Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2017

Transkriptio

1 Teija Mikkola, Anu Nemlander Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2017 Järvenpää, Kainuu, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Saarikka, Salo, Sipoo, Tuusula SUOMEN KUNTALIITTO HELSINKI 2018

2 TEKIJÄ Teija Mikkola, Anu Nemlander KANNEN KUVA Heli Sorjonen ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Paino: Kuntatalon paino Helsinki 2018 Faksi Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Lukijalle Nyt julkaistava keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailu on jatkoa kolmetoista kertaa aiemmin tehdylle keskisuurten kuntien koko sosiaali- ja terveystointa koskevalle kustannusselvitykselle sekä seitsemänätoista edellisenä vuonna tehdyille keskisuurten kuntien terveydenhuollon kustannusselvityksille. Vertailussa on noudatettu aiempien vuosien vakiintunutta käytäntöä tietojen määrittelyssä. Kustannukset on laskettu ikävakioituina euroissa asukasta kohti. Terveydenhuollon kustannusselvityksissä on vertailtu mukana olevien kuntien terveydenhuollon ja yli 65-vuotiaiden kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia. Tarkoituksena on ollut antaa päätöksentekijöille ja johtaville viranhaltijoille luotettavia vertailutietoja palveluihin käytetyistä panoksista. Vastaavia terveydenhuollon selvityksiä on tehty suurten kaupunkien ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä vuosittain; tämän julkaisun rinnalla ilmestyy kahdeskymmenes toinen suurten kaupunkien vastaava terveydenhuollon selvitys. Keskisuurten kuntien kustannusten vertailua edellisvuosiin vaikeuttaa perustoimeentulotuen hallinnoinnin ja maksatuksen siirtyminen kunnilta Kansaneläkelaitokselle vuonna Perustoimeentulotuen rahoitukseen osallistuvat kuitenkin edelleen kunnat ja valtio yhtä suurin osuuksin. Kuntien 50 prosentin rahoitusosuus otetaan huomioon tekemällä sitä vastaava vähennys kunnille maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta. Kunnille jäi edelleen ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen rahoitus ja maksatus. Samoin kunnat maksoivat tammi-maaliskuussa myös perustoimeentulotukea niiden tekemiensä päätösten osalta, jotka oli tehty kunnissa vuoden 2016 puolella. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2017 alenivat vertailussa 0,2 prosenttia vuodesta 2016, ja tämä selittyy osin perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymisellä Kelalle. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat ovat Suomen Kuntaliiton kanssa yhteistyössä ohjanneet tätä selvitystyötä. Mukana olevien kuudentoista kunnan väestömäärä on yhteensä 621 tuhatta asukasta, mikä on 11 prosenttia koko maan väestöstä. Tähän raporttiin sisältyy myös suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen terveydenhuollon kustannusten vertailu. Vertailu edustaa noin kolmea miljoonaa asukasta. Kansaneläkelaitos on toimittanut vertailuun yksityisen terveydenhuollon kustannukset, mistä sille parhaat kiitokset. Lämpimät kiitoksemme erityisesti kaikille niille keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja taloushallinnon ammattilaisille, jotka ovat osallistuneet vertailun suunnitteluun ja omalla työpanoksellaan mahdollistaneet sen toteutuksen. Kuntatalolla Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

4

5 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle Johdanto Käsitteet ja menetelmät Tulokset Keskisuurten kuntien väestö Sosiaalitoimi ja terveystoimi Sosiaalitoimi Terveystoimi Kuntien vertailua Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset Terveydenhuollon kustannukset Tarvevakioidut kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen ikäryhmittäiset kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset toimintamuodoittain Kuntakohtaiset tulokset Kainuu Saarikka Kotka Rovaniemi Järvenpää Lohja Salo Rauma Kirkkonummi Porvoo Loviisa Tuusula Kerava Mustijoki Sipoo Kauniainen Vuosikohtaiset tulokset Sosiaali- ja terveystoimen kustannusten muutos Terveydenhuollon kustannusten muutos Johtopäätökset Liite 1. Terveydenhuollon tietojen keruu ja luotettavuus Liite 2. Selvityksessä käytetty terveydenhuollon toimintajako Liite 3. Selvityksessä käytetty sosiaalitoimen toimintajako Liite 4. Suurten ja keskisuurten kaupunkien ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset

6 6

7 1 Johdanto Tässä selvityksessä vertaillaan keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna Vertailussa ovat mukana seuraavat kunnat: Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Sipoo ja Tuusula. Lisäksi vertailussa on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (ilman Puolankaa, joka on Kainuun sotessa osajäsenenä), Mustijoen perusturva, joka käsittää Mäntsälän ja Pornaisen kunnan, sekä perusturvaliikelaitos Saarikka, joka vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Terveydenhuollon kustannusvertailuja on tehty keskisuurissa kunnissa vuodesta 2000 lähtien. Sosiaalitoimen kustannuksia kerättiin ensimmäisen kerran vuodelta 2003 kuuden kaupungin pilottiprojektissa. Nyt julkaistavassa raportissa tarkastellaan neljättätoista kertaa sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia kokonaisuudessaan. Terveydenhuolto on raportissa jaoteltu erikoissairaanhoitoon (somaattinen ja psykiatrinen hoito jaettuna avo- ja laitoshoitoon) ja perusterveydenhuoltoon (avoterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja laitoshoito). Sosiaalitoimi on jaoteltu seuraaviin osiin: 1) vanhuspalvelut, 2) erityisryhmien palvelut, 3) toimeentuloturva ja työllistämispalvelut, 4) lasten ja perheiden palvelut sekä 5) muut sosiaalipalvelut. Kuntien ostopalvelut yksityisiltä ovat vertailussa mukana. Yksityistä toimintaa, silloin kun se ei ole kunnan ostopalvelua, on tarkasteltu erikseen siltä osin kuin tietoja on saatavissa Kansaneläkelaitoksen tiedostoista. Ulkopuolelle jäävät muun muassa yksityinen työterveyshuolto ja yksityisten palvelutalojen itse maksavat asiakkaat. Kuntaliitto julkaisee vuosittain raportteja suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksista ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista. Näissä raporteissa on kyseisten kuntien vertailukelpoiset tarkastetut tiedot. Kuntaliitto julkaisee säännöllisesti myös raportteja suurimpien kuntien sosiaali- ja terveystoimen talousarvioista ja niiden toteumasta (Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2017 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja sekä niiden vertailuja edellsivuoteen ja talousarvioihin. Kooste 52 suurimman kunnan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan ensitiedoista ja tilanteista). Raporttien tiedot eivät ole vertailukelpoisia suurten ja keskisuurten kuntien kustannusvertailujen kanssa. Tehtävän suunnittelussa ja tietojen kokoamisessa oli keskeinen osuus seuraavilla kuntien yhdyshenkilöillä: Hokkanen Mikko, Talousjohtaja, Kerava Hälinen Päivi, Hallinto- ja taloussihteeri, Sipoon kunta Kalmi Katariina, Talous- ja hallintosihteeri, Järvenpään kaupunki Katajamäki Janne, Talouspäällikkö, Salon kaupunki Kivelä Tarja, Taloussihteeri, Keravan kaupunki Kivinen Lauri, Talouden erityisasiantuntija, Keravan kaupunki Komulainen Satu, Talouspäällikkö, Mäntsälän kunta Koskinen Tommi, Talouspäällikkö, Kauniaisten kunta Lahdentausta Erja, Taloussihteeri, Kotkan kaupunki Leino Auli, Taloussihteeri, Rauman kaupunki Lindell Esa, Talouspäällikkö, Kirkkonummen kunta Montonen Tanja, Suunnittelija, Lohjan kaupunki Povenius Annette, Taloussuunnittelija, Loviisan kaupunki Pöllänen Sari, Taloussuunnittelija, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rajapolvi Aino, Talous- ja hallintojohtaja, Saarikka Saksa Anne, Laskentasuunnittelija, Mäntsälän kunta Sarala Arto, Talouspäällikkö, Rovaniemen kaupunki Savolainen Kaisa, Talouspäällikkö, Tuusulan kunta Spännäri Maija, Controller, Kotkan kaupunki Viljakainen Katja, Suunnittelija, Porvoon kaupunki Vänttinen Mikko, Järjestelmäasiantuntija, Kotkan kaupunki Työn käynnistivät ja sitä ohjasivat seuraavat sosiaali- ja terveysjohtajat: Ahopelto Maire, Kuntayhtymän johtaja, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Alho, Marja-Leena, vs. toimialajohtaja asti. Hemmilä Markus, Perusturvan toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Homanen Kati, Terveysjohtaja, Kotkan kaupunki Kariniemi-Örmälä Kristiina, Vt. palvelualuejohtaja, Järvenpään kaupunki 7

