LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

Transkriptio

1 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2015

2 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Yleistä...3 Kesän 2015 laskennat...3 Säätilan vaikutus jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriin...3 Jalankulun kuukausi- ja tuntivaihtelukertoimet...4 Polkupyöräliikenteen kuukausi- ja tuntivaihtelukertoimet...5 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävillä silloilla...6 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys keskusta-alueella...8 Koneelliset polkupyörälaskennat...11 LIITTEET 1. Kävelyn ja pyöräilyn huipputunteja kesältä Polkupyöräilijöiden keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät

3 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Yleistä Tampereen keskusta-alueella on suoritettu vuosittain jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden käsilaskentoja vuodesta 1995 lähtien. Laskennat on suoritettu kesä- ja heinäkuussa. Laskentapisteitä on ollut vuosittain noin 80 ja ne ovat olleet pääosin samoja pisteitä. Laskenta-ajankohdasta johtuen koulujen tuottama liikenne ei ole mukana. Vakiolaskentakohteiden lisäksi on laskentoja suoritettu myös muissa kohteissa suunnittelun tarpeiden mukaan. Laskennat on suoritettu maanantaista torstaihin klo välisenä aikana. Ennen kesää 2015 laskennat suoritettiin klo :00 välisenä aikana. Jokaisessa laskentapisteessä on laskettu erikseen sekä jalankulkijat että polkupyöräilijät kahden tunnin laskentajakson ajan. Laskentojen perusteella on määritelty iltapäivähuipputunnin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät. Kesän 2015 laskennat Kesällä 2015 suoritettiin Tampereella 92 iltapäivän huipputuntilaskentaa (2h), joista 49 sijoittui keskustaalueelle. Loput 43 laskentaa suoritettiin pääasiassa tärkeimpien pyöräilyreittien varsilla eri puolilla Tamperetta. Huipputuntilaskentoja täydentämään suoritettiin lisäksi yhteensä 37 tuntilaskentaa (1h), jotka sijoituivat pääosin Vuoreksen, Nekalan ja Viialan alueille. (Liite 1). Jalankulkua ja pyöräilyä haittaavia rakennustöitä suoritettiin lesälaskentojen aikana Hämeenkadulla, Kekkosentiellä sekä Tuomiokirkonkadun kävelykadulla. Liikennelaskennat suoritettiin Tuomiokirkonkadulla ja Näsinsillalla remontista huolimatta. Rakennustöiden lisäksi kesällä toteutettiin Hämeenkadun elävöittämiskokeilu, jonka liikenteellisistä vaikutuksista on laadittu erilinen seurantaraportti. Säätilan vaikutus jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriin Sääolosuhteilla on suurempi vaikutus pyöräilijämääriin kuin jalankulkijamääriin. Tutkimusten mukaan arkipyöräilyssä sateinen sää vähentää pyöräilijämäärää noin 30 %. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty vuodesta 2006 alkaen laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat ja sadepäivien osuus prosentteina. Kuvissa on esitetty myös Tammerkosken ylittävien siltojen laskentapäivien säätilat. Kesän 2014 viileä sää näkyy selkeästi jalankulun ja pyöräilyn määrissä Tammerkosken ylittävien siltojen tuloksissa. (Kuva 7) Kuva 1. Laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat Kuva 2. Sadepäivien osuus laskentapäivistä

4 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Jalankulun kausi- ja tuntivaihtelukertoimet Automaattisten jalankulkulaskimien keräämistä vuosien tuloksista on Tampereelle määritetty jalankulun kausi- ja tuntivaihtelukertoimet. (Kuvat 3 ja 4) Kuva 3. Jalankulun kausivaihtelukerroin Kuva 4. Jalankulun tuntivaihtelukerroin

5 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Polkupyöräliikenteen kausi- ja tuntivaihtelukertoimet Automaattisten polkupyörälaskimien keräämistä vuosien tuloksista on Tampereelle määritetty polkupyöräilyn kausi- ja tuntivaihtelukertoimet. (Kuvat 5 ja 6) Kuva 5. Polkupyöräliikenteen kausivaihtelukerroin Kuva 6. Polkupyöräliikenteen tuntivaihtelukerroin

6 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävillä silloilla Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden määrät ovat keskimäärin olleet 3900 jalankulkijaa/huipputunti ja polkupyöräilijöiden määrät ovat olleet keskimäärin 1300 pyöräilijää/huipputunti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva 7). Vuonna 2015 pyöräilijöiden määrät Tammerkosken ylittävillä silloilla olivat noin 1580 pyöräilijää huipputunnin aikana. Pyöräilijöiden määrä oli yli 15 prosenttia kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa suurempi. Vuonna 2015 jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 4300 jalankulkijaa/huipputunti. Jalankulkijoiden määrä oli selvästi kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa suurempi. Tuloksissa on huomioitava, että kesien 2009 ja 2015 laskennat suoritettiin sateettomina päivinä ja että kesinä 2008, 2011 ja 2014 siltalaskennat suoritettiin keskimääräistä sateisimmissa olosuhteissa (Kuva 2). Kuva 7. Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät huipputunnin aikana vuosina

7 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Polkupyöräliikenteen jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 8. Kuvasta erottuu selkeästi Hämeensillan asema tärkeimpänä pyöräilyreittinä keskustassa. Hämeensillan jälkeen toiseksi merkittävimmäksi pyöräilyreitiksi on noussut Patosilta, jonka pyöräilymäärät nousivat kesällä 2015 lähelle Hämeensillan liikennemääriä. Kuvasta on myös havaittavissa Ratinansillan (2014) ja Rantatunnelin (2014 ja 2015) työmaan vaikutukset pyöräilijöiden reittivalintoihin. Kuva 8. Pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä Jalankulkijoiden jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 9. Kuvasta erottuu Hämeenkadun rooli tärkeimpänä kävely-yhteytenä Tammerkosken yli. Kesän 2015 laskennassa yli 56 prosenttia jalankulkijoista ylitti Tammerkosken Hämeensiltaa pitkin. Seuraavaksi vilkkaimpia kävelyreittejä ovat Vuolteensilta sekä Patosilta. Kuva 9. Jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä

8 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys keskusta-alueella Jalankulkijoiden ja pyöräijöiden liikennemäärät ovat viiden vuoden aikajaksolla pysyneet suunnilleen samansuuruisina. Vilkkaimmat jalankulun ja pyöräilyn väylät ovat olleet Hämeenkatu, Hatanpään valtatie, Kuninkaankatu, Aleksis Kiven Katu, Tuomiokirkonkatu ja Itsenäisyydenkatu. Vuonna 2012 avatun Rongan alikäytävän myötä Rongankatu on noussut vilkkaimpien väylien joukkoon Tampereella. Hämeenkadun jalankulun ja pyöräilyn määriä on esitetty kuvissa 10 ja 11. Hämeenkadulla Pellavatehtaankadun ja Aleksanterinkadun välisellä osuudella jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät laskivat hieman edellisvuosiin verrattuna. Kesän 2015 laskennat suoritettiin heti Hämeenkadun elävöittämiskokeilun rakentamistöiden valmistuttua. Raatihuoneen kohdalla suoritetussa laskennassa kävelijöiden määrä lisääntyi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Pyöräilijöiden määrä Raatihuoneen laskennassa jäi selvästi alle viiden vuoden keskiarvon, tulosta selittää laskennan aikana vallinnut sateinen sää. Kuva 10. Hämeenkatu 9 (Kahvila Siilinkari) Kuva 11. Hämeenkatu (Raatihuone) Suojatielaskennoista on tarkasteltu kahta kohdetta. Ensimmäinen on Hämeenkadun ylittävä suojatie Keskustorilla Raatihuoneen kohdalla ja toinen Hämeenkadun ja rautatieaseman välillä sijaitseva Rautatienkadun ylittävä suojatie. Hämeenkadulla Raatihuoneen suojatien laskennassa jalankulkijoiden määrä nousi selvästi edellisvuodesta. Pyöräilijöiden määrä Raatihuoneen suojatiellä laski sateisessa säässä pienimmäksi viiden vuoden tarkastelujakson aikana. (Kuva 12). Kesällä 2015 Rautatienkadun laskentapisteessä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. (Kuva 13). Kuva 12. Hämeenkatu, Raatihuoneen suojatie Kuva 13. Rautatienkatu, Rautatieaseman suojatie

9 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Rongankadun alikulun avaamisen vaikutuksia Itsenäisyydenkadun rautatietunnelin käyttäjämääriin on esitelty kuvissa 14 ja 15. Jalankulun liikennemäärät Itsenäisyydenkadun tunnelissa ovat laskeneet 25 prosenttia Rongankadun alikulun avaamisen jälkeen. (Kuva 14) Pyöräilijöiden liikennemäärien muutokset ovat olleet jalankulkijamääriä suurempia, sillä kolmessa vuodessa alikulun avaamisen jälkeen Rongankadun alikulusta on muodostunut liikennemäärältään Itsenäisyydenkadun rautatietunnelia merkittävämpi pyöräily-yhteys. Rongankadun alikulun rakentamisen jälkeisenä ajanjaksona Itsenäisyydenkadun tunnelin pyöräilymäärät ovat vähentyneet noin 45 prosenttia. (Kuva 15) Kuva 14. Itsenäisyydenkadun rautatietunneli Kuva 15. Rongankadun alikulku Tammerkosken länsipuolelta on tarkasteluun otettu Hämeenpuisto sekä Kuninkaankadun kävelykatu. Hämeenpuistossa Metson kohdalla jalankulkijoiden määrä pysyi kesällä 2015 edellisvuoden tasolla. Pyöräilijöiden määrä Hämeenpuiston laskennassa laski selvästi alle viiden vuoden keskiarvon. (kuva 16) Kuninkaankadun kävelykadulla jalankulkijoiden laskivat alimmalle tasolle viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Pyöräilijöiden määrät kesän 2015 laskennassa pysyivät kesän 2014 tasolla ja olivat selvästi viiden vuoden keskiarvoa korkeampia. (Kuva 17). Kuva 16. Hämeenpuisto, Pääkirjasto Metson kohta Kuva 17. Kuninkaankatu24, kävelykatu

10 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Alla olevassa yhteenvetotaulukossa on esitetty joitakin kävelyn ja pyöräilyn laskentatuloksia vuosilta Laajemmin huipputuntilaskentojen tuloksiin voi tutustua kaupungin karttapalvelussa: JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LASKENTATULOKSIA HUIPPUTUNNIN AIKANA VUOSINA Paikka JK 2014 PP 2014 Sää 2014 JK 2015 PP 2015 Sää 2015 Hämeensilta (Hämeenkatu) sateinen aurinkoinen +24 Satakunnansilta (Satakunnankatu) sateinen puolipilvinen +17 Kehräsaarensilta (Kehräsaari) pilvinen puolipilvinen, +17 Vuolteen silta (Koskikeskuksen silta) pilvinen puolipilvinen +17 Ratinan silta (Tampereen valtatie) aurinkoinen puolipilvinen +18 Näsinsilta (Kekkosentien klv) 9 75 pilvinen aurinkoinen+18 Lapintien ylikulkusilta (Lapintien silta) pilvinen puolipilvinen +16 Erkkilän ylikulkusilta aurinkoinen aurinkoinen +14 Patosilta sateinen puolipilvistä +17 Itsenäisyydenkatu Rautatietunneli aurinkoinen aurinkoinen +14 Sorinahteen silta (Kalevantie) pilvinen aurinkoista +15 Hämeenkatu 2 (Stockmannin kohta) pilvinen puolipilvinen +16 Hämeenkatu 30 (Kadun länsipää) sateinen +14 Hämeenpuisto 25 (Metson kohta) aurinkoinen pilvistä +16 Hämeenpuisto 55 (Nalkalankadun eteläpuoli) aurinkoinen aurinkoista +22 Hatanpään valtatie puolipilvinen +14 Kuninkaankatu 24 (Seppälä) aurinkoinen puolipilvistä +16 Yliopistonkatu 55 (Tampere-talo) sadetta +17 Sammonkatu (Sampola) aurinkoista +21 Teiskontie 5 (Sampola) aurinkoista +20 Pirkankatu (Sotkankadun länsipuoli) aurinkoinen +22 Hämeenkatu (Aleksis Kiven katu) pilvinen sateinen +14 Satakunnankatu (Amurin koulu) puolipilvistä +22 Hämeenkatu (Kahvila Siilinkari) aurinkoinen pilvistä, ukkosta +17 Tammelan puistokatu (Itsenäisyydenk. pohjoisp.) sateinen pilvinen +16 Itsenäisyydenkatu (Kalevan pt:n länsipuoli) pilvinen aurinkoinen +20 Rautatienkatu (Rautatieaseman suojatie) pilvinen puolipilvinen +13 Laukontorin silta pilvinen aurinkoista +18 Rongankadun alikulku pilvinen aurinkoinen +14 Hatanpään VT (Jokikadun eteläpuoli) pilvinen +15 Palatsinraitin silta pilvinen puolipilvistä +16 Nuolialantien silta (Pirkkalan rajalla) puolipilvistä +20 Ratapihankatu (Åkerlundinkadun pohjoispuoli) pilvinen pilvistä +16 Asematunneli (Rautatieasema) pilvinen aurinkoista +14 Matkakeskustunneli (Rautatieasema) aurinkoinen aurinkoinen +14 Teiskontie (Ritakadun itäpuoli) aurinkoista +21 Insinöörinkatu (Lindforsinkadun eteläpuoli) puolipilvinen +12 Pispalan valtatie (Tahmelan viertotien länsip.) puolipilvinen +14 Paasikiventie (Uittotunnelin länsipuoli) puolipilvinen +14 Lielahdenkatu (Teivaalantien eteläpuoli) puolipilvinen +13

11 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Koneelliset polkupyörälaskennat 2000-luvun alusta asti on polkupyöräilijöiden määriä laskettu koneellisten mittauspisteiden avulla. Laskentapisteistä 26 perustuu liikennevaloliittymien yhteydessä oleviin induktiosilmukoihin ja 12 pistettä vuosina käyttöönotettuihin Eco counter-laitteisiin. Koneellisten laskimien keräämiä laskentatuloksia kesäkaudelta 2015 ( ) on esitetty liitteessä 2. Mittauspisteistä saatujen tulosten perusteella on laskettu polkupyöräilijöiden määrän kehitystä kuvaavia indeksejä. Kesäkauden pyöräilyindeksiä tarkasteltaessa käy ilmi että polkupyöräilijöiden määrä kääntyi lievään kasvuun kahden vuoden laskun jälkeen. Kesän 2015 kasvusta huolimatta kesäkauden 2015 pyöräilymäärät ovat edelleen kaukana ennätysvuoden 2012 tasosta. (Kuva 18). Vuosien 2014 ja 2015 tuloksia tarkasteltaessa on syytä muistaa Rantatunnelin työmaan vähentäneen kesien pyöräilymäärien Kekkosentien laskentapisteessä yli 50 prosentilla työmaata edeltäneeseen aikaan verrattuna. Kuva 18. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys kesäkausina (vuosi 2006=100) Talvikauden ( ) pyöräilyindeksiä tarkasteltaessa käy ilmi talvipyöräilyn sääherkkyys ja siitä seuraavat suuret muutokset pyöräilijöiden määrissä talvikuukausien aikana. Ennätyksellisen vuoden 2014 jälkeen talvella 2015 talvipyöräilymäärät laskivat 22 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vähentymisestä huolimatta pyöräilymäärät talvikaudella 2015 pysyivät selvästi viimeisen viiden vuoden keskiarvoa suurempina. (Kuva 19). Kuva 19. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys vuositasolla (vuosi 2006=100)

12 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Koko vuoden 2015 ajalta lasketusta indeksistä on luettavissa että pyöräilymäärät ovat kasvaneet 3 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Muutosta tarkasteltaessa pitemmällä aikavälillä nähdään että koko vuoden pyöräilymäärät ovat kasvaneet yli 15 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Talvipyöräilymäärien romahtaminen vuosina 2010 ja 2011 näkyy selvänä notkahduksena myös koko vuoden pyöräilyindeksissä. (Kuva 20). Kuva 20. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys vuositasolla (vuosi 2006=100) Lisätietoja: Liikenneinsinööri Timo Seimelä Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: timo.seimela@tampere.fi Erikoissuunnittelija Jarno Hietanen Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: jarno.hietanen@tampere.fi

13 311/ / / / / / / / / / / /87 149/81 390/ /69 161/71 171/73 217/64 307/ /3 1219/3 289/ /222 85/82 55/ / /90 13/116 38/19 109/ / /281 88/ / / / / / / / / / / / /87 149/81 390/ /69 161/71 171/73 217/64 307/ /3 1219/3 289/ /222 85/82 55/ / /90 13/116 38/19 109/ / /281 88/255 97/44 567/ / /289 90/58 100/94 23/32 Poikkileikkauksen ylittäneiden määrät (kpl/h) 180/2429 Kävelijät Pyöräilijät Liite 1 KÄVELIJÖIDEN JA PYÖRÄILIJÖIDEN HUIPPUTUNTILIIKENNEMÄÄRIÄ KESÄLLÄ 2015

14 KONEELLISET POLKUPYÖRÄLASKIMET POLKUPYÖRÄILIJÖIDEN KESKIMÄÄRÄISET VUOROKAUSILIIKENNEMÄÄRÄT polkupyöräilijät (kpl/vrk) Liite

15 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, Tampere