KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Lainvoimainen Tampereen kaupunki / Yhdyskuntapalvelut

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 KAAVAN OHJAUSTAVOITE JA OIKEUSVAIKUTUKSET 4 3 PROSESSIN ETENEMINEN 5 4 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue Suunnittelutilanne Tavoitteet 16 5 KARSITUT VAIHTOEHDOT 18 6 OSAYLEISKAAVA JA VAIKUTUSARVIOINTI Yleisperustelu Katuverkko Pysäköinti Joukkoliikenne Jalankulku Pyöräily Muut vaikutukset Liikennevaikutukset Vaikutukset päästöihin Vaikutukset meluun Kaavalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Suurimpien hankkeiden rakennuskustannusarviot 49 7 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN 1995 MAANKÄYTTÖÖN Liikenneosayleiskaavan aiheuttamia muutostarpeita osayleiskaavan 1995 maankäyttöön Liikenneosayleiskaavan vaikutus osayleiskaavassa 1995 hyväksyttyihin maankäytön tavoitteisiin 51 8 KAAVASTA ESITETTYJÄ MIELIPITEITÄ 56 Kartta 1 Osayleiskaava, pääverkko Kartta 2 Osayleiskaava, ydinkeskusta Liite 1 Nykytilanteen liikennemäärät keskustan pääverkolla (ajoneuvoa / vrk) Liite 2 Ennustetut liikennemäärät keskustan pääverkolla vuonna 2020 (ajoneuvoa / vrk) Liite 3 Kartta maankäytön muutoksista Liite 4 Merkittävimpien vaikutusten arviointia Liite 5 Keskustan liikenneosayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa /10 Keskustan liikenneosayleiskaava - 1 -

4 Keskustan liikenneosayleiskaava Tampereen kaupunki Yhdyskuntapalveluiden julkaisuja 2/2006 ISSN ISBN ISBN Painopaikka: Juvenes Print Painatuskeskus, joulukuu 2006 Keskustan liikenneosayleiskaava - 2 -

5 1 JOHDANTO Kaupunkistrategiassa Kaikem paree Tampere asetettiin tavoitteeksi tarkistaa keskustan osayleiskaavaalueen 1995 liikenneverkkosuunnitelma. Työskentelymenettelyksi valittiin osayleiskaavan laatiminen keskustan liikenteestä. Maankäyttöratkaisuissa noudatetaan vuoden -95 keskustan osayleiskaavaa. Osayleiskaavaprosessi on mahdollistanut laajan suunnittelun aikaisen vuorovaikutuksen sekä selkeän päätöksentekotilanteen. Työhön on liittynyt mm. asukkaille, päättäjille ja keskustan yrittäjille suunnatut keskustan kehittämiskyselyt. Kaavaprosessin aikana on järjestetty useita yleisötilaisuuksia ja nettikyselyitä. Ennen kaavaehdotuksen laatimista on ollut nähtävillä neljä suunnitelmaraporttia. Keskustan liikenneosayleiskaava sisältää kolme pääverkkohanketta: Pikaraitiotie, Rantaväylän tunneli ja Ratapihankadun liittäminen Kekkosentiehen. Pikaraitiotie ja Rantaväylän tunneli ovat seudullisesti merkittäviä hankkeita, joilla ratkaistaan pitkälle tulevaisuuteen seudun itä-länsi suuntaisen liikenteen sujuvuus. Ratapihankadun liittäminen Kekkosentiehen Naistenlahden eritasoliittymässä kytkee keskustan kehän koilliskulman seudun päätieverkkoon. Ydinkeskustan katuverkkoon ei yleiskaavassa esitetä merkittäviä muutoksia. Kävelypainotteisella kadulla voidaan löytää hyvä ja toimiva kompromissi ajoneuvoliikenteen ja jalankulkuliikenteen kesken. Polkupyöräliikenteelle on esitetty kattava verkosto, jossa enimmäkseen pyöräliikenne erotellaan sekä jalankulkijoista että moottoriajoneuvoliikenteestä. Liikenneosayleiskaavatyölle asetetut yleistavoitteet ovat ohjanneet kaavan laadintaa, vaikka tavoitteet ovat osittain ristiriitaisia toisiinsa nähden. Tampereen keskustan elinvoimaisuus on tärkeää koko Tampereen seudun kannalta. Keskustan liikenteen kehittämiseen on jokaisella seudun asukkaalla oma näkemys. Osayleiskaavaprosessin aikana keskusteluun on noussut voimakkaasti liiketoiminnan edellytysten kehittäminen, Hämeenkadun muutokset, Koskenniskan silta ja pyöräliikenteen paikka keskustassa sekä pikaraitiotie ja Rantaväylän tunneli (ns. Tampellan pitkä tunneli). Kuva: osayleiskaava-alueen rajaus Keskustan liikenneosayleiskaava - 3 -

6 2 KAAVAN OHJAUSTAVOITE JA OIKEUSVAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki ja lain perusteluosa toteaa yleiskaavasta mm. seuraavaa: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. [ ] Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja [mm.] osoitetaan tarpeelliset alueet suunnittelun perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain, tai siinä voidaan käsitellä valittua maankäytöllistä teemaa. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Keskustan liikenneosayleiskaava on vaihekaava / teemakaava, jossa keskitytään pääasiassa liikenteeseen. Työssä uusitaan keskustan osayleiskaavan 1995 suunnitelma liikenneverkon osalta. (OYK 1995:n kartat 3 ja 4) Vuoden 1995 osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa, muussa maankäytön suunnittelussa ja liikenteen suunnittelussa. Keskustan liikenneosayleiskaavaa esitetään hyväksyttäväksi oikeusvaikutteisena. Keskustan liikenneverkkosuunnitelma on laadittu osayleiskaavana, jotta suunnitelma arvioitaisiin maankäyttö- ja rakennuslain prosessin mukaan. Kaavan tultua hyväksytyksi on tärkeää, että sen toteuttaminen olisi mahdollisimman sujuvaa, mitä kaavan oikeusvaikutteisuudella halutaan korostaa. Liikenneosayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma ja sillä vahvistetaan kaava-alueen liikenneverkko. Alemman katuverkon sekä uusien kohteiden ja linjausten sijainti on ohjeellinen ja vaihtoehdot tutkitaan yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja rakentamisessa on huolehdittava haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä / lieventämisestä mm. melun ja ilmanlaadun osalta. Liikenneverkko luonnollisesti vaikuttaa maankäyttöön. Tämän selostuksen kappaleessa 7.1 ja liitekartassa 3 on käsitelty alueita, joilla liikenneosayleiskaavan toteutuminen luo tarpeita muuttaa keskustan osayleiskaavan 1995 maankäyttöä. Liikenneosayleiskaavan avulla määritellään keskustan liikenteen tavoiteverkko. Liikenneosayleiskaavan verkko Keskustan liikenneosayleiskaava - 4 -