8 Kokko Leena, Sosiaali- ja terveysjohtaja, Sipoon kunta Koskela Jaana, Vt. perusturvajohtaja, Kirkkonummen kunta Laakkonen Ari, Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, Mäntsälän kunta Niemelä Jari, Apulaiskaupunginjohtaja, Salon kaupunki Palola Mikael, Kuntayhtymän johtaja, Perusturvaliikelaitos Saarikka Schröder Carita, Perusturvaja, Loviisan kaupunki Silvennoinen Ann-Sofie, Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, Porvoon kaupunki Suominen Tuula, Palvelualuejohtaja, Lohjan kaupunki Tikkanen Ulla, Sosiaali- ja terveysjohtaja, Kauniaisten kaupunki Vainio Pirjo, Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, Tuusulan kunta Wiili-Peltola Erja, Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveys, Keravan kaupunki Suomen Kuntaliitosta työhön ja sen ohjaukseen ovat osallistuneet: Mikkola Teija, Erityisasiantuntija Myllärinen Tarja, Johtaja, sosiaali ja terveys Nemlander Anu, Erityisasiantuntija 8

9 2 Käsitteet ja menetelmät Terveydenhuolto Kustannuksiin on otettu mukaan kunnan järjestämä erikoissairaanhoidon somaattinen ja psykiatrinen avo- ja laitoshoito perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoito. Avohoito sisältää arvoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon. Vuoden 2007 kustannustiedoista lähtien avoterveydenhuoltoon ei ole laskettu kotisairaanhoitoa, vaan kotisairaanhoito on sisällytetty kotihoitoon. Kotihoidon tiedot on esitetty sosiaalitoimen alla vanhuspalvelujen päätoimintamuodossa. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty terveydenhuollon kustannusten keräämisen periaatteet. Erikoissairaanhoito ja muu terveydenhuolto Kustannuksiin on otettu mukaan kunnan järjestämä erikoissairaanhoidon somaattinen ja psykiatrinen avo- ja laitoshoito perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoito. Erikoissairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kokonaisuuteen on laskettu mukaan myös sosiaalitoimen yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautinen hoito: sosiaalitoimen vanhainkotihoito tai muu sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito (laitoshoito) ja tehostettu palveluasuminen. Ennen vuotta 2015 julkaistuissa raporteissa tästä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannusten kokonaisuudesta on käytetty nimitystä lisätty terveydenhuolto. Vuodesta 2014 lähtien sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon osalta on kerätty erikseen tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotihoidon tai muun sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon kustannuksia Päivystyksen kustannukset on kohdistettu siten, että perusterveydenhuollon päivystyskustannukset ovat perusterveydenhuollon avoterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon päivystyskustannukset erikoissairaanhoidon avohoidon somaattisissa kustannuksissa.koska yhteispäivystyspisteiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja potilaita usein hoitaa sama henkilökunta, eikä potilaitakaan välttämättä erotella perinteiseen tapaan perus- tai erikoissairaanhoidon potilaisiin, on kustannusten jakaminen jouduttu osassa kuntia tekemään laskennallisesti. Koska yhteispäivystyspisteiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja potilaita usein hoitaa sama henkilökunta, eikä potilaitakaan välttämättä erotella perinteiseen tapaan perus- tai erikoissairaanhoidon potilaisiin, on kustannusten jakaminen jouduttu osassa kuntia tekemään laskennallisesti. Yhteispäivystyksen osalta kustannukset on kirjattu vuoden 2017 osalta erikoissairaanhoitoon nettona, ellei kustannuksia ole pystytty erittelemään. Muutamat kunnat ovat jo ilmoittaneet kaikki päivystyskustannuksensa erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Jatkossa tultaneen päivystyskustannukset kokonaisuudessaan ilmoittamaan erikoissairaanhoidon avohoidon somaattisissa kustannuksissa. Sosiaalitoimi Kustannuksiin on otettu mukaan kunnan järjestämät Vanhuspalvelut Erityisryhmien palvelut (kehitysvammaisten palvelut, vammaisten palvelut, päihdepalvelut) Lasten ja perheiden palvelut (lastensuojelu ja muut perheiden palvelut). Vuoden 2014 tietojen raportoinnista lähtien kustannuksissa ei ole enää ollut mukana päivähoidon ja esiopetuksen kustannukset. Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut. Vuoden 2017 alusta perustoimeentulon hallinnointi ja maksatus siirtyi Kansaneläkelaitokselle. Muut sosiaalipalvelut Liitteessä 3 on määritelty edellä mainittujen päätoimintojen yksityiskohtainen sisältö sekä tietojen keräämisen periaatteet. 9

10 Ikävakiointi Menetelmänä on käytetty suoraa ikävakiointia. Perusväestönä vertailussa on koko maan väestöpohja. Ikävakioinnissa tiedot on vakioitu tulosten esittämistavan mukaisissa ikäluokissa (0 6-vuotiaat, 7 14-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja yli 85-vuotiaat). Ikävakioinnin avulla eri kuntien kustannukset saatetaan vertailukelpoisiksi siten, että kunkin kaupungin kustannukset lasketaan olettaen eri ikäryhmissä olevien asukkaiden suhteellinen määrä yhtä suureksi kuin kaupungeissa keskimäärin. Tarvevakiointi Tarvevakiointi ottaa paitsi iän myös sukupuolen ja palvelujen tarpeen huomioon. Raportissa on esitetty THL:n julkaisemat tarvekertoimet vuodelta Tarvevakiointi perustuu THL:n verkkojulkaisun Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot maakunnittain, sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2016 tarvekertoimiin ( ). THL:n kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon sekä sosialitoimen tarvekertoimien määrittelyyn on käytetty Vaalavuon, Häkkisen ja Fredrikssonin (2013, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen) valtionosuusuudistuksen valmistelua varten tuottamaa tarvekertoimien laskentamenetelmää. Julkaisussa tarvekertoimien laskennassa on hyödynnetty tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta (erityiskorvausoikeudet) ja sosioekonomisesta asemasta. Tarvekertoimet on päivitetty uusimman tutkimustiedon mukaisiksi ja kuntien tarvevakioituja kustannuksia ei voi verrata Deflatointi suoraan aiempien vuosien tarvevakioituihin kustannuksiin. Deflatointi on tehty Tilastokeskuksen terveystoimen julkisten menojen (kunnallistalous) hintaindeksillä. (1995 =1 00). Verkostotyö Työskentelymenetelmänä on käytetty verkostotyötä. Tavoitteena on näin ollut saavuttaa yhtenäinen ja luotettava tietosisältö. Raportin laatiminen on edellyttänyt kuntien osallistumista tietojen kokoamiseen. Tietojen keräämisen periaatteet on esitetty liitteessä 1. Käsitteiden käyttö Euroa/asukas -luvut kuvaavat resurssien käyttöä. Suuremmat kustannukset voivat johtua esim. suuremmasta palvelujen käytöstä, laadusta tai suuremmista yksikkökustannuksista. 10

11 3 Tulokset 3.1 Keskisuurten kuntien väestö Selvityksessä mukana olleiden 16 kunnan väestömäärä oli vuoden 2017 lopussa asukasta, mikä on 11 prosenttia koko maan väestöstä. Koko maan väestöön verrattuna keskisuurissa kaupungeissa oli keskimääräistä enemmän vuotiaita sekä 7-14-vuotiaita (ks. kuvio 1). Keskimääräistä vähemmän oli yli 85-vuotiaita sekä vuotiaita. Kuvio 1. Eri ikäryhmien osuus keskisuurten kuntien ja koko maan väestöstä Ikäryhmät 85+ v. 2,50 2, v. 6,44 6, v. 12,65 12, v. 21,32 19, v. 40,46 42, v. 0-6 v. 7,08 7,28 9,54 8, Prosenttia keskisuurten kuntien väestöstä Prosenttia koko maan väestöstä Prosenttia Yli 65-vuotiaiden keskimääräinen osuus kaikista asukkaista oli 21,7 % vuonna 2017, kun koko maata vastaava luku oli 21,4 %. Selvityksessä mukana olevien kuntien välillä on kuitenkin selkeitä eroja yli 65-vuotiaiden määrissä (ks. kuvio 2). Esimerkiksi perusturvaliikelaitos Saarikan alueella, Loviisassa, Kainuussa, Kotkassa, Salossa, Raumalla ja Lohjalla yli 65-vuotiaita on yli 22 % väestöstä, kun taas Kirkkonummella yli 65-vuotiaita on 15,5 % väestöstä. Keskimääräistä vähemmän vanhuksia on myös Tuusulassa, Mustijoen perusturvassa, Järvenpäässä, Sipoossa, Rovaniemellä, Keravalla, Porvoossa ja Kauniaisissa. 11

12 Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä keskisuurissa kunnissa Prosenttia 30, ,2 26,2 25,7 25,6 24,6 22,4 21,4 20,3 18,8 18,5 17,3 17,2 17,2 16,8 15,5 21, Saarikka Loviisa Kainuu Kotka Salo Rauma Lohja Kauniainen Porvoo Kerava Rovaniemi Sipoo Järvenpää Mustijoki Tuusula Kirkkonummi Kaikki Kirkkonummella, Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Mustijoen perusturvassa on keskimääräistä vähemmän myös yli 85-vuotiaita (ks. kuvio 3). Terveydenhuollon palvelutarpeiden kannalta pienempi iäkkäiden määrä merkitsee pienempää palvelujen tarvetta. Kuvio 3. Ikäryhmien 65-74, ja yli 85-vuotiaat osuudet Prosenttia 30 4, ,1 3,7 7,7 3,4 8,2 3,4 7,5 3,4 7,7 3,2 7,6 2,4 6,8 2,8 7,4 2,1 5,9 1,5 5,2 2,2 5,8 2,1 5,1 1,5 4,6 1,8 4,9 1,4 4,6 1,1 4,3 2,5 6, ,4 15,8 14,6 14,8 14,5 13,8 13,2 11,2 12,2 12,1 10,5 10,1 11,1 10,4 10,7 10,1 12,6 0 Saarikka Loviisa Kainuu Kotka Salo Rauma Lohja Kauniainen Porvoo Kerava Rovaniemi vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Sipoo Järvenpää Mustijoki Tuusula Kirkkonummi Kaikki Vastaavasti eniten 0 6-vuotiaita on Mustijoen perusturvassa, Kirkkonummella, Järvenpäässä, Sipoossa, Tuusulassa, Rovaniemellä, Keravalla ja Porvoossa (ks. kuvio 4). 12

13 Kuvio vuotiaiden osuus väestöstä keskisuurissa kunnissa Prosenttia 8 6 8,7 8,4 8,0 8,0 7,7 7,6 7,5 7,5 6,9 6,6 6,4 6,3 6,1 6,0 6,0 5,7 7, Mustijoki Kirkkonummi Järvenpää Sipoo Tuusula Rovaniemi Kerava Porvoo Lohja Rauma Kauniainen Kainuu Loviisa Salo Kotka Saarikka Kaikki 3.2 Sosiaalitoimi ja terveystoimi Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä miljoonaa euroa (ks. taulukko 1). Raportissa esitetyllä jaottelulla sosiaalitoimen kustannukset olivat 934 miljoonaa euroa ja terveystoimen kustannukset olivat miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat euroa asukasta kohti. Ikävakioituina kustannukset olivat euroa asukasta kohden. Näistä ikävakioiduista kustannuksista euroa tuli erikoissairaanhoidosta, 654 euroa perusterveydenhuollosta ja euroa sosiaalitoimesta. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksista 26 prosenttia meni vuotiaiden palveluihin. Seuraavaksi eniten, 16 prosenttia, meni vuotiaiden palveluihin. (Ks. kuvio 5.) Kuvio 5. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ikäryhmittäin vuonna % 5 % 7 % 16 % 26 % 0-6 v v v v v v. 85+ v. 15 % 15 % 13

