LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

Transkriptio

1 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2016

2 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Sisällysluettelo Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 3 Kesän 2016 laskennat... 3 Säätilan vaikutus jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriin... 3 Jalankulun kausi- ja tuntivaihtelukertoimet... 4 Polkupyöräliikenteen kausi- ja tuntivaihtelukertoimet... 5 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävillä silloilla... 6 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys keskusta-alueella... 8 Koneelliset polkupyörälaskennat LIITTEET 1. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden iltahuippuhuipputunnin liikennemääriä kesällä Polkupyöräilijöiden keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät

3 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Yleistä Tampereen keskusta-alueella on suoritettu vuosittain jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden käsilaskentoja vuodesta 1995 lähtien. Laskennat on suoritettu kesä- ja heinäkuussa. Laskentapisteitä on ollut vuosittain noin 80 ja ne ovat olleet pääosin samoja pisteitä. Laskenta-ajankohdasta johtuen koulujen tuottama liikenne ei ole mukana. Vakiolaskentakohteiden lisäksi on laskentoja suoritettu myös muissa kohteissa suunnittelun tarpeiden mukaan. Laskennat on suoritettu maanantaista torstaihin klo välisenä aikana. Ennen kesää 2015 laskennat suoritettiin klo välisenä aikana. Jokaisessa laskentapisteessä on laskettu erikseen sekä jalankulkijat että polkupyöräilijät kahden tunnin laskentajakson ajan. Laskentojen perusteella on määritelty iltapäivähuipputunnin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät. Kesän 2016 laskennat Kesällä 2016 suoritettiin Tampereella 120 iltapäivän huipputuntilaskentaa (2h), joista 46 sijoittui keskustaalueelle. Muut 74 laskentaa suoritettiin pääasiassa tärkeimpien pyöräilyreittien varsilla eri puolilla Tamperetta. Huipputuntilaskentoja täydentämään suoritettiin yhteensä 6 tuntilaskentaa (1h), jotka sijoituivat Tampellan alueelle. (Liite 1). Jalankulkua ja pyöräilyä haittaavia rakennustöitä oli Erkkilän sillalla, Hatanpään valtatiellä, Itsenäisyydenkadulla, Kekkosentiellä (rantatunnelin rakennustyömaa), Puutarhakadulla, Rautatienkadulla sekä Tampereen valtatiellä. Liikennelaskennat suoritettiin Erkkilän sillalla, Hatanpään valtatiellä, Itsenäisyydenkadulla, Kekkosentiellä sekä Rautatienkadulla remontista huolimatta. Säätilan vaikutus jalankulun ja pyöräilyn liikennemääriin Sääolosuhteilla on suurempi vaikutus pyöräilijämääriin kuin jalankulkijamääriin. Tutkimusten mukaan arkipyöräilyssä sateinen sää vähentää pyöräilijämäärää noin 30 %. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty vuodesta 2007 alkaen laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat ja sadepäivien osuus prosentteina. Kuvissa on esitetty myös Tammerkosken ylittävien siltojen laskentapäivien säätilat. Kesän 2014 viileä sää näkyy selkeästi jalankulun ja pyöräilyn määrissä Tammerkosken ylittävien siltojen tuloksissa. (Kuva 7) Kuva 1. Laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat Kuva 2. Sadepäivien osuus laskentapäivistä

4 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Jalankulun kausi- ja tuntivaihtelukertoimet Automaattisten jalankulkulaskimien keräämistä vuosien tuloksista on Tampereelle määritetty jalankulun kausi- ja tuntivaihtelukertoimet. (Kuvat 3 ja 4) Kuva 3. Jalankulun kausivaihtelukerroin Kuva 4. Jalankulun tuntivaihtelukerroin

5 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Polkupyöräliikenteen kausi- ja tuntivaihtelukertoimet Automaattisten polkupyörälaskimien keräämistä vuosien tuloksista on Tampereelle määritetty polkupyöräilyn kausi- ja tuntivaihtelukertoimet. (Kuvat 5 ja 6) Kuva 5. Polkupyöräliikenteen kausivaihtelukerroin Kuva 6. Polkupyöräliikenteen tuntivaihtelukerroin

6 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävillä silloilla Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden määrät ovat keskimäärin olleet 3850 jalankulkijaa/huipputunti ja polkupyöräilijöiden määrät ovat olleet keskimäärin 1350 pyöräilijää/huipputunti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva 7). Vuonna 2016 pyöräilijöiden määrät Tammerkosken ylittävillä silloilla olivat noin 1540 pyöräilijää huipputunnin aikana. Pyöräilijöiden määrä oli 14 prosenttia kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa suurempi. Vuonna 2016 jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 4270 jalankulkijaa/huipputunti. Jalankulkijoiden määrä oli selvästi kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa suurempi. Tuloksissa on huomioitava, että kesien 2008, 2011 ja 2014 siltalaskennat suoritettiin keskimääräistä sateisimmissa olosuhteissa (Kuva 2). Kuva 7. Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät huipputunnin aikana vuosina

7 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Polkupyöräliikenteen jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 8. Kuvasta erottuu selkeästi Patosillan nousu Hämeensillan rinnalle tärkeimpänä pyöräilyreittinä yli Tammerkosken. Kuvasta on myös havaittavissa Ratinansillan (2014) ja Rantatunnelin ( ) työmaiden vaikutukset pyöräilijöiden reittivalintoihin. Kuva 8. Pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä Jalankulkijoiden jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 9. Kuvasta erottuu Hämeenkadun rooli tärkeimpänä kävely-yhteytenä Tammerkosken yli. Kesän 2016 laskennassa yli 55 prosenttia jalankulkijoista ylitti Tammerkosken Hämeensiltaa pitkin. Seuraavaksi vilkkaimpia kävelyreittejä olivat Vuolteensilta sekä Patosilta. Kuva 9. Jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä

8 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärien kehitys keskusta-alueella Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennemäärät ovat viiden vuoden aikajaksolla pysyneet suunnilleen samansuuruisina. Liikennelaskennoissa vilkkaimmat jalankulun väylät kesällä 2016 olivat Hämeenkatu, Hatanpään valtatie, Tuomiokirkonkatu sekä Rautatieasemalla sijaitseva matkakeskustunneli. Pyöräilyn osalta vilkkaimmat väylät kesän 2016 laskennoissa olivat Tampereen valtatien itäpää, Rongankadun alikulku, Patosilta, Hämeenkatu sekä itsenäisyydenkatu. Hämeenkadun jalankulun ja pyöräilyn määriä on esitetty kuvissa 10 ja 11. Vuonna 2016 suoritetuissa laskennoissa kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärät nousivat selvästi suurimmiksi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Kuva 10. Pyöräliikenteen määriä Hämeenkadulla Kuva 11. Jalankulkijoiden määriä Hämeenkadulla

9 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Ydinkeskustasta itään suuntautuvan pyörä- ja jalankulkuliikenteen iltahuipputunnin liikennemääriä vuosina on esitelty kuvissa 12 ja 13. Pyöräilijöiden liikennemääriä tarkasteltaessa nähdään selvästi Rongankadun alikulun ja Tampereen valtatien asema tärkeimpinä pyöräily-yhteyksinä itään päin. (Kuva 12) Jalankulun osalta vilkkaimmat yhteydet olivat Asema- ja Matkakeskustunnelit, joissa iltahuipputunnin aikana kesän 2016 laskennassa havaittiin yhteensä 1652 jalankulkijaa. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitavaa että Itsenäisyydenkadun pohjoisreunalla ja Erkkilän ylikulkusillalla oli kesällä 2016 remontti, joka haittasi liikennettä kohteissa. (Kuva 13) Kuva 12. Pyöräliikenteen määriä ydinkeskustasta itään Kuva 13. Jalankulkijoiden määriä ydinkeskustasta itään

10 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Keskustasta länteen suuntautuvan pyörä- ja jalankulkuliikenteen iltahuipputunnin liikennemääriä Pispalan kannaksella (uittotunnelin kohdalla) vuosina on esitelty kuvissa 14 ja 15. Pyöräilijöiden liikennemääriä tarkasteltaessa voidaan selvästi havaita pyöräliikenteen siirtyneen osittain Paasikiventieltä Pispalan valtatielle. (Kuva 14) Jalankulun osalta tuloksista voidaan havaita Pispalan valtatien vahva asema kävelyn pääreittinä Pispalan kannaksella. (Kuva 15) Pispalan kannaksen liikennemääriä vertailtaessa on syytä huomioida että kesän 2016 laskennat suoritettiin sateisena päivänä ja että sateinen päivä vähentää pyöräilijämääriä noin 30 prosenttia. Kuva 14. Pyöräilijöiden määrä Pispalan kannaksella Kuva 15. Jalankulkijoiden määrä Pispalan kannaksella

11 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Alla olevassa yhteenvetotaulukossa on esitetty joitakin kävelyn ja pyöräilyn laskentatuloksia vuosilta Laajemmin huipputuntilaskentojen tuloksiin voi tutustua kaupungin karttapalvelussa: paikka jk pp sää jk pp sää Hämeensilta (Hämeenkatu) aurinkoinen puolipilvistä +21 Satakunnansilta (Satakunnankatu) puolipilvinen puolipilvistä +21 Kehräsaarensilta (Kehräsaari) puolipilvinen, puolipilvistä +21 Vuolteen silta (Koskikeskuksen silta) puolipilvinen puolipilvistä +21 Ratinan silta (Tampereen valtatie) puolipilvinen puolipilvistä +21 Näsinsilta (Kekkosentien klv) aurinkoinen puolipilvistä +21 Lapintien ylikulkusilta (Lapintien silta) puolipilvinen puolipilvistä +22 Patosilta puolipilvistä puolipilvistä +22 Itsenäisyydenkatu rautatietunneli aurinkoinen puolipilvistä +22 Sorinahteen silta (Kalevantie) aurinkoista puolipilvistä +22 Hämeenkatu 2 (Stockmannin kohta) puolipilvinen aurinkoista +21 Hämeenkatu 20 (Sokoksen kohta) puolipilvistä +21 Hämeenkatu 30 (Kadun länsipää) sateinen puolipilvistä +22 Hämeenpuisto 1 (Näsinpuisto) pilvistä +15 Hämeenpuisto 25 (Metson kohta) pilvistä aurinkoista +22 Hatanpään valtatie 2 (Paapan kapakka) puolipilvinen pilvistä +19 Aleksis Kiven katu (virastotalo) pilvistä +17 Kuninkaankatu 16 (Anttilan kohta) pilvistä +17 Kuninkaankatu 24 (Seppälä) puolipilvistä pilvistä, sateista +15 Tuomiokirkonkatu 11 (Kävelykatu) sateinen pilvistä ja sateista +17 Rautatienkatu 10 (Kyttälänkadun eteläpuoli) aurinkoista sadetta +17 Yliopistonkatu 55 (Tampere-talo) sadetta aurinkoista +21 Sammonkatu (Sampola) aurinkoista aurinkoista +21 Satakunnankatu (Kuninkaankadun itäp.) pilvistä, sateista +17 Hämeenkatu (Kahvila Siilinkari) pilvistä, ukkosta puolipilvistä +17 Rautatienkatu (Rautatieaseman suojatie) puolipilvinen aurinkoista +21 Hämeenkatu (Aleksis Kiven kadun suojatie) sateinen pilvistä +19 Rongankadun alikulku aurinkoinen puolipilvistä +23 Hatanpään VT (Jokikadun eteläpuoli) pilvinen puolipilvistä +22 Insinöörinkatu (Atomipolun eteläpuoli) aurinkoista +21 Palatsinraitin silta puolipilvistä puolipilvistä +22 Tesomankatu (Vanamonkadun länsipuoli) aurinkoinen pilvistä +17 Hatanpään valtatien silta (Lahdenperänkadun pohjoisp.) pilvinen puolipilvistä 19 Nuolialantien silta (Tampereen ja Pirkkalan rajalla) puolipilvistä puolipilvistä +17 Koulukatu (Satamakadun eteläpuoli) aurinkoista +20 Asematunneli (Rautatieasema) aurinkoista puolipilvistä +22 Matkakeskustunneli (Rautatieasema) aurinkoinen puolipilvistä +22 Insinöörinkatu (Lindforsinkadun eteläpuoli) puolipilvinen puolipilvistä, tuulista +13 Tuomiokirkonkatu (Hämeenkadun suojatie) puolipilvinen aurinkoista +21 Hervannan valtaväylä (Tekniikankadun pohjoispuoli) puolipilvinen +13

12 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Koneelliset polkupyörälaskennat 2000-luvun alusta asti on polkupyöräilijöiden määriä laskettu koneellisten mittauspisteiden avulla. Laskentapisteistä 28 perustuu liikennevaloliittymien yhteydessä oleviin induktiosilmukoihin ja 12 pistettä vuosina käyttöönotettuihin Eco counter-laitteisiin. Koneellisten laskimien keräämiä laskentatuloksia kesäkaudelta 2016 ( ) on esitetty liitteessä 2. Mittauspisteistä saatujen tulosten perusteella on laskettu polkupyöräilijöiden määrän kehitystä kuvaavia indeksejä. Kesäkauden pyöräilyindeksiä tarkasteltaessa käy ilmi että kesällä 2016 polkupyöräilijöiden määrä kääntyi lievään laskuun edellisvuoden kasvun jälkeen. (Kuva 16). Kuva 16. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys kesäkausina (vuosi 2007=100) Talvikauden ( ) pyöräilyindeksiä tarkasteltaessa on helppoa havaita suotuisten sääolosuhteiden vaikuttavan merkittävästi talvipyöräilyn määrään. Erityisesti vuosina 2014 ja 2017 vallinneet vähälumiset olosuhteet mahdollistivat talvipyöräilymäärien selvän kasvun. Talvipyöräilykaudella 2016 pyöräilymäärät vähenivät 1,9 % vuoteen 2015 verrattuna, mutta kaudella 2017 pyöräilymäärät kääntyivät jälleen selvään kasvuun. (Kuva 17). Kuva 17. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys vuositasolla (vuosi 2007=100)

13 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti Koko vuoden 2016 ajalta lasketusta indeksistä on luettavissa että pyöräilymäärät laskentapisteissä ovat vähentyneet 8,8 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Pyöräilymäärien vähentymistä arvioidessa on syytä huomioida pyöräilyn pääreitistöllä käynnissä olleet suuret rakennushankkeet, jotka vähensivät pyörälaskimilla varustettujen reittien käyttöä. (Kuva 18). Kuva 18. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys vuositasolla (vuosi 2007=100) Lisätietoja: Liikenneinsinööri Timo Seimelä Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Liikennejärjestelmäsuunnittelu Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: timo.seimela@tampere.fi Erikoissuunnittelija Jarno Hietanen Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Liikennejärjestelmäsuunnittelu Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: jarno.hietanen@tampere.fi

14 122/266 94/ /91 55/21 88/280 53/62 42/ / / / / / / /7 189/49 178/ / /73 843/ / /23 225/45 487/88 186/40 66/42 47/86 212/50 759/ / /72 245/ / / / / /71 209/ /57 84/7 197/88 159/135 24/ /266 94/ /91 55/21 88/280 53/62 42/ / / / / / / /7 189/49 178/ / /73 843/ / /23 225/45 487/88 186/40 66/42 47/86 212/50 759/ / /72 245/ / / / / /71 209/ /57 84/7 197/88 159/135 24/ /47 Poikkileikkauksen ylittäneiden määrät (kpl/h) 180/2429 Jalankulkijat Pyöräilijät Liite 1 JALANKULKIJOIDEN JA PYÖRÄILIJÖIDEN ILTAHUIPPUTUNNIN LIIKENNEMÄÄRIÄ KESÄLLÄ 2016 Tampereen kaupunki

15 KONEELLISET POLKUPYÖRÄLASKIMET 617 POLKUPYÖRÄILIJÖIDEN KESKIMÄÄRÄISET VUOROKAUSILIIKENNEMÄÄRÄT polkupyöräilijät (kpl/vrk) Tampereen kaupunki Liite

16 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Liikennejärjestelmäsuunnittelu Frenckellinaukio 2 B PL 487, Tampere