7 3 PROSESSIN ETENEMINEN Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa asetettiin tavoitteeksi tarkistaa keskustan osayleiskaava-alueen liikenneverkkosuunnitelma. Vuoden 2001 syksyn aikana järjestettiin kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikön ja kaavoitusyksikön välillä neuvotteluja, joissa pohdittiin, mitä liikenneverkkosuunnitelman uusiminen käytännössä tarkoittaisi. Neuvotteluissa nähtiin tarpeelliseksi tehdä suunnitelmien tarkistaminen yleiskaavalla, koska vuoden 1995 keskustan osayleiskaavassa keskustan liikenneverkko oli esitetty osayleiskaavakartoilla. Kaavan nähtiin myös olevan parempi suunnitelmien tarkistamistapa siksi, että kaava kävisi läpi viralliset käsittelyprosessit nähtävilläoloineen ja sillä olisi siten enemmän painoarvoa kuin pelkällä liikenneverkkosuunnitelmalla. Kaupunginjohtaja nimesi työryhmän valmistelemaan keskustan liikenneosayleiskaavaa Aloituspäätös kaavan laatimisesta tehtiin kaupunginhallituksessa Liikenneverkkosuunnitelmien tarkistaminen osayleiskaavaprosessin avulla aiheutti sen, ettei suunnitelmien tarkistamisessa päästy kaupunkistrategian tavoiteaikatauluun. Tavoitteeksi asetettiin, että liikenneosayleiskaava valmistuisi vuoden 2003 loppuun mennessä. Kaavatyöhön liittyen järjestettiin viranomaisneuvottelu Neuvottelussa keskusteltiin mm. kaavatyön tavoitteista. Tämän jälkeen viranomaisten kanssa järjestettiin työneuvottelu Raporttien nähtävilläolojen yhteydessä viranomaiset ovat halutessaan voineet kommentoida suunnitelmia. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeinen viranomaisneuvottelu järjestettiin Tämän jälkeen pidettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa työneuvottelut ja Liikenneosayleiskaavan tavoitteita käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Kaavan työohjelma oli tämän jälkeen nähtävillä Työohjelma sisälsi mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Työohjelman aikataulusuunnitelmaa on tämän jälkeen tarkistettu kaksi kertaa: ja Lisäksi aikataulujen muuttumisesta on kerrottu lehdistötiedotteilla ja Kaavatyöhön liittyen toteutettiin helmikuussa 2002 asukas- ja päättäjäkysely, jolla pyrittiin kartoittamaan asukkaiden ja päättäjien mielipiteitä keskustan liikenteestä ja kehittämistarpeista. Yhteenveto kyselyn tuloksista on julkaistu raportissa Tampereen liikenne, Asukas- ja päättäjäkysely. Asukas- ja päättäjäkyselyä täydennettiin tammikuussa 2003 toteutetulla yrityskyselyllä. Yhteenveto kyselyn tuloksista on raportissa Keskustan kehittämistutkimus, Yritykset, Kaavatyön tueksi on perustettu osallisten yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on ollut tuoda esille edustamiensa tahojen näkemyksiä, mielipiteitä ja kommentteja kaavatyöstä. Osallisryhmä on 12-henkinen, ja sen kanssa on kokoonnuttu alkaen 17 kertaa. Keskustan liikenneosayleiskaava - 5 -

8 Ensimmäinen suunnitelmaraportti Liikenneosayleiskaavaan liittyvä ensimmäinen suunnitelmaraportti Tarkastelu läpikulkuväylistä ja keskustan kehästä oli kaupunginhallituksen käsittelyssä , minkä jälkeen se oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana kaupunkilaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta raportista. Kirjallisesti mielipiteensä ilmaisi 40 henkilöä tai yhteisöä. Sähköpostia raportin sisältämistä suunnitelmista lähetti 52 henkilöä. Nähtävilläoloon liittyen järjestettiin myös internet-kysely, johon saatiin 414 vastausta. Eri viranomaistahoilta pyydettyihin lausuntoihin saatiin kolme vastausta. Saatua palautetta käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Samalla karsittiin osa nähtävilläolleessa raportissa esitetyistä vaihtoehdoista. Kaavatyön aikana karsittuja vaihtoehtoja on käsitelty tämän raportin kappaleessa 5. Toinen suunnitelmaraportti Liikenneosayleiskaavaan liittyvä toinen suunnitelmaraportti Tarkastelu keskustan liikennöinnin kehittämisestä oli kaupunginhallituksen käsittelyssä , minkä jälkeen se oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana kaupunkilaisilla oli jälleen mahdollisuus antaa palautetta raportista. Kirjallisia mielipiteitä jätettiin 35 kappaletta. Sähköpostilla mielipiteensä ilmaisi 69 henkilöä. Internet-kyselyyn vastanneita oli 375. Myös eri viranomaistahoille annettiin mahdollisuus kommentoida suunnitelmia. Vastauksia näihin kommenttipyyntöihin saatiin neljä kappaletta. Palautteesta on tehty päivätty yhteenvetoraportti Tarkastelu keskustan liikennöinnin kehittämisestä: tiivistelmä raportista annetusta palautteesta. Liikenneosayleiskaavaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa jälleen , jolloin karsittiin osa toisessa suunnitelmaraportissa esitetyistä vaihtoehdoista. Vaihtoehtojen karsinta oli perusteltu työryhmän laatimassa raportissa Vaikutusarvioinnin täydentäminen ja vaihtoehtojen valinta, Osayleiskaavaluonnokset ( 3. suunnitelmaraportti ) Osayleiskaavaluonnokset olivat kaupunginhallituksen käsiteltävinä , mitä edelsi luonnosten esittely ja kommentointimahdollisuus Valma-valmistelufoorumissa kaupungin internet-sivuilla. Kaupunginhallitus sai ennen päätöstä tiedokseen foorumille jätetyt 13 mielipidettä. Päätöksen jälkeen luonnokset olivat nähtävillä välisen ajan. Osayleiskaavaluonnoksista jätettiin 80 mielipidettä, joissa oli yhteensä yli 200 allekirjoittajaa. Viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta saatiin yhteensä kymmenen kannanottoa. Palaute on tiivistettynä raportissa, joka esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle Osayleiskaavaehdotus ( 4. suunnitelmaraportti ) Osayleiskaavaehdotus valmistui , se hyväksyttiin nähtäville kaupunginhallituksen kokouksessa ja oli nähtävillä välisen ajan. Keskustan liikenneosayleiskaava - 6 -

9 Osayleiskaavaehdotuksesta jätettiin 80 mielipidettä, joissa oli yhteensä lähes 300 allekirjoittajaa. Viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta saatiin 13 lausuntoa. Saatu palaute ja vastineet niihin on koottu raporttiin ehdotuksesta saatu palaute, (ja ). Palautetta on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaoston kokouksessa Osayleiskaavaehdotus Tarkistettu osayleiskaavaehdotus valmistui Kaavaehdotukseen ei ole nähtävilläolon jälkeen tehty olennaisia muutoksia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Osayleiskaavaehdotus viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Osayleiskaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan esittää kaupunginvaltuuston päätettäväksi, että keskustan liikenneosayleiskaavaehdotus hyväksytään. Kaupunginvaltuusto päätti jättää asian pöydälle kokouksissaan ja Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan Kaupunginvaltuuston päätöksestä ei valitettu, ja keskustan liikenneosayleiskaava astui voimaan kuulutuksella Keskustan liikenneosayleiskaavan hyväksymispäätös kv /10 on liitteessä 5. Jatkotyö Keskustan liikenneosayleiskaava näyttää tämän hetkisen käsityksen liikenneverkon tulevaisuuden tavoitetilasta vuoden aikajänteellä. Yleiskaavassa esitettyjen ratkaisujen toteuttaminen edellyttää erilaisia hankepäätöksiä, joilla käynnistetään seuraavia suunnitteluvaiheita. Tarkentavia suunnitteluvaiheita ovat väylien yleissuunnitelmat, asemakaavat sekä tie- ja katusuunnitelmat. Näissä suunnitelmissa esitetään liikenneosayleiskaavassa esitetyn verkon toteuttamiseen liittyvät ratkai- Keskustan liikenneosayleiskaava - 7 -

10 sut. Suunnitelmissa ratkaistaan myös hankkeiden sopeutuminen kaupunkikuvaan, ympäristövaikutukset sekä haittavaikutusten ehkäisymenetelmät. Pikaraitiotien jatkosuunnittelun käynnistyminen on sidoksissa seudulla käynnissä olevan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen ratkaisuihin, jossa linjataan seututasolla liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehitystä. Rantaväylän tunnelin jatkosuunnittelun käynnistyminen edellyttää valtionhallinnon ja kaupungin alustavaa päätöstä hankkeen rahoituksesta. Ratapihankadusta ja sen lähiympäristöstä on käynnissä kadun yleissuunnittelu ja asemakaavan laadinta välille Itsenäisyydenkatu - Erkkilän silta. Ratinan alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa ja käynnistämässä katusuunnittelua. Keskustan katujen kehittämistä kävelypainotteisiksi sekä kevyen liikenteen väylien toteuttamista tullaan esittämään seuraavien vuosien talousarvioiden yhteydessä. Tammerkosken ylittävän kevyen liikenteen ns. Palatsin sillan suunnittelu tullaan käynnistämään kuluvan vuoden aikana. Kaavan yhteydessä laaditut raportit ja selvitykset - Työohjelma, (sisältää osallistumis- ja arviointisuunnitelman) - Tampereen liikenne, asukas- ja päättäjäkysely, suunnitelmaraportti Tarkastelu läpikulkuväylistä ja keskustan kehästä, Keskustan kehittämistutkimus, yritykset, 2003 (tammikuu) - 2. suunnitelmaraportti Tarkastelu keskustan liikennöinnin kehittämisestä, Tarkastelu keskustan liikennöinnin kehittämisestä: tiivistelmä raportista annetusta palautteesta, Vaikutusarvioinnin täydentäminen ja vaihtoehtojen valinta, Osayleiskaavaluonnokset, (3. suunnitelmaraportti) - Viatekin meluselvitys luonnoksista, nähtävillä yhdessä luonnosten kanssa - Raportti kaupunginhallituksen suunnittelujaostoa varten. Sisältää osiot Osayleiskaavaluonnoksista jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen tiivistelmä, Kaupallisten vaikutusten arvio, , Vaikutusten arvio, keskustan liikenneolosuhteet, , Alustavat luonnokset osayleiskaavaehdotukseksi sekä Kartat maankäytön muutoksista ja merkittävimmistä vaikutuksista - meluvaikutukset, ilmanlaatuselvitys, osayleiskaavaehdotus (4. suunnitelmaraportti) - Ehdotuksesta saatu palaute, Ehdotuksesta saatu palaute, osayleiskaavaehdotus Kaavatyöhön läheisesti liittyvät selvitykset tai raportit - Keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma, Rataverkon hyödyntäminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä, Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää, Tampereen keskustan pysäköintitutkimus, TTY, marraskuu 2003 Keskustan liikenneosayleiskaava - 8 -

11 - Tampereen Rantaväylän kehittämisselvitys, Tiehallinto, Rataverkon hyödyntäminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä, raideprojektin raportti Tampereen kaupunkiseudun kaupan mitoitus- ja sijoitusselvitys, päivitys 2004, Suunnittelukeskus Oy - Tampereen matkakeskus, hankesuunnitelma, Työhön osallistuneet tahot Kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä: kaupungininsinööri Risto Laaksonen, suunnittelupäällikkö Reijo Väliharju, toimitusjohtaja Matti Rainio, kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä, yleiskaava-arkkitehti Toivo Hankonen, apulaisyleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi, projektiarkkitehti Kristiina Jääskeläinen ja arkkitehti Dani Kulonpää. Keväästä 2002 lähtien mukana on ollut myös suunnitteluinsinööri Jukka Kyrölä ja keväästä 2003 lähtien apulaisliikenneinsinööri Jouni Sivenius ja suunnitteluinsinööri Mika Kulmala. Keskustan liikenneosayleiskaava Osallisryhmässä olivat mukana seuraavat henkilöt: Erkki Alanen (Tampereen Poliisilaitos; vuoden 2002 loppuun asti Poliisin edustajana Matti Sippola), Jari Alanen (Tampere tunnetuksi ry), Toivo Enqvist (Tampereen Seudun Invalidit ry), Antti Eskelinen (Tampereen kauppakamari), Pekka Koiso (Tammerkosken Yrittäjät ry), Hellä Kytö (Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Eläkeläisten Etu ry:n hallitusten jäsen), Rauno Mäenpää (Tampereen Seudun Kuljetusyrittäjät), Esa Nurmi (isännöitsijä), Martti Ojajärvi (Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry), Terttu Ritala (pyöräilijä, (opettaja / Tampereen Yliopisto)), Ulla Rytsy (Kanta-Tampella) ja Juhani Valanto (Pirkanmaan ympäristönsuojeluyhdistys ry). Asukas- ja päättäjäkyselyn keväällä 2002 toteutti Esisuunnittelijat Oy Tampereen kaupungin kuntatekniikkaja liikennesuunnitteluyksikön tilauksesta. Tammikuussa 2003 tehdyn yrityskyselyn toteutti Innolink Research Oy Tampereen kaupungin kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikön, Tampereen kauppakamarin, Tammerkosken Yrittäjien ja Tampereen kauppayhdistyksen säätiön toimeksiannosta. Valmistelutyössä on ensimmäisen ja toisen suunnitelmaraportin aikana ollut mukana SCC Viatek Oy:n (nykyinen Ramboll Finland Oy) Tampereen yksikkö, jossa työhön ovat osallistuneet ins. Jouni Lehtomaa, dipl.ins. Markku Toiviainen, dipl.ins. Mika Periviita, dipl.ins. Ville- Mikael Tuominen, ins. Satu Julkunen ja artenomiop. Jouko Lehtomäki. Liikenne-ennusteita on laadittu TTKK / TTY:ssä, jossa työstä ovat vastanneet erikoistutkija Hanna Kalenoja ja tutkija Riikka Salli. Raportin Tarkastelu keskustan liikennöinnin kehittämisestä laatimisessa olivat tämän lisäksi mukana maisemaarkkitehti Gunnar Suikki I&D Gunnar Suikki Tmi ja liikepaikkakonsultti Martti Ronkainen Konsulttitoimisto Martti Ronkainen Oy:stä. Joulukuussa 2003 valmistuneen kaupallisen selvityksen laati Entrecon Oy KTM Kyösti Pätysen johdolla. Ilmanlaatuselvityksen kesällä 2004 laati Ilmatieteenlaitos dipl.ins., erikoistutkija Harri Pietarilan johdolla. Meluselvityksen kesällä 2004 laati dipl.ins. Hans Westman Ramboll Finland Oy:stä.

12 4 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4.1 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue Aluerajaus Kaavan aluerajaus on sama kuin keskustan osayleiskaavassa Lännessä kaava-alue rajautuu Ylä- Pispalaan ja Pyynikkiin, etelässä Viinikanojaan, idässä Kalevan puistotiehen. Kekkosentien pohjoispuolella kaava-alueeseen kuuluu Lapinniemen asuntoalue. Kaava-alueen pinta-ala on vesialueineen noin 6 km 2. Kaavaalueen rajaus on esitetty sivulla 3 olevassa kartassa. Väestö kaava-alueella ja kaavan vaikutusalueella Osayleiskaava-alueen asukasluku on noin (v.2004). Kaava-alueella asuu siten vajaa 17% Tampereen kaupungin ja vajaa 11% kaupunkiseudun asukkaista. Kaava-alue on kaupungin, kaupunkiseudun ja koko Pirkanmaan keskus, joten liikenneosayleiskaavan laadinnassa on huomioitava paljon muitakin asioita kuin keskusta-asuminen. Asuminen on kuitenkin yksi tärkeä kaupunkikeskustan toiminto. Asuminen mm. lisää ympärivuorokautista elämää, liikkumista ja turvallisuutta alueella. Tampereella oli vuoden 2004 lopussa noin ja kaupunkiseudulla noin asukasta. Pirkanmaan asukasluku oli samaan aikaan noin Vuonna 2020 Tampereen asukasluvuksi ennakoidaan ja kaupunkiseudun asukasluvuksi Vuoden 2030 asukasluvuksi kaupunkiseudulla arvioidaan Liikenneosayleiskaavan liikenne-ennusteissa kaupunkiseudun asukaslukuna vuonna 2020 on käytetty asukasta, joista Tampereella [Tilastokeskus, kuntien omat ennusteet] 2 [Tilastokeskus] 3 [Valtioneuvoston kanslian tulevaisuusselonteon suurin arvio, julkaisu 30/2004] Asumisväljyys henkeä kohti kasvaa noin 0,5 m 2 /vuosi. Asuntokuntien keskikoon arvioidaan vuoteen 2020 mennessä pienenevän Tampereella nykyisestä 1,98 henkilöstä 1,85 henkilöön asuntoa kohden. Kaupunkiseudulla muutokset lienevät samansuuntaisia. Väestönkasvu ja asuntokuntien keskikoon pieneneminen sekä myös asuntojen poistuma aiheuttavat kaupunkiseudulla varsin mittavan asuntorakentamistarpeen. Tampereen asuntopoliittisessa strategiassa Jalat oman pöydän alle on arvioitu vuosina pelkästään Tampereella tarvittavan uutta asuntoa (eli asuntoja noin henkilölle), mikäli väestönkasvu on henkeä ( asukasta vuonna 2020). Väestönkasvusta riippuen vuoteen 2030 mennessä kaupunkiseudulla saatetaan tarvita uusia asuntoja jopa yli asukkaalle. Uusien asuntoalueiden sijoituspaikat vaikuttavat merkittävästi liikennemääriin. Työpaikat Tampereella oli vuoden 2003 lopussa työpaikkaa, joista osayleiskaava-alueella noin Kaupunkiseudulla oli samaan aikaan työpaikkoja yhteensä Keskustan liikenneosayleiskaava

13 Osayleiskaava-alueella on siten kolmasosa Tampereen ja noin 25% kaupunkiseudun työpaikoista. Henkilöautojen määrä ja kulkumuotojakauma Tampereella oli vuonna henkilöautoa tuhatta asukasta kohden. Seutukunnan muissa kunnissa vastaava luku vuonna 2003 oli Vuonna 2020 henkilöautotiheydet / 1000 asukasta ovat tiehallinnon ennusteiden mukaan Tampereella noin 480 ja seutukunnan muissa kunnissa autoa tuhatta asukasta kohden. Noin 60 % Tampereen seudulla asuvien matkoista tehtiin vuosina henkilöautolla, noin 26 % kävellen tai pyöräillen ja noin 16 % julkisella liikenteellä. Autokannan kasvun myötä myös autollisten talouksien osuus on kasvanut. Noin 80 % suomalaisista asuu autollisissa kotitalouksissa. Tampereen työssäkäyntialueella lyhyiden alle 2 km pitkien työmatkojen osuus pieneni vuosina noin 4 %-yksikköä ja työmatkojen keskipituus kasvoi noin 1,5 km linnuntietä pitkin mitattuna Perusennusteen mukaan henkilöautoliikenteen suoritteen on arvioitu Tampereen seudulla kasvavan vuosina noin 30 % (TALLI 2000). Ennusteen mukaan henkilöautoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa 67 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Samana ajankohtana joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus pienenee 12%:iin ja kevyenliikenteen osuus 21 %:iin. Henkilöautoliikenteen kysynnän on tulevaisuudessa arvioitu kasvavan väestön määrän kasvun, yhdyskuntarakenteen muutosten, autoistumisen kasvun ja ajankäyttötottumusten muutosten vaikutuksesta. Kuva vasemmalla: liikenteen eri kulkumuotojen kehitys Tampereella. Kuva keskellä: Päivittäiset Tampereen kaupunkiseudun sisäiset matkat (noin matkaa / vrk. TALLI2000-aineisto, ) Kuva oikealla: Liikennemäärien, autokannan ja TKL:n matkustajamäärien kehitys Tampereella. 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ennuste 2020 henkilöauto joukkoliikenne kevytliikenne Keskustan liikenneosayleiskaava

14 4.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään pääkaupunkiseutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Nämä tavoitteet kohdistuvat enemmän maankäyttöön kuin liikenteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriön yleiset liikennepoliittiset tavoitteet (Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025) Raportti Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025 on päivätty Raportti on tarkoitettu liikenteen pitkän aikavälin suunnittelun pohjaksi. Raportin kohdassa Henkilöliikenne, toimintalinja on asetettu seuraavanlaisia tavoitteita: Henkilöautoliikenteen edellytykset turvataan. Näin tehdään erityisesti matkoilla, joilla henkilöauto on sopivin vaihtoehto. Joukkoliikennejärjestelmän houkuttelevuutta lisätään kehittämällä sen tehokkuutta, turvallisuutta ja laatutasoa. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset otetaan huomioon väylien kehittämisessä ja ylläpidossa. Kaupunkien välisessä ja sisäisessä liikenteessä kasvatetaan linjaauto- ja raideliikenteen markkinaosuutta. Kävely ja pyöräily liitetään aiempaa kiinteämmäksi osaksi liikennejärjestelmän suunnittelua ja toteuttamista. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja turvallisuutta parannetaan. Kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään. Matkaketjujen sujuvuutta parannetaan. Tavaraliikenteen osalta toimintalinjaksi on määritelty mm. liikenneväylien ylläpito ja kehittäminen tavaraliikenteen tarpeita tyydyttäväksi. Liikenneverkkojen palvelutason osalta toimintalinjana on mm. pääkaupunkiseudun ja isojen kaupunkiseutujen liikenteellisen toimivuuden turvaaminen. Ympäristön osalta toimintalinjana on mm., että liikenteen kasvihuonepäästöt vuonna 2010 ovat korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Seutukaava / maakuntakaava Liikenneosayleiskaavan laadinnan aikana voimassa on ollut Pirkanmaan 3. seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Pirkanmaan 1. maakuntakaavan laadinta aloitettiin maakuntavaltuuston päätöksellä lokakuussa Maakuntakaava on hyväksyt- Keskustan liikenneosayleiskaava

15 ty maakuntavaltuustossa Kaava on lähetetty vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Kaavan hyväksymisestä on valitettu. Seutukaavan maankäyttö: Hämeenpuiston, rautatien ja Tampereen valtatien rajaama alue, Tammela Tammelan puistokatuun asti ja Tullin alue ovat pääasiassa keskustatoimintojen aluetta. Ratinanniemi, Näsinpuisto, Eteläpuisto ja Kaupinojan puisto ovat lähivirkistysalueita. Särkänniemi, yliopisto ja terveydenhuolto-oppilaitos ovat palvelujen ja hallinnon alueita. Muut alueet osayleiskaava-alueella ovat vesialueita lukuun ottamatta taajamatoimintojen alueita. Seutukaavan liikenneratkaisut: Seutukaavassa Kekkosentie on osoitettu merkinnällä valtatie tai kantatie. Onkiniemen kohdalla on tunneli. Uusia eritasoliittymiä on osoitettu Onkiniemen tunnelin päihin Santalahteen ja Mustalahteen sekä Tampellan kohdalle. Viinikankatu Kalevan puistotie on merkitty seututieksi Viinikan liittymästä Kekkosentielle. Pirkankatu, Hämeenpuisto ja Tampereen valtatie ovat tärkeitä yhdysteitä. Rautatiet on merkitty nykyisenlaisina. Maakuntakaavan maankäyttö: Hämeenpuiston ja rautatien välinen alue ja Tullin alue ovat maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta. Tampereen yliopiston, Tampere-talon ja terveydenhuolto-oppilaitoksen alueet ovat palvelujen ja hallinnon aluetta. Muut alueet ovat pääasiassa taajamatoimintojen aluetta. Lapin kaupunginosan eteläpuolella on Kauppi-Niihaman kokonaisuuteen kuuluva virkistysalue. Tampereen ydinkeskusta on merkitty kaupunkikehittämisen kohdealueeksi. Kehittämissuosituksessa todetaan, että Tampereen keskustaa kehitetään vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus- ja teollisuushistorialliset arvot. Tammerkoski on esitetty kohdemerkinnällä valtakunnallinen maisemanähtävyys. Maakuntakaavan liikenneratkaisut: Maakuntakaavan kartalla on uudet eritasoliittymät Santalahdessa ja Naistenlahdessa. Paasikiven-Kekkosentie on esitetty merkittävästi parannettavana tienä. Kaavakartta ei ota kantaa Paasikiven-Kekkosentien yksityiskohtaiseen ratkaisuun, mutta kaavaselostuksessa on esitetty Tampereen rantaväylän kehittämisselvityksen 2004 mukaiset vaihtoehdot: 1) Tampellan pitkä tunneli ja 2) Paasikiventiellä Onkiniemen tunneli ja Ranta- Tampellassa pintaratkaisu. Selostuksessa todetaan, että Keskustan liikenneosayleiskaava

16 maankäytöllisistä syistä [Pirkanmaan] liitto pitää pitkän tunnelin sisältämää päävaihtoehtoa parempana ratkaisuna. Rautatieasemalle maakuntakaavassa on merkitty matkakeskus. Kaavan selostuksessa todetaan, että maakuntakaavan mittakaavassa hajautetun vaihtoehdon merkitseminen ei ole tarkoituksenmukaista, joten maakuntakaavassa Tampereen matkakeskus on merkitty rautatieaseman kohdalle. Pikaraitiotiestä tehdyt selvitykset on mainittu maakuntakaavan selostuksessa. Kaavan selostuksessa on todettu mm., että Mikäli Tampereen kaupunkiseudun pikaraitiotie toteutetaan kevään 2004 tarkastelun mukaisena tarvitaan kapasiteettisyistä lisäraiteita nykyiseen rataverkkoon tukeutuville osuuksille. Pikaraitiotien vaatimat aluevaraukset sijoittuvat kokonaan maakuntakaavan taajamarakenteen sisään, joten niitä ei ole erikseen osoitettu kaavakartassa. Tampereen keskustan osayleiskaava 1995 Keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaava oli valtuuston hyväksymä yleiskaava, joten se 1) on yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakentamisen sekä muun maankäytön suunnittelemisen perusta, 2) antaa kaupunginhallitukselle oikeuden myöntää poikkeuslupia, rajoituksin, 3) on pakkolunastusperuste, rajoituksin, 4) antaa kaupungille etuosto-oikeuden kiinteistön kaupassa, rajoituksin ja 5) vaikuttaa rakentamiseen ja mm. poikkeuslupamenettelyyn toimiessaan lausuntojen perustana. Osayleiskaavan 1995 maankäyttö: Tampereen keskustan kokonaisrakenne on vyöhykkeinen. Sen keskeisimpänä osana on palvelu- ja liikekeskusalue Hämeenkadun toimiessa kokoavana akselina. Tätä osaa ympäröi julkisten palveluiden ja asuntoalueiden vyöhyke, joka puolestaan kytkeytyy ranta-alueita myötäilevään viheraluevyöhykkeeseen. Keskeiseen alueeseen rajautuvat muuttuvat teollisuusalueet ovat keskustatoimintojen laajentumisalueita. Osayleiskaavan laajimpia muutosalueita osayleiskaavan hyväksymisaikana toteutuneeseen maankäyttöön verrattuna olivat Tampellan ja Finlaysonin alueet, jotka on merkitty suurimmaksi osaksi keskustatoimintojen alueeksi (C) Kekkosentiehen asti. Ranta-Tampella on merkitty Teollisuusalueeksi, jonka maankäyttö tulee muuttumaan (T-4). Ratapihankadun itäpuolelle Erkkilänsillan ja Itsenäisyydenkadun välille on merkitty yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK). Osayleiskaavan 1995 liikenneratkaisut: Keskustan osayleiskaavan 1995 kartassa 3, liikenneverkko oli toteutuneeseen liikenneverkkoon verrattuna seuraavat merkittävät eroavaisuudet: Kekkosentielle on esitetty eritasoliittymät Santalahteen, Mustalahteen ja Tampellan kohdalle. Onkiniemen kohdalla on tunneli. Osittain vaihtoehtona tälle ratkaisulle on esitetty tunnelivaraus Armonkallion pohjoispuolelta Santalahteen. Keskustan liikenneosayleiskaava

17 Ratapihankatu on esitetty Erkkilänsillalle asti. Uusia kävelykatuja on esitetty Tuomiokirkonkadulle kaksi korttelia Hämeenkadusta etelään, Kuninkaankadulle yksi kortteli Hämeenkadusta etelään ja yhteys Rongankatu Ojakatu. Vapriikin ja Finlaysonin välille kartassa on esitetty tärkeä jalankulkuyhteys, Koskenniskan kohdalle kevyen liikenteen pääreitti. Satakunnankatua on käännetty Satakunnansillan itäpuolella siten, että pääliikennesuunnaksi tulee Lapintie. Ratapihankadun varteen Erkkilänsillan eteläpuolelle, Verkatehtaankadun ja Pellavatehtaankadun risteyksessä olevalle osittain rakentamattomalle tontille sekä Keskustorille Hämeenkadun eteläpuolelle on esitetty pysäköintilaitosvaraukset. Yllä: Osayleiskaavan 1995 kartta 1, maankäyttö Osayleiskaavan 1995 kartta 4, Alla: Yllä: Osayleiskaavan 1995 kartta 3, 1, liikenneverkko maankäyttö ydinkeskustan Osayleiskaavan liikenneverkko 1995 kartta 4, ydinkeskustan liikenneverkko Alla: Osayleiskaavan 1995 kartta 3, liikenneverkko Keskustan liikenneosayleiskaava

18 Keskustan osayleiskaavan 1995 kartassa 4, ydinkeskustan liikenneverkko oli toteutuneeseen liikenneverkkoon verrattuna edellä mainittujen lisäksi seuraavat eroavaisuudet: Koskenniskan kohdalle on esitetty katu. Konsulinsaaren kohdalle on esitetty tärkeä jalankulkuyhteys. Keskustan osayleiskaavan 1995 karttaan 4 on esitetty joitain levennettyjä jalkakäytäviä, joista osaa ei ole rakennettu ja osa on rakennettu kävelykaduiksi. Vuoden 1995 jälkeen toteutuneet hankkeet, joita ei ollut keskustan osayleiskaavassa 1995 Keskustorin remontin yhteydessä Aleksis Kiven katu on muutettu torialueeksi Hämeenkadun ja Kauppakadun välisellä alueella. Keskustorin pysäköintilaitos on toteutunut toiseen paikkaan kuin osayleiskaavassa 1995 oli esitetty. Toteutuneista kävelykaduista osayleiskaavassa 1995 ei ollut esitetty Kuninkaankatua Puutarhakadun ja Satakunnankadun välillä, Aleksis Kiven katua Hämeenkadun ja Hallituskadun välillä (liittyy Keskustorin remonttiin) eikä Tuomiokirkonkadun kävelykadun pohjoisinta osaa. Lisäksi tällä hetkellä meneillään olleista hankkeista vuoden 1995 osayleiskaavassa ei ollut huomioitu Ratinan maankäytön muutoksia. Asemakaava Koko osayleiskaava-alueella on voimassaoleva asemakaava, joka joiltain osin poikkeaa osayleiskaavasta Tavoitteet Liikenneosayleiskaavan tavoitteita käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa, joka merkitsi tavoitteet tiedoksi. Kaavalle määriteltiin yleistavoitteet ja suunnittelutavoitteet. Lisäksi määriteltiin, mitä asioita kaavalla pitäisi ratkaista. Kaavan yleistavoitteet: - Tuetaan liiketoimintaa keskustassa. - Kehitetään keskustan vetovoimaa ja pyritään käytön helppouteen. - Kiinnitetään huomiota keskustan viihtyvyyteen. - Parannetaan turvallisuutta. - Varaudutaan kaupunkiseudun väestönkasvuun. - Vähennetään liikenteen ympäristöhaittoja. Kaavan suunnittelutavoitteet: - Keskusta-alueen katuverkkoa jäsentämällä parannetaan keskustapalvelujen saavutettavuutta erityisesti ydinkeskustan alueella ja edistetään ohittavan liikenteen suuntautumista keskustaa sivuaville pääväylille. - Keskustan jalankulkutilaa lisätään ja jalankulkuympäristön kaupunkikuvaa ja liikenneturvallisuutta parannetaan. Keskustan liikenneosayleiskaava

19 - Määritellään keskusta-alueen pysäköintiperiaatteet sekä osoitetaan keskustatoimintojen alueelle jalankulkuverkoston tuntumaan pysäköintikeskittymiä. - Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan suosimalla keskustan liikennejärjestelyissä joukkoliikennettä. - Keskusta-alueen pyöräily-yhteyksiä parannetaan keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on jatkuvat itä-länsi- ja pohjois-etelä-suuntaiset kevyen liikenteen reitit, joilla melutaso on alhainen. - Huoltoliikenne huomioidaan erityisesti kevyen liikenteen alueilla. - Luodaan korkealuokkaista katutilaa. - Uudistuvat alueet kytketään toimivasti keskustan liikenneverkkoon: muun muassa Ratina, Ranta- Tampella ja ratapihan varsi. - Ratapihankadun kytkeytyminen Kekkosentiehen, Tammelan liikenneverkko - seudullinen pikaraitiotie, tunnelivaraus, asemat Ratkaistavia yleisiä kysymyksiä: - maanalaiset liikenne- ja pysäköintiratkaisut (maanalainen osayleiskaava), Santalahden ja Tampellan tunnelit - kevyen liikenteen pääreitit, polkupyöräreitistön yleissuunnitelma huomioiden, pyörätunnelit, pyöräparkit ja kävelykadut Ratkaistavia erityiskysymyksiä, mm.: - Finlaysonin ja Tampellan alueen joukkoliikenne - Matkakeskus: Rautatienkatu joukkoliikennekaduksi - uusien pysäköintilaitosten vaikutus liikenneverkkoon - huoltoliikenne, varsinkin kävelykaduilla - Hämeenkatu: kävelykatu / joukkoliikennekatu - Koskenniskan silta: ajoneuvoliikenne / kevyt liikenne Keskustan liikenneosayleiskaava

20 5 KARSITUT VAIHTOEHDOT Ensimmäisen suunnitelmaraportin nähtävilläolon jälkeen Ensimmäisen suunnitelmaraportin nähtävilläolon jälkeen läpikulkuliikenteen väylistä karsittiin jatkotarkasteluista Keskustatunneli. Hämeenkadun vaihtoehdoista karsittiin pois kadun toteuttaminen kävelykatuna. Vaihtoehtojen karsimista käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Keskustatunneli-vaihtoehdosta luovuttiin, koska tunneli olisi kallis toteuttaa, se ohjaisi seudun läpikulkevaa liikennettä kulkemaan keskustan läpi eikä se tarjoaisi uusia maankäyttömahdollisuuksia samaan tapaan kuin Tampellan tunnelit. Hämeenkadun toteuttaminen kävelykatuna todettiin toteuttamiskelvottomaksi jo nähtävilläolleessa raportissa, koska se heikentäisi merkittävästi joukkoliikenteen palvelutasoa ja ruuhkauttaisi kosken ylittävän moottoriajoneuvoliikenteen. Toisen suunnitelmaraportin nähtävilläolon jälkeen Toisen suunnitelmaraportin nähtävilläolon jälkeen karsittiin vaihtoehtoja kaupunginhallituksen kokouksessa Jatkotyöstä karsitut vaihtoehdot yliviivattuna: Päätie- ja pääkatuverkko: Kekkosentie maanpinnalla Kekkosentiellä Tampellan tunneli Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli Pyynikin tunneli Ydinkeskustan vaihtoehdot: Nykyisen liikennöinnin kehittäminen Kävelypainotteisten katujen lisääminen Kävelykatujen lisääminen Hämeenkatu: Joukkoliikennepainotteinen katu Joukkoliikennekatu Tampellan tunneli vaihtoehdosta luovuttiin, koska Paasikiventien - Kekkosentien tunnelivaihtoehdoista pitkän tunnelin vaihtoehto on parempi. Lyhyen tunnelin liikenteellisenä etuna olisi pääverkolta saatava suora eritasoliittymäyhteys Näsijärvenkadun liittymään. Pitkän tunnelin vaihtoehdossa ko. yhteys kulkee alemman tasoisten katujen kautta. Muissa suhteissa (liikenteellisesti, rakentamisaikaiset järjestelyt, kustannukset) lyhyt tunneli todettiin huonommaksi vaihtoehdoksi. Kuva: Keskustatunneli, karsittu Keskustan liikenneosayleiskaava

21 Pyynikin tunneli vaihtoehdosta luovuttiin, koska tunneli ohjaisi seudun läpikulkevaa liikennettä kulkemaan keskustan läpi. Tunnelilla saavutettava liikenteen väheneminen olisi paikallista ja kustannuksiin nähden tehotonta. Pyynikin tunnelin rakentamis- ja ylläpitokustannukset kohdistuisivat pelkästään Tampereen kaupungille. Tunnelin rakentaminen ei toisi mukanaan uusia maankäytön mahdollisuuksia samalla tavalla kuin Tampellan tunnelit. Ydinkeskustan osalta tarkastelua päätettiin jatkaa kävelypainotteisia katuja lisäävän vaihtoehdon pohjalta. Nykyisen liikenteen kehittäminen vaihtoehdosta luovuttiin, koska ratkaisu vastaisi heikosti asetettuihin tavoitteisiin kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantamisesta sekä keskustan vetovoiman ja viihtyisyyden turvaamisesta. Kävelykatujen lisääminen vaihtoehdosta luovuttiin, koska vaihtoehto olisi muutoksena suuri ja riskialtis ja siten vaikea toteuttaa. Hämeenkatu joukkoliikennekatuna vaihtoehdosta luovuttiin, koska ajoneuvoliikenteen siirtyminen muille väylille aiheuttaisi ongelmia niiden välityskyvyssä (Satakunnansilta, Kekkosentien kapasiteettia pitäisi nostaa). Hämeenkatu on myös tärkeä yhdistävä väylä keskustan sisäiselle maankäytölle. Osayleiskaavaluonnosten nähtävillä olon jälkeen Osayleiskaavaluonnosvaiheessa oli kaksi vaihtoehtoa, jotka oli nimetty Paasikiven-Kekkosentien toteuttamistavan mukaan: 1) Kekkosentie maanpinnalla ja 2) Tampellan pitkä tunneli. Kekkosentie maanpinnalla vaihtoehto sisälsi pikaraitiotien. Osayleiskaavaehdotus muodostettiin yhdistämällä ja täydentämällä luonnosvaiheen vaihtoehtoja. Matkakeskuksen suunnittelua päätettiin jatkaa hajautetun vaihtoehdon pohjalta kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Kuva: Pyynikin tunneli vaihtoehto, karsittu Kuva: Tampellan (lyhyt) tunneli vaihtoehto, karsittu Keskustan liikenneosayleiskaava

22 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen Kaavakarttaan on Ratapihankadulle lisätty yksi pysäköintilaitos ja kevyen liikenteen siltojen paikkaa Tammerkosken yli on hieman muutettu. Nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa liikennetunneleiden, pikaraitiotien ja pikaraitiotietunnelin sijainnit olivat ohjeellisia. Nähtävilläolon jälkeen kaikkien uusien teiden ja kohteiden (kaavakartoissa merkitty punaisella värillä) sijainnit on muutettu ohjeellisiksi. Osayleiskaavaan esitetyt muutokset eivät ole merkittäviä, joten kaavaa ei tarvitse laittaa uudelleen nähtäville (MRA 32 ).. Osayleiskaavaluonnosten pääverkkokartat. Yllä vaihtoehto Kekkosentie maanpinnalla, alla Tampellan pitkä tunneli. Keskustan liikenneosayleiskaava

23 6 OSAYLEISKAAVA JA VAIKUTUSARVIOINTI 6.1 Yleisperustelu Osayleiskaava on esitetty kahdella kartalla, joista toisessa on esitetty pääverkko koko kaava-alueella ja toisessa ydinkeskustan verkko Hämeenpuiston ja Tammelan puistokadun / Yliopistonkadun välisellä alueella. Kartat ovat tämän selostuksen lopussa. Osayleiskaavan kartoilla on punaisella värillä esitetty uudet väylät ja kohteet sekä sellaiset väylät ja kohteet, joita mahdollisesti muutetaan huomattavasti. Keskustan liikenneosayleiskaavan keskeisimmät pääverkkomuutokset ovat keskustan läpi kulkeva pikaraitiotie, Paasikiven-Kekkosentien toimivuuden parantaminen Rantaväylän tunnelilla (ns. Tampellan pitkä tunneli) ja Ratapihankadun kytkeminen Kekkosentiehen. Pikaraitiotie ja Rantaväylän tunneli ovat seudullisesti erittäin merkittäviä hankkeita, joilla mahdollistetaan sujuva liikenne läpi kapean keskustakannaksen pitkälle tulevaisuuteen. Pikaraitiotien toteuttaminen mahdollistaa joukkoliikenteen säilymisen kilpailukykyisenä liikennemuotona henkilöautoliikenteen voimakkaassa kasvussakin. Ratapihankadun kytkeminen eritasoliittymällä Kekkosentiehen ja tunnelilla Satakunnankatuun mahdollistaa keskustan kehän kulkemisen Ratapihankadun kautta ja kytkee kehän sujuvasti päätieverkkoon. Pikaraitiotiestä on tehty erillinen selvitys Rataverkon hyödyntäminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä, raideprojektin raportti 2004 Selvityksen mukaan pikaraitiotie kulkee keskustan alitse tunnelissa Kirjastotalo Metson kohdalta ratapihaalueelle. Katuverkolla raiteet tulevat Metson kohdalta Puutarhakadulle, siitä Kortelahdenkatua pitkin Näsijärvenkadulle, jolta siirrytään nykyiselle rataverkolle. Pikaraitiotie ei oleellisesti muuta tai vaikuta keskustan liikenneverkon rakenteeseen. Keskusta-alueelle on suunniteltu kuusi pikaraitiotien asemapaikkaa eli seisaketta: Särkänniemi, Metso, Keskustori, Tampella, rautatieasema ja Yliopisto. Näistä maanalaisia ovat Keskustori ja Tampella. Asemapaikat edellyttävät kevyen liikenteen yhteyksien parantamista lähiympäristöissä. Pikaraitiotie on kaavakartassa merkinnällä pikaraitiotie, pikaraitiotietunneli ja pikaraitiotien seisake. Pikaraitiotien sijainti on merkitty ohjeelliseksi, kuten kaikkien muidenkin uusien linjausten ja kohteiden sijainnit. Tarkempi linjaus suunnitellaan pikaraitiotien hankesuunnittelun yhteydessä. Rantaväylän (Paasikiven-Kekkosentien) tunneli liittyy keskustan katuverkkoon Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymissä. Nykyinen Näsinsilta jää ajoneuvoliikenteen käyttöön kokoojakatuluokkaisena yhteytenä. Santalahden eritasoliittymästä keskustan liikenne kulkee nykyistä Paasikiventietä Sepänkadun ja Mustanlahden liittymien kautta. Ennustetilanteessa 2020 nämä jo nykyisin ruuhkautuneet liittymät toimivat hyvin. Naistenlahden liittymästä keskustan liikenne kulkee uuden Ratapihankadun tai Tampellan Esplanadin kautta. Ratapihankatu kytkeytyy muuhun katuverkkoon Kanslerinrinteen, Åkerlundinkadun, Vellamonkadun ja Nais- Keskustan liikenneosayleiskaava

24 tenlahdenkadun liittymissä sekä Satakunnankatuun ratapihan alittavalla tunnelilla. Viinikan liittymästä pohjoiseen Ratapihankatu muuttuu liikenteen pääsuunnaksi ja nykyinen Viinikankatu liittyy Ratapihankatuun. Keskustan kehä muodostuu Hämeenpuistosta, Satakunnankadusta, Ratapihankadusta ja Tampereen valtatiestä. Keskustan kehän kautta välitetään pääosa ydinkeskustan liikenteestä. Ennustetilanteessa keskustan kehä toimii kohtuullisen hyvin myös ruuhkaliikenteessä. Hämeenkatu, Itsenäisyydenkatu, Hatanpään valtatie ja Pirkankatu on esitetty säilytettävän nykyisen kaltaisina joukkoliikennepainotteisina katuina, joille on merkitty erillinen joukkoliikennekaista. Pikaraitiotie vähentää selvästi kaduilla liikkuvien linjaautojen määrää. Tämä parantaa näiden katujen liikenteellistä toimivuutta, mutta ei kuitenkaan poista joukkoliikennekaistojen tarvetta. Pyöräliikenteen verkko pohjautuu v hyväksyttyyn keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelmaan. Tällä verkolla pyöräliikenteelle esitetään pääosin oma, myös jalankulusta erotettu väylä. Pyörätietä ei ole esitetty kaikille kaduille. Näillä kaduilla pyöräily sijoittuu ajoradalle. Kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseksi Tammerkosken ylitykseen esitetään toteutettavaksi kolme uutta siltaa; Palatsin silta, Konsulinsaaren silta ja Ratinan suvannon silta. Palatsin sillan kautta kulkee kevyenliikenteen pääreitti. Jalankulku on osa kaikkia matkoja. Tutkimusten mukaan korkealuokkainen jalankulkuympäristö lisää hyväksyttävän jalankulkumatkan pituutta. Keskustassa jalankulkuliikenteen solmupisteitä muodostavat palvelukeskittymät, joukkoliikenneterminaalit ja pysäköintilaitokset. Liikenneyleiskaavassa halutaan uudella kävelypainotteisella kadulla löytää toimiva kompromissi korkealuokkaisen ja turvallisen kävelyympäristön ja toimivan ajoneuvoliikenteen välillä. Kävelypainotteisella kadulla jalankululle on varattu tavallista katua enemmän ja laadukkaampaa tilaa. Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti on kävelypainotteisella kadulla sallittu pihakadunomaisesti, jolloin liikenteen nopeus on sovitettu jalankulkuliikenteeseen ja pysäköinti on sallittu merkityillä paikoilla. Kävelypainotteisen kadun yksityiskohtainen ratkaisu päätetään katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Liikenneyleiskaavassa kävelypainotteisia katuja esitetään toteutettavaksi pääasiassa Kuninkaankadun kävelykadun, Laukontori-Koskikeskuksen, Tuomiokirkonkaturautatieaseman ja Tamperetalo-Tampereen yliopisto välisillä kaduilla. Tuomiokirkonkadulle esitetään toteutettavaksi kävelykatua välillä Hämeenkatu Verkatehtaankatu. Tämä osa Tuomiokirkonkadusta on jo voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kävelykaduksi ja sen toteuttaminen tulee liittää osaksi uuden maanalaisen pysäköinnin toteuttamista. Näsilinnankatu on katkaistu Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun väliltä voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Ratinanniemen länsipäähän esitetään uutta katuvarausta. Keskustan pysäköintipaikkatarjontaa esitetään merkittävästi lisättäväksi. Uusia maanalaisia pysäköintilaitoksia esitetään toteutettavaksi rautatieaseman sekä Hämeenkadun alle Tammerkosken molemmille Keskustan liikenneosayleiskaava

25 puolille. Ratinan alueelle toteutuu iso pysäköintilaitos alueen maankäytön muutosten yhteydessä ja Koskikeskuksen pysäköintilaitos laajenee. Kävelykadun ja kävelypainotteisten katujen toteuttaminen vähentää hieman kadunvarsipysäköintipaikkojen tarjontaa. Kappaleissa on arvioitu yksittäisten hankkeiden tai toimenpiteiden toteuttamisen vaikutuksia. Useamman kuin yhden hankkeen yhteisvaikutuksia on arvioitu kappaleessa 6.7. Osayleiskaavan merkittävimpiä vaikutuksia on arvioitu myös kartalla liitteessä 4. Rantaväylän tunneli lisää keskustan saavutettavuutta henkilöautolla ja pikaraitiotie joukkoliikenteellä. Keskustaan suuntautuvien matkojen määrä on liikenneosayleiskaavassa noin 4 % suurempi kuin keskustan osayleiskaavan 1995 liikenneverkon mukaisessa perusennusteessa. Pikaraitiotie lisää keskustaan suuntautuvien joukkoliikennematkojen määrää noin 10 %. Vaikka liikennemäärä keskustan katuverkolla on liikenneosayleiskaavan katuverkolla pienempi kuin perusennusteessa, suuntautuu keskustaan tunnelivaihtoehdossa noin 3 % enemmän henkilöautolla tehtyjä matkoja. Keskustan saavutettavuuden paraneminen johtuu osaltaan ohikulkevan liikenteen ohjautumisesta tunnelireitille, jolloin keskustan katuverkolta vapautuu enemmän tilaa keskustaan suuntautuville matkoille. Tämä on keskeinen tulos kun tavoitellaan keskustan vetovoimaisuuden säilymistä kehäteiden, esimerkiksi läntisen kehän välillä Pirkkala-Nokia toteutuessa. Osayleiskaavan yksityiskohtaisemmat ratkaisut perusteluineen on esitetty kappaleissa Vaikutusarvioinnista Keskustan liikenneosayleiskaava

26 6.2 Katuverkko Nykytila Tavoite Henkilöautoliikenne on tärkeä kulkumuoto keskustaan saapumisessa. Sillä on myös tärkeä rooli elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa ja kehittämisessä. Moottoriajoneuvoliikenne aiheuttaa onnettomuuksia ja ympäristöhaittoja. Etenkin melun ja ilman laadun suhteen on tilanne kuormittuneimpien katuyhteyksien varrella huono. Tampereen keskustan liikenneverkko tukeutuu voimakkaasti Paasikiven-Kekkosentiehen. Se on nykyisellään esteenä Näsijärven rannan käytölle. Tien runsas liikenne aiheuttaa myös meluhaittoja ja ruuhkautumista liittymissä. Katuverkkoa jäsentämällä parannetaan keskustapalvelujen saavutettavuutta ja edistetään ohittavan liikenteen suuntautumista keskustaa sivuaville pääväylille. Ydinkeskustan kehäväylä tukee sen sisäpuolista kaupallista aluetta. Liikenteen ympäristöhaittoja vähennetään selkeyttämällä katuverkon luokitusta. Suunnitelma ja perustelu Paasikiven-Kekkosentie ja yhteydet keskustaan Liikenneosayleiskaavan luonnoksissa Paasikiven- Kekkosentielle esitettiin kaksi vaihtoehtoa: pintaratkaisu tai Tampellan pitkä tunneli. Kaavassa Paasikiven Kekkosentielle on esitetty pitkä tunneli. Tähän vaihtoehtoon on päädytty liikenteen sujuvuuden, Ranta-Tampellan maankäytön monipuolisempien mahdollisuuksien, melun ja päästöjen sekä Mustalahden satama-alueen kaupunkikuvan vuoksi. Hämeen tiepiirin laatiman, keväällä 2004 valmistuneen Rantaväylän kehittämisselvityksen mukaan Paasikiventien läntinen osuus Santalahden eritasoliittymään asti levennetään 3+3 kaistaiseksi. Tunnelissa ajokaistoja on 2+2, mutta turvallisuuden ja häiriötilanteiden varalta tunneli rakennetaan 3+3 kaistaiseksi. Kummallekin ajosuunnalle rakennetaan rakenne- ja turvallisuussyistä oma tunnelinsa. Muutoinkin erityistä huomiota tunnelin suunnittelussa kiinnitetään sen liikenneturvallisuuteen. Tunnelin päihin on esitetty eritasoliittymät Santalahden ja Naistenlahden kohdille. Eritasoliittymät suunnitellaan sellaisiksi, että tunneliin ei pääse syntymään ruuhkista johtuvia paikallaan seisovia autojonoja. Lännestä tultaessa liikenne ohjataan keskustaan Santalahden eritasoliittymästä Sepänkadun ja Mustanlahdenkadun kautta. Idästä lähestyttäessä Kekkosentieltä pääsee nykyistä sujuvammin keskustaan uuden Naistenlahden eritasoliittymän ja Ratapihankadun kautta. Tätä reittiä tulee todennäköisesti käyttämään osittain myös lännestä keskustan itäosiin suuntautuva liikenne. Keskustan liikenneosayleiskaava