14 Toimintamuodoista merkittävimmän kustannuserän muodosti erikoissairaanhoidon somaattinen laitos- (15,4 %) ja avohoito (15,1 %) (ks. kuvio 6). Erikoissairaanhoidon somaattisen laitoshoidon kustannukset olivat 527 euroa ja avohoidon 514 euroa asukasta kohti ikävakioituna (ks. taulukko 4). Taulukko 1. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset ikäryhmän asukasta kohden keskisuurissa kunnissa vuonna 2017 Ikäryhmä (vuotiaat) Yhteensä ERIKOISSAIRAANHOITO Somaattinen Avohoito Laitoshoito Psykiatrinen Avohoito Laitoshoito PERUSTERVEYDENHUOLTO Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Peruster.huollon laitoshoito SOSIAALITOIMI Vanhuspalvelut SHL:n mukainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Omaishoidon tuki Muut vanhuspalvelut Erityisryhmien palvelut Vammaisten palvelut Kehitysvammaisten palvelut Päihdepalvelut Toimeentuloturva ja työll Työmarkkinatuen kuntaosa Muu toimeentuloturva Työllistämispalvelut Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Muut perheiden palvelut Muut sosiaalipalvelut KAIKKI YHTEENSÄ Väestö Muu ryhmittely ERIKOISSAIRAANHOITO Avohoito Laitoshoito Vanhusten ymp.vrk.hoito(ter+sos) Sos. ja terv. vanhuspalvelut TERVEYDENHUOLTO ESH+muu terveydenhuolto * * ESH+MUU TERVEYDENHUOLTO: sisältyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset 14

15 Kuvio 6. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset toimintamuodoittain vuonna ,2 % 0,8 0,8 % % 5,5 % 1,3 %1,5 % 15,1 % 1,1 % 4,0 % 6,4 % 15,4 % 0,8 % 0,8 % 5,7 % 4,4 % 12,8 % 2,4 % 10,9 % 4,8 % 3,3 % ESH:n somaattinen avohoito ESH:n somaattinen laitoshoito ESH:n psykiatrinen avohoito ESH:n psykiatrinen laitoshoito Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuollon laitoshoito Sos.toimen ymp.vrk. hoito Kotihoito Omaishoidon tuki Muut vanhuspalvelut Kehitysvammaisten palvelut Vammaisten palvelut Päihdepalvelut Työmarkkinatuen kuntaosuus Muu toimeentuloturva Työllistämispalvelut Lastensuojelu Muut perheiden palvelut Muut sosiaalipalvelut 15

16 3.2.1 Sosiaalitoimi Sosiaalitoimen kustannuksista suurin menoerä tuli vanhuspalveluista, 46 % (ks. kuvio 7). Tarkasteltaessa eri toimintamuotojen kustannuksia tehostetun palveluasumisen kustannukset olivat 24 % kokonaiskustannuksista (ks. kuvio 8). Kuvio 7. Keskisuurten kuntien sosiaalitoimen kustannukset päätoimintamuodoittain vuonna % 16 % Vanhuspalvelut Erityisryhmien palvelut Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut 9 % 46 % Lasten ja perheiden palvelut Muut sosiaalipalvelut 26 % Kuvio 8. Keskisuurten kuntien sosiaalitoimen kustannukset toimintamuodoittain vuonna % 3 % 5 % SHL:n mukainen laitoshoito 13 % Tehostettu palveluasuminen 2 % 2 % 5 % 2 % 24 % Kotihoito Omaishoidon tuki Muut vanhuspalvelut Kehitysvammaisten palvelut Vammaisten palvelut Päihdepalvelut Työmarkkinatuen kuntaosa 9 % 13 % Toimeentuloturva Työllistämispalvelut Lastensuojelu 15 % 2 % 2 % Muut perheiden palvelut Muut sosiaalipalvelut Terveystoimi 16

17 Terveystoimessa suurimman kustannuserän muodosti erikoissairaanhoidon avohoito, 35 % kokonaiskustannuksista (ks. kuvio 9). Eri toimintamuodoista erikoissairaanhoidon somaattisen laitoshoidon kustannukset olivat vajaa kolmannes terveystoimen kustannuksista (ks. kuvio 10). Kuvio 9. Keskisuurten kuntien terveydenhuollon kustannukset avo- ja laitoshoidossa vuonna % 25 % Perusterveydenhuollon avohoito Perusterveydenhuollon laitoshoito Erikoissairaanhoidon avohoito Erikoissairaanhoidon laitoshoito 9 % 35 % Kuvio 10. Keskisuurten kuntien terveydenhuollon kustannukset toimintamuodoittain vuonna % 19 % Avoterveydenhuolto 27 % Suun terveydenhuolto Perusterveydenhuollon laitoshoito 6 % ESH:n somaattinen avohoito ESH:n psykiatrinen avohoito 9 % ESH:n somaattinen laitoshoito ESH:n psykiatrinen laitoshoito 8 % 27 % 17

18 3.3 Kuntien vertailua Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset Vuonna 2017 vertailussa mukana olleista keskisuurista kunnista sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksiltaan viisi suurinta kuntaa olivat Kainuu, Saarikka, Kotka, Rovaniemi ja Järvenpää. Suurimmat ikävakioidut kustannukset olivat Kainuussa, euroa asukasta kohti. Seuraavaksi suurimmat ikävakioidut kustannukset olivat Saarikassa (3 826 euroa/asukas), Kotkassa (3 793 euroa/asukas), Rovaniemellä (3 606 euroa/asukas) ja Järvenpäässä (3 602 euroa/asukas). Vertailukunnista pienimmillä kustannuksilla sosiaali- ja terveystoimensa järjesti Kauniainen, jossa kustannukset olivat asukasta kohti ikävakioituna, sekä Sipoo (3 051 euroa/asukas ikävakioituna). (Ks. kuvio 11.) Kuvio 11. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset euroa/asukas vuonna 2017 /asukas Ikävakioitu Vakioimaton Kainuu Saarikka Kotka Rovaniemi Järvenpää Lohja Salo Rauma Kirkkonummi Porvoo Loviisa Tuusula Kerava Mustijoki Sipoo Kauniainen Kaikki Kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 838 euroa asukasta kohden. Kuntien kustannusindeksi vaihteli välillä 0,87Kauniaisella ja 1,12, kun kaikkien vertailussa mukana olleiden yhteinen arvo oli 1 (ks. taulukko 2). Pienin indeksi oli Kauniaisilla, suurin Kainuussa. 18

19 Taulukko 2. Sosiaali- ja terveystoimen kustannusindeksit toimintamuodoittain ikävakioituna koko maan väestöön vuonna 2017 Kainuu Saarikka Kotka Rovaniemi Järvenpää Lohja Salo Rauma Kirkkonummi Porvoo Loviisa Tuusula Kerava Mustijoki Sipoo Kauniainen Kaikki Min. Max. Erikoissairaanhoito 1,15 0,95 1,06 1,16 0,94 1,01 1,01 0,97 0,86 0,95 0,94 0,95 0,93 0,94 0,87 0,76 1,00 0,76 1,16 Somaattinen 1,18 0,90 1,04 1,11 0,86 1,03 1,03 0,98 0,83 1,00 0,93 0,94 0,94 0,99 0,92 0,77 1,00 0,77 1,18 Avohoito 1,16 0,79 1,11 1,17 0,77 1,13 1,09 0,89 0,75 1,00 0,97 0,99 0,87 0,91 1,02 0,84 1,00 0,75 1,17 Laitoshoito 1,20 1,00 0,97 1,05 0,93 0,94 0,97 1,06 0,91 1,00 0,90 0,90 1,01 1,06 0,82 0,70 1,00 0,70 1,20 Psykiatrinen 1,03 1,18 1,14 1,37 1,29 0,90 0,91 0,93 1,00 0,70 0,97 0,97 0,90 0,73 0,64 0,71 1,00 0,64 1,37 Avohoito 1,02 1,47 0,83 1,22 1,37 1,09 1,00 0,92 0,95 0,74 1,19 1,17 0,71 0,77 0,67 0,61 1,00 0,61 1,47 Laitoshoito 1,05 0,65 1,71 1,64 1,15 0,57 0,74 0,96 1,09 0,62 0,58 0,62 1,25 0,64 0,58 0,88 1,00 0,57 1,71 Perusterveydenhuolto 0,98 1,20 1,10 0,98 1,19 0,98 1,05 0,98 0,95 0,85 0,90 0,99 1,04 1,21 0,87 1,02 1,00 0,85 1,21 Avoterveydenhuolto 0,95 1,16 1,22 1,09 1,09 0,96 1,09 1,07 0,95 0,82 0,98 1,00 0,85 0,92 0,89 0,96 1,00 0,82 1,22 Suun terveydenhuolto 1,21 1,33 0,89 0,80 0,98 1,09 0,96 1,17 0,91 0,92 0,96 1,10 1,08 1,02 0,76 1,12 1,00 0,76 1,33 Peruster.huollon laitoshoito 0,91 1,19 0,97 0,85 1,54 0,95 1,04 0,66 0,97 0,87 0,69 0,90 1,44 1,98 0,89 1,10 1,00 0,66 1,98 Sosiaalitoimi 1,14 1,20 1,13 0,98 1,07 1,04 0,98 0,99 1,04 0,98 0,95 0,89 0,84 0,71 0,90 0,90 1,00 0,71 1,20 Vanhuspalvelut 1,09 1,14 0,97 1,05 1,13 1,04 0,87 1,06 1,14 0,98 1,19 0,86 0,64 0,86 0,90 0,87 1,00 0,64 1,19 SHL:n mukainen laitoshoito 0,34 0,00 0,00 1,21 0,13 0,71 2,48 1,94 2,29 1,10 2,13 0,00 1,01 0,98 1,67 0,30 1,00 0,00 2,48 Tehostettu palveluasuminen 1,17 1,48 1,25 0,86 1,46 1,09 0,54 0,95 0,98 0,91 1,01 1,14 0,64 0,70 0,74 0,88 1,00 0,54 1,48 Kotihoito 1,34 0,90 0,84 1,17 1,01 0,91 0,85 0,88 1,04 1,17 1,29 0,66 0,50 1,24 0,85 0,84 1,00 0,50 1,34 Omaishoidon tuki 0,83 1,07 0,92 1,12 1,35 1,10 1,13 1,24 1,47 0,69 0,63 1,21 0,47 0,63 0,98 1,62 1,00 0,47 1,62 Muut vanhuspalvelut 0,59 1,59 0,85 2,18 0,12 2,20 0,87 1,25 0,44 0,48 0,94 0,41 0,82 0,25 1,32 1,65 1,00 0,12 2,20 Erityisryhmien palvelut 1,15 1,39 1,07 1,10 1,03 1,03 1,04 0,78 1,04 1,04 0,73 1,10 0,81 0,63 0,79 1,10 1,00 0,63 1,39 Kehitysvammaisten palvelut 1,41 1,68 1,09 1,08 0,94 1,11 0,80 0,71 0,91 1,03 0,80 0,98 0,74 0,66 0,78 1,23 1,00 0,66 1,68 Vammaisten palvelut 0,90 0,95 0,93 1,22 1,18 0,91 1,27 0,91 1,34 0,85 0,58 1,35 0,94 0,67 0,85 1,14 1,00 0,58 1,35 Päihdepalvelut 0,59 1,29 1,50 0,82 1,02 1,05 1,58 0,75 0,71 1,81 0,86 0,88 0,77 0,29 0,59 0,25 1,00 0,25 1,81 Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut 1,02 1,14 1,75 0,96 0,80 0,92 1,24 0,71 0,82 1,36 1,18 0,51 1,08 0,52 0,76 0,45 1,00 0,45 1,75 Työmarkkinatuen kuntaosa 0,98 1,05 1,80 1,08 0,92 1,01 1,28 0,76 0,75 1,22 1,24 0,55 0,88 0,49 0,52 0,51 1,00 0,49 1,80 Muu toimeentuloturva 1,50 1,41 1,23 1,21 0,58 0,96 1,39 0,34 0,97 1,06 1,24 0,39 0,82 0,59 1,05 0,69 1,00 0,34 1,50 Työllistämispalvelut 0,59 1,10 2,19 0,34 0,70 0,63 0,98 0,94 0,86 2,10 0,93 0,52 1,96 0,50 1,12 0,00 1,00 0,00 2,19 Lasten ja perheiden palvelut 1,23 1,26 1,32 0,74 0,98 1,21 1,14 1,13 0,92 0,84 0,56 1,06 1,19 0,59 0,62 0,61 1,00 0,56 1,32 Lastensuojelu 1,10 1,33 1,23 0,73 0,99 1,25 1,33 1,14 0,92 0,98 0,40 1,16 1,25 0,42 0,40 0,56 1,00 0,40 1,33 Muut perheiden palvelut 1,77 0,96 1,66 0,78 0,93 1,06 0,37 1,08 0,93 0,29 1,22 0,62 0,95 1,29 1,54 0,82 1,00 0,29 1,77 Muut sosiaalipalvelut 1,65 0,46 1,37 0,22 1,68 0,51 0,56 1,73 0,76 0,26 0,49 0,12 1,44 0,31 3,55 2,32 1,00 0,12 3,55 Kokonaisindeksi 1,12 1,11 1,10 1,04 1,04 1,02 1,00 0,98 0,96 0,94 0,94 0,93 0,91 0,89 0,88 0,87 1,00 0,87 1,12 Muu ryhmittely: ERIKOISSAIRAANHOITO 1,15 0,95 1,06 1,16 0,94 1,01 1,01 0,97 0,86 0,95 0,94 0,95 0,93 0,94 0,87 0,76 1,00 0,76 1,16 Avohoito 1,13 0,95 1,05 1,18 0,91 1,12 1,07 0,90 0,80 0,94 1,02 1,03 0,84 0,88 0,94 0,79 1,00 0,79 1,18 Laitoshoito 1,18 0,95 1,08 1,13 0,96 0,89 0,94 1,05 0,94 0,95 0,86 0,86 1,04 1,00 0,79 0,73 1,00 0,73 1,18 Vanhusten ymp.vrk.hoito 0,99 1,21 1,03 0,89 1,31 1,01 0,92 1,01 1,14 0,91 1,07 0,91 0,91 1,09 0,90 0,84 1,00 0,84 1,31 Sos. ja terv. vanhuspalvelut 1,08 1,13 0,98 0,96 1,24 0,98 0,90 0,98 1,12 0,98 1,12 0,85 0,81 1,13 0,89 0,84 1,00 0,81 1,24 TERVEYDENHUOLTO 1,10 1,03 1,07 1,10 1,02 1,00 1,02 0,97 0,89 0,91 0,93 0,96 0,97 1,03 0,87 0,85 1,00 0,85 1,10 ESH+ MUU TERVEYDENHUOLTO* 1,10 1,06 1,05 1,07 1,06 1,00 0,98 0,99 0,96 0,94 1,00 0,94 0,89 1,00 0,87 0,84 1,00 0,84 1,10

20 3.3.2 Terveydenhuollon kustannukset Kun katsotaan erikseen terveydenhuollon ja 65 vuotta täyttäneiden sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannuksia (kustannuskokonaisuutta, jota aiemmin on nimitetty lisätyksi terveydenhuolloksi), nähdään, että suurimmat kustannukset olivat Kainuulla, euroa asukasta kohti ikävakioituna. Kainuun jälkeen suurimmat kustannukset olivat Rovaniemellä (2 764 euroa/asukas ikävakioituna) ja Järvenpäällä (2 734 euroa/asukas ikävakioituna). Pienimmät kustannukset olivat Kauniaisella, euroa asukasta kohti ikävakioituna. Seuraavaksi pienimmät kustannukset olivat Sipoolla (2 251 euroa/asukas ikävakioituna) ja Keravalla (2 294 euroa/asukas ikävakioituna). Kuvio 12. Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas vuonna 2017 /asukas Ikävakioitu Vakioimaton Kainuu Saarikka Kotka Rovaniemi Järvenpää Lohja Salo Rauma Kirkkonummi Porvoo Loviisa Tuusula Kerava Mustijoki Sipoo Kauniainen Kaikki * sisältyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset Tarvevakioidut kustannukset Terveydenhuollon ja 65 vuotta täyttäneiden sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannuksia (kustannuskokonaisuus, jota ennen vuotta 2015 kutsuttiin lisätyksi terveydenhuolloksi) kustannuksia on raportissa myös tarvevakioitu. Kuviossa 13 on esitetty suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien koko maan väestön mukaan tarve- ja ikävakioidut kustannukset tarvevakioitujen kustannusten suuruusjärjestyksen mukaan. Tarvevakiointi perustuu THL:n päivitetyn verkkojulkaisun Sosiaalija terveydenhuollon tarvevakioidut menot maakunnittain, sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2016 tarvekertoimiin ( THL:n kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimien määrittelyyn on käytetty Vaalavuon, Häkkisen ja Fredrikssonin (2013, Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen) valtionosuusuudistuksen valmistelua varten tuottamaa tarvekertoimien laskentamenetelmää. Kainuun soten, Mustijoen perusturvan ja perusturvaliikelaitos Saarikan tarvekertoimet ovat näihin kuuluvien kuntien painotettuja keskiarvoja. Laskennassa kuntatasolla saatavista tiedoista on etsitty sellaiset tekijät, jotka selittivät parhaiten sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuvia menoja. Näiden tietojen pohjalta jokaiselle kunnalle on laskettu asukaskohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon. THL:n laskemat ja tässä raportissa hyödynnettävät tarvekertoimet ovat erikseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollolle että terveyden- ja vanhustenhuollolle kuntien, sairaanhoitopiirien ja maakuntien mukaan. Tarvekertoimien laskennassa on hyödynnetty tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta (erityiskorvausoikeudet) ja sosioekonomisesta asemasta. Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina on käytetty toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei 20

21 parisuhteessa olevien, alimman koulutustason sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärää. Tiedot väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä sosioekonomisesta asemasta on saatu THL:n tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä, Eläketurvakeskuksesta sekä Tilastokeskuksesta. Sairastavuuden mittarina on käytetty Kelan erityiskorvaavuuden piirien kuuluvien lääkeaineiden saajien lukumäärää. Tiedot erityiskorvausoikeuksista on saatu Kansaneläkelaitoksen rekistereistä ja muut tiedot Tilastokeskukselta. Tarvekertoimet on päivitetty uusimman tutkimustiedon mukaisiksi ja kuntien tarvevakioituja kustannuksia ei voi verrata suoraan aiempien vuosien tarvevakioituihin kustannuksiin. Muun muassa sairastavuustietojen sekä Sotkanetin indikaattoreiden poimintaa on tarkennettu vuoden 2016 tietojen osalta ( Palvelujen tarpeessa on suuria eroja kuntien välillä. Esimerkiksi Kainuun soteen kuuluvalla Ristijärvellä on 63 prosenttia ja perusturvaliikelaitos Saarikkaan kuuluvalla Kannonkoskella on 47 prosenttia suurempi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti Sipoossa palvelujen tarve on 19 prosenttia ja Kirkkonummella 17 prosenttia pienempi kuin maassa keskimäärin. Keskimääräistä matalampi terveyden- ja vanhustenhuollon palvelujen tarve on muun muassa Espoossa (24 %) ja Kirkkonummella (22 %). Tarvevakiointi alentaa kustannuksia, jos palvelujen tarve on ollut keskimääräistä suurempi. Näin näyttäisi olevan suurista kaupungeista erityisesti Kuopiossa ja keskisuurista Saarikassa, Kainuussa ja Kotkassa. Toisinpäin keskimääräistä pienempi palvelujen tarve korottaa kustannuksia, kun ne tarvevakioidaan. Näin tapahtuu muun muassa Espoon ja Kauniaisten kohdalla. Keskisuurista ja suurista kaupungeista suurimmat tarvevakioidut terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset per asukas olivat Loviisassa, Raumalla, Rovaniemellä ja Järvenpäässä. Pienimmät tarvevakioidut kustannukset olivat Keravalla. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia on tarvevakioitu myös sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kokonaisuutena. Kuviossa 14 on esitetty keskisuurten kuntien koko maan väestön mukaan tarve- ja ikävakioidut kustannukset sosiaalija terveystoimen tarvevakioitujen kustannusten suuruusjärjestyksen mukaan. Tarvevakiointi perustuu em. THL:n verkkojulkaisun Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot maakunnittain, sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimiin. Suurimmat sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioidut kustannukset olivat vuonna 2017 Kauniaisissa, euroa asukasta kohti. Pienimmät kustannukset olivat Mustijoella, euroa asukasta kohti tarvevakioituna. Kauniaisten jälkeen suurimmat kustannukset olivat Järvenpäässä (3 562 euroa asukasta kohti) ja Raumalla (3 555 euroa asukasta kohti). Mustijoen jälkeen pienimmät kustannukset olivat Keravalla (3 149 euroa asukasta kohti) ja Loviisalla (3 337 euroa asukasta kohti). 21

22 Kuvio 13. Suurten ja keskisuurten kuntien terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioidut kustannukset vuonna Euroa/asukas Loviisa Rauma Rovaniemi Järvenpää Salo Lohja Kainuu Sipoo Kauniainen Mustijoki Saarikka Kouvola Turku Porvoo Tampere Espoo Helsinki Tuusula Kirkkonummi Pori Oulu Kotka Kuopio Vantaa Jyväskylä Kerava Vakioimaton Ikävakioitu Tarvevakioitu Tarvevakointi on tehty jakamalla vakioimattomat asukaskohtaiset kustannukset THL:n laskemilla vuoden 2016 terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvekertoimilla. THL on päivittänyt kertoimet uusimman tutkimustiedon mukaisiksi. Kuntien tarvevakioituja kustannuksia ei voi verrata suoraan aiempien vuosien tarvevakioituihin kustannuksiin. Perusväestönä on käytetty koko maan väestöä. Vertailu on karkeasti suuntaa antava. * mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta

23 Kuvio 14. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioidut kustannukset vuonna Euroa/asukas Kauniainen Järvenpää Rauma Kainuu Saarikka Lohja Sipoo Rovaniemi Salo Kotka Porvoo Kirkkonummi Tuusula Loviisa Kerava Mustijoki Vakioimaton Ikävakioitu Tarvevakioitu Tarvevakointi on tehty jakamalla vakioimattomat asukaskohtaiset kustannukset THL:n laskemilla vuoden 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimilla. THL on päivittänyt kertoimet uusimman tutkimustiedon mukaisiksi. Kuntien tarvevakioituja kustannuksia ei voi verrata suoraan aiempien vuosien tarvevakioituihin kustannuksiin. Perusväestönä on käytetty koko maan väestöä. Vertailu on karkeasti suuntaa antava.

24 3.3.4 Sosiaali- ja terveystoimen ikäryhmittäiset kustannukset Tarkasteltaessa vertailukuntien ikäryhmien kustannuksia suhteessa ikäryhmän suuruuteen havaitaan, että korkeimmat kustannukset, euroa ikäryhmän asukasta kohti, olivat yli 85-vuotiaiden ikäryhmässä (ks. taulukko 3). Ikäryhmän vuotiaat kustannukset olivat alhaisimmat, euroa ikäryhmän asukasta kohti. Taulukko 3. Sosiaali- ja terveystoimen ikäryhmittäiset kustannukset (euroa/ikäryhmän asukas) vuonna 2017 Ikäryhmä (vuotiaat) Yhteensä Järvenpää Kainuu Kauniainen Kerava Kirkkonummi Kotka Lohja Loviisa Mustijoki Porvoo Rauma Rovaniemi Saarikka Salo Sipoo Tuusula Kaikki Mediaani Min Max

25 3.3.5 Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset toimintamuodoittain Eri toimintamuodoista suurimmat kustannukset olivat erikoissairaanhoidon somaattisessa laitsohoidossa, 527 euroa asukasta kohti ikävakioituna. Seuraavaksi suurimmat kustannukset olivat erikoissairaanhoidon somaattisessa avohoidossa, 514 euroa asukasta kohti ikävakioituna. Suurimmat somaattisen laitoshoidon kustannukset olivat Kainuussa (632 euroa/asukas ikävakioituna), pienimmät Kauniaisissa (371 euroa/asukas ikävakioituna). Erikoissairaanhoidon somaattisen avohoidon kustannukset olivat suurimmat Rovaniemellä (599 euroa/asukas ikävakioituna), pienimmät Kirkkonummella (387 euroa/asukas ikävakioituna). (Ks. taulukko 4.) 25

26 Taulukko 4. Sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kustannukset kunnittain /as ja hoitomuodoittain 2017 Kainuu Saarikka Kotka Rovaniemi Järvenpää Lohja Salo Rauma Kirkkonummi Porvoo Loviisa Tuusula Kerava Mustijoki Sipoo Kauniainen Kaikki Min. Max. Erikoissairaanhoito Somaattinen Avohoito Laitoshoito Psykiatrinen Avohoito Laitoshoito Perusterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Peruster.huollon laitoshoito Sosiaalitoimi Vanhuspalvelut SHL:n mukainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Omaishoidon tuki Muut vanhuspalvelut Erityisryhmien palvelut Kehitysvammaisten palvelut Vammaisten palvelut Päihdepalvelut Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut Työmarkkinatuen kuntaosa Muu toimeentuloturva Työllistämispalvelut Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Muut perheiden palvelut Muut sosiaalipalvelut Yhteensä Muu ryhmittely: ERIKOISSAIRAANHOITO Avohoito Laitoshoito Vanhusten ymp.vrk.hoito Sos. ja terv. vanhuspalvelut TERVEYDENHUOLTO ESH+ MUU TERVEYDENHUOLTO*

27 3.4 Kuntakohtaiset tulokset Tässä luvussa esitellään vertailukuntien eri toimintamuotojen ikävakioitujen kustannusten ja eri ikäryhmien kustannusten (= kustannukset euroa/ikäryhmän asukas) eroa kuntien keskimääräisiin kustannuksiin. Kaupunkikohtaiset taulukot ja kuviot noudattavat järjestystä, jossa kunkin kaupungin kohdalta esitetään aluksi taulukossa eri toimintamuotojen kustannukset ikäryhmän asukasta kohti. Tämän jälkeen esitetään graafisesti kuntien eri toimintamuotojen ikävakioitujen kustannusten ero keskimääräisiin kustannuksiin. Ero esitetään prosenteissa ja euroissa. Eurotarkastelu osoittaa, kuinka paljon prosentuaalinen ero olisi euroissa toimintamuodoittain kunnan asukasluvun perusteella. Kuntien tulokset raportoidaan ikävakioitujen kustannusten suuruusjärjestyksessä. Kuntien edustajien yksityiskohtaiset kommentit omasta toiminnastaan ja siinä tapahtuneista muutoksista on painettu kunkin kaupungin kohdalle kursiivilla. 27

28 3.4.1 Kainuu Kainuun sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset (3 851 euroa/asukas) olivat vertailukuntien suurimmat. Kustannukset olivat 11,5 prosenttia keskimääräistä suuremmat. Terveydenhuollon kustannukset (2 849 euroa/asukas) olivat vertailukaupunkien suurimmat. Kustannukset olivat 10,2 prosenttia keskimääräistä suuremmat. Terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset jakautuivat alla olevan taulukon mukaisesti. Ero /asukas keskiarvoon ,2 % Osuus kokonaisuudesta ESH + muu terveydenhuolto Erikoissairaanhoito ,3 % 51,7 % Muu terveydenhuolto ** ,3 % 48,3 % Erikoissairaanhoito ,3 % 38,2 % Avohoito ,9 % 51,1 % Laitoshoito ,9 % 48,9 % Perusterveydenhuolto 643-1,7 % 16,7 % Sosiaalitoimi ,1 % 45,1 % Vanhuspalvelut 775 9,1 % 44,6 % Erityisryhmien palvelut ,4 % 26,3 % Toimeentuloturva ja työllistämispalvelut 135 1,5 % 7,8 % Lasten ja perheiden palvelut ,4 % 16,6 % Muut sosiaalipalvelut 82 64,6 % 4,7 % Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Painottuneisuus verrattuna keskimäärään * Erikoisairaanhoitopainotteinen Avohoitopainotteinen ,5 % Sos.toimen ja th:n suhde samankaltainen kuin keskisuurissa kunnissa keskimäärin * painottunneisuutta tulkitaan olevan, jos ero on suurempi kuin 2% keskisuurten kuntien keskiarvoon. ** mukana perusterveydenhuollon kustannukset, osa kotihoidon kustannuksista sekä sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset Kainuun erikoissairaanhoidon ikävakioidut kustannukset (1 472 euroa/asukas) olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. Kustannukset olivat 15,3 prosenttia keskimääräistä suuremmat. Somaattisen hoidon kustannukset olivat vertailukaupunkien suurimmat, psykiatrisen hoidon kustannukset viidenneksi suurimmat. Somaattisen hoidon kustannukset olivat euroa/asukas, psykiatrisen hoidon 242 euroa/asukas. Kainuun perusterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, 643 euroa/asukas, olivat keskisuurten kuntien kahdeksanneksi pienimmät. Avoterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, 354 euroa/asukas, olivat vertailukuntien viidenneksi pienimmät. Kustannukset olivat 5,1 prosenttia keskimääräistä pienemmät. Suun terveydenhuollon kustannukset, 136 euroa/asukas, olivat vertailukaupunkien toiseksi suurimmat ja laitoshoidon kustannukset, 152 euroa/asukas, olivat keskisuurten kuntien seitsemänneksi pienimmät. Kainuun suun terveydenhuollon kustannukset olivat 20,9 prosenttia keskimääräistä suuremmat ja laitoshoidon kustannukset olivat 9,4 prosenttia keskimääräistä pienemmät. Kainuun sosiaalitoimen ikävakioidut kustannukset (1 737 euroa/asukas) olivat vertailukaupunkien toiseksi suurimmat. Kustannukset olivat 14,1 prosenttia keskimääräistä suuremmat. Vanhuspalvelujen kustannukset olivat vertailukaupunkien viidenneksi suurimmat ja erityisryhmien palvelujen kustannukset toiseksi suurimmat, toimeentuloturvan ja työllistämispalvelujen kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi suurimmat ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kolmanneksi suurimmat. 28

29 Kainuun sosiaali- ja terveystoimen kustannukset toimintamuodoittain ikäryhmän asukasta kohden Ikäryhmä (vuotiaat) Yhteensä ERIKOISSAIRAANHOITO Somaattinen Avohoito Laitoshoito Psykiatrinen Avohoito Laitoshoito PERUSTERVEYDENHUOLTO Avoterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Peruster.huollon laitoshoito SOSIAALITOIMI Vanhuspalvelut SHL:n mukainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Omaishoidon tuki Muut vanhuspalvelut Erityisryhmien palvelut Vammaisten palvelut Kehitysvammaisten palvelut Päihdepalvelut Toimeentuloturva ja työll Työmarkkinatuen kuntaosa Muu toimeentuloturva Työllistämispalvelut Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Muut perheiden palvelut Muut sosiaalipalvelut KAIKKI YHTEENSÄ Väestö Muu ryhmittely ERIKOISSAIRAANHOITO Avohoito Laitoshoito Vanhusten ymp.vrk.hoito(ter+sos) Sos. ja terv. vanhuspalvelut TERVEYDENHUOLTO ESH+muu terveydenhuolto * * ESH+MUU TERVEYDENHUOLTO: sisältyy erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset sekä sosiaalitoimesta yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset ERIKOISSAIRAANHOITO: Merkittävästi nousseita kustannuksia vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2016 ovat olleet HUS-ostot, potilasvahinkovakuutusmaksut n. 3,5 M, henkilöstökulut. Uuden keskussairaalan toimintojen uudelleen organisointi ei ole toteutunut. Kainuun sotessa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen kustannuksia ei pystytä erottelemaan. VANHUSPALVELUT: Vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen ja kotihoidon osuuden kasvattaminen näkyy selvästi eli vanhuspalveluissa painopiste on siirtynyt laitoshoidosta avohoitoon. Kainuussa iäkkäiden ensisijainen palvelumuoto on kotihoito. Vanhuspalvelujen kotihoito toimii 24/7 viikon jokaisena päivänä. Vuoden 2017 aikana kotihoitoon lisättiin henkilöstöä, lisäksi monipuolistettiin henkilöstörakennetta. PERHEPALVELUT: Kela vastannut perustoimeentulotuen myöntämisestä alkaen, lakimuutokset vaikuttavat osin myös täydentävän toimeentulotuen menoihin. Muut perheiden palvelut: Kainuun sote järjestää koulupsykologipalvelun jäsenkuntien puolesta (n. 1 M /v.). Etäturvakotipalvelu järjestetään yhteistyössä Oulun turvakodin kanssa, johon erillinen valtionkorvaus. Muut sosiaalipalvelut sisältää kehittämis- ja tutkimustoiminnan rahoituksen ja soten hallinnon kustannuksia. Vammaispalveluissa osa uusista asukkaista on käyttänyt kotikunnan valintaoikeutta. Asumispalvelujen kilpailutukset. PERUSTOIMEENTULOTUKI: Kainuun sotessa kukaan ei joutunut irtisanotuksi. Muutamat hakivat töihin Kelalle, osa jäi eläkkeelle, muutama sijoittui Kainuun sotessa toisiin tehtäviin. Osa jäi vastuualueelle, mutta heidän toimenkuvaansa muutettiin. Kainuun soten potilastietojärjestelmä muutettiin kesäkuussa