KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2011

Transkriptio

1 YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kävelyn ja pyöräilyn laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä on ollut vuosittain noin 80 ja ne ovat olleet pääosin samoja. Kohde on jätetty laskematta, jos kadulla on ollut kevyttä liikennettä merkittävästi haittaavaa toimintaa esim. katutöitä. Laskenta-ajankohdasta johtuen koulujen tuottama liikenne ei ole mukana. Vakiolaskentakohteiden lisäksi on laskentoja suoritettu myös muissa kohteissa suunnittelun tarpeiden mukaan. Laskennat on suoritettu maanantaista torstaihin klo välisenä aikana. Jokaisessa laskentapisteessä on laskettu erikseen sekä jalankulkijat että polkupyöräilijät yhden iltapäivän ajan. Saaduista tuloksista on kerätty jalankulun ja pyöräilyn liikenteen liikennemäärät huipputunnin aikana. Säätilan vaikutus kävelyn ja pyöräilyn liikennemääriin Säävaihteluilla on pyöräilymääriin enemmän vaikutusta kuin jalankulkijamääriin. Tutkimusten mukaan arkipyöräilyssä sateinen sää vähentää pyöräilijämäärää noin 30 %. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty viideltä viime vuodelta laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat ja sadepäivien osuus prosentteina. Erikseen tarkasteluun on otettu Tammerkosken ylittävien siltojen laskentapäivien säätilat. Kesän 2008 sateinen sää näkyy jalankulun ja pyöräilyn määrissä. (Kuva 5) Laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat Kuva 1. Laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat kaikki laskentapäivät siltalaskentapäivät 60 Sadepäivät (%) Kuva 2.Sadepäivien osuus laskentapäivistä kaikki laskentapäivät siltalaskentapäivät

2 JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT TAMPEREELLA VUONNA 2011 Jalankulun ja pyöräilyn laskentoja suoritettiin kesällä 2011 Tampereen keskusta-alueella 79 laskentapisteessä, joista 67 kohteessa laskettiin kadun poikkileikkauksen ylittäneiden määrät (Liite 1). Suojatietä ylittäneet jalankulkijat ja pyöräilijät laskettiin 11 liikennevaloliittymässä sekä suojatiellä Keskustorin bussiterminaalin liittymän kohdalla (Taulukko 1). SUOJATIE JK PP YHT Hatanpään valtatie (Tampereen valtatien liittymä) Hämeenkatu (Aleksis Kiven katu) Hämeenkatu (Rautatienkatu) Hämeenkatu, Keskustori (bussiterminaali) Hämeenpuisto läntinen (Aleksanterin koulu) Itsenäisyydenkatu (Yliopistonkatu länsi) Kalevantie (Yliopisto) Pirkankatu (Hämeenpuiston länsipuoli) Rautatienkatu (Hämeenkatu pohjoispuoli) Rautatienkatu (Rautatieasema) Satakunnankatu (sillan itäpää) Kävelyä ja pyöräilyä haittaavia rakennustöitä oli Hämeenkatu 10 kohdalla, Sokoksen edustalla Hämeenkatu 20, Rongankadulla (Hämpin parkki) sekä Ratinansillalla Tampereen valtatiellä. Liikennelaskennat suoritettiin kohteissa remonteista huolimatta. Jalankulun ja pyöräilyn vilkkaimmat väylät olivat Hämeenkatu, Kuninkaankadun kävelykatu, Hatanpään valtatie ja Vuolteen silta sekä Aleksis Kiven katu. Polkupyöräilijöitä kulki eniten Itsenäisyydenkadulla Rautatietunnelin laskentapisteessä, Hatanpään valtatiellä linja-autoaseman kohdalla sekä Hämeensillalla. Yliopistonkatu (Itsenäisyydenkatu etelä) Taulukko 1. Suojateiden ylityslaskennat kesällä 2011 Polkupyöräliikenteen jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 3. Kuvasta erottuu selvästi Hämeenkadun asema merkittävimpänä pyöräilyreittinä Tampereella. Seuraavaksi vilkkaimpina pyöräily-yhteyksiä ovat Patosilta ja Näsinsilta. Ratinan sillan vähäinen pyöräilijämäärä selittynee laskenta-aikaan käynnissä olleella sillan korjaustyöllä. Vuolteensillan laskeneisiin pyöräilymääriin vaikuttanee laskentapäivänä vallinnut sateinen sää. Yhteenlaskettuna pyöräilijöiden määrä on pysynyt samalla tasolla kesään 2010 verrattuna, kun taas jalankulkijoiden määrä on laskenut selvästi. Kuva 3. Pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä

3 Tammerkosken ylittävien siltojen kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärien kehitys Tammerkosken ylittävien siltojen kävelijöiden määrät ovat keskimäärin olleet 4200 jalankulkijaa/huipputunti ja polkupyöräilijöiden määrä on ollut keskimäärin 1300 pyöräilijää/huipputunti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva 4). Vuonna 2011 pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 1100 pyöräilijää huipputunnin aikana. Pyöräilijöiden määrä on hieman kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa pienempi. Vuonna 2011 jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 3200 jalankulkijaa /huipputunti. Jalankulkijoiden määrä oli selvästi tarkastelujakson keskiarvoa pienempi. Tuloksissa on huomioitava, että kesän 2008 ja 2011 siltalaskennat suoritettiin keskimääräistä sateisimmissa olosuhteissa (Kuva 2). Kuva 4. Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät huipputunnin aikana vuosina

4 Kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärien kehitys koko keskustan alueella Kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärät ovat viiden vuoden aikajaksolla pysyneet suunnilleen samansuuruisina. Vilkkaimmat kevyen liikenteen väylät ovat olleet Hämeenkatu, Hatanpään valtatie, Kuninkaankatu, Tuomiokirkonkatu ja Itsenäisyydenkatu. Hämeenkadulla kävely- ja pyöräilymääriä on tarkasteltu kuvissa 5 ja 6. Pellavatehtaankadun ja Aleksanterinkadun välisellä osuudella suoritetussa laskennassa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä on vähäisin Hämeenkatu 9:n (kahvila Siilinkari) kohdalla 2000-luvulla saaduista tuloksista. Raatihuoneen kohdalla suoritetussa laskennassa kävelijöiden määrä on pysynyt viime vuodet tasaisena Commercen talon ja Sokoksen remonteista huolimatta. Pyöräilijöiden määrä on mahdollisesti remonttien takia vähentynyt kyseisessä laskentapisteessä. Kuva 5. Hämeenkatu 9 (Kahvila Siilinkari) Kuva 6. Hämeenkatu (Raatihuone) Hämeenkadulta etelään vievän Hatanpään valtatien kävelyn ja pyöräilyn liikennemääriä on tarkasteltu kuvissa 7 ja 8. Jalankulkijoiden määrät kesän 2011 laskennoissa jäivät pienimmiksi viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Polkupyöräilijöiden määrä Hatanpään valtatiellä oli myös selvässä laskussa. Kesän 2011 laskentatuloksia vertailtaessa on syytä huomioida, että linja-autoaseman kohdalla suoritettu laskenta suoritettiin kesiä 2009 ja 2010 viileämmässä säässä. Kuva 7. Hatanpään valtatie 2 (pohjoispää) Kuva 8. Hatanpään valtatie (linja-autoasema)

5 Puutarhakadulla Aleksis Kiven kadun liittymän länsipuolella jalankulun ja pyöräilyn määrä kesällä 2011 oli hyvin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa (Kuva 9). Hämeenpuiston ja Näsilinnankadun välisellä Puutarhakadun osuudella pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden määrät olivat selvässä laskussa edellisvuosiin verrattuna. Kesän 2011 laskenta suoritettiin vastaavissa sääoloissa kuin kesien 2007 ja 2008 laskennat. (Kuva 10). Kuva 9. Puutarhakatu, virastotalo Kuva 10. Puutarhakatu, Hämeenpuiston itäpuoli Kadunylityslaskennoista on tarkasteltu kahta kohdetta. Ensimmäinen on Hämeenkadun ylittävä suojatie Keskustorilla Raatihuoneen vieressä ja toinen Lapintielle johtavan Satakunnankadun suojatie ja samalla kohdalla oleva vuonna 2005 avattu alikulkutunneli. Hämeenkadun suojatiellä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä on kesän 2011 laskennoissa hyvin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa (Kuva 11). Kesällä 2011 Satakunnankadun laskentapisteessä jalankulkijoiden määrä on pienessä kasvussa, kun taas pyöräilijöiden määrä on pysynyt viime vuodet liki muuttumattomana. (Kuva 12). Kuva 11. Hämeenkatu, Raatihuoneen suojatie Kuva 12. Satakunnankadun yli- ja alikulun jalankulun ja pyöräilyn määrät yht. (Lapintien liittymä)

6 Hämeenkadun jatkoyhteyksistä on otettu tarkasteluun Hämeenpuisto. Laskentapisteinä olivat pääkirjasto Metso ja Hämeenpuiston pohjoispää. Metson kohdalla suoritetuissa laskennoissa jalankulkijoiden määrä on tasaisesti lievässä kasvussa. Pyöräilijöiden määrä Metson kohdalla on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut (kuva 13). Hämeenpuiston pohjoispäässä kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärät ovat pysyneet tasaisina viime vuosien aikana. (kuva 14). Kuva 13. Hämeenpuisto (Metson kohta) Kuva 14. Hämeenpuisto 1 (pohjoispää) Kävelykatujen liikennemäärät Kuvissa 15 ja 16 on esitetty Kuninkaankadun ja Tuomiokirkonkadun kävelykatujen jalankulku- ja polkupyöräilijämäärät viimeisen kolmen kesän ajalta. Kuninkaankadulla kesän 2011 laskennassa kävelijöiden ja pyöräilijöiden laski hieman kesään 2010 verrattuna. Tuomiokirkonkadun kävelykadulla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä kesällä 2011 väheni selvästi edellisvuosiin verrattuna. Liikennemäärien vähentyminen selittynee Tuomiokirkonkadun laskentapisteen läheisyyteen rakennettavan Hämpin parkin porrashuoneen aiheuttamalla kävelykadun ahtaudella. Kuva 15. Kuninkaankatu 24 (kävelykatu) Kuva 16. Tuomiokirkonkatu (kävelykatu)

7 Alla olevassa yhteenvetotaulukossa on joitakin kävelyn ja pyöräilyn laskentatuloksia vuosilta KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LASKENTATULOKSET HUIPPUTUNNIN AIKANA VUOSINA Paikka JK PP JK PP JK PP JK PP JK PP Aleksis Kiven katu (Hallituskadun pohjoispuoli) Aleksis Kiven katu (virastotalo) Hatanpään valtatie 2 (Paapan kapakka) Hatanpään valtatie 12 (Vuolteenkadun eteläpuoli) Hämeenkatu 2 (Stockmann) Hämeenkatu 20 (Sokos) Hämeenpuisto 1 (Näsinpuisto) Hämeenpuisto 25 (Metson kohta) Hämeenpuisto 39 (Satamakadun pohjoispuoli) Hämeensilta (Hämeenkatu) Itsenäisyydenkatu (Kalevan pt:n länsipuoli) Itsenäisyydenkatu Rautatietunneli (ei sisätunneli) Kalevan puistotie (Ilmarinkadun pohjoispuoli) Kalevantie (Hautausmaa) Kauppakatu (keskustori) Kehräsaarensilta (Kehräsaari) Kuninkaankatu (Finlaysonin kirkko) Kuninkaankatu 16 (Anttilan kohta) Kuninkaankatu 24 (Seppälä) Kuninkaankatu 36 (Satamakadun pohjoispuoli) Lapintie 1 (Kelloportinkadun pohjoispuoli) Lapintien ylikulkusilta (Lapintien silta) Laukontorin silta Näsinpuiston silta (Kuninkaankadun jatke) Näsinsilta (Kekkosentien klv) Paasikiventie (Sepänkadun liitt. länsipuol.) Patosilta Pirkankatu (Hämeenpuiston länsipuolella) Puutarhakatu (Virastotalo) Puutarhakatu 16 (Hämeenpuiston itäpuoli) Ratinan silta (Tampereen valtatie) Rauhaniemen risteyssilta (Naistenlahdenkadun silta) Rautatienkatu (Rautatieaseman suojatie) Rautatienkatu 10 (Kyttälänkadun eteläpuoli) Rautatienkatu 20 (Verkatehtaankadun eteläpuoli) Rongankatu (Koskipuisto) Sammonkatu (Sampola) Satakunnankadun alikulku Satakunnankatu (Amurin koulu) Satakunnankatu (Kuninkaankadun itäp.) Satakunnansilta (Satakunnankatu) Satamakatu (Kuninkaankadun länsip.) Sorinahteen silta (Kalevantie) Tammelan puistokatu (Itsenäisyydenkadun pohjoisp.) Tammelan puistokatu (Tammelantori) Teiskontie 5 (Sampola) Tuomiokirkonkatu (Hämeenkadun eteläpuolella) Tuomiokirkonkatu 11 (Kävelykatu) Viinikankatu (Saarioinen) Viinikankatu (Viinikan liittymä) Vuolteen silta (Koskikeskuksen silta) Yliopistonkatu (Itsenäisyydenkadun suojatie) Yliopistonkatu (Lähteenkadun eteläpuoli) Yliopistonkatu 55 (Tampere-talo)

8 Koneelliset polkupyörälaskennat 2000-luvun alusta asti on polkupyöräilijöiden määriä laskettu koneellisten mittauspisteiden avulla. Laskentapisteistä 20 perustuu liikennevaloliittymien yhteydessä oleviin induktiosilmukoihin ja viisi pistettä vuosina 2010 ja 2011 käyttöönotettuihin Eco counter-laitteisiin. Kesäajan 2011 ( ) laskennassa oli 18 mittauspistettä (Liite 2). Mittauspisteistä saatujen tulosten perusteella on laskettu polkupyöräilijöiden määrän kehitystä kuvaava indeksi. Indeksiä tarkisteltaessa käy ilmi että polkupyöräilijöiden määrä on pysynyt kesästä 2009 asti lähes samalla tasolla laskien kesäkaudella 2011 noin 2 prosenttia. Kesän 2011 tulosta vertailtaessa aiempiin vuosiin on syytä ottaa huomioon, että keskusta-alueella on ollut käynnissä useita pyöräilyä haittaavia työmaita, minkä seurauksena osa pyöräilijöistä on siirtynyt pois laskimilla varustelluilta reiteiltä. Hyvänä esimerkkinä näistä reiteistä toimii Hämeenkatu, jonka pyöräilymäärät ovat laskeneet 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna (kuva 17). Kuva 17. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys kesäkausina (vuosi 2000=100). Tarkasteltaessa koko vuoden ajalta laskettua indeksiä selviää että polkupyöräilijöiden suhteellinen liikennemäärä on kasvanut viime vuodesta 6 prosenttia. Indeksin nousu johtuu lähinnä talvipyöräilyn määrän kasvusta syksyn 2011 aikana. Selitys tähän löytynee loppuvuoden aikana vallinneista lumettomista keleistä, jotka ovat mahdollistaneet pyöräilykauden jatkumisen normaalia pidempään. (kuva 18). Kuva 18. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys (vuosi 2000=100) Lisätietoja: Liikenneinsinööri Timo Seimelä Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: timo.seimela@tampere.fi Tekninen suunnittelija Salme Mujunen Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Frenckellinaukio 2 B PL 487, TAMPERE puh sähköposti: salme.mujunen@tampere.fi

9

10