Sisältö. 1. Keskustahanke Keskustan kehittämisestä Keskustan kehittämisohjelma Kehittämisyhteistyöstä 23

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1. Keskustahanke 3. 2. Keskustan kehittämisestä 4. 3. Keskustan kehittämisohjelma 7. 4. Kehittämisyhteistyöstä 23"

Transkriptio

1

2 Sisältö Esipuhe 1. Keskustahanke 3 2. Keskustan kehittämisestä Tausta Strategiat, ohjelmat ja näkemykset 5 3. Keskustan kehittämisohjelma Keskustavisio Keskustan kehittämistavoitteet Keskustan kehittämiskonsepti Keskustan kehittämisen kulmakivet Ydinkeskustan kehittämisen kulmakivet Keskustan hankeyhdistelmä Kehittämisyhteistyöstä Hankeaikataulut Toteutuma Valokuvat Kehittämisohjelman teksti, karttapiirrokset sekä ulkoasu ja taitto: Kay Bierganns, projektiarkkitehti, Tampereen kaupunki, Keskustahanke Tampereen keskustan kehittämisohjelma 1

3 Esipuhe Tampereen keskustan kehittämisohjelma on kattava kuvaus Tampereen vahvasta tahtotilasta, tavoitteista ja keinoista ylläpitää ja kehittää kaupunkiamme Suomen houkuttelevimpana paikkana asua, viihtyä, opiskella ja yrittää. Kaupungin keskustan rooli tämän aseman ylläpitämisessä ja luomisessa on erittäin merkittävä. Kehittämisohjelmassa esitetyillä ratkaisuilla tavoitellaan elävää ja vetovoimaista keskustaa, jolla lisätään koko kaupungin ja kaupunkiseudun tulevaisuuden kilpailukykyä ja vetovoimaa kilpailtaessa opiskelijoista, yrityksistä, työpaikoista ja asukkaista muiden Suomen kasvukeskuksien kanssa. Tampereen keskustan kehittämisohjelma valmistui tammikuussa 2011 ja se hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Keskustahankkeen hankeohjelmaksi Ohjelma päivitetään vuosittain kaupunginhallituksessa ja sen sisältämien kehittämislinjausten ajantasaisuus tarkistetaan. Vuonna 2013 päivitettävässä ohjelmassa ei ole muutoksia aiemman ohjelman kehittämislinjauksiin. Tampereen ensimmäinen strateginen osayleiskaava tehdään keskustan alueelle. Strateginen osayleiskaava perustuu keskustan kehittämisohjelmaan, ja sitä valmistellaan samanaikaisesti päivitettävän kaupunkistrategian kanssa. Keskustan kehittämisohjelma ja keskustan strateginen osayleiskaava kytkeytyvät osaksi tulevaa kaupunkistrategiaa ja johtamisjärjestelmää. Tästä syystä on katsottu tarpeelliseksi lisätä kehittämisohjelmaan keskustan kehittämistä kuvaavat strategiset linjaukset kehittämiskonseptin muodossa. Keskustan kehittämiskonsepti on strategia kehittämistavoitteiden mukaisten maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen kehittämisteemojen toteuttamiseksi huomioiden olemassa oleva keskustarakenne sekä käynnissä olevat lähitulevaisuuden kehittämishankkeet. Maankäyttö ja liikennekehittämishankkeita esitellään usein erillisinä irrotettuna kokonaisuudesta. Keskustan kehittämisohjelma ja sen sisältämä kehittämiskonsepti auttavat hahmottamaan kokonaisuuden ja yksittäisten hankkeiden riippuvuudet ja vaikutukset. Kehittämisohjelma sisältää keskustavision, keskustan kehittämistavoitteet, kehittämiskonseptin ja kuvauksen tärkeistä kehittämishankkeista. Ohjelmaan on lisätty uutena teemana keskustan virkistysverkko. Lisäksi esitetään kehittämishankkeiden tavoiteaikataulut vuosille ja toteutuma vuosina Tampere Tunnetuksi ry:lle on annettu tilaa omalle puheenvuorolle. Kehittämisohjelma on osoittautunut keskustahankkeen arjessa käytännölliseksi työvälineeksi ja se on toiminut monien kehittämishankkeiden valmistelussa ohjenuorana. Tero Tenhunen Hankejohtaja Keskustahanke Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2

4 1. Keskustahanke Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2010 talousarvion yhteydessä, että silloinen Ratina projekti on mukana keskustan kehittämistyössä. Suunnittelujaosto päätti , että Ratina projektille annetaan tehtäväksi valmistella strategisen Keskustahankkeen perustaminen, käynnistää keskustan kehittämisohjelman laatiminen, käynnistää neuvottelut keskustan kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kaupungin yhteistyöhankkeen perustamiseksi ja liittää Tammelan täydennysrakentaminen osaksi Keskustahanketta. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2011 talousarvion yhteydessä, että Keskustahanke käynnistetään vuoden 2011 alussa. Strategisen Keskustahankkeen käynnistymisen ja Viiden tähden keskustan kehittämisohjelman hyväksymisen jälkeen Tampereen keskustan kehittämisen merkitys koko kaupungin vetovoimalle tiedostetaan nykyisin jo paljon paremmin. Keskustaa kehitetään määrätietoisesti kohti Viiden tähden visiota valitun strategian mukaisesti, ja konkreettisiin toimenpiteisiin on ryhdytty. Elävän ja vetovoimaisen keskustan tulevaisuus on runsaasti esillä kuntalaisten ja päätöksentekijöiden käymässä vuoropuhelussa sekä mediassa. Elinkeinoelämän edustajat ovat ottaneet positiivisesti kantaa keskustan kehittämisen liike elämää tukevien sekä työpaikkojen syntymistä edistävien linjausten puolesta. Keskustaa pitää kehittää kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti, mikä edellyttää rohkeutta ja näkemystä sitoutua pitkän aikavälin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Isojen hankkeiden rinnalla toteutetaan myös pieniä toimenpiteitä keskustan viihtyisyyden, houkuttelevuuden ja toimivuuden parantamiseksi. On annettava ihmisille hyviä syitä tulla keskustaan. Keskustahankkeen tavoitteet on kirjattu vahvalla statuksella myös vuoden 2013 alussa julkistettuun Uusi Tampere, tervetuloa! pormestariohjelmaan. Keskustahankkeen rooli uudistettavassa kaupunkistrategiassa tulee muuttumaan kokonaisvaltaisemmaksi. Yhteistyö keskustan kiinteistönomistajien ja yrittäjien kanssa on aiempaa keskeisemmässä roolissa, kun keskustan kaupallista konseptia ja tapahtumayhteistyötä kehitetään vuonna 2013 pormestarin allekirjoittaman Kolmikantasopimuksen mukaisesti. Keskustahanke panee käytäntöön kaupunkistrategian päämääriä eheästä ja tiiviistä kaupunkirakenteesta ja elävästä keskustasta. Keskustahanke kehittää muun muassa Ratinan, Ranta Tampellan ja Eteläpuiston alueita, keskustakortteleita sekä Tammerkosken ranta alueita. Se myös koordinoi keskustan muutoshankkeita, kuten ratapiha alueen kehittämistä ja Tammelan täydennysrakentamista. Lisäksi se on mukana keskustan strategisen osayleiskaavan suunnittelussa. Kaupungin keskustaa elävöitetään kulttuuri ym. tapahtumilla yhdessä kaupungin tapahtumatoimiston kanssa. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 3

