittauksia voidaan vähentää oleellisesti, mikä lisää työn tuottavuutta. Mittausaineiston tekemisessä ja siirrossa työmaalle oli suuria hankaluuksia, kun aineistoa siirrettiin ohjelmasta ja laitteesta toiseen. Esimerkiksi NovaPointin tekemät hyvin lähekkäiset taiteviivat tuottivat ongelmia siirroissa. Hyviä työnjohdon työkaluja ei ponnisteluista huolimatta löydetty. Mittausaineiston tuottaminen oli aluksi työlästä, mutta ohjelmistopäivitysten jälkeen alkoi sujua paremmin. Tiedot siirrettiin tien rakennekerroksittain avoimella LandXML-formaatilla. 4

5 1 TAUSTA 1.1 Hankekuvaus Valtatie 8 välillä Kotiranta-Stormossen hanke sijaitsee Vaasan ja Mustasaaren alueilla. Hanke sisältää 2+2-kaistaista moottoritietä noin 8 km. Tien poikkileikkauksena on paikoin keskikaistallinen poikkileikkaus ja paikoin keskikaiteellinen poikkileikkaus. Eritasoliittymiä rakennetaan neljä. Siltoja on yhteensä 9 ja kiertoliittymiä kaksi. Hankkeen päämassat toteutusvaiheessa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Hankkeen päämassat. yksikkö ST 2012 Maaleikkaus m 3 ktr Avolouhinta m 3 ktr Penkereet m 3 rtr Louherakenteet m 3 rtr Hanke toteutetaan STKU-toteutusmallilla. Rakennuttaja on Liikennevirasto, pääurakoitsija on Skanska Infra Oy ja ST-suunnittelija on Ramboll Finland Oy, Oulun toimisto. Maasto on paikoin erittäin kivistä ja topografia vaihtelee paikallisesti voimakkaasti. Hankkeen ominaispiirteitä ovat kivisyys sekä suunnittelun ja toteutuksen eteneminen samanaikaisesti. 1.2 Pilotin tavoite Hankkeen yhteydessä toteutettiin pilotointi VT8-BIM, joka oli osahanke RYM PRE tutkimusohjelman Infra FINBIM työpaketissa. Pilotin vastuullinen vetäjä on Liikennevirasto. Muut pilotin osapuolet olivat urakkapuolet Skanska Infra Oy ja Ramboll Finland Oy sekä FINBIMkehityshankkeesta asiantuntijoina WSP Finland Oy ja tutkimusosapuoli Oulun yliopisto. Pilotissa keskityttiin suunnittelutoimintojen ja työmaatoimintojen kaksisuuntaiseen mallipohjaiseen tiedonsiirtoon. Tavoitteena oli: mallipohjaisten suunnittelutoimintojen kehittäminen suunnitelmatiedon tuotantoon siirron kehittäminen mallipohjaisesti mallipohjaisten työmaatoimintojen kehittäminen mittauksissa ja laadunvarmistuksissa testata ja kehittää hankkeessa tarvittavaa tiedonsiirtoa Tavoitteen saavuttamisen arvioitiin edellyttävän väylärakentamisen tietomallintamisen ja automaation toimintamallien kehittämistä, tiedonsiirron rajapintojen tutkimista sekä edellä mainittujen asioiden dokumentointia ja analysointia. 5

6 2 PILOTIN TOTEUTUS Pilotin projektiryhmä kokoontui projektikokouksiin, joissa tarkasteltiin hankkeen edetessä hankeryhmän tekemiä määrittelyjä ja valintoja hankkeeseen soveltuviksi mallintamismenettelyiksi. Sekä hankkeen käyttämiä että Infra FINBIM -työpaketin kehittämiä toimintamalleja tutkittiin projektiryhmän yhteistyönä työpajoissa. Niiden teemoina olivat: rakennushankkeen valitsemat toimintamallit, Infra FINBIM -työpaketin kehittämät ensimmäiset toimintamalliluonnokset ja toimintamallien kehittäminen ja testaus sekä niiden merkitysten arviointiin. Aloitusvaiheessa toteutettiin myös tutustumiskäynti Norjaan. Käynnin aikana tutustuttiin paikalliseen toimintatapaan mallien hyödyntämisessä suunnittelussa ja rakentamisessa. 2.1 Lähtötiedot Alkuperäistä ilmakuvaukseen perustuvaa maastomallia oli täydennetty kartoitusmittauksin Tarkentavia ja täydentäviä mittauksia tehtiin yhtenä ensimmäisistä työvaiheista hankkeella sekä lisäksi suunnittelun aikana tarpeen mukaan. Lähtötietomallien tarkkuus tarkistettiin ja dokumentoitiin myöhempää virheanalyysia varten. Maastomallin mittauksen tarkkuus ja laatu tarkistettiin. Tarkistusten jälkeen arvioitiin mahdollinen tarve tarkentaviin mittauksiin. Suunnitteluprosessi oli kallioleikkausosuuksilla tavanomaisesta poikkeava. Olemassa olevan lähtötiedon perusteella suunniteltiin raakapoikkileikkaus, jonka pohjalta kallio paljastettiin. Paljastamisen jälkeen kallion todellinen pinta mitattiin ja mittatieto toimitettiin suunnittelun tarkennetuksi lähtötiedoksi. Tämän perusteella tehtiin varsinainen poikkileikkaussuunnittelu. Kuvissa 1a ja b näkyy luonnontilassa olevaa tielinjaa ja kallion paljastamisen aikana paljastuneita lohkareita. Kuva 1a) tielinjaa luonnontilassa b) kalliopinnan paljastaminen käynnissä. Pehmeiden maakerrosten (laiha savi tai savinen siltti) alapinta ja moreenin yläpinta mallinnettiin kairausten perusteella. Kalliopinta oli mallinnettu aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa kairausten perusteilla varsin harvana kolmioverkkona. Kalliopinnan paljastuksen jälkeisen kartoituksen perusteella kallionpinta mallinnettiin uudelleen. 6

7 2.2 Tiedonsiirto ja tiedonhallinta Tien rakennesuunnittelussa pohjana oli ST-suunnittelijan käyttämä toimintatapa koodauksineen. Sovittiin, että suunnitelmamalli tehdään Ramboll Finland Oy:n käyttämällä tavalla. Lisäksi tavoitteena oli arvioida nykyistä toimintatapaa ja tarkentaa tarvittavilta osin avoimeen tiedonsiirtoon sekä mittaus- että koneohjausjärjestelmiin liittyviä määrityksiä. Pilotin alussa sovittiin, että siirtoformaattina on LandXML. Työmaalle väylien ylin yhdistelmäpinta ja alusrakenteen alapinta toimitettiin dwg-formaatissa 3D-viivoina ja muut pintamallit toimitettiin pääsääntöisesti LandXML 1.0 muodossa. Mallit koottiin väylittäin hakemistoihin, päätiellä paaluväleittäin kansioihin. Tiedonsiirtoprosessi on esitetty kaaviona kuvassa 2. Kuva 2. Tiedonsiirtokaavio. 2.3 Suunnitteluprosessi ja yhdistelmämalli Suunnittelun koordinointi ja osa-alueiden yhteensovitus tehtiin yhdistelmämallia käyttäen NovaPoint-ohjelmistolla. Kaikista suunnittelun osa-alueista tehtiin vähintään geometriamallit. Mallit tuotettiin laadukkaan tuotannon tueksi ja lopputuotteen dokumentoimiseksi. Mallikoordinaattori kokosi osamallit yhdistelmämalliin kahden viikon välein, jonka jälkeen suunnitteluryhmä kokoontui toteamaan jakson työsaavutukset ja tarkastelemaan suunnitelmansa yhdistelmämallin avulla. Lisäksi nykyiset putket, johdot ja laitteet mallinnettiin osa-alueittain nykyisen ja suunnitellun yhteensovittamiseksi. Eri suunnittelun osa-alueet mallinnettiin pääosin NovaPoint-tuoteperheen ohjelmistoilla. Väyläsuunnitelma mallinnettiin jatkuvaksi 3D-rakennemalliksi, jossa oli mm. pinnat, linjat ja kaivot. Kaikista rakennekerroksista leikkauspohjasta ylöspäin valmiiseen pintaan saakka tehtiin pintamallit, joita voitiin käyttää niin mittalaitteissa kuin koneohjausjärjestelmissäkin kappaleessa 2.5 esitettyjen muunnosten avulla. Sillat, joita ei vielä oltu mallinnettu aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa, mallinnettiin 3D-geometriamalleiksi Tekla Structures -ohjelmalla. Pohjanvahvistustyöt mallinnettiin NovaPoint-ohjelmistolla stabilointien osalta ja Tekla Structures -ohjelmalla paalujen ja paalulaattojen osalta. Sillasta S11 tehtiin perinteisten siltapaikka-asiakirjojen tapaisesti mallipohjaiset siltapaikka-asiakirjat. 7

8 Kuva 3. Näkymä yhdistelmämalliin. Näkymästä poistettu tierakenteet. Tierakenteiden pintojen mallintaminen kolmioverkoiksi tehtiin hieman poikkeavalla tavalla Infra FINBIM -toteutusmalliohjeeseen nähden, merkitsevää eroa tai merkitystä ei kuitenkaan arvioitu olevan. Hankkeen suunnittelu oli aikoinaan aloitettu vaiheessa, jolloin Inframodel-ohjeistusta ei ollut vielä käytettävissä. 2.4 Laadunvarmistus Lähtötietoja tarkastettiin tekemällä tarkistusmittauksia maastossa ja vertaamalla tuloksia maastomalliin. Huomattavan kivisyyden ja lohkareisuuden vuoksi arvioitiin, että lisäpohjatutkimuksilla ei voida määrittää kalliopintaa riittävällä tarkkuudella. Tästä johtuen kalliopinta mallinnettiin kaivamalla tehdyn kalliopinnan paljastuksen ja mittausten perusteella. Lisäksi tehtiin koekuoppatutkimuksia, joiden perusteella tarkennettiin maaperäolosuhteita. Suunnittelussa mallien laadunvarmistuksessa sovellettiin yhdistelmämallin mahdollistamia menetelmiä. Yhdistelmämallia käytettiin lähtötietojen ja eri tekniikka-alojen suunnitelmien yhteensovittamiseen sekä törmäystarkasteluihin olemassa olevien ja suunniteltujen laitteiden välillä. Mittatietoja yhdistelmämallista ei haettu. Mitta-aineistot ja koneohjausmallit tehtiin Novapointilla ja siirrettiin osamalleina projektipankkiin, josta työmaan mallikoordinaattori haki ja toimitti ne eteenpäin mittamiehille ja työkoneisiin. Mallikoordinaattori tarkisti osamallit vielä kerran seuraavan menettelyn mukaan 3D-Winohjelmalla: korkojen ja leveyksien vertailu ja tarkastaminen pituus- ja poikkileikkauksien avulla, mallin vertailu edelliseen ja seuraavaan osamalliin ja tasauksen tarkistus. Perinteinen tapa laadunvarmistuksessa on tarkastaa tehty suunnitelma tai työsuoritus, kun se on valmis. Pilotissa arvioitiin, että tälläinen tapa aiheuttaa havaitun virheen yhteydessä uudestaan tehtävää työtä. Lisäksi arvioitiin, että rakentamisen laadunvalvonta tuottaa paljon myöhemmin käyttökelvotonta ja siten tarpeetonta mittatietoa. 8

9 Pilotissa kehitettiin laadunvarmistumenetelmä, jossa ymmäretään tietovirta eri toimintojen ketjuna aina lähtötiedoista suunnittelun, rakentamisen ja laadunvalvonnan kautta luovutusaineistoksi. Samoin InfraRYL:n vaatimuksia arvioitiin tuotannon näkökulmasta. 2.5 Työmaatoiminnot Hankkeessa työmaata johdettiin suurimmaksi osaksi peristeisin projektinjohdon toimin, mutta tuotannon tiedonsiirrossa testattiin uusia menetelmiä. Työmaalla käytettiin koneohjausjärjestelmiä puskukoneessa, kaivinkoneissa ja pilaristabilointikoneissa. Koneohjaus oli käytössä louhe- ja murskerakenteiden levityksessä, maaleikkauksissa, luiskatöissä, pohjavedensuojauksen rakentamisessa ja putkikaivannoissa sekä pilaristabiloinnissa. Mittalaitteina hankkeessa käytettiin Leican ja Trimblen takymetreja sekä Trimblen GNSSjärjestelmiä. Tiedonsiirto Leica-takymetriin tehtiin siirtämällä LandXML-mittausaineisto Leica Geo Office ohjelmaan, josta tiedot muunnettiin ja siirrettiin edelleen DBX-formaatilla takymetriin. Trimblen takymetrin osalta tiedonsiirtoon käytettiin 3D-Win-ohjelmaa (LandXML, DWG), josta mittausaineisto siirrettiin DC-formaattia käyttäen takymetriin. Trimblen GNSS-järjestelmään tiedot siirrettiin 3D-Win-ohjelmaa käyttäen DWG- ja edelleen mittalaitteen ymmärtämällä TTMformaatilla. Tiedonsiirto mittalaitteille on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Tiedonsiirto mittalaitteille. 9

10 3 TULOKSET Pilotin edustajat tekivät benchmarking-matkan Norjaan, jossa kohdeisäntänä toimi Skanska Norway. Suurin anti oli luottamuksen kasvaminen omaan tekemiseen sekä yhdistelmämallin merkityksen korostuminen. FINBIM-tavoitteet yhtenäisen formaatin ja mallin osalta ovat saatujen havaintojen perusteella selvästi norjalaisten ajatuksia korkeammalla. 3.1 Lähtötiedot Hankkeessa lähtötietojen luotettavuus todettiin kyseenalaiseksi. Kivisyys ja lohkareisuus aiheuttivat ongelmia. Kairauksiin, edes porakonekairaukseen, ei voitu luottaa. Leikkauspohjakin saattoi päättyä isojen kivien kerrokseen, jossa kivien välissä ei ollut maata. Näin ollen tarkkoja ja luotettavia määrätietoja ei ollut. Määrät ovat tarkentuneet toteutuksen edetessä. Massatasapainon säätämiseksi tasauksia oli lukuisia. Kivisyydestä johtuen kallionpintamallissa paljastui isoja virheitä toteutuksen aikana. Vaihtelut olivat merkittäviä. Maaston ominaispiirteitä ei pohjatutkimusvaiheessa oltu riittävästi otettu huomioon. Valittujen kairausmenetelmien käyttökelpoisuus (erityisesti painokairaus) oli huono. Porakonekairauksella tehdyt kalliovarmistukset oli tehty ohjeen mukaisesti, mutta olosuhteisiin nähden liian lyhyenä. Lähtötietojen epätarkkuuden tuloksena todettiin, että mallimaailmassakaan ei ole absoluuttisen tarkkaa aineistoa. Malli on vain yksi tuloste suunnitelmasta tai lähtötiedoista. Epävarmuustekijöitä aiheuttavat mm. mittausepävarmuudet ja inhimilliset virheet. Kairausten lisääminen ei automaattisesti lisää tarkkuutta. Tarkoituksenmukaisen kairausmenetelmän valinnalla voidaan lisätä tarkkuutta ja tiedon käyttökelpoisuutta. Tämä epätarkkuus ja varmuus vaikuttavat etenkin hankkeiden alkuvaiheissa suunnitteluratkaisuihin ja siten mm. kustannusarvioihin. Hankkeessa arvioitiin, että pinta- ja pohjavesien korkeudet olisi tarpeen saada lähtötietomalliin mutta samalla arvioitiin, että pelkkä tiealue on liian kapea pohjaveden kartoitusta varten. Pilotin yhteydessä pohdittiin, riittäisivätkö kartoitukseen laskuojat ja suuremmat ojat. Ilmalaserkeilaus tuottaisi leveän mallin, mutta ojan pohjat olisi mitattava kuitenkin erikseen. Tässä kohtaa mittausepätarkkuutta aiheutti mm. ojien pohjalietteen määrän arviointi tai poissulkeminen. Hankkeessa havaittiin, että lähtötietoja hankitaan käytännössä hankkeen koko elinkaaren ajan. Lähtötiedot täydentyvät ja tarkentuvat koko ajan. Tämä aiheuttaa joskus ristiriitoja uuden ja vanhan tiedon kesken. Oleellista on tietää tiedon laatu, tarkkuus, luotettavuus ja käyttökelpoisuus. Esimerkkinä vedenpintojen tasoja oli tulkittu aiemmin virheellisesti ja puutteellisin tiedoin, jolloin tien tasaus oli suunniteltu liian alas. 3.2 Tiedonsiirto ja tiedonhallinta Täysin jatkuvan ja tarkan LandXML-aineiston tuottaminen osoittautui erittäin työlääksi. Alkuvaiheiden opetteluiden, havaittujen vaikeuksien ja sitä kautta saatujen käyttökokemusten perusteella tehtyjen ohjelmistojen täsmäpäivitysten ja testauksen jälkeen mittausaineiston tuottaminen ja tiedonsiirto helpottui. Avoin LandXML-tiedonsiirto mittalaitteisiin toimi ohjelmistopäivitysten jälkeen. 10

11 Nykyisellään työtä ei hallita automaattisella tietojärjestelmällä, vaan tietojärjestelmä on perustunut paperiprosesseihin. Menetelmien keskeiset ongelmat, joita uudella järjestelmällä on pyritty ratkaisemaan, ovat: tiedon ajantasaisuuden puute paperista asiakirjaa ei välttämättä ole olemassa asiakirja on vasta menossa paperiseksi asiakirjaa ei ole jaettu silloin, kun on tarvetta tarvitaan helpompi seuranta, mitkä osa-alueet suunnitelmasta toteutettu. 3.3 Suunnitteluprosessi ja yhdistelmämalli Yhdistelmämallin (kuva 5) käyttö ja etenkin koontipalaverit lisäsivät suunnittelualojen välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä merkittävästi. Ennen työmaalle toimittamista mallin tarkastamiseksi kehitettiin seuraava menettely: Suunnittelija tarkistaa osamallin kaikki kerrokset 3Dwin-ohjelmalla tekemällä kolmioverkkopinnan viivamallia käyttäen, jotta nähdään miten aineisto on yhteensopiva urakoitsijan ohjelmistojen kanssa. Lisäksi osamallille tehdään visuaalinen tarkistaminen yhdessä muun näkyvän suunnitelma-aineiston kanssa. Väylämalli viedään sen hetkisenä kokonaisuutena yhdistelmämalliin, jossa tarkistetaan yhteensopivuus muihin malleihin. Lisäksi laitteille tehdään törmäystarkastelu. Kuva 5. Näkymä yhdistelmämalliin. Työmaalta toimitettujen lähtötietojen käyttö oli varsin sujuvaa, mutta aiheutti aikataulupainetta suunnitteluun. Arvioitiin, että toimitussisällön kuvaamista on edelleen kehitettävä. Kuitenkin hankkeen erittäin haastava kallion pinta koettiin järkeväksi ottaa huomioon suunnittelussa tällä tavoin. 11

12 3.4 Laadunvarmistus Laadunvarmistukseen luotiin geometrisen laadunvarmistuksen ketjuajattelu ja sen mukainen laadunvarmistusmenettely, joka on esitetty kuvassa 6. Suurena muutoksena oli keskittyminen onnistumisten edellytysten varmistamiseen työn tuloksen mittaamisen sijasta. Laadunvarmistusketjuun kuului lähtötietojen hankinnassa mittaperustan luominen, suunnitelmien osakokonaisuuksien yhteensovitus, suunnitelman tekninen tarkastaminen, mallien oikeellisuuden tarkastaminen, koneohjausjärjestelmän kalibrointi ja seurantamittaukset, työn jäljen silmämääräinen tarkastelu ja dokumentointi valokuvin sekä huomattavasti harvennettu tarkemittaus. Tässä yhteydessä mittausperusta oli tunnistettu osaksi ketjua, mutta pilotissa ei tutkittu mittausperustaa sen tarkemmin. Kuva 6. Laadunvarmistusketju Toisaalta laadunvarmistuksessa voidaan tukeutua uuden teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Jatkuvan suunnitelmamallin avulla voidaan välttää paikalleen mittauksen virheitä ja mallia voidaan käyttää koneautomaatiossa. Koneautomaatiojärjestelmän sisäinen ja ulkoinen tarkkuus on varmistettava. Lähtötietojen laadunvarmistuksessa oleelliset osat ovat maastomallin tarkistusmittaukset ja raportti sekä toteutuksen edetessä tehdyt tarkennusmittaukset todellisten maakerrosrajojen, erityisesti kalliopinnan sijainnista. Suunnittelun laadunvarmistuksessa yhdistelmämallin käyttö eri osakokonaisuuksien yhteensopivuuden varmistamiseksi on selkeä parannus. Samoin laadun parantamiseksi suunnitteluryhmän sisäisen keskustelun lisääntyminen vähentää ristiriitoja ja väärinymmärrystä, mikä johtaa virheettömämpään lopputulokseen ilman korjauksia. Mallintavan suunnittelun oleellinen osa on tuotantoon toimitettava malliaineisto. Malliaineisto toimitettiin osamalleina kukin pinta omana mallinaan ko. osuudelta. Aineiston tarkastaminen tehtiin perinteisen teknisen laadunvarmistuksen lisäksi vertaamalla edelliseen ja seuraavaan osamalliin, mikäli nämä olivat olemassa. 12

13 Työmaalla laadunvarmistus jakautuu eri osiin: mallien tarkastaminen, työkonekohtainen laadunvarmistaminen ja toteuman laadunvarmistaminen. Näistä käytännössä vain toteuman laadunvarmistukselle on ollut yleisesti tunnettu menettely jo aiemmin. Mallikoordinaattori tarkastaa malliaineiston osamallit ennen mittahenkilöille ja koneohjauslaitteisiin toimittamista. Työkonekohtaisessa laadunvarmistuksessa varmistetaan työkoneen laaduntuottokyky. Koneen käyttöönoton, huollon ja pidemmän tauon jälkeen koneohjauslaitteisto tulee kalibroida kolmen tunnetun pisteen avulla. Kalibroinnista tehdään pöytäkirja. Koneen käyttöönottovaiheessa tehdään tarkempi seuranta. Työn kuluessa koneen tulee käydä päivittäin tunnetulla pisteellä tarkastamassa tarkkuutensa. Ketjun yksi kriittisimmistä tilanteista on työkalun esim. kauhan tai terälevyn vaihto. Tälle toimenpiteelle ei vielä ole automaattista menetelmää. Toteuman laadunvarmistustakin on muutettu perinteisestä kantavan kerroksen alapuolisten rakennekerrosten osalta. Poikkileikkauksen mittauspisteet ovat InfraRYLin mukaiset, mutta mittausväliä on kasvatettu 500 metriin. Mittaus suoritetaan aina myös liityttäessä muihin väyliin tai olemassa oleviin rakenteisiin. Silmämääräinen tarkastelu, joka todennetaan pikaraportin valokuvalla, tehdään 100 metrin välein. Pilotissa kehitetyn laadunvarmistuksen periaate on, että as-built-mallia ei tehdä. Toleranssin ylityksien kohdalla tehdään tapauskohtaisen harkinnan mukaan suunnitelmamuutos. Laadunvarmistusdokumentaatio tallennetaan projektiportaaliin. Luovutusaineisto kertyy projektin aikana portaaliin. Projektista ei luovuteta paperisia laadunvarmistusdokumentteja. Edellä kuvatulla menettelyllä kehitettiin tehokkaampi tiedonjako, jossa väylähankkeen laatusuunnittelu ja laadunseurannan dokumentointi suoritetaan tietojärjestelmään vastuutahojen toimesta reaaliaikaisesti. Näin tilaaja voi suorittaa urakoitsijan laadunvalvonnan seurantaa palvelun kautta ja urakoitsija voi suorittaa varsinaista laadunvarmistustoimintaa suoraan työkohteessa ja kirjata tuloksia järjestelmään mobiilisti. 3.5 Työmaatoiminnot Mittausaineiston tekemisessä ja siirrossa työmaalle oli suuria hankaluuksia, kun aineistoa siirrettiin ohjelmasta ja laitteesta toiseen. Esimerkiksi NovaPointin tekemät hyvin lähekkäiset taiteviivat tuottivat ongelmia siirroissa. Hyviä työnjohdon työkaluja ei ponnisteluista huolimatta löydetty. Mittausaineiston käsittely oli aluksi työlästä, mutta ohjelmistopäivitysten jälkeen alkoi sujua paremmin. Tiedot siirrettiin tien rakennekerroksittain avoimella LandXML-formaatilla. Työkoneen 3D-ohjaukseen mallinnettu kolmioverkko siirrettiin DXF-formaatilla koneohjausjärjestelmään, myös LandXML-formaatti tiedostettiin toimivaksi. 3D-ohjausjärjestelmiä käytettiin pilaristabilointikoneen ja kaivukoneen ohjaukseen. Pilaristabiloinnissa urakoitsija käyttää nykyisin pelkästään 3D-koneohjausta, joka menetelmänä on vakiintunut geometrisessa ohjauksessa. Koneohjausmalli laadittiin tätä varten työmaalla DWG-tiedostoon, joka siirrettiin DXF-tiedostona koneohjausjärjestelmään. Varsinaisen stabilointiaineen syöttö tehtiin erillisellä järjestelmällä. Pilaristabilointikoneen ja kaivukoneen 3D-ohjaus toimi ilman ongelmia. 13

14 4 PÄÄTELMÄT 4.1 Lähtötiedot Lähtötietojen kriittisyys, absoluuttista totuutta ei ole olemassa, on enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia. Mallintaminen sinänsä ei lisää tarkkuutta. Suunnittelijan tulee tunnistaa puutteet ja epätarkkuudet. Lähtötietojen tarkkuus vaikuttaa suunnittelun prosessiin ja tarkkuuteen: millä tiedoilla mihin asti suunnitellaan. Epävarmuus heijastuu koko ketjuun. Huonot ja epätarkat lähtötiedot syövät suunnitelman luotettavuutta ja mielekkyyttä. Lähtötietojen tarkkuustaso tulee tunnistaa. Erityisesti seuraavien alueiden lähtötietoihin hallintaan tarvitaan kehittämistä: o laitteet, putket, johdot, kaapelit yms. o tiedon luotettavuuden määrittely o maaperän luokittamiseen uusia menetelmiä tarvitaan 4.2 Tiedonsiirto ja tiedonhallinta Tehokkaassa tietomallipohjaisessa toiminnassa eri toimijoiden ja järjestelmien yhteensopivuus on erittäin tärkeä tekijä. On muistettava, että eri osapuolilla on hyvinkin erilaiset tarpeet tietosisällölle ja tiedonsiirrolle. Tiedon yhteensopivuus mahdollistaa tiedon hyödyntämisen tiedonhallinnassa, projektinhallinnassa, liiketoiminnan ja omaisuuden hallinnassa. Tiedon tuottamiseen ja siirtämiseen tarvitaan säännöt, jotka kattavat tietosisällön nimikkeistön vakioidulla tavalla, tiedonsiirtoformaatit, tiedostojen nimeämiset ja kansioinnin. Jokaisen mallin käsittelyssä olisi voitava lukea ja saada selville mallin tarkkuus, luotettavuus ja siten käyttökelpoisuus. Jotta toiminta saadaan riittävän laajaksi, tavoitteena tulee olla riippumattomuus tiedon tuottajista ja ohjelmistoista. Edellä esitettyjen asioiden ratkaisu mahdollistaa tiedon hallinnan tietomallien avulla dokumenttien sijasta, mikä on merkittävin asia tavoitellun tehokkuuden saavuttamiseksi. 4.3 Suunnitteluprosessin muutos ja yhdistelmämalli Tietomallipohjaisessa toiminnassa suunnittelutyö itsessään ei muutu, mutta suunnitelman tietosisällön merkitys korostuu. Suunnittelun rooli muuttuu dokumenttien tuottajasta tiedon tuottajaksi ja suunnittelijan vastuu tietosisällön oikeellisuudesta kasvaa. Mallipohjaisessa suunnittelussa suunnittelu tulee viedä pidemmälle kuin dokumenttipohjaisessa, koska malli paljastaa yhteensopivuus ja jatkuvuusongelmat. Yhdistelmämallin todettiin olevan oivallinen väline eri tekniikka-alueiden yhteensovittamisen varmistamisen työkaluna. Mallille on käyttöä mm. suunnittelukokouksissa, joissa suunnitteluryhmän sisäisen tiedonkulun todettiin parantuneen kun käytössä oli mallit. Jatkokehitystarpeena havaittiin tarvittavan niin yksityiskohtaiset mallinnusohjeet, että niiden mukaan toimittaessa on mahdollista hyödyntää mallia laajemmin tuotannonohjauksessa sekä hankkeen kokonaisuuden ja omaisuuden hallinnassa. 14

15 4.4 Laadunvarmistus Laatua voi ja tulee toteuttaa varmistamalla työprosessi, jonka oleellisimmat osat ovat lähtötietojen hankinta, suunnittelu ja rakentaminen. Laatu varmistetaan hankkimalla hyvät lähtötiedot, suunnittelemalla rakenteet virheettömiksi ja noudattamalla rakentamisessa suunnitelmaa, ei mittaamalla toteumaa. Laadunvarmistus on pitkä ketju ja tietomallipohjaisessa toiminnassa laadun toteuttaminen painottuu alkupäähän. Laatu siirtyy lähtötiedoista suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Laadun tuottaminen ja varmistaminen koko ketjussa varmistaa onnistumisen edellytykset. Seuraavia asioita tulisi kehittää tulevaisuudessa: Laatuvaatimusten ja -tiedon kulkeminen tietomallin mukana ja läpinäkyvyys koko toimintaketjun läpi InfraRYL:n päivittäminen nykyajan mahdollisuuksiin siten, että siirrytään absoluuttisista toleransseista enemmän suhteellisiin InfraRYL:n laatumittausvaatimusten ja toleranssien tarkoituksenmukaisuus Mittausperustan kehittäminen 4.5 Työmaatoiminnot Tietomallipohjaisessa toiminnassa mallien tarkastamisen merkitys työmaalla korostuu ja se vaatii uudenlaista osaamista. Mittaajien työnsisältö muuttuu radikaalisti mallidatan käsittelijäksi. Työnjohtajan keinot ja työkalut muuttuvat erilaisiksi. Vuorovaikutus suunnittelun ja työmaan välillä helpottuu ja lisääntyy. Tietomallien käyttöönotto tuotantoa palvelevissa toiminnoissa on ollut hidasta, mikä johtuu käytettävissä olevien sovellusten käytettävyydessä ja käyttöliittymissä havaituista puutteista. Yleensäkin työmaan työnjohdolle ja mittaustöihin käytettävien sovellusten kehittäminen on jälkijunassa. Tämän lisäksi pitäisi kehittää määrälaskentagenerointia litterapintoineen, maastoonvientidatan arkistointia ja toteumatiedon analysointia. 15

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy

Vt8 Sepänkyläntie. FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Vt8 Sepänkyläntie FINBIM-pilottipäivä 3.10.2012 Kyösti Ratia, Skanska Infra Oy Aiheet Pilottiympäristö Painopisteet Norjan matkan anti Pelisäännöt Mittausaineisto Laadunvarmistus Johtopäätökset Kyösti

Lisätiedot

PILOTOINTI VT8 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KOTIRANTA STORMOSSEN -HANKKEELLA

PILOTOINTI VT8 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KOTIRANTA STORMOSSEN -HANKKEELLA Vt8 parantaminen välillä Kotiranta Stormossen Projektisuunnitelma 1 (5) Tietomallintamisen hyväksikäytön kehittäminen väylärakentamissa PILOTOINTI VT8 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KOTIRANTA STORMOSSEN -HANKKEELLA

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Built Environment Process Innovations Reengineering Page 1 Page 2 Tietomallivaatimukset,

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Prosessimuutos kohti laajamittaista tietomallintamisen hyödyntämistä Tiina Perttula Built Environment Process

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen

Lisätiedot

Kokemuksia tietomallipohjaisen

Kokemuksia tietomallipohjaisen Kokemuksia tietomallipohjaisen Vt 3-18 parantaminen Laihian kohdalla Projektipäällikkö / Projektinjohtaja Liikennevirasto projektien suunnittelu ja toteutus Aikaisempi työura; Lemminkäinen Infra 1983-1997

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, 24.10.2013 Kyösti Ratia, Skanska Infra

Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella. Infra FINBIM pilottipäivä nro 8, 24.10.2013 Kyösti Ratia, Skanska Infra Moderni laadunvarmistus Vt8-hankkeella Infra FINBIM pilottipäivä nro 8,, Skanska Infra Vt8-pilotin painopisteet Kaksisuuntainen tiedonsiirto Työmaa Suunnittelu Mallikoordinaattori Koneohjaus + toteumamittaus

Lisätiedot

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä

TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi. Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä TUOTE(tieto)MALLIT Espoon pilottikohteiden urakoiden hankintaprosessi Harri Tanska, Espoon kaupunki 5.2.2013 Infra FIMBIM Pilottipäivä Miten tuotemallisuunnittelu eroaa perinteisestä suunnittelusta? Käytännössä

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 12: Inframallin hyödyntäminen suunnittelun eri vaiheissa ja rakentamisessa MAANRAKENTAMISEN MALLIPOHJAINEN LAADUNVARMISTUSMENETELMÄ GEOMETRISTEN MITTOJEN LAADUNVALVONTA

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Perustettu 1983, perustajina/omistajina Armas Kallio perheineen 2007 Urakointitoiminnan aloittaminen pääkaupunkiseudulla 2010 Omistusjärjestely yrityksen omistuksen siirtyminen

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Laadunhallinta Infratyömaalla

Laadunhallinta Infratyömaalla Laadunhallinta Infratyömaalla Mittaamaalla, mallintamalla, yhteensovittamalla 6.11.2018 BIM KEHITYS 2 TERMIT JA FORMAATIT Mallipohjaiset formaatit tukevat geometrian lisäksi laajan ominaisuustiedon välitystä.

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Espoon pilottikohteet Built Environment Process Innovations Reengineering 31.1.2012

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus

Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Uudet väylät: tuotannon vaatimat toteutusmallit ja mallipohjainen laadunvarmistus Pasi Nurminen, Destia Oy Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014

VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 VDC Expoder ja Live koekäyttö tilaajanäkökulma sekä työmaakäyttö 9.4.2014 Liikenneviraston hankkeet toimiala Ari Mäkelä Projektipäällikkö Liikennevirasto projektien toteutus osasto Aikaisempi työura; Lemminkäinen

Lisätiedot

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi

InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi InfraModel2 Tiedonsiirron pilotointi Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008, Erkki Mäkinen Sisältö Taustatietoa InfraModel2 - Tiedonsiirron pilotointi InfraModel-formaatin jatkokehittäminen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Liukas RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin käyttöönottoprojekti - työpaja 14.12.2012 Tavoite aikataulu -

Lisätiedot

Työkoneohjauksen perusteet

Työkoneohjauksen perusteet Työkoneohjauksen perusteet TIETOMALLIRAKENTAMINEN NOVATRON - TUOTTEILLA Petteri Palviainen Petteri 19.4.2016 13.6.2016 Palviainen Infrarakentamisen työkoneautomaatio Työkoneet varustetaan koneohjausjärjestelmillä

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 5, 3.10.2012 Nissolan ratasuunnitelma SITO / Juha Liukas Built Environment Process

Lisätiedot

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014

Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 Liikenneviraston tavoitteita 15.1.2014 22.1.2014 Tiina Perttula 2 Toiminnanohjaus Ongelmia nykyisessä tavassa Sama informaatio on useissa kuvissa Pituusleikkaus Paalukohtaiset poikkileikkaukset Geotekniset

Lisätiedot

Vanhan Kirkkotien ja siihen liittyvien katujen koneohjattu urakka. When Infrastructure Counts

Vanhan Kirkkotien ja siihen liittyvien katujen koneohjattu urakka. When Infrastructure Counts Vanhan Kirkkotien ja siihen liittyvien katujen koneohjattu urakka When Infrastructure Counts Espoon teknisen keskuksen tietomalli/koneohjauspilotit 2 Suunnittelukohteet ovat Infra FINBIM-hankkeen pilottikohteita,

Lisätiedot

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun. Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Tuotteet Tietomallit ja yhteistyö haltuun Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Infra ala on siirtymässä tietomallintamiseen Liikennevirasto

Lisätiedot

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu

Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Toteutusmalleihin liittyvät haasteet Äänekosken ratahankkeella 1.2.2017 Pauli Ruokanen VR Track Oy, Suunnittelu Yleistä hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, ratahanke Tampere-Jyväskylä,

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0

Road Pro, W&S, VM6.0. KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 Road Pro, W&S, VM6.0 KONEOHJAUS Vianova Systems Finland Oy Versio 18.00 20.04.2010 ver1.0 2(11) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VAATIMUKSET SUUNNITTELUSSA... 4 2.1. Geometrian suunnittelu... 4 2.2.

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9

INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 INFRAFINBIM PILOTTIPÄIVÄ 9 Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa Tietomallinnus Infra FINBIM pilottipäivä 6.2.2014 Niklas von Schantz Juha Liukas 2 1. Hankkeen yleisesittely

Lisätiedot

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013

Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä. INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Tietomallinnuksen konkretisointi VR Track Oy:ssä INFRA13 Pasi Kråknäs 5.3.2013 Aloitimme runsaat 150 vuotta sitten Helsinki Hämeenlinna-rataosuuden rakentaminen aloitettiin 1858 Ensimmäinen säännöllinen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ 4, 8.5.2012 Tietomalliohjeet ja pilotit Keskustelun alustus: Tarja Mäkeläinen, VTT Built Environment

Lisätiedot

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys

Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit InfraFINBIM / Inframodel-kehitys Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa -työpaja 12.3.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Sisältö Inframodel3 Inframodel4..5

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Jutta Peura RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Pilottipäivä PILOTTIEN ANALYSOINTIA Jutta Peura ja Tarja Mäkeläinen Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA

INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1 YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006

Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Lumitöiden estekartoitus

Lumitöiden estekartoitus Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden

Lisätiedot

lähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia nzeb Hankeosaaminen

lähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia nzeb Hankeosaaminen lähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen mallintaminen Hankkeen toteutus kysely ja haastattelututkimuksen tuloksia Kyselytutkimuksen tavoitteet Kysely-ja haastattelututkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

UAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV

UAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV UAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV 1 2018-11-09 Gendiatur, que reiunt explabo. Ut asinctiis de

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014

Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Inframallit Liikennevirastossa 10.9.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Liikenneviraston näkökulmasta Omaisuuden hallintaa Kunto Mittaukset Analyysit Tuottavuuden parantamista Tehdyn työn hyödynnettävyyttä

Lisätiedot

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1 Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa Manu Marttinen Työpäällikkö 3.6.2015 NCC Roads Oy 1 TIEDONHALINNAN Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi

Lisätiedot

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula

Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa. Tiina Perttula Tietomallintamisen hyödyt ja odotukset LiVin hankkeissa Tiina Perttula Kehittämisen tasot Globaali Virasto ja ELY Oman toiminnan systemaattista kehittämistä Ohjeet (tekniset ja hankintatekniset) Viestintä

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Digitalisaatio infra-alalla

Digitalisaatio infra-alalla Digitalisaatio infra-alalla Pasi Nurminen Destia palveluita suunnittelusta kunnossapitoon Mallipohjainen rakentaminen Tietomalli Tuotteen/rakennelman esittäminen digitaalisessa muodossa, kolmiulotteisesti,

Lisätiedot

Laadunvarmistusmittaukset tietomallipohjaisessa

Laadunvarmistusmittaukset tietomallipohjaisessa Laadunvarmistusmittaukset tietomallipohjaisessa väylärakentamisessa 34. Rakennuttajakoulutus Tutkielma Janne Pietarinen Skanska Infra Oy Helsinki 19.10.2012 Aalto University Professional Development Tiivistelmä

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen PRE/Inframallin vaatimukset ja ohjeet, osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 1 Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen SISÄLLYSLUETTELO Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen...

Lisätiedot

Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat. Pilottisuunnitelma 1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t)

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Koordinointimallin lokitiedosto

Koordinointimallin lokitiedosto 1 PÄIVITYKSET Pvm. Viite / huomautus 2.12.2011 Mallin (esittely2) läpikäynti sisäisesti. 7.12.2011 Mallin (esittely2) läpikäynti suunnittelukokouksessa Vaasassa. 15.12.2011 Malliin saa viedä E2R1 ja E2R4

Lisätiedot

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata Infra FINBIM Pilottipäivä 9 Pisararata 6.2.2014 Pisararata: - Helsingin keskustan alle suunniteltava lähijunien kaupunkiratalenkki - Kolme asemaa: Töölö, Keskusta, Hakaniemi - Rata- ja rakentamissuunnittelu

Lisätiedot

Inframallivaatimukset

Inframallivaatimukset Inframallivaatimukset Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte BIM:n perusteet 4 Proxion Jatkuvaa 3D-mallipohjaista suunnittelua Eri suunnitteluvaiheissa hyödynnetään (kehitetään) mallia Malli pitää tehdä suunnitteluvaiheessa,

Lisätiedot

Vanha-Kirkkotie ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde. Sauli Hakkarainen, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu

Vanha-Kirkkotie ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde. Sauli Hakkarainen, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu ja siihen liittyvät kadut pilot-kohde, aluepäällikkö Espoon kaupunki / katu- ja viherpalvelut / suunnittelu Tuotemallikohteiden rakentaminen Vanha Kirkkotie Vanhan Kirkkotien ja liittyvien katujen rakentaminen

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma Ehdotusvaiheessa tehdään alustava pilottisuunnitelma. Yksityiskohtainen

Lisätiedot

Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta

Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta Suunnittelija (Maanmittaus DI) 24.1.2018 Raidegeometrian geodeettisen mittaukset osana radan elinkaarta Raidegeometrian geodeettisilla mittauksilla

Lisätiedot

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 Osa 5.3 Koekäyttöön ja pilotointiin 5.5.2015 1 (23) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.9 21.4.2015 Petteri Palviainen pilotointia varten 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014. Timo Tirkkonen 26.1.2012 Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM 2012 2014 Timo Tirkkonen 26.1.2012 Taustaa TAHTOTILA Tilaajat ja palvelutoimittajat yhdessä yhteistyönä tekevät Suomen infra-alasta Euroopan tehokkaimman

Lisätiedot

Julkinen Muutoksessa kohti BIM-tuotantoa

Julkinen Muutoksessa kohti BIM-tuotantoa Muutoksessa kohti BIM-tuotantoa Eija Prittinen RATA 2018-24.1.2018 Eija Prittinen, VR Track Oy Kehityskonsultti BIM-kehityksen koordinointi Muut tekniset kehitysprojektit 2012-2016 Inframallikoordinaattori

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 Tietomalliohjeiden kokonaistilanne Tarja Mäkeläinen VTT, Harri Mäkelä

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. InfraFINBIM pilottiraportti 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria:

Lisätiedot

Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun

Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Digitalisaatio työmaan arjessa nyt ja tulevaisuudessa Tietomallinnus avuksi oton suunnitteluun Kiviaines- ja murskauspäivä 19.1.2018 Juha Liukas Johtava asiantuntija, InfraBIM Dokumenttien hallinnasta

Lisätiedot

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Juha Hyvärinen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Pilotointi ja INBIM mallinnusvaatimukset Built Environment

Lisätiedot

Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin

Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin Tarmo Savolainen, Kehittämispäälliikkö InfraBIM, Liikennevirasto 26.4.2018 Liikenneviraston Digitalisaatiohanke Tietomallipohjainen

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset

Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu- 3D-työkoneohjaus- 3d-tarkemittaukset 3D-Road projekti Oulun tiepiirin pilottihanke: Vt 4 parantaminen Haurukylän kohdalla (levennys+rp) Infra2010 -pilottihanke: Tiehallinto / Oulun Yliopisto Automaatioteknologia 3D-lähtötiedot 3D-suunnittelu-

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014

Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mallipohjaisuus Liikennevirastossa 13.3.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja yhteistyön paranemista

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA PERUSPARANNUS Valtatien 6 parannushankkeessa Taavetti Kärjenkylä- osuus parannetaan keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi

Lisätiedot

Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska. Teppo Rauhala

Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska. Teppo Rauhala Mallipohjainen laadunvalvonta case Kokkola Ylivieska Teppo Rauhala Kuva: KP24.fi / Clas Olav Slotte Tavoite Tavoitteita BIM:n hyödyntämisessä tulisi olla: 1. Kustannuksien aleneminen 2. Teknisen laadun

Lisätiedot

TIETOMALLIT YLLÄPITOON

TIETOMALLIT YLLÄPITOON RAPORTTI 1 (5) TIETOMALLIT YLLÄPITOON KIRA-digi -kokeiluhankkeen loppuraportti 1. Kokeiluhankkeen lähtökohdat Tietomallit ovat rakennuksen suunnittelu- ja rakennusvaiheen aikana syntyvä rakennustiedon

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet

PRE/inframallin vaatimukset ja -ohjeet PRE/inframallinvaatimuksetja-ohjeet Osa1 TIETOMALLIPOHJAISENHANKKEENJOHTAMINEN 28.1.2014 1 (12) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 8.3.2013 Jari Niskanen Ohjeen runko

Lisätiedot