KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä on ollut vuosittain noin 70 ja ne ovat pääosin olleet samoja. Kohde on jätetty laskematta, jos kadulla on ollut kevyttä liikennettä merkittävästi haittaavaa toimintaa esim. katutöitä. Laskenta-ajankohdasta johtuen koulujen tuottama liikenne ei ole mukana. Vakiolaskentakohteiden lisäksi on laskentoja suoritettu myös muissa kohteissa suunnittelun tarpeiden mukaan. Laskennat on suoritettu maanantaista torstaihin klo välisenä aikana. Jokaisessa laskentapisteessä on laskettu erikseen sekä jalankulkijat että polkupyöräilijät yhden iltapäivän ajan. Saaduista tuloksista on kerätty kevyen liikenteen liikennemäärät huipputunnin aikana. Säätilan vaikutus kevyen liikenteen liikennemääriin Säävaihteluilla on pyöräilymääriin enemmän vaikutusta kuin jalankulkijamääriin. Tutkimusten mukaan arkipyöräilyssä sateinen sää vähentää pyöräilijämäärää noin 30 %. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty viideltä viime vuodelta laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat ja sadepäivien osuus prosentteina. Erikseen tarkasteluun on otettu Tammerkosken ylittävien siltojen laskentapäivien säätilat. Kesän 2008 sateinen sää näkyy kevyen liikenteen määrissä. (Kuva 5). Kuva 1. Laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat Kuva 2. Sadepäivien osuus laskentapäivistä

2 KEVYENLIIKENTEENLIIKENNEMÄÄRÄT TAMPEREELLAVUONNA 2010 Kevyen liikenteen laskentoja suoritettiin kesällä 2010 Tampereen keskusta-alueella 78 laskentapisteessä, joista 67 kohteessa laskettiin kadun poikkileikkauksen ylittäneiden määrät (Liite 1). Suojatietä ylittäneet jalankulkijat ja pyöräilijät laskettiin 10 liikennevaloliittymässä sekä suojatiellä Keskustorin bussiterminaalin liittymän kohdalla (Taulukko 1). Kevyen liikenteen yhteydet paranivat kesäkuun lopussa, kun uusi Ratinan suvannon ylittävä Laukonsilta avattiin. Silta yhdistää Laukontorin ja Ratinan stadionin alueet. SUOJATIE JK PP YHT Hämeenkatu (Aleksis Kiven katu) Hämeenkatu (Rautatienkatu) Hämeenkatu, Keskustori (bussiterminaali) Itsenäisyydenkatu (Yliopistonkatu länsi) Kalevantie (Yliopisto) Rautatienkatu (Hämeenkatu pohjoispuoli) Rautatienkatu (Rautatieasema) Satakunnankatu (sillan itäpää) Yliopistonkatu (Itsenäisyydenkatu etelä) Pirkankatu (Hämeenpuiston länsipuoli) Hämeenpuisto läntinen (Aleksanterin koulu) Taulukko 1. Suojateiden ylityslaskennat kesällä 2010 Kevyttä liikennettä haittaavia rakennustöitä oli Commercen talossa Hämeenkatu 14, Hämeenpuiston eteläpäässä, Laukontorilla Nalkalankadun päässä (Laukonsilta) sekä Rongankadulla (Hämpin parkki). Kevyen liikenteen laskennat suoritettiin kohteissa remonteista huolimatta. Kevyen liikenteen vilkkaimmat väylät olivat Hämeenkatu, Kuninkaankadun kävelykatu, Hatanpään valtatie ja Vuolteen silta sekä Aleksis Kiven katu. Polkupyöräilijöitä kulki eniten Itsenäisyydenkadulla Rautatietunnelin laskentapisteessä, Hatanpään valtatiellä linjaautoaseman kohdalla ja Hämeensillalla sekä Teiskontiellä Sammon aukion itäpuolella. Polkupyöräliikenteen jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 3. Kuvasta erottuu selvästi Hämeenkadun asema merkittävimpänä pyöräilyreittinä Tampereella. Seuraavaksi tärkeimpinä pyöräily-yhteyksiä ovat Vuolteensilta (Koskikeskus), Patosilta ja Ratinansilta. Kuva 3. Pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesällä 2010 Kuva 4. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät Kalevantien alikulkutunnelissa (Yliopiston kohdalla) Kalevantiellä yliopiston kohdalla on kevyen liikenteen alikulkutunnelissa suoritettu liikennelaskentoja neljänä kesänä tunnelin valmistumisen jälkeen. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät ovat kahden viime vuoden aikana laskeneet selvästi (Kuva 4).

3 Tammerkosken ylittävien siltojen kevyen liikenteen liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävien siltojen kävelijöiden määrät ovat keskimäärin olleet 4200 jalankulkijaa/huipputunti ja polkupyöräilijöiden määrä on ollut keskimäärin 1200 pyöräilijää /huipputunti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva 5). Vuonna 2010 pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 1400 pyöräilijää huipputunnissa. Pyöräilijöiden määrä on selvästi kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa suurempi. Vuonna 2010 jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 4500 jalankulkijaa /huipputunti. Jalankulkijoiden määrä oli hieman tarkastelujakson keskiarvoa suurempi. Tuloksissa on huomioitava että kaikki kesän 2006 siltalaskennat suoritettiin sateettomissa ja selvästi lämpimämmissä olosuhteissa kuin muiden vuosien laskennat (Kuva 1 ja 2). Kuva 5. Tammerkosken ylittävien siltojen kevyen liikenteen määrät huipputunnin aikana vuosina

4 Kevyen liikenteen liikennemäärien kehitys koko keskustan alueella Kevyen liikenteen liikennemäärät ovat viiden vuoden aikajaksolla pysyneet suunnilleen samansuuruisina. Vilkkaimmat kevyen liikenteen väylät ovat olleet Hämeenkatu, Hatanpään valtatie, Kuninkaankatu, Vuolteen silta, Tuomiokirkonkatu, Itsenäisyydenkatu ja Aleksis Kiven katu sekä Puutarhakatu. Hämeenkadulla Pellavatehtaankadun ja Aleksanterinkadun välisellä osuudella on kolmen viimeisimmän kesän jalankulkija- ja pyöräilijämäärät jääneet huomattavasti pienemmiksi 2006 ja 2007 kesiin verrattuna (Kuva 6). Hämeenkadulta etelään vievän Hatanpään valtatien kevyen liikenteen liikennemääriä on tarkasteltu kuvassa 7. Jalankulkijoiden määrä jäi vuoden 2010 laskennoissa Hatanpään valtatiellä pienimmäksi viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Polkupyöräilijöiden määrä oli suurin viimeisen viiden kesän laskennoista. Kuva 6. Hämeenkatu 9 Kuva 7. Hatanpään valtatie 2 Puutarhakadulla Aleksis Kiven kadun liittymän länsipuolella kevyen liikenteen määrä on viimeisenä kolmena laskentakesänä pysynyt samalla tasolla (Kuva 8). Huomioitavaa on kuitenkin, että pyöräilijöiden määrä oli kesän 2010 laskennoissa suurin viiden vuoden tarkastelujakson aikana, vaikka reitti Patosillan suuntaan oli Vanhan kirjastotalon puiston remontin vuoksi epäkäytännöllinen. Hämeenpuiston ja Näsilinnankadun välisellä Puutarhakadun osuudella pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden määrät olivat suunnilleen edellisvuosien tasolla, vaikka laskenta suoritettiin viimevuotista viileämmässä säässä (Kuva 9). Kuva 8. Puutarhakatu, virastotalo Kuva 9. Puutarhakatu, Hämeenpuiston itäpuoli

5 Kadunylityslaskennoista on tarkasteltu kahta kohdetta. Ensimmäinen on Yliopistonkadun ylittävä suojatie Itsenäisyydenkadun eteläpuolella ja toinen Lapintielle johtavan Satakunnankadun suojatie ja samalla kohdalla oleva vuonna 2005 avattu alikulkutunneli. Yliopistonkadun suojatiellä jalankulkijoiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Pyöräilijöiden määrä sen sijaan on kasvanut kahteen edelliskesään verrattuna. Kesän 2010 laskennat suoritettiin selvästi lämpimämmässä säässä kuin vuosien 2008 ja 2009 laskennat. (Kuva 10). Kesällä 2010 Satakunnankadun laskentapisteessä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät olivat lähellä viiden vuoden keskiarvoa. (Kuva 11). Kuva 10. Yliopistonkadun suojatie, Itsenäisyyden- Kuva 11. Satakunnankadun yli- ja alikulun kevyen kadun eteläpuolella liikenteen määrät yhteensä, Lapintie Hämeenkadun kevyen liikenteen jatkoyhteyksistä on otettu tarkasteluun Hämeenpuisto. Laskentapisteinä olivat pääkirjasto Metson ja Tampereen Työväen Teatterin kohdat. Metson kohdalla suoritetuissa laskennoissa jalankulkijoiden määrä on muutaman heikomman vuoden jälkeen palautunut vuoden 2006 tasolle. Pyöräilijöiden määrä kesän 2010 laskennassa oli aiempia kesiä suurempi (kuva 12). Tampereen Työväen Teatterin kohdalla jalankulkijoiden määrä on ollut viime vuosien aikana selvässä kasvussa. Pyöräilijöiden määrä väheni kesään 2009 verrattuna; jolloin laskennan aikana sää oli erittäin hyvä (kuva 13). Kuva 12. Hämeenpuisto, Metson kohta Kuva 13. Hämeenpuisto 39 Kuvassa 14 on esitetty Kuninkaankadun ja Tuomiokirkonkadun kävelykatujen jalankulku- ja polkupyöräilijämäärät viimeisen viiden vuoden ajalta. Vuonna 2008 Kuninkaankadun laskenta suoritettiin sateisessa säässä. Kesän 2010 käyttäjämäärät ovat lähellä viiden vuoden keskiarvoa. Kuva 14. Kävelykatujen liikennemäärät

6 Alla olevassa yhteenvetotaulukossa on joitakin kevyen liikenteen laskentatuloksia vuosilta KEVYEN LIIKENTEEN LASKENTATULOKSET HUIPPUTUNNIN AIKANA VUOSINA LASKENTAPAIKKA Aleksis Kiven katu 14 (virastotalo) Erkkilän silta Hatanpään valtatie 2 (Koskipuisto) Hatanpään valtatie (Linja-auto asema) Hämeenkatu 30 (Hämeenpuiston pää) Hämeenkatu Hämeenkatu (Keskustori) Hämeenkatu 21 (Kuninkaankatu) Hämeenkatu 2 (Tuomiokirkonkatu) Hämeenpuisto (Satamakadun pohj.puol.) Hämeenpuisto (Kirjastotalo Metso) Hämeenpuisto (Näsinpuiston pääty) Hämeensilta Itsenäisyydenkatu (Rautatietunneli) Itsenäisyydenkatu (Sampolan pää) Kalevan puistotie (Ilmarinkadun pohj.puol.) Kauppakatu (Keskustori) Kehräsaaren silta Vuolteen silta (Koskikeskus) Kuninkaankatu Kuninkaankatu 4 (Finlaysonin kirkko) Kuninkaankatu Lapintie 1 (Tampella) Lapintien silta Patosilta (Sähkölaitos) Pirkankatu (Sotkankadun länsipuoli) Puutarhakatu 16 (Hämeenpuisto) Puutarhakatu 6 (Virastotalo) Ratapihankatu (Viinikankadun länsipuol.) Ratinan silta Rauhaniemen silta Rautatienkatu (Kyttälänkatu) Rongankatu (Koskipuisto) Sammonkatu 2 (Sampola) Satakunnankatu 60 (Amurin koulu) Satakunnankatu (Kuninkaankadun itäpuol.) Satakunnankatu 14 (Työnpuiston alikulku) Satakunnansilta Sorin silta (Kalevantie) Tammelan puistokatu (Tammelantori) Tammelan puistokatu (Itsenäisyydenk.pohj.puol.) Teiskontie 5 (Liisanpuisto) Tuomiokirkonkatu (Hämeenkadun eteläp.) Tuomiokirkonkatu 11 (kävelykatu) Viinikankatu 1 (Ratapihankadun pohj.puol.) Yliopistonkatu 55 (Tampere-Talo)

7 Koneelliset polkupyörälaskennat Kesästä 2004 lähtien on polkupyöräilijöiden määriä laskettu koneellisten mittauspisteiden avulla. Laskentapisteistä 20 perustuu liikennevaloliittymien yhteydessä oleviin induktiosilmukoihin ja neljä pistettä kesällä käyttöönotettuihin Ecocompteur laitteisiin. Kesäajan 2010 ( ) laskennassa oli 18 mittauspistettä (Liite 2). Tarkasteltaessa kesäajan 2010 laskennassa olevien mittauspisteiden keskimääräisiä polkupyöräilijöiden vuorokausiliikennemääriä (KVL) on liikennemäärä kasvanut noin 4 % kesään 2009 verrattuna. Sammon valtatien ja Paasikiventien kevyen liikenteen väylät olivat vilkkaimpia väyliä ydinkeskustan ulkopuolella. Keskimääräinen vuorokausiliikenne Sammon valtatiellä Ali-Huikkaantien laskentapisteissä oli yhteensä pyöräilijää vuorokaudessa ja Paasikiventiellä Simppoonkadun kohdalla 1410 pyöräilijää. Kuvassa 15 on esitetty keskustasta etelään vievien väylien polkupyöräilijämäärien kehitys (KVL) kolmen vuoden ajalta. Kaikissa mittauspisteissä pyöräilijämäärät ovat kasvaneet vuodesta Kuva 15. Polkupyöräilijöiden määrän (KVL) kehitys vuosina Hatanpään valtatiellä Tampereen valtatien eteläpuolella, Lempääläntiellä Kaartotien liittymän eteläpuolella ja Nekalantiellä Hallilantien liittymän länsipuolella. Mittauspisteistä saatujen tulosten perusteella on laskettu polkupyöräilijöiden määrän kehitystä kuvaava indeksi kesäkausilta (Kuva 16). Kuva 16. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys kesäkausina (vuosi 2000=100). Pitkän aikavälin säätiloihin verrattuna kesällä 2010 oli ennätysmäärä hellepäiviä. Heinäkuu oli vähäsateinen ja poikkeuksellisen helteinen. Myös elo- ja syyskuu olivat hieman keskiarvoa lämpimämpiä. Touko- ja syyskuun kokonaissademäärät olivat keskiarvoa vähän suuremmat. (Ilmatieteen laitos) Lisätietoja: Liikenneinsinööri Timo Seimelä Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: timo.seimela@tampere.fi Tekninen suunnittelija Salme Mujunen Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: salme.mujunen@tampere.fi

8 Liite 1

9 Liite 2