5 2. Keskustan kehittämisestä 2.1 TAUSTA Tampereen seudun rakennesuunnitelma 2030 määrittelee pitkällä aikajänteellä puitteet, joihin Tampereen keskustan kehittäminen tulee sovittaa. Rakennesuunnitelman mukaan vuonna 2030 Tampereen seudulla asuu asukasta eli noin asukasta nykyistä enemmän. Kaupungistuminen kiihtyy, ja kasvusta noin puolet sijoittuu Tampereelle. Väestönkasvun ja asumisen väljyyden kasvun seurauksena uusia asuntoja rakennetaan yli Peruspalveluja tarvitaan vastaavasti lisää. Elinkeinot uudistuvat, ja seudulle luodaan yli uutta työpaikkaa. Keskustan asukasmäärän ja asumisväljyyden kasvun arvioidaan vastaavan asukkaan asuntorakentamistarvetta. Työpaikkojen nettokasvua vastaava ja työpaikkojen poistumaa korvaava työpaikkamäärä on ennusteen mukaan yhteensä Keskustan kehittämisen näkökulmasta kasvuennusteet ovat lupaavia ja samalla haastavia. Tampereen keskustan väkiluku ja työpaikkamäärä ovat kahdenkymmenen viime vuoden aikana kasvaneet tasaiseen tahtiin. Sen sijaan vuoteen 2020 ulottuvan kaupungin väestösuunnitteen mukaan keskustan väkiluku pysyy vuoden 2009 tasossa, ellei uutta asuntorakentamista osoiteta. Väestönkasvu ja työpaikkojen määrän kasvu lisäävät liikkumista. Rakennesuunnitelmassa henkilöautoliikenteen suoritteet on arvioitu kasvavan kaupunkiseudulla 43 % vuodesta 2005 vuoteen Joukkoliikenteen osuus vuonna 2030 on kaikista seudun ajoneuvolla tehdyistä henkilömatkoista noin 20 %. Keskustaan suuntautuvien matkojen osalta vastaava osuus on selvästi korkeampi, noin 30 %. Liikenteen kasvu ja joukkoliikenteen kehittämistavoitteet ovat keskustan kehittämisen suuria haasteita. Keskustan nykyinen liikennejärjestelmä ei pysty välittämään vuodelle 2030 ennustettua liikennettä. Siksi joukkoliikenteen nykyistä 13 %:n kulkumuoto osuutta kaikista henkilömatkoista pitää kasvattaa. Rakennesuunnitelman yhteydessä tehdyn Kaupan vaikutusten arviointi selvityksen mukaan Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden kauppaan ja palveluihin kohdistuva ostovoima kasvaa parissakymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaiseksi. (Santasalo 2009) Ostovoiman kasvaessa syntyy tarve rakentaa lisää liiketilaa. Tilantarve kasvaa nimenomaan Tampereen keskustassa, johon kohdistuu ostovoimaa koko seudulta. Ydinkeskustan nykypäivälle luonteenomainen ruuhkautunut liikenne ja pysäköinnin valtaamat katutilat, jalankulkukatujen niukkuus ja pyöräilyverkon keskeneräisyys sekä liikekorttelien nykykäyttö eivät täytä niitä odotuksia, joita ydinkeskustalta viihtyisänä ja turvallisena oleskelu ja ostospaikkana toivotaan. Tilanne vaati korjausta myös siksi, että uusien hypermarkettien ja kauppakeskusten rakentaminen pääteiden varsille keskustan ulkopuolelle on haaste ydinkeskustan imulle ja kilpailukyvylle. Kaupunginvaltuuston 1995 hyväksymä Keskustan osayleiskaava on vanhentunut. Keskustan 2006 voimaan tullut liikenneosayleiskaava ei vastaa kaikilta osin uusia verkollisia kehittämisnäkemyksiä. Osayleiskaavojen vanhentuneisuuden lisäksi pulmana on liikenteen ja muun maankäytön yhteensovittamisen puute. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 4

6 Tampere virtaa kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuuston hyväksymä Tampere virtaa kaupunkistrategia 2020 ohjaa keskustan kehittämistä. Strategiassa on asetettu keskustan kehittämisen päämääräksi: Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta elävä. Keskustan kehittämistä ohjaavat myös päämäärät: Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto, Elinympäristöt ovat laadukkaita ja monipuolisia, Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki ja Tampere on korkeatasoinen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä. Tampereen kaupunkiseutu TASE 2025 kehittämisohjelma Ohjelmassa todetaan, että keskustojen liikenteellinen kehittäminen edistää näiden elinvoimaa ja houkuttelee palveluja. Tavoitteena on parantaa keskustojen viihtyisyyttä ja liikenteellistä houkuttelevuutta kehittämällä keskustojen kevyenliikenteen olosuhteita, joukkoliikenteen sujuvuutta ja pysäköintijärjestelyjä. Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavassa Tampereen keskusta on osoitettu kaupunkikehittämisen kohdealueeksi, jota koskee seuraava suositus: Tampereen keskustaa kehitetään vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus ja teollisuushistorialliset arvot. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennesuunnitelman Suunnitelmassa korostetaan, että koko kaupunkiseudulle on tärkeää Tampereen roolin vahvistaminen kaupunkiseudun kasvun veturina. Tampere kehittää keskustaa aktiivisesti elävänä monipuolisen asumisen, kaupan ja erityisesti erikoiskaupan keskittymänä, osaamis ja tietointensiivisten, työpaikkavaltaisten elinkeinojen kasvavana sijoittumispaikkana, kulttuurin ja tapahtumien keskuksena sekä seudun käyntikorttina. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Ilmastostrategian keskeinen tavoite on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 %:lla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämä edellyttää joukko ja kevyenliikenteen kehittämistä sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Sekä joukkoliikenteen että kevyenliikenteen matkamäärien kasvunosuuksien tavoitteeksi on asetettu 25 %. Liikenteen kasvihuonepäästöjen tulisi vähentyä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tampere Sinun kaupunkisi Keskustan kehittämisen idearyhmän ehdotukset ( ) keskittyvät Tammerkosken ympäristöön, johon työryhmä esittää runsaasti kulttuuritiloja ja toimintoja alueen elävöittämiseksi. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 5

7 Kaupungin keskustan kehittämisen organisointityöryhmän muistio Työryhmän tavoitteena on kehittää keskustasta elävä, viihtyisä, houkutteleva ja turvallinen. Ydinkeskustassa kävely on ensisijainen ja houkutteleva kulkutapa. Hämeenkatu varataan kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle. Keskustaan on helppo päästä kaikilla liikennemuodoilla. Keskustassa on pääkaupunkiseudun ohella Suomen monipuolisin ja paras kaupallisten palvelujen tarjonta. Keskustassa on monipuolinen kulttuuritarjonta. Tammerkosken rantoja kehitetään kaupungin käyntikorttina ja kaupunkilaisten elävänä olohuoneena. Tampereen arkkitehtuuriohjelma Ohjelmassa kuvaillaan elävä keskusta monimuotoisena, värikkäänä ja tapahtumarikkaana ympäristönä, jossa kulttuuri, työ, vapaa aika, palvelut ja asuminen kohtaavat. Asuminen varmistaa keskustan elinvoimaisuuden ja peruspalvelurakenteen säilymisen. Keskustan hyvä saavutettavuus erilaisilla liikennemuodoilla tukee työpaikkojen ja kaupallisten palveluiden kehittymistä. Hämeenkadun rinnakkaiskorttelit ympäröivine katuverkkoineen tarjoavat mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa keskustatoiminnan aktiivista verkostoa. Keskustan yrittäjien ja kiinteistöomistajien näkemykset Kesällä 2010 keskustan yrittäjille ja kiinteistönomistajille tehdyn kyselyn (Eija Tahvanainen, Storea, ) keskeiset sanomat olivat: Keskustan saavutettavuus kaikilla kulkuvälineillä on turvattava, pysäköinnin pitää olla toimivaa ja kohtuuhintaista, keskustassa on suosittava jalankulkua ja keskustan siisteyteen ja turvallisuuteen on panostettava. Lisäksi tapahtumille toivotaan pysyvää paikkaa, keskustaan toivotaan lisää toimivia ja kohtuuhintaisia liiketiloja ( m 2 ) ja kaupan ja palveluiden toivotaan keskittyvän nykyistä enemmän klustereittain. Hämeenkadun ja Keskustorin joukkoliikenteen järjestelyillä halutaan uusia keskustan viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Myös polkupyörille pitää järjestää omat pysäköintipaikkansa. Kaupunkilaisten näkemykset Samoilla linjoilla olivat myös kaupunkilaiset jo vuonna 1998 tehdyssä kyselyssä (Ari Ylönen Oy, Tampere 1998). Liikenteen haitoista (melusta, ilman epäpuhtauksista ja vaaroista) haluttiin eroon. Kaupunkilaiset halusivat vähentää keskustan autoliikennettä, parantaa kaupungilla liikkumisen turvallisuutta sekä lisätä autoliikenteeltä rauhoitettuja kävelyreittejä sekä pyöräteitä. Vanhat rakennukset haluttiin säilyttää. Tamperelaiset halusivat kehittää ydinkeskustaa asioimis ja ostospaikkana. Ydinkeskustan roolista asuinpaikkana, samoin kuin huvittelukeskuksena, mielipiteet jakaantuivat tasapuolisesti puolesta ja vastaan. Vuonna 2011 keskustan asukkaille suunnatussa Ydinkeskustan vetovoimaisuus kyselyssä (EVE) sekä v toteutetussa, koko kaupunkia koskeneessa Elinympäristön laatu kyselyssä (Tampereen PehmoGIS) nousi edelleen päällimmäisenä esiin keskustan autoliikenteen vähentäminen ja jalankulku sekä pyöräilyolosuhteiden parantaminen. Keskusta koetaan vieläkin paikoin turvattomaksi ja myös epäsiistiksi. Verrattuna vuoden 1998 kyselyyn, ydinkeskustaa toivottiin kehitettävän erityisesti myös vapaa ajanvietto ja asuinpaikkana lisäämällä keskustan elävyyttä ja viihtyisyyttä. Keskustaan toivottiin mm. lisää kahviloita ja julkista, eikaupallista oleskelutilaa, tapahtumia eri ikäisille ympäri vuoden sekä ympäristön kaikenlaista vihreyttämistä. Useat toivoivat Hämeenkadun rauhoittamista joko kokonaan tai osittain henkilöautoliikenteeltä ja tilan lisäämistä jalankulkijoille sekä omia reittejä pyöräilijöille. Osa toivoi myös bussiliikenteen vähentämistä joko siirtämällä busseja kulkemaan muita reittejä tai niiden korvaamista ratikalla. Kävelykatuja toivotaan lisää kosken molemmin puolin. Tärkeinä, mutta myös kehittämistä kaipaavina paikkoina pidettiin Hämeenpuistoa ja toreja, joihin kaikkiin toivottiin lisää elävyyttä ja tapahtumia sekä ympäristön parantamista. Keskustan ylpeyden aiheina ja ympäristöltään hyvinä pidetään erityisesti Tammerkosken kansallismaisemaa, puistoja, keskustoria ja Finlaysonin aluetta. Ylpeyden aiheina nousivat esiin myös vanhat rakennukset ja punatiilitehtaat sekä tapahtumat, erityisesti kukkaisviikot ja joulutori. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 6

8 3. Keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämisen lähtökohtina ovat Tampereen kaupunkistrategian päämäärät ja keskustan lukuisat kehittämishankkeet, joista suurin osa on jo pitkään ollut, suunnitteilla tai jopa rakenteilla. Keskustan kehittämisohjelman tarkoituksena on luoda keskustalle maankäytön ja liikenteen kokonaisratkaisu, joka nivoo kaupunkistrategian päämäärät ja kehittämishankkeet yhteen ja selkeyttää keskustahankkeiden merkitystä keskustan kehittämisen kannalta. Tavoitteena on saada ohjausväline keskustan pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kehittämistyölle ja päätöksenteolle, kun keskustaa kehitetään viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi. Ohjelma rakentuu oheisen kaavion mukaan seuraavasti: Keskustavisio perustuu kaupungin strategisiin päämääriin. Visio on tulevaisuuden kuvaus, jota kohti keskustaa halutaan kehittää. Keskustavisiosta johdetut kehittämistavoitteet ohjaavat keskustan kehittämiskonseptin laadintaa. Keskustan kehittämiskonsepti määrittelee keskustan maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen kehittämisteemat ja linjaukset. Konseptin linjaukset täsmennetään erillisissä maankäyttö, viher ja liikennekonsepteissa. Keskustan ja ydinkeskustan kehittämisen kulmakivet ovat niitä keskeisiä ja kauaskantoisia kehittämishankkeita tai hankeryhmiä, joilla toteutetaan keskustakonseptin teemoja ja linjauksia. Ydinkeskustan kehittämishankkeet ja hankeryhmät käsitellään erikseen, koska niiden fyysinen mittakaavaero edellyttää yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Keskustan hankeyhdistelmä konkretisoi tämän hetken keskustan kehittämisen tilannetta ja hankekokonaisuutta, jolla keskustavisio voidaan saavuttaa. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 7

9 3.1 KESKUSTAVISIO Viiden tähden keskusta Keskusta tarvitsee oman visionsa. Viiden ominaistekijän kaupunkimaisuuden, laadukkuuden, monipuolisuuden, vetovoimaisuuden ja omaleimaisuuden avulla kerrotaan, miltä keskustan halutaan näyttävän ja tuntuvan tulevaisuudessa. Visio pohjautuu Tampereen kaupunkistrategian päämääriin. Keskusta on Kaupunki Tampereen ytimessä työ, kulttuuri, palvelut ja asuminen kohtaavat. Kaupunkiympäristö on tiivis ja ehjä koko kannaksella Näsijärven rannasta Pyhäjärven rantaan. Liikennejärjestelyt sulautuvat kaupunkirakenteeseen, ja julkinen liikenne tehostuu. Keskustan kaupunginosilla on omat luonteenpiirteensä. Ruutukaavakeskusta on jämäkkää jugendia ja punatiilistä rakennusperintöä, johon uudisrakennukset sovitetaan näitä kunnioittaen. Tammela ja Amuri kirkastavat ilmeensä täydennysrakentamisella. Uudet asuinalueet elävät urbaanisti yksilöllisinä kokonaisuuksinaan järvien rannoilla. Keskustaympäristö henkii laatua Jalankulkija on keskustassa pääosassa. Liikkuminen käy turvallisesti ja esteettömästi. Keskustassa eletään arkea ja juhlaa vehreyden keskellä. Keskustori on seremonia aukio, ja jalankulkukaduilla soljuu arkinen elämä. Vehmaat puistot tarjoavat lepohetken kaupungin kuhinan keskellä. Keskustan uudistetussa ilmeessä on säilytetty Tampereelle ominainen identiteetti: teollisuuskaupungin rosoisuus. Laatu ulottuu yksityiskohtiin olematta kylmää tai pönäkkää. Keskusta koetaan kotoisaksi paikaksi, jolla on vahva elämys ja oleskeluarvo. Keskusta palvelee monipuolisesti Keskusta on monipuolinen asiointi ja ostoskeskus, tavarat ja palvelut löytävät etsijänsä. Myös lukuisat kulttuuririennot ja tapahtumat houkuttelevat väkeä. Hämeenkadun varren kortteleiden katutason ja sisäpihojen uudistunut käyttö tuo keskustaan uutta luovaa virkeyttä myös talvisin. Tammerkosken maisemareiteillä ja puistoissa viihdytään vapaa ajalla. Keskustaan pääsee helposti julkisilla välineillä, kahdella pyörällä tai omalla autollakin, jolle löytyy helposti pysäköintipaikka. Keskusta on veturi Tampereen keskusta on Manner Suomen suosituin ja menestyvin kaupallinen keskus, jonka noste heijastuu koko Pirkanmaalle. Keskustan vetovoima ja kilpailukyky vahvistuvat hyvän saavutettavuuden ja monipuolisen tarjonnan ansiosta. Uusittu Hämeenkatu mielletään kokonaisuutena, ja se on shoppailukaupungin sykkivä suoni. Lisäksi keskusta on elinkeinoelämän arvostama sijaintipaikka ja suosittu asuinpaikka. Keskustalla on Imago Keskusta on kaupungin kasvot. Keskustan silhuetti saa uudeksi maamerkikseen, Näsinneulan ja punatiilisten savupiippujen rinnalle, Keskusareenan särmikkäät huiput. Tammerkoski ja sen ainutlaatuinen tehdasperintö ovat keskeinen osa suomalaista kansallismaisemaa. Juhla aukioksi muuttunut Keskustori on samoin Tampereen käyntikortti. Hämeenkatu on houkutteleva urbaani liikekatu. Sen kumppanina Hämeenpuisto on maan pisin teemapuisto. Keskusta vetää puoleensa luovia persoonia, uusien asukkaiden on sinne helppo juurtua, eivätkä kanta asukkaat vaihtaisi sitä pois. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 8

10 Keskustan kehittämistavoitteiden tarkoituksena on linjata keskustan kehittämistyö siten, että keskustavisio saavutetaan. Kehittämistavoitteet ohjaavat keskustan kehittämiskonseptin laadintaa. Keskustassa edistetään kestävää liikkumista Seudullista ja pitkänmatkan autoliikennettä ohjataan keskustan ohitse. Keskustaan pääsee sujuvasti kaikilla kulkumuodoilla. Joukkoliikenne on laadukasta ja vetovoimaista. Ydinkeskustassa kävely on ensisijainen ja houkutteleva liikkumismuoto. Keskustan liikenneverkko on helppo hahmottaa. Keskustan virkistysmahdollisuuksia parannetaan Keskustan vihreää imagoa vahvistetaan luomalla uusia virkistysreittejä ja parantamalla nykyisiä puistoja. Tiiviin rakennetun keskustan läpi ja rantoja pitkin kulkevilla virkistysreiteillä kaupunkiluonto, teollinen historia ja keskustan aktiiviset solmukohdat nivotaan yhteen. Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana vahvistetaan Keskustan kaupunkitiloista tehdään eläviä Keskustan kaupunkikuvan korkeasta laatutasosta huolehditaan Kasvavan väestön asuntotarpeeseen vastataan eheyttämällä nykyisiä asuinalueita ja ottamalla uusia alueita käyttöön niin, että ydinkeskustan läheisyyteen syntyy houkutteleva asuinmiljöö, monipuolinen asuntotarjonta ja luovaa arkkitehtuuria. Keskustaan luodaan paikkojen verkosto. Kaupunkitiloista tehdään laadukkaita ja elämyksellisiä ja myös talvioloihin sopivia urbaanin elämän kohtaamispaikkoja. Tapahtumatoimintaa edistetään keskustan elävyyden vahvistamiseksi. Rakennusperinnön vaaliminen on kaikkien yhteinen etu. Korkealaatuisesti toteutettu arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö ovat kaupungin menestystekijöitä ja sen imagon luoja. Kiinteistönomistajien ja yritysten odotetaan antavan tähän oman panoksensa. Keskustan roolia työpaikkojen keskittymänä kasvatetaan Työpaikkojen määrän kasvuun varaudutaan osoittamalla elinkeinoelämälle uusia toimipaikkoja ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen. Erityistä huomiota kiinnitetään asemaseudun kehittämiseen, jotta ratapihan estevaikutusta kaupunginosien välillä saadaan vähennettyä. Keskustan palvelujen saatavuuteen ja monipuolisuuteen panostetaan Vanhaa keskustaa ja Kyttälää kehitetään tasapainoisesti. Korttelien palvelujen hyötykäyttöä edistetään. Kauppa ja kulttuuripalvelujen kasvumahdollisuuksiin varaudutaan. Muualla keskustassa pyritään vahvistamaan elinkeinojen ja palvelujen toimintaedellytyksiä. Keskustan kehittämistä varten luodaan sopivia yhteistyö ja vuorovaikutusmenetelmiä Keskustan viihtyisyys ja elinvoimaisuus on kaupunkilaisten ja elinkeinoelämän yhteinen etu. Keskustan kehittäminen vaatii pitkäjänteistä, jatkuvaa yhteistyötä. Tätä varten luodaan kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kaupungin välinen kolmikantayhteistyö. Kaupunkilaisten näkemyksiä kerätään sekä kehittämisohjelmasta keskustan strategisen osayleiskaavatyön yhteydessä että ohjelmasta toteuttavista kehittämishankkeista. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 9

11 Keskustan kehittämiskonsepti määrittelee keskustan kehittämistavoitteiden mukaisesti keskustan maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen kehittämisen teemoja ja linjauksia, joilla keskustavisio saavutetaan. Konseptin keskeiset kehittämishankkeet käsitellään yksityiskohtaisesti kappaleissa 3.4 Keskustan kehittämisen kulmakivet ja 3.5 Ydinkeskustan kehittämisen kulmakivet. Aluerajaus Keskustaan luetaan Amurin, Tammelan, Näsijärven ja Pyhäjärven väliset alueet. Ydinkeskusta puolestaan määritellään Satakunnankadun, Rautatienkadun, Tampereen valtatien ja Hämeenpuiston rajaamaan alueeseen. Rajausten taustalla ovat alueiden erityispiirteet, kuten kaupunkirakenteen rakeisuus ja tiiveys, palvelujen ja elinkeinojen keskittymät sekä kehittämishankkeiden sijainnit. Keskustan kehittämispotentiaali Keskustan kehittämisen lähtötilanne on suotuisa: Taloustutkimuksen vuonna 2011 ja 2012 tekemien kyselyjen mukaan Tampere on Suomen halutuin asuinpaikka, sillä on hyvä imagoa yritysten piirissä, ja se on suosittu matkailukohteena. Väestön, työpaikkojen ja ostovoiman kasvu edellyttää keskustan kehittämisen jatkamista. Keskustan sijainti kapealla kannaksella tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää järveltä järvelle ulottuvan urbaanin keskustan, jossa kaupunkielämän keskeiset aktiviteetit asuminen, työpaikat, palvelut, kulttuuri, matkailu ja vapaaajantoiminnot sijoittuvat vain runsaan kilometrin säteelle keskustan sydämessä sijaitsevasta Keskustorista. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman väestö ja työpaikkakasvuennusteisiin ei voida vastata yksinomaan täydennysrakentamisella. Kun keskustan elinvoimaa ja vetovoimaa halutaan vahvistaa ja kun täydennysrakentamisen mahdollisuudet ovat rajalliset, on tarpeen hyödyntää keskustan laajentumismahdollisuuksia. Näistä merkittävimmät ovat Pyhäjärven ja valtatien 12 pirstomat Näsijärven rannat sekä keskustaa halkova takapihamainen ratapiha ja sen reunaalueet. Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden kauppaan ja palveluihin kohdistuva ostovoima kasvaa parissakymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaiseksi. Kulutuksen rakenteen kehitys muuttaa ostovoiman suuntautumista erikoiskaupan ja palveluiden suuntaan (Santasalo, 2009). Ostovoiman kasvu ja kulutuksen rakenteen muutos edistää keskustan palveluiden kehittämistä. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 10

12 Viiden tähden keskustan kehittämiskonsepti Teemat ja linjaukset Järvenrantakaupunki Keskustaan liittyvät Näsijärven ja Pyhäjärven ranta alueet muodostavat luontevan jatkeen nykyiselle kaupunkirakenteelle. Alueille sijoitetaan valtaosa väestökasvun edellyttämästä asuntotuotannosta. Asuminen veden äärellä nostaa keskustan vetovoimaa asuinpaikkana ja Tampereen profiilia järvenrantakaupunkina. Keskustan tiivistäminen Keskustan täydennysrakentaminen toteutuu pistemäisesti. Tammelassa ja Amurissa pyritään kokonaisvaltaiseen kaupunginosauudistukseen. Täydennysrakentamista ohjaamalla tiivistetään kaupunkirakennetta hallitusti, eheytetään kaupunkikuvaa ja parannetaan julkisten tilojen viihtyisyyttä. Alueiden asukasmäärän kasvu tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tampereen valtimo Radanvarren ympäristöstä muodostetaan keskustan merkittävin uusi työpaikkakeskittymä. Eheyttämällä kaupunkirakennetta luodaan asemaseudusta Tampereen portti, ja keskustan itäja länsiosa saadaan nykyistä paremmin kytkettyä toisiinsa. Asemakeskuksen merkitys toiminnallisena ja ihmisvirtojen solmukohtana korostuu entistä enemmän. Kampuskaupunki Tullin alue liitetään liikenteellisesti ja sitä kehitetään toiminnallisesti osaksi ydinkeskustaan. Kevyenliikenteen yhteyksiä ympäröivään kaupunkirakenteeseen parannetaan, katuverkkoa uudistetaan ja maanalaista pysäköintiä kehitetään. Alueen toiminnallista monipuolistamista tutkitaan. Vetovoimainen ja elävä ydinkeskusta Ydinkeskustasta muodostetaan viihtyisä ja houkutteleva jalankulkupainotteinen alue, joka tukee kaupan ja palveluiden kehittymistä. Kortteleiden kehittämispotentiaali tarjoaa siihen hyvän pohjan. Liikekeskusta laajennetaan Ratinaan ja radan varteen. Keskustan vihreä identiteetti Viherverkkoa kaupungin identiteettitekijänä vahvistetaan. Keskustasta luodaan viihtyisä rantapromenadikaupunki. Jalankulun laatureitit luodaan järveltä järvelle, kaupungista metsään ja harjuihin sekä keskustan halki puistokatuja pitkin. Liikenne kaupunkielämän ehdoilla Liikenne kaupunkielämän ehdoilla on kantava teema. Se painottaa keskustaa kaupan, palvelun, kulttuurin ja asumisen alueena. Keskustan ohittava liikenne sijoittuu sujuvasti Rantaväylälle ja Ratapihankadulle, joilta on yhteys ydinkeskustaa kiertävälle katukehälle. Hämeenkatu toimii jalankulun ja joukkoliikenteen laatukäytävänä. Ydinkeskusta kehitetään kävelypainotteiseksi alueeksi. Viiden tähden keskustan kehittämiskonseptin linjaukset täsmennetään jäljempänä erillisissä maankäyttö, viher ja liikennekonsepteissa. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 11

13 Maankäyttökonsepti Näsijärven ja Pyhäjärven rannat Kokonaan tai pääosin asumiseen soveltuvia uusia kohteita ovat Ranta Tampella Näsijärven rannalla ja Eteläpuisto lähialueineen Pyhäjärven rannalla. Eteläpuistolle on useita maankäyttövaihtoehtoja. Ratinan etelärannan asuntoalue on lähes valmiiksi rakennettu. Hatanpään jätevedenpuhdistamon alue on tulevaisuuden kehittämiskohde. Ranta Tampella täydentää Lapinniemen ja Naistenlahden rantarakentamisen ketjua Näsijärvellä. Kannaksen eteläpuolella Pyhäjärvellä Viinikanlahtea ympäröivät Eteläpuisto, Ratina ja Hatanpää viimeistelevät järvenrantakaupungin luonteen. Mustalahden satamasta, Onkiniemen luovien alojen keskuksesta ja taidemuseoista sekä Särkänniemen huvipuistosta kehitetään kulttuurin ja vapaa ajanvieton keskittymä. Rantaväylän toteutuessa alueet liittyvät luontevasti keskustaan ja Ranta Tampellaan. Tammela ja Amuri Pyynikin tori Tammelaa ja Amuria leimaa lähiömäisen väljä ja jäsentymätön kaupunkikuva sekä toiminnallinen yksipuolisuus ja 1970 luvuilla rakennetut alueet ovat tulleet peruskorjausikään. Täydentämisrakentamisen tarkoituksena on eheyttää kaupunkitila ja parantaa palvelujen ja liiketilojen toimintaedellytyksiä. Tammelan ja Pyynikin torit kunnostetaan viihtyisiksi ja niiden toiminallisuutta kehitetään. Radanvarsi Pääosin työpaikka ja keskustapalvelujen rakentamiseen tarkoitettuja kehittämiskohteita ovat Ratapihankadun ympäristö, Keskusareena ja Tampereen kansi sekä asemakeskus. Tavoitteena on eheyttää radanvarren kaupunkirakennetta ja kaupunkikuvaa sekä lisätä kevyenliikenteen yhteyksiä keskustan itä ja länsiosien välillä. Rautatieaseman rooli seudullisena ja valtakunnallisena eri liikennemuotojen keskusasemana tulee merkittävästi korostumaan. Asemaseudusta on siksi tärkeää tehdä Tampereelle käyntikortti. Tulli Yliopisto, teknologia, kulttuuri ja kongressikeskukset toimivat jatkossakin Tullin kehittämisen vetureina. Alueen tiivisti rakennettu kaupunkiympäristö ja puistomainen kampusalue antavat sille vahvan identiteetin. Keskeinen kehittämistavoite on alueen kevyenliikenteen yhteyksien parantaminen Tammelan, ydinkeskustan ja Kalevan suuntaan. Lisäksi kehitetään alueen katuverkkoa ja pysäköintiä sekä tutkitaan mahdollisuus lisätä alueella asumista. Ydinkeskusta Ydinkeskustaa ostospaikkana kehitetään tasapainoisesti. Sen palvelu ja kaupallista tarjontaa voidaan lisätä tehostamalla keskeisten liikekorttelien käyttöä ja hyödyntämällä alueen kehittämispotentiaalia. Ydinkeskustan liikekeskusta laajennetaan Kyttälästä Ratinaan ja Sorin alueen suuntaan. Viherkonsepti Virkistysalueiden ja julkisten tilojen merkitys kaupunkilaisten viihtyisyyden ja vapaa ajanvieton, matkailun edistämisen ja ylipäätään kaupungin imagon luojana kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Veden läsnäolo kaupunkikuvassa kuuluu keskustan vahvuuksiin. Kosken ja järvien rannat avataan kaupunkilaisille ja vieraille johtamalla kävelyreitti järveltä järvelle ja uusien alueiden lomaan rantoja pitkin. Ruutukaavakeskustan puistomainen luonne vahvistetaan puistokatuja kehittämällä. Vihreä reitistö liittää kaupunkiluonnon, teollisen historiaa ja uudet modernit virkistysrannat sekä toiminnalliset solmukohdat yhteen. Liikennekonsepti Keskustan liikenneverkon rungon muodostavat joukkoliikenteen laatukäytävät, uusi Rantaväylä, Näsinkallion eritasoliittymä, Ratapihankatu ja ydinkeskustaa kiertävä katukehä. Ydinkeskustassa pysäköinti keskitetään maanalaiseen pysäköintiverkkoon. Kävelypainotusta vahvistetaan ydinkeskustassa luomalla hidaskatualueita ja laajentamalla kävelykatuja. Hämeenkatu pääjalankulkukatuna muodostaa tulevaisuudessa kaupunkiraitiotien pääakselin. Näillä ratkaisuilla saadaan tuettua Näsijärven ranta alueiden ja elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä sekä turvallista ja sujuvaa ihmisten arkea. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 12

14 Rantaväylä, Näsinkallion eritasoliittymä ja Ratapihankatu TASE 2025 liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaan pitkänmatkan liikenne ja seudullinen liikenne ohjataan Tampereen keskustan ohi Kehätien ja Rantaväylän kautta. Rantaväylä on uusi ohitustie. Se korvaa Paasikiven Kekkosentien, jonka toimivuus ja välityskyky ovat tulevaisuudessa riittämättömiä. Tien kapasiteetin merkittävään nostamiseen ei juuri ole edellytyksiä ilman eritasoliittymäratkaisuja. Rantaväylä tunneleineen ja eritasoliittymineen tarjoaa sujuvan reitin seudulliselle liikenteelle jonka lähtö ja määränpääpaikat ovat keskustan ulkopuolella. Tämä keskustan ohittava liikenne kasvaa liikenne ennusteiden mukaan voimakkaimmin. Kehätien ja Rantaväylän kautta ohjattu seudullinen liikenne tukee seuturakenteen kehittymistä mikä on koko seudun elinvoiman kannalta tärkeä tavoite. Rantaväylä keventää keskustan liikennepainetta huomattavasti. Sen kautta ohjautuu iltahuipputuntina nykyisen 35 % sijaan vuonna 2030 noin 60 % Tammerkosken ylittävästä ajoneuvoliikenteestä. Rantaväylä on merkittävin hanke keskustan liikenneverkon toimivuuden ja maankäytön kehittämisen kannalta. Ohitustienä Rantaväylä ei palvele keskustaa parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustan länsiosan saavutettavuuden ja sen maankäytön kehittämisen tueksi tarvitaan Näsinkallion kohdalla maanalainen eritasoliittymä. Liittymästä on suora yhteys keskustan kehälle ja ydinkeskustan maanalaiseen pysäköintiverkkoon. Ratapihankatu on keskustan tärkeä uusi itäinen pääväylä Viinikankadun ja Naistenlahden eritasoliittymän välillä. Ratapihankatu toimii Rantaväylän parina ja tukee keskustakehän toimivuutta erityisesti keventämällä Rautatienkadun kuormitusta. Ratapihankadulta on sujuva yhteys Hämpin parkkiin. Viinikan risteys, joka säätelee keskustaan tulevan ja keskustasta purkautuvan liikenteen, vaikuttaa huomattavasti keskustan liikenteen sujuvuuteen. Ruuhkautumisen estämiseksi tarvitaan toimenpiteitä liikenteen sujuvoittamiseksi. Liikenneverkkoratkaisut tukevat keskustan kehittämistä luomalla edellytyksiä Näsijärven ranta alueen kehittämiseen järvenrantakaupungiksi, tukemalla radan ympäristön kaupunkimaista kehittämistä, vähentämällä keskustan läpikulkevaa henkilöautoliikennettä, parantamalla keskustakehän toimivuutta sekä keskustan länsiosien ja Särkänniemen saavutettavuutta, vähentämällä ympäristökuormitusta ja liikenteen aiheuttamia haittoja kaupunkirakenteeseen ja mahdollistamalla yhteyden ydinkeskustaa palvelevaan maanalaiseen pysäköintiverkkoon. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 13

15 Keskustakehä, Hämeenkatu ja joukkoliikenne Keskustan ajoneuvoliikenteen rungon muodostavat Tampereen keskustaan johtavat säteittäiset päätiet ja keskustakehä ja sitä täydentävä Ratapihankatu. Ydinkeskustaa kiertävän katukehän muodostavat Hämeenpuisto, Satakunnankatu, Rautatienkatu, Vuolteenkatu ja Tampereen valtatie. Tampereen valtatie välittää keskustan sisäisen liikenteen lisäksi myös seudullista liikennettä. Kehä liitetään Näsinkallion eritasoliittymän välityksellä Rantaväylään ja Erkkilänkadun kautta Ratapihankatuun, jolta on yhteys Rantaväylään. Keskustakehältä etelään suuntautuva liikenne ohjataan Vuolteenkadun, Kalevantien ja Kanslerinrinteen kautta Ratapihankadulle. Kehän kautta ohjataan liikenne ydinkeskustaa palvelevaan pysäköintilaitosten verkostoon. Keskustan katukehä mahdollistaa ydinkeskustan kehittämisen jalankulkupainotteiseksi alueeksi. Katukehän toimivuus varmistetaan kehän kulmapisteissä sijaitsevien risteysten ja kehälle liittyvien katujen risteyskohtien riittävällä kaistatarjonnalla ja liikennevalojen optimoinnilla. Hämeenkatu Tampereen pääliikekatuna ja tärkeimpänä jalankulkuakselina muutetaan vaiheittain jalankulku ja joukkoliikenteen kaduksi. Muutos ei merkittävästi vaikuta henkilöautoliikenteen sujuvuuteen keskustan katuverkossa. Muutoksella sen sijaan parannetaan huomattavasti joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kaupunkiraitiotie muodostaa tulevaisuudessa bussiliikenteen kanssa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen rungon. Raitiotien merkitys kaupungin alueellisen ja keskustan kehittämiselle on erittäin suuri. Ensimmäinen raitiolinja rakennetaan Hervannasta keskustaan ja sieltä edelleen Lentäväniemeen. Ydinkeskustassa ensisijaisia reittivaihtoehtoja tai mahdollisesti toisiaan täydentäviä reittejä ovat: 1) Reitti Pirkankatu tai Hämeenpuisto Hämeenkatu Itsenäisyydenkatu on ydinkeskustan kannalta luontevin ratkaisu raitioliikenteen pääreitiksi. Reitin varrelle ja sen vaikutuspiirin keskittyvät kaupalliset palvelut, työpaikat ja asuinalueet. Raitiotie vähentää bussien määrää Hämeenkadulla merkittävästi. 2) Kalevantie Hatanpään valtatie Hämeenkadun (länteen) on toinen reitti, joka liittää Tampereen kannen/areenan, asemakeskuksen, ydinkeskustan länsiosan kaupallista tarjontaa, yliopiston ja Tampere talon raitiotien palvelujen piiriin. Keskustakehä, Hämeenkatu ja joukkoliikenne tukevat keskustan kehittämistä varmistamalla keskustan saavutettavuutta kaikilla kulkumuodoilla, parantamalla joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja kasvattamalla sen käyttöastetta, parantamalla liikenneturvallisuutta ja luomalla edellytyksiä ydinkeskustan viihtyisän ja kävelypainotteisen katuympäristön ja keskustakorttelien kehittämiselle. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 14

16 Asuntorakentamistarve ja työpaikkavaranto Rakennesuunnitelman 2030 mukaan keskustassa tulee varautua asukkaan asuntorakentamistarpeeseen. Uusien alueiden ja täydennysrakentamisen arvioitu asukasmäärä (ks. alla oleva taulukko) asettuu rakennesuunnitelman ennusteessa minimissään ja maksimissaan asukkaaseen. Kun asumisväljyyden kasvu kattaa puolet asuntorakentamistarpeesta, on keskustan väestön nettokasvu asukasta. Nettokasvun keskiarvo vastaa likimain vuosien keskustan väestömäärän poikkeuksellisen voimakasta kasvua. Väestömäärä nousi :sta :aan eli asukkaalla ja palautti keskustan väestöluvun 1980 luvun tasolle. Hanke Väestönmäärä maksimi osuus minimi osuus Ranta Tampella % % Eteläpuisto % % Kansi&Areena % % Ratapihankatu % 90 1 % Tammella, Amuri % % Ratina eteläranta % % yhteensä % % huom. Ratinan eteläranta on toteutunut Yksittäisten hankkeiden osalta on huomioon otettava, että Ranta Tampella on suurin yksittäinen uudisrakentamishanke, joka kattaa % keskustan asuntorakentamistarpeesta. Asemakaavan toteutuessaan ja VT 12 siirtyessä tunneliin tulee puolet alueen rakennusoikeudesta ( kem 2 ) kaupungin omistukseen. Eteläpuiston ja sen lähialueiden osuus on %. Hanke on merkittävä, koska alue on kaupungin omistuksessa. Tammelan ja Amurin osuus on %. Alueiden kiinteistöt ovat lähes kokonaan yksityisessä omistuksessa, minkä vuoksi täydennysrakentamisen volyymi voi vaihdella voimakkaasti. Rakennesuunnitelman mukaan asuntorakentamisen määrästä tulisi toteutua 40 % vuoden 2020 mennessä ja loput eli 60 % vuosina Uusien hankkeiden toteutus asettuu käytännössä tämän vuosikymmenen toiselle puolelle ja pääosa vuosille Rakennesuunnitelman mukaan keskustalle tavoitellaan uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Määrä sisältää poistuvia työpaikkoja korvaavat työpaikat. Työpaikkojen nettokasvu on noin 23 % kokonaismäärästä eli kpl. Nettokasvu vastaa likimain keskustan työpaikkamäärän lisäystä vuosina , jolloin työpaikkamäärä kasvoi :sta :aan eli kpl. Uusien hankkeiden asemakaavojen mukainen työpaikkavaranto (ks. alla oleva taulukko) on työpaikkaa. Varanto vastaa hyvin rakennesuunnitelman kasvutavoitetta. Hanke Työpaikkavaranto maksimi osuus minimi osuus Ranta Tampella % % Eteläpuisto % % Kansi&Areena % % Ratapihankatu % % Ratina % % yhteensä % % huom. Ratina sisältää kauppakeskuksen ja toimistotalo Uudet alueet ja täydennysrakentaminen tukevat keskustan kehittämistä eheyttämällä ja tiivistämällä kaupunkirakennetta, edistämällä keskustan vetovoimaa asuin, työ ja elinkeinotoiminnan paikkana ja parantamalla rakennettujen alueiden kaupunkikuvaa ja asuinympäristöä. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 15

17 Virkistysverkko Keskustan virkistysverkkoa kehitetään siten, että vihreys säilyy edelleen keskusta asukkaiden lähettyvillä. Viherpalveluiden tulisi olla monipuolisia ja vastata kaikenikäisten tarpeisiin. Täydennysrakentamisen yhteydessä turvataan, että viheralueita on riittävästi ja niissä on mahdollisuuksia leikkiin, liikuntaan ja oleskeluun. Koskenvarren puistot ja promenadit ovat osa kansallismaisemaa ja keskustan olohuone, johon on keskittynyt runsaasti ravintoloita, hotelleja, julkisia rakennuksia ja kulttuuritiloja. Puistojen historiallisia arvoja vaalitaan. Kosken varren maisemareittejä täydennetään Vapriikista Työnpuistoon sekä pitkällä tähtäyksellä Kirjastonpuistosta Kehräsaarelle. Rantapromenadia Ratinan suvannon itä ja eteläreunalla parannetaan. Ratinanniemen puistosta ja stadionista kehitetään tapahtumien näyttämö. Ratinan suvannon pohjoisranta varataan matkalaivaliikenteelle ja sen etelärannalle sijoitetaan ravintolalaivoja. Nalkalanranta toimii vierasvenesatamana. Laukontorin paviljonki uuden sillan kupeessa palvelee satamatoimintoja ja toimii rantaravintolana. Keskustan puistot ja puistokadut luovat kaupunkirakenteen vihreän rihmaston ja viihtyisän kävely ympäristön. Vanhat puistot ovat tärkeitä toiminnallisia solmukohtia ja yhdessä puistokatujen kanssa myös keskeinen osa kaupunkikuvaa. Katujen puuistutuksia lisätään ottaen huomioon kivikaupungin alkuperäinen luonne. Erityinen kehittämiskohde on Hämeenpuiston monumentaalinen puistoakseli. Puiston aktivoimiseksi ehdotetaan sen jalankulkuakselin jatkamista Tampereen valtatien alitse Pyhäjärven rannalle asti. Hämeenpuiston elävöittäminen edellyttää, että puisto saa uudenlaista sisältöä, paikan historiallista arvoa unohtamatta. Vaihtoehtona voisi olla Taide esplanadi. Järvet ja rantapuistot ovat kaupungin vahvuus. Rantojen vetovoimaisuutta hyödynnetään tarjoamalla monipuolisia virkistysmahdollisuuksia. Ranta Tampellaan, Mustalahteen, ja Särkänniemeen luodaan viihtyisiä rantapromenadeja. Eteläpuiston ja Nalkalan rannoista kehitetään elävä ja monikäyttöinen virkistyspaikka. Viinikan risteyksen parantamisen yhteydessä parannetaan Viinikanojan varrella oleva viheryhteys Pyhäjärveltä Iidesjärvelle. Harjut ja lähimetsät ovat olennainen osa Tampereen kaupunkimaisemaa. Keskustasta on lyhyt matka Pyynikin, Kaupin ja Kalevanharjun metsiin. Metsät ovat läsnä myös kaupunkikuvassa, ja harjut näyttäytyvät monen keskustakadun päätteenä. Metsän läheisyys on voimavara, jota vahvistetaan parantamalla reittejä keskustasta harjuille ja metsään. Tampereen keskusta asumisen erityispiirteinä on mahdollisuus talven ja talviliikunnan monipuolisiin kokemuksiin. Kaupin ja Pyynikin ladut ovat lähellä ja keskustassa on useita luistinratoja ja jääliukumäkiä lapsille. Talvirientoja ja talvisia elämyksiä kehitetään edelleen. Keskustan virkistysverkko tukee keskustan kehittämistä vahvistamalla Tampereen profiilia puistojen kaupunkina, viihtyisänä ja elämyksellisenä oleskelupaikkana, tarjoamalla kaupunkilaisille ja matkailijoille uusia elämyksellisiä kulkureittejä ja palveluja historiallisessa ja luonnonympäristössä ja parantamalla Hämeenpuiston houkuttelevuutta myös liikekeskustassa asioiville. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 16

18 Maanalainen pysäköinti ja huoltoverkko Ydinkeskustan nykyiset pysäköintilaitokset sijaitsevat keskustakehän varrella tai sen läheisyydessä. Ydinkeskustan pysäköinti on tarkoitus keskittää helposti saavutettaviin maanalaisiin laitoksiin, joilla voidaan korvata osa nykyisistä laitoksista ja vähentää kadunvarsipysäköintiä. Maanalaisella pysäköintiverkostolla ei ole tarkoitus lisätä nykyistä pysäköintitarjontaa muuten kuin uusien maankäyttöhankkeiden osalta. Maanalaisen pysäköintiverkon ensimmäinen laitos on Kyttälässä Hämeenkadun alla sijaitseva Hämpin parkki. Se otettiin käyttöön joulukuussa Hämpin parkissa on 970 autopaikkaa. Hämpin parkin jatkoksi esitetään Kunkun parkkia ja Frenckellin P laitoksen laajennusta. Laitokset muodostavat pysäköintiverkon rungon. Pitkän tähtäyksen laajennussuuntia ovat Vanhan Keskustan pohjoisosassa Kunkun parkin laajennus ja Hämeenpuiston parkki, molemmat Näsinkallion maanalaiseen eritasoliittymään kytkettyinä. Näsinkallion eritasoliittymän suora yhteys pysäköintiverkkoon vähentää huomattavasti keskustakehän liikennekuormitusta. Hämeenpuiston parkki palvelisi muun muassa Särkänniemeä. Vanhan Keskustan eteläosassa on varauduttu laajentamaan pysäköintiverkkoa Kirkonkadun suuntaan. Laitos palvelisi Laukontoria ja Takon kiinteistöä, jos sen käyttö muuttuisi tulevaisuudessa. Kyttälässä varaudutaan laajentamaan Hämpin parkkia Rautatienkadun alle. Laitosten sijainnit ja laajuus tarkentuvat kun hankkeet tulevat ajankohtaiseksi. Pysäköintiverkon piirissä olevien liikekiinteistöjen ja korttelien huolto on mahdollista sijoittaa pysäköintiverkon alla kulkevaan huoltoverkkoon. Maanalaisesta huollosta päätetään viimeistään pysäköintiverkon toteutusvaiheessa. Keskustahakuinen liikenne ohjataan lyhyintä ja sujuvinta reittiä pysäköinti ja huoltoverkkoon Näsinkallion maanalaisesta eritasoliittymästä, Hämeenpuistosta tai Satamakadulta, Aleksis Kiven kadulta, Pellavantehtaankadulta, Ratapihankadulta ja Tullin alueen suunnasta. Tällöin vähennetään keskustakehän sisäisen katuverkon kuormitusta pysäköinti ja huoltoliikenteellä ja kevennetään keskustakehän liikennepainetta merkittävästi. Maanalainen pysäköinti ja huoltoverkko edistää ydinkeskustan kehittämistä vahvistamalla ydinkeskustan elinvoimaisuutta ja parantamalla sen saavutettavuutta, tarjoamalla helppokäyttöisen ja miellyttävän pysäköintiympäristön, luomalla edellytyksiä viihtyisän kävelykeskuksen ja keskustakorttelien kehittämiseen, mahdollistamalla nykyisten parkkitalojen muuttamisen mm. liike ja asuinkäyttöön ja mahdollistamalla toimintavarma kiinteistöjen huoltojärjestelmä. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 17

19 Keskustakorttelien kehittäminen ja liikekeskustan laajentaminen Ydinkeskustan liikepaikat jakautuvat melko tasaisesti Tammerkosken molemmille puolille. Kaupallista tarjontaa voidaan kasvattaa tehostamalla erityisesti Hämeenkadun ja kävelykatujen varrella sijaitsevien korttelien liikekäyttöä. Korttelien läpi tulee rakentaa kauppakäytäviä, joilla ohjataan asiakasvirrat korttelien sisäosiin. Sisäpihojen muuttaminen lämpimiksi sisätoreiksi tuo keskustan jalankulkuympäristöön ympärivuotista viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta. Frenckellin aukion elävöittämiseksi otetaan katutasotilat liike ja palvelukäyttöön. Ydinkeskustan korttelien rakennuskannasta huomattava osa on joko suojeltu tai todettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittäväksi. Tuo rakennusperintö toimii velvoittavana lähtökohtana uudisrakentamiselle, jolta edellytetään korkeaa arkkitehtonista tasoa. Keskustorin pohjoislaidalla sijaitseva Molinin tontti on kaupunkitilan eheyttämishanke. Uudisrakennuksen käyttötarkoituksen tulee vetää mahdollisimman paljon kävijöitä ja tukea keskustorin elämää. Katutasossa voisi olla myös tilaa kaupoille ja ravintoloille. Uudisrakennus tulee sopeuttaa paikan ympäröivään historialliseen rakennuskantaan, erityisesti kirkkoon. Ortodoksisen kirkon edustalla, keskeisellä paikalla sijaitsevasta Sorin aukiosta kehitetään kaupunkiaukio. Kehittämistyön yhteydessä tutkitaan aukion rakentamisvaihtoehtoja. Teollisuustoiminta on siirtynyt viime vuosikymmeninä pois Tammerkosken rannoilta. Jäljellä on enää Takon kartonkitehdas. Sen sijainti aivan kaupungin ytimessä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kiinteistön uudelle käytölle, jos teollinen toiminta lakkaa. Tampereen rautatieasemalla on Suomen toiseksi vilkkain henkilöliikenne. Lisäksi aseman seudulla kohtaavat kaikki maakulkumuodot. Tämä liikenteen solmukohta antaa hyviä lähtökohtia kehittää aseman alueesta liikenteellisesti ja maankäytöllisesti toimiva kokonaisuus Tampereen kansi ja Areena hankkeen jatkeeksi. Tampereen rautatieaseman aluekokonaisuudesta muodostetaan valtion ja Tampereen kaupungin välinen yhteissuunnittelualue ja yhteishanke, jossa osapuolet laativat kokonaissuunnitelman rautatieaseman ja ratapihan aluekokonaisuuden kehittämiseksi ja ohjelmoivat sen toteutuksen. Tampereen kansi ja Areena, Ratinan kauppakeskus ja Sorin aukio muodostavat uuden palvelukeskittymän Koskikeskuksen ja Kyttälän välittömässä läheisyydessä. Ratinan kauppakeskus on ydinkeskustan suurin yksittäinen hanke. Ratinan kauppakeskuksen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat Tampereen seudun muihin kauppakeskittymiin. Keskustakorttelien kehittäminen ja liikekeskustan laajentaminen vahvistaa Tampereen ydinkeskustan aseman koko seudun keskuksena, edistää liikekeskustan vetovoimaa ja kilpailukykyä, takaa tasapainoisen kehityksen ydinkeskustan itä ja länsiosan välillä ja tarjoaa viihtyisän ja elämyksellisen oleskeluja ostosympäristön. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 18

20 Kävelykeskusta Ydinkeskusta kehitetään jalankulkupainotteiseksi hidasliikennealueeksi, jossa kävely on ensisijainen ja houkutteleva liikkumismuoto. Tammerkoski ja Hämeenkatu jakavat keskustakehän rajaaman ydinkeskustan neljään lohkoon. Lohkosta toiseen siirrytään ajoneuvolla katukehän kautta. Ydinkeskustan sisäinen katuverkko koostuu perinteisistä korttelikaduista, kävelypainotteisista hidaskaduista ja kävelykaduista. Lounaislohkon katuverkko pysyy nykyisellään siltä osin kun Takon tehtaan toiminta sen edellyttää. Kävelykeskustan valtasuonen muodostaa Hämeenkatu, joka muutetaan vaiheittain jalankulku ja joukkoliikenteen kaduksi. Ensimmäinen toteutusvaihe ( ) käsittää Hämeenkadun itäpään Hatanpään valtatien ja Rautatienkadun välillä. Joukkoliikenne perustuu tuolloin bussiliikenteeseen. Hämeenkadun länsiosassa säilyy ajoneuvoliikenteen ja pyöräilyn järjestelyt nykyisellään. Toisessa vaiheessa ( ) Hämeenkatu muutetaan kokonaisuudessaan joukkoliikenteen ja jalankulun pääkaduksi, jossa kulkee raitiotie ja bussiliikennettä. Muutoksen ajankohtaan vaikuttaa Rantaväylän, keskustakehän parantamistoimenpiteiden ja Kunkun parkin valmistuminen. Kaupunkiraitiotien lisäksi on huomattava määrä bussiliikennettä. Linjamuutoksilla pyritään keventämään Hämeenkadun liikennepainetta siirtämällä osa linjoista kulkemaan keskustakehän kautta. Viimeistään tässä vaiheessa voidaan luopua keskustorin terminaalista. Toteutuksen kolmannessa vaiheessa (2030 ) raitiotieverkko on laajentunut, ja se kulkee myös Hatanpään valtatiellä. Tässä vaiheessa bussiliikenteen määrä keskustassa on vähäinen nykyiseen verrattuna. Kävelykatuja laajennetaan siten, että Kyttälän läpi johdetaan Tuomiokirkonkatu kävelykatuna Sorin aukiolle ja luodaan näin houkutteleva ja virikkeellinen reitti Tampereen kannen ja Areenan sekä Hämeenkadun välille. Toinen kävelykatujen laajennus, joka olennaisesti tukee jalankulkureitistön keskittymistä, on Aleksis Kiven kadun kävelykadun jatke Hallituskadulta Laukontorille. Kävelykeskuksen runkoverkko täydennetään korttelien läpi johdetuilla kujilla, mikä on erityisen tärkeä Vanhassa keskustassa, jossa korttelikoko on suuri. Nyt tähtäimessä oleva kävelykatuverkko vahvistaa Hämeenkatu pääostoskatuna, mutta säilyttää ydinkeskustan kahtiajakoa. Tilanne voisi muuttua merkittävästi jos Takon tehdaskiinteistö saisi uuden käytön. Tällöin avautuisi mahdollisuus muodostaa toinen länsi itäsuuntainen kävely yhteys Hallituskadulta tehdaskiinteistön läpi ja kosken yli Verkatehtaankadulle. (ks. kartta s. 20) Ydinkeskustan pyöräilyverkko muodostaa solmukohdan keskustan pyöräilyverkossa. Verkon jatkuvuus ydinkeskustan läpi ja ydinkeskustan sisäinen reitistö ovat pyöräilyn edistämisen kannalta erityisen tärkeitä. Pyöräilyn aseman selkeyttämiseksi ja sen toimintaedellytysten turvaamiseksi laaditaan yleissuunnitelma tavoitellun kävelykeskustan pohjalta. Kävelykeskusta tukee ydinkeskustan kehittämistä parantamalla ydinkeskustan houkuttelevuutta, katutilojen esteettömyyttä ja äänimaisema, luomalla jalankulkuvirtojen keskittämisellä hyvät edellytykset kaupan ja palvelujen kehittämiselle, vahvistamalla Tampereen profiilia viihtyisänä ja elämyksellisenä oleskelu ja ostospaikkana ja turvallisena jalankulku ja pyöräily ympäristönä. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 19

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE STRATEGINEN KESKUSTAHANKE KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA YLEISÖTILAISUUS 6.2.2013 6.2.2013 Tero Tenhunen STRATEGINEN KESKUSTA HANKE Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa

Lisätiedot

KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KESKUSTAHANKE JA KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tero Tenhunen, hankejohtaja, Keskustahanke 3 KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ/KESKUSTAHANKE 1 STRATEGINEN KESKUSTA-HANKE Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi 28.-29.3.2019 Tampere Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö Tampereen keskusta muutoksessa liikennemäärien kehittyminen ja kulkumuotokohtaiset tavoitteet, SUMP

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010

KEVYEN LIIKENTEEN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2010 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kevyen liikenteen laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä

Lisätiedot

Viiden tähden keskusta TAMPEREEN ASEMAKESKUS

Viiden tähden keskusta TAMPEREEN ASEMAKESKUS Viiden tähden keskusta TAMPEREEN ASEMAKESKUS 24.5.2019 TAMPEREELLA TAPAHTUU TÄLLÄ HETKELLÄ ENEMMÄN KUIN IKINÄ ENNEN 2 26.8.2019 2009 26.8.2019 4 2019 2019 26.8.2019 5 TYÖMAA rautateiden päällä 2021 2022

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE

TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE FI TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN JA SUUNNITTELU

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda toimiva matkakeskus ja korkeatasoista kaupunkiarkkitehtuuria asemaympäristön historiallisia piirteitä vaalien.

Tavoitteena on luoda toimiva matkakeskus ja korkeatasoista kaupunkiarkkitehtuuria asemaympäristön historiallisia piirteitä vaalien. Rautatieliikenne on kestävä, nopea ja turvallinen kulkumuoto, joka mahdollistaa laajenevat työssäkäyntialueet. Rautateillä kulkee tulevaisuudessa entistä enemmän liikennettä, mikä toimii myös asemaseutujen

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin

Lisätiedot

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan

Lisätiedot

Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Tampereen kaupunkikeskustan aamukahvit 18.11. 2013 klo 8-10 Finlayson, Galleria Nottbeck, Satakunnank. 18, Tampere Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu MUISTIO Tampere Tunnetuksi ry:n ja Tampereen

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

LIITE 1a. Suunnittelu

LIITE 1a. Suunnittelu LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ SALON KAUPUNKI KESKUSTASEMINAARI 2.12.2010 Salon lukio RYHMÄT 1. Keskusta nuorison ja lasten toimintaympäristönä 2. Terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys sekä keskusta seniorin toimintaympäristönä

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset

Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset Ylöjärvi, Tekniikka- ja ympäristöosasto, kaavoitus Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset Tampereen seudullista joukkoliikennettä on kehitetty pitkäjänteisesti

Lisätiedot

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.9.2018 MIKSI KARHULAAN TARVITAAN UUSI YLEISKAAVA? Karhulan keskustan osayleiskaavalla tarkastellaan Karhulan keskeisiä alueita

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI / KEHITYSOHJELMAT, VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI / KEHITYSOHJELMAT, VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2018 200 TAMPEREEN KAUPUNKI / KEHITYSOHJELMAT, VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 5 6 11 1 2 Kuva: Tampereen kaupunkimaisema vuonna 200. Rannat kunnostettu asumisen ja virkistyksen käyttöön.

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE

TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE FI KANSIKUVA: Mahdollinen kaupunkimaisema Tampereelta vuonna 2030, jos visiot, tavoitteet ja suunnitelmat

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen

Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus 1 11.1.2018 Sakari Leinonen 2 11.1.2018 Sakari Leinonen AMURIN YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA Amurin ja Pyynikintorin alue on perinteikästä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti Keski-Pasila Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet Lähtökohdat Noudatetaan Keski-Pasilan osayleiskaavaa listatekstissä selostetuin muutoksin Alueen kerrosalatavoite on noin 155 000 k-m2 Alue rakennetaan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013

Sisällysluettelo. Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT 2012 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärät 2012 2 Laskentaraportti 20.2.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 3 Jalankulkijoiden ja pyöräilyn liikennemäärät

Lisätiedot

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014 Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA

Lisätiedot

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 TAMPERE Dno 7834/10.02.01/2011 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. KAAVA NRO 8428. Kaava-alue,

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma

Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Kunkun parkki yleisötilaisuus 3.10.2013 Tampere Kaavan laadinnan näkökulma Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman (Takli) Ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta

Lisätiedot

Ratikka tulee Tampereelle

Ratikka tulee Tampereelle Ratikka tulee Tampereelle Muutoksen hallintaa Tampereella Kehto-foorumi 26.4.2018 Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö KAUPUNGIN TAVOITTEET RAITIOTIELLE 18.10.2016 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KAHDESSA OSASSA

Lisätiedot

TAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA

TAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA TAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA Galleria Nottbeck 22.10.2015 Tampereen kaupunki / Keskustahanke Yhteistyössä: Tampereen Tammelalaiset ry Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

D/2509/ /2016 ETJ Liite 2. Yleiskaava ja Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma Tavoitteet ja indikaattorit 2017

D/2509/ /2016 ETJ Liite 2. Yleiskaava ja Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma Tavoitteet ja indikaattorit 2017 D/2509/10.02.02.00.04/2016 ETJ 11.12.2017 Liite 2 Yleiskaava ja Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma 2017-2020 Tavoitteet ja indikaattorit 2017 Lahden suunta -työssä 2017-2020 rakennamme kestävää tulevaisuutta

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen Seinäjoki

Täydennysrakentaminen Seinäjoki Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti

Lisätiedot

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN suurten investointien esittelykortit

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN suurten investointien esittelykortit suurten investointien esittelykortit INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KAAVAHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 2 HÄRMÄLÄNRANTA Pyhäjärven rannalla sijaitseva teollisuustontti

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS JALANKULKUKAUPUNGIN SUUNNITTELUPERIAATTEET KUMPPANUUSFOORUMI 16.2.2017 EERO SALMINEN, RAMBOLL FINLAND OY PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ASIOINTIMATKAT Suomalaiset kotitaloudet

Lisätiedot

Kehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Kehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen Kehittyvä yhdyskuntarakenne ja ympäristö kasvun mahdollistajana yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 8.2.2018 UUDEN OULUN VÄESTÖENNUSTE 2010 2015 2020 2025 2030 182 528 195 733 204 465 211 665 217 609 YLEISKAAVATILANNE

Lisätiedot

KESKUSTAN LIIKENNEOSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN 12.9.2005 HYVÄKSYMINEN KAUPUNGINVALTUUSTOSSA 18.1.2006 / 10 LIITE 5 Kaupungin strategiassa Kaikem paree Tampere on todettu, että keskustan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2030 NON STOP. KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA JA TIETOISKUJA

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2030 NON STOP. KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA JA TIETOISKUJA VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA 2030 NON STOP. KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA JA TIETOISKUJA Galleria Nottbeck 31.8.2015 Aikamatka 2030 näyttely ja Tampereen Arkkitehtuuriviikko 2015 Tampereen kaupunki / Keskustahanke

Lisätiedot